Vuosien yhteenveto (ei sisällä ICT-kustannuksia, koska niitä ei voi vielä arvioida)

Transkriptio

1 1(5) Taustatiedot: Tarja Miettinen, : Pohjois-Savo: Vuosien yhteenveto (ei sisällä ICT-kustannuksia, koska niitä ei voi vielä arvioida) 2020: 39,95 M - 46,75 M (4 4,8% kokonaiskustannuksista) 2021: 20,57 M - 27,07 M (2,1 2,8% kokonaiskustannuksista) : 1,95 M - 4,25 M (0,2 % - 0,4% kokonaiskustannuksista) : 1,5 M (< 0,2 % kokonaiskustannuksista) : 1,0 M (< 0,2% kokonaiskustannuksista) Alla kysymyksittäin erittelyt ja perustelut lisäkustannustarpeelle. Kysymys 1: Hallinnolliset kustannukset (1 000 ) Alkuvaiheessa uudistus saattaa aiheuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden maakunnalle siirtyvien tehtävien järjestämisvastuun siirron johdosta aiheutuvia uusia hallinnollisia lisä- ja päällekkäiskustannuksia. Esimerkiksi suoran valinnan palveluiden piiriin kuuluvien toimintojen eriyttäminen voi vaatia alussa hallinnollista lisäresursointia. Hallinnollisilla kustannuksilla tarkoitetaan lisähenkilökunnan tai ostopalveluiden aiheuttamaa kustannusta, jonka uudistus aiheuttaa. Miten suureksi arvioitte uudistuksen aiheuttavien hallinnollisten lisäkustannusten olevan vuosina 2020? ,75 Milj ,15 Milj 0,75 Milj 0,5 Milj Perusteluteksti tähän: - v. 2020: Toiminnan ohjauksen valmistelua järjestäjällä 1 htv = 0,1 M + asiantuntijaostot 0,1M = , - v : sopimusten riitauttamisesta aiheutuvat kustannukset (työtä, asiantuntijaostoja ja mahdollisia sakkoja) , - v. 2020: siirtymävaiheen päällekkäinen hallinnointi kevät 2020 (uuden maakunnan käynnistäjät, liikkeenluovuttajaorganisaatioiden luovutukseen liittyvät toimenpiteet kuten tilinpäätös ja toimintakertomus 2019) kun koko hallinto n. 78 Milj mistä päällekkäiset kulut 0,6 Milj /kk *3,5 = 2,1 Milj, - v : maakunnan rahoituksen varmistaminen (kassalikvidit väh 2,5 kk toimintavolyymista = 205 Milj ) lyhytaikaisella lainalla ellei valtio turvaa maakunnan aloituksessa tarvittavaa kassarahoitusta - rahoituskulujen tarve 1,5 Milj - v : yhtiöittämiseen liittyvät valmistelut mm notifikaatiot, yhtiöiden pääomittamiset, perustamiseen liittyvät valmistelut kun sotekeskukset n 65 + soshuolto+ suunterveys Milj => lisäkustannukset (sis pääomitus ja yhtiöiden perustaminen) 6,5 Milj - v. 2020: luottamushenkilökoulutus 100 henkeä = 0,1 Milj - v. 2021: strategiatyö 0,3 Milj - v : muutostuki sekä järjestäjällä että tuotannolla, muutoksen arviointitutkimus 1,0 Milj

2 2(5) - viestintä strategia ja toimeenpano 0,3 Milj - v. : maakunnan ja palvelukeskusten ja tukipalveluorganisaatioiden yhteistoiminnan käynnistäminen ja varmistaminen yhteistyössä maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa 1,0 Mil YHTEENSÄ ( on 1,3 % toimintamenoista) Kysymys 2: Palkkaharmonisointi (1000 ) Palkkaharmonisoinnilla tarkoitetaan palkkausjärjestelmien yhteensovittamista. Tehtäväkohtaiset palkat voivat vaihdella eri työnantajayksiköissä samassa tehtävässä tai saman vaativuustason tehtävissä. Palkkojen yhteensovittamisen tarve syntyy, kun eri kuntien ja kuntayhtymien ja valtion eri virastojen palveluksesta siirtyy henkilöstöä samaan maakuntaan, jolloin samasta tai saman vaativuustason tehtävästä maksettavan palkan taso voi vaihdella. Viimeisten kuntaliitosten yhteydessä palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat olleet noin 1 3 prosenttia palkkasummasta. Arvioiden mukaan palkkatasojen harmonisointiin kuluu aikaa noin 1 5 vuotta. Palkkaharmonisointi nostaa kustannuksia pysyvästi, mutta tulevaisuuden palkkakehitys on riippuvainen maakunnissa sovellettavista työ- ja virkaehtosopimuksista, palkkausjärjestelmistä ja työn vaativuuden arviointijärjestelmistä. Kuinka suureksi arvioitte palkkojen yhteensovittamisesta aiheutuvan lisäkustannuksen vuosina 2020? 2020 perustehtävät (sote) palkkaharmonisointi, koskee 12,7-14,0 Milj henkilöä 2021 henkilöstön uudelleen järjestelyt, nimikemuutokset ja TVA-vaikutukset koskee n henkilöä yhtiöitettävän ja tukipalveluihin uudelleen organisoitavan henkilöstö palkkaharmonisoinnit ,0 4,0 Milj 1,2-3,5 Milj em. heijastuksia 1 Milj em. heijastuksia 1 Milj Perusteluteksti tähän: palkkasumma 639 Milj mistä harmonisoinnin aiheuttama kustannusvälys on yhteensä 6,3 M - 19,2 M ( 0,6 2% toimintamenoista). uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on syytä laatia suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen palkkojen yhteensovittamiselle tarvitaan riittävä siirtymäaika, ja sen yhteensovitus alkaa v.2020 (heti korjattava maakunnan perustehtäviä koskevat nimikkeet ja niiden palkkojen erilaisuus, siirtymäajalla korjattavat uudelle maakunnalle siirtyvän uudelleen allokoitavan resurssin kehitys uusiin tehtäviin, tukipalveluissa työtä tekevien henkilöiden muutos osana siirtymävaihetta jne). tehtävämuutoksissa huomioitava, että palkka vastaa muuttuneita tehtäviä viranhaltijan/ työntekijän palkka voi myös pienentyä, mikäli tehtävät muuttuvat olennaisesti vähemmän vaativiksi

3 3(5) henkilökohtaisen lisän alentaminen tehtävät muuttuneet olennaisesti, josta johtuen palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen palkkojen yhteensovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista uusi tvajärjestelmä, jonka mukaan uusi palkkaustaso määrittyy - mikäli palkkaus alle tva-tason, se nostetaan asteittain uuden järjestelmän edellyttämälle tasolle huomioiden mm. kustannukset ja käytettävissä olevat palkankorotusvarat - mikäli vanha tehtäväkohtainen palkkaus ylittää uuden tason, eivätkä tehtävät ko. tason mukaiset, palkka jäädytetään dokumentointi. Toisena vaihtoehtona on osoittaa työntekijälle myös vaativampia tehtäviä. Kysymys 3: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä tukien ja etuuksien maksujen yhtenäistämisen aiheuttamat kustannukset (1000 ) Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä tukien ja etuuksien perusteena olevien maksujen kriteerit tulee yhtenäistää maakunnan sisällä. Esimerkiksi tällä hetkellä terveyskeskusten asiakasmaksuissa sekä kotihoidon maksujen kriteereissä on kuntakohtaisia eroavaisuuksia, jotka tulee uudistuksen myötä yhtenäistää maakuntien sisällä. Kuinka suureksi arvioitte asiakasmaksujen sekä tukien ja etuuksien yhtenäistämisen aiheuttavat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina ? ,0 Milj ,92 Milj Perusteluteksti tähän: Asiakasmaksut 49 Milj (5% toimintatuloista) mistä harmonisointi n 8% = 3,92 Milj Kysymys 4: ICT-muutoskustannukset (1000 ) Vuonna 2020 toimintansa aloittava maakunta joutuu suunnittelemaan ja organisoimaan hallintonsa ja siihen liittyvät menettelyt ennen kun se voi ottaa vastaan järjestämisvastuulleen kuuluvia tehtäviä. ICT-muutoskustannuksia syntyy kuitenkin todennäköisesti myös toiminnan aloittamisen jälkeen, kun ICT-hallinnon ja toimialasidonnaisten järjestelmiä kehitetään vastaamaan maakunnan tarpeita muun muassa valinnanvapausjärjestelmä osalta. Kuinka suureksi arvioitte valinnanvapausjärjestelmän sekä muiden toimialasidonnaisten järjestelmien kehittämisen johdosta nousevat ICT-muutoskustannukset vuosina 2020?

4 4(5) Perusteluteksti tähän: ei vielä arvioitavissa, toimitetaan myöhemmin. Arvioihin oleellisesti vaikuttaa mm Vimanan tarjoomat, joista tietoa ei ole käytettävissä. Kysymys 5: Muut muutoskustannukset ja mahdolliset investointitarpeet (1 000 ) Mitä muita muutoskustannuksia (väliaikaisia ja/tai kertaluontoisia) olette uudistuksen arvioineet aiheuttavan vuosina 2020? Onko tiedossanne muita kuin kysymyksessä 4 tarkoitettuja merkittäviä investointitarpeita (maakunnan taseeseen vaikuttavia), jotka on tarpeen ajoittaa vuosille 2020? ,5 20 Milj ,5 20 MIlj Perusteluteksti tähän: yksityisen palveluntuottajan järjestämän palvelun tilakulut siirtymäajalla, kun maakunta on velvoitettu kunnilta tilat vuokraamaan. Markkinoille ennakoitu toimintavolyymi 266 Milj, mistä tilakustannukset 20 Milj, joista 3/5 osa tuotetaan muualla kuin nykytiloissa. Päällekkäiset tilakulut siirtymäajalla Milj. Maakunnan lukuun tehtyjen sopimusten aiheuttamat lisäkustannukset (ostopalvelusopimukset, järjestelmätoimittajille maksettavat kompensaatiot ICT-ratkaisuissa jne) yhteensä 5,0 10 Milj. Lisäkysymys: Valtion rahoituksen maksatus Maakuntien rahoituslain mukaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa valtion rahoituksen maakunnalle varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11 päivänä.

5 5(5) Onko mielestänne rahoituslaissa esitetty menettely rahoituksen frekvenssistä kannatettava (12 kertaa vuodessa)? Vai tulisiko rahoituksen frekvenssi olla pienempi (esim. 4 kertaa vuodessa)? Ei missään nimessä, ensimmäinen erä pitää olla maksussa kuukauden 1. pvänä (katteet palkoilla, veroille yms kuukauden alussa oleville maksuille). Jos valtio maksaa kuukausittain, tarvitsee maakunta rahoittaa kassalikvidinsä lainalla joka myös maksaa. Miten näette, että uudistuksen voimaantulovuonna ( ) valtion rahoituksen ensimmäinen maksatuserä tulisi järjestää? Onko tarpeellista, että 1. maksatuserä tulisi maksuun jo joulukuussa 2019 ja onko yhden kuukauden maksuerä riittävä? Kyllä tarve on, mutta maksatuserä ei ole riittävä. Vähintään kolmen kuukauden, ehkäpä neljänkin kuukauden maksuerä turvaisi sen, että kertavuotiset maksut alkuvuonna voidaan maksaa ilman lainoitusta ja kassalikvidin lainoilla hoitamisen tarve vähenisi. Maakunnan lähtötilanne tulee olemaan rahoitusvajeellinen nykytilanteeseen nähden, mikä osaltaan kasvattaa tarvetta saada valtiolta rahoitus etupainotteisesti suuremmissa erissä. Toivomme teiltä vapaamuotoisia näkemyksiä perusteluineen edellä esitettyihin kysymyksiin. Perusteluteksti tähän: Edellä olevat luvut eivät välttämättä kata kaikkia syntyviä kuluja.