Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin
|
|
- Kaija Hänninen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ehyt katsauksia 5/2013 Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta
2 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, EHYT-katsauksia 5/2013 AMIS Arjen Ammattilaiset
3 Mun mielestä tää pitäis julkasta jonnekin Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta
4
5 Sisältö esipuhe 7 Amis Arjen ammattilaiset suosittaa 9 TIIVISTELMä Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut Ryhmäkeskustelujen suunnittelu ja oteutus Keskusteluryhmien dynamiikka ryhmätyö 1: paras ryhmä? Ryhmätyö 2: osallistumiskanavat Vaalit ja äänestäminen Ehdokkaana vaaleissa Kansalaisaloite Nuorisovaltuusto Oppilaskunta Opiskelijajärjestöt Ammattiliitot Uutiset, media ja sosiaalinen media RYHMÄTYÖ 3: PAREMPI KOULU JA TYÖSSÄOPPIMISPAIKKA Viikko rehtorina ja paras ammattioppilaitos Paras työssäoppimispaikka ja työpaikka RYHMÄTYÖ 4: VIRALLISTEN SUOSITUSTEN POHDINTAA TOSIELÄMÄSSÄ Lauseita lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta Lause ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä Lause opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus vuosina suunnitelmasta 64
6 6 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opiskelijoiden keskustelua yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Oppilaitoksiin liittyvät keskustelunkulut LIITTEET Haastattelurunko ja apukysymykset 72
7 7 esipuhe EHYT ry:n AMIS Arjen Ammattilaiset -hanke tilasi syksyllä 2013 katsauksen ammattiin opiskelevien kokemuksista ja ajatuksista liittyen osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Alkuperäisenä tarkoituksenamme oli saattaa ammattiin opiskelevien ääni kuuluviin oikeusministeriön demokratiapoliittisen selonteon valmistelussa, mutta prosessin edetessä kävi selväksi, että tässä olisi ainesta laajempaankin levitykseen. Katsauksessa esiin nostetut keskustelut murtavat omalta osaltaan ennakkoluuloja ammattiin opiskelevien vähäiseksi väitetyistä näkemyksistä ja halusta vaikuttaa yhteiskuntaan ja lähiympäristöönsä. Aineisto kerättiin järjestämällä ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja kahden eri ammatillisen oppilaitoksen tiloissa. Aineiston kokosivat ja teemoittelivat tutkimusavustajina toimineet VTM Matleena Kantola ja valtiot. kand. Karoliina Lauriala. Keskustelurungon suunnitteluun ja projektin ohjaamiseen osallistuivat EHYT ry:n AMIS-työn tiedottaja-asiantuntija Kiti Poikonen ja erityissuunnittelija Antti Maunu. Katsauksesta nousee esiin EHYT ry:n AMIS-työn kannalta tärkeitä näkökulmia. Nuoret mieltävät yhteiskunnallisen vaikuttamisen olevan lähinnä aikuisuuteen kuuluva asia, ja kokemukset kuulemiseksi tulemisesta ja vaikuttamisesta ovat vähäisiä. Nuorilla on mielipiteitä, ja he haluaisivat keskustella niistä, mutta mahdollisuuksia siihen on vähän. Kaikista selvimmin korostuu se, että keskusteluihin osallistuneiden nuorten kokemusten mukaan heidän mielipiteitään ei aina kuunnella eikä heidän ehdotuksiaan oteta vakavasti. Aikuiset jyräävät usein omilla mielipiteillään yli. Käsillä oleva katsaus sisältää ammattiin opiskelevien sekä avoimia ja rehellisiä että innostavia ja haastavia kommentteja. Toivomme, että sitä käytettäisiin laajasti sekä ammattioppilaitoksissa opetuksen suunnitte-
8 lussa että osallisuutta edistävissä järjestöissä ja muiden toimijoiden parissa. Haluan kiittää Karoliinaa ja Matleenaa erinomaisesta ja innokkaasta työstä. Se mitä tästä seuraa, on lukijan päätettävissä. Ammattiin opiskelevien toive on ainakin tässä kohtaa kuultu: Nyt se on julkaistu! Helsingissä, Merit Lindén amis Arjen Ammattilaiset projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö ehyt ry
9 9 AMIS ARJEN AMMATTILAISET SUOSITTAA Ryhmäkeskusteluissa esiin nousseet kokemukset perustelevat alla olevaa EHYT ry:n AMIS-työssä koottua suosituslistaa. Aineistosta suoraan nousseisiin, tarkempiin tuloksiin ja johtopäätöksiin pääsee tutustumaan luvussa 6 Yhteenveto ja johtopäätökset. Kaikkeen opetukseen integroitava osallisuuden ja vaikuttamisen opetus sekä oppilaitosten avoin keskustelukulttuuri mahdollistaisivat yhteiskunnallisten asioiden tarkastelun arkielämän ja lähipiirin kautta. Yhteiskunnan päätöksentekorakenteita olisi jatkossa hyvä tarkastella oman ammattialan kautta. Opetuksen ohessa voitaisiin tarkastella omaan alaan vaikuttavia lakeja yms. sekä pohtia sitä, miten niihin voisi tarvittaessa vaikuttaa. Samalla konkretisoituisi muun muassa äänestämisen, edunvalvontajärjestöjen ja päätöksentekojärjestelmän merkitys. Opiskelijoiden palautteet ja kehittämisehdotukset tulisi ottaa vakavammin. Niiden käsittelyä ja toteutumista on seurattava ja aloitteentekijöitä tiedotettava päätöksistä ja toimenpiteistä. Opiskelijoille annetut lupaukset tulee pitää. Opiskelijoiden tulisi olla edustettuina kaikissa niissä oppilaitoksen rakenteissa, joissa tehdään heitä koskevia päätöksiä. Tässäkään nimellinen läsnäolo ei ole riittävää, vaan opiskelijoilla tulee olla aito vaikuttamisen mahdollisuus.
10 10 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin Ammattioppilaitosten oppilaskunnille tulisi varata vuosittainen budjetti satunnaisten tulonlähteiden sijaan sekä määritellä ne asiat, joista ne voivat itse päättää. Ohjaukseen tulee panostaa riittävin resurssein. Sähköinen äänestämismahdollisuus tulee ottaa käyttöön oppilaskunnan vaaleissa. Oppilaitoksissa tulisi panostaa yhteisöllisyyteen ja hyvään keskustelukulttuuriin esimerkiksi parantamalla ryhmänohjauksen määrää ja laatua. Opiskelijoiden ja ryhmänohjaajien väliset kehityskeskustelut on otettava käyttöön.
11 Tiivistelmä 11 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa tuomme esiin ammattiin opiskelevien käsityksiä erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen kanavista yhteiskunnassa sekä heidän kokemuksiaan siitä, miten heidän opiskelupaikoissaan puhutaan näistä asioista. Keskustelimme opiskelijoiden kanssa ryhmätehtävien kautta. Opiskelijat saivat esittää mielipiteitään ja näkökantojaan vapaasti. Teimme ryhmäkeskustelut kahdessa ammattioppilaitoksessa, joista toinen oli Pohjois-Suomessa ja toinen Etelä-Suomessa. Järjestimme kolme haastattelua kummassakin koulussa, niin että haastatteluja oli yhteensä kuusi. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista oli vuotiaita ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita eri aloilta. Vanhimmat keskustelijat olivat 22-vuotiaita. Opiskelijoiden mielestä vaalit ja äänestäminen tuntuivat läheisiltä aiheilta, jos vaalit olivat ajankohtaiset. Opiskelijat eivät yleensä halunneet äänestysikärajan laskemista, sillä heidän mukaansa äänestäminen ja ehdokkuus vaativat asiantuntemusta, joka liitettiin aikuisuuteen. Nuorisovaltuusto tunnettiin huonosti, ja sitä pidettiin tehottomana. Kansalaisaloite taas tunnettiin hyvin, mutta sitäkin pidettiin enimmäkseen tehottomana, ja sen tekemistä ja edistämistä pidettiin vaivalloisena. Oppilaskunnan toiminta tunnettiin vaihtelevasti, eikä sitäkään pidetty tehokkaana. Oppilaskunnan jäsenten vaikutusvalta oli epäselvä myös oppilaskunnan jäsenille itselleen. Opiskelijajärjestöt tunnettiin huonosti, eikä niiden etuja tunnettu tai pidetty hyödyllisinä. Ammattiliitot puolestaan tunnettiin hieman opiskelijajärjestöjä paremmin, ja oman alan liitto tieehyt katsauksia 5/2013 Mun mielestä tää pitäis julkasta. Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskusteluja osallisuudesta ja vaikuttamisesta.
12 12 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin dettiin, mutta harva opiskelija kuului siihen. Opiskelijat pitivät uutisten seuraamista ja sosiaalisen median käyttämistä olennaisena osana arkipäiväänsä. Opiskelijat toivoivat oppilaitoksiin ensinnäkin parempia, arkipäivän viihtyvyyteen ja sujuvuuteen liittyviä olosuhteita. Erityisesti asuntoloiden kunnostaminen nähtiin tärkeimpänä opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä tavoitteena. Opiskelijat esittivät parannusehdotuksia myös oleskelu- ja liikuntatiloista, kouluruuasta ja työmateriaaleista. Työssä oppimisessa toivottiin myös riittävää ja pitkäkestoista tukea sekä sopivasti vastuuta. Opiskelijat kokivat koulussaan palautteen antamisen turhauttavaksi, koska sillä ei ollut aina merkitystä. Toivottiin, että opiskelijoille annetuista lupauksista pidettäisiin kiinni. Haastavien sosiaalisten tilanteiden jälkipuintia pidettiin tärkeänä. Yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja koulutukseen hakeutumisesta puhuttaessa opiskelijat korostivat jokaisen omaa vastuuta ja motivaatiota, mutta toisaalta myös perhetaustojen merkitystä. Jotkut opiskelijat olivat sitä mieltä, että ammattioppilaitoksissa voisi puhua enemmänkin näistä asioista, kun taas toisten mielestä nämä aiheet eivät liittyneet oman alan opetukseen. Keskusteluissa opiskelijat toivat esiin, että yhteiskunnallisista vaikuttamiskanavista ei juuri puhuta heidän oppilaitoksissaan, mutta vaikuttamismuodot olivat tuttuja peruskoulusta, mediasta tai vapaa-ajalta. Moni vaikuttamisen paikka tuntui kuitenkin opiskelijoista etäiseltä. Etäisyys johtui toisaalta aiheiden epäajankohtaisuudesta, toisaalta siitä, että moni aiheista liitettiin aikuisuuteen, eikä itseä pidetty aikuisena. Opiskelijat olivat kuitenkin kiinnostuneita kyseisistä puheenaiheista, ja monet opiskelijat halusivat, että heitä kuunneltaisiin enemmän. Asiasanat: ammattiin opiskelevat, ammattioppilaitos, demokratiakasvatus, nuori, osallisuus, osallistuminen, vaikuttaminen Matleena Kantola, Karoliina Lauriala
13 ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut Ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut 1.1 Ryhmäkeskustelujen suunnittelu ja toteutus Tässä projektissa haastattelimme pohjoissuomalaisen ja eteläsuomalaisen ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Pidimme yhteensä kuusi pienryhmähaastattelua, kolme kummassakin koulussa. Jokaisessa ryhmässä oli 5 6 henkilöä. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista oli vuotiaita ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita eri aloilta. Vanhimmat keskustelijat olivat 22-vuotiaita. Keskustelut äänitettiin ja litteroitiin myöhemmin tekstimuotoon. Tutkimusavustajat ottivat yhteyttä oppilaitoksien henkilökuntaan puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteistyöoppilaitokset löytyivät EHYT ry:n AMIS-työn toimijoiden verkostosta. Oppilaitosten yhteyshenkilöt kokosivat ryhmät ja valitsivat opiskelijat niihin saatekirjeen ohjeistuksen perusteella. Ennen varsinaisten ryhmäkeskustelujen toteuttamista keskustelurungon toimivuutta testattiin ilman äänitallennusta eräässä pääkaupunkiseudun ammatillisessa oppilaitoksessa. Keskusteluryhmiin osallistuneet opiskelijat olivat entuudestaan toisilleen tuttuja. Lähes kaikki kuhunkin ryhmään osallistuneet keskustelijat opiskelivat samaa alaa ja olivat samoilla kursseilla. Haastatellut opiskelijat olivat vuosikurssin opiskelijoita elintarvikealalta, logistiikka-alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Opiskelijat saivat jokainen kaksi leffalippua palkinnoksi osallistumisestaan. Tilaisuudessa tarjottiin myös kahvit ja pientä purtavaa.
14 14 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin Kaksi ryhmistä oli poikaryhmiä, kolme sekaryhmiä ja yksi tyttöryhmä. Tyttöryhmiä oli alun perin tarkoitus olla kaksi, mutta sen sijaan sekaryhmiä tuli kolme, koska pohjoissuomalaisessa koulussa ei saatu kasaan kahta tyttöryhmää. Ryhmien kokoamisessa käytettiin EHYT ry:n aiemman tutkimushankkeen (Ryyppäämällä ryhmäksi?) haastattelumallia, jossa pyrittiin saamaan jokaiselta koulutusalalta ja -asteelta kaksi tyttö-, kaksi poika-, ja kaksi sekaryhmää. Tällöin havaittiin, että naisopiskelijoita oli helpompi rekrytoida haastatteluihin, ja sekaryhmistäkin tuli naisvaltaisia. Näin ei kuitenkaan käynyt tämän aineiston keruussa, kuten edellä mainitaan. Sukupuolten mahdollinen ero käydyissä ryhmäkeskusteluissa ei sii ole tämän katsauksen aiheena, mutta aineisto on tulevien tutkimusten hyödynnettävissä. Ryhmähaastattelumme olivat enemmän keskustelumuotoisia kuin haastatteluja. Esittelimme ensin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:tä, haastattelun aihetta, tarkoitusta ja kulkua ja tarjosimme opiskelijoille kahvit. Kerroimme, että tallennettua haastatteluaineistoa käsitellään luottamuksellisesti ja että puhujat anonymisoidaan mahdollisiin tuleviin julkaisuihin. Tämän jälkeen vedimme keskustelun ohjaamalla sitä valmiiksi suunnitellun, joustavan aiherungon perusteella (liitteenä). Haastattelut kestivät yhtäjaksoisesti 1 2 tuntia, lukuun ottamatta yhtä ryhmää, jossa pidettiin tauko opiskelijoiden ruokailun vuoksi. Ideana oli kysyä opiskelijoilta, kuinka tuttuja tai vieraita, läheisiä tai etäisiä erilaiset vaikuttamisen kanavat ovat, mitä heille tulee niistä mieleen ja onko aiheista puhuttu ammattioppilaitoksessa. Käsitellyt vaikuttamisen kanavat olivat vaalit ja äänestäminen, ehdokkaana vaaleissa, kansalaisaloite, nuorisovaltuusto, oppilaskunta, opiskelijajärjestöt, ammattiliitot sekä uutiset, media ja sosiaalinen media. Opiskelijat saivat myös ideoida, miten he parantaisivat koulunsa, työssäoppimispaikkansa ja työpaikkansa viihtyvyyttä. Lopuksi kävimme läpi neljä superlausetta, jotka oli otettu opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, ammatillista koulutusta koskevasta laista ja opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta.
15 ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut 15 Tarkoituksena oli, että opiskelijat pohtivat yhdessä, mitä lauseet voisivat tarkoittaa, mikä niiden tavoite on ja miten tavoite voisi toteutua tai toimia. Tehtävissä ei ollut oikeita tai vääriä vastauksia. Erottelemme haastattelijat katsauksissa oleviin sitaatteihin tunnuksilla H1 ja H2, sekä haastateltavat tunnuksilla T (tyttö) tai P (poika). Projektin aikataulu oli tiukka; haastattelurungon suunnittelu, testaaminen, yhteistyökoulujen kontaktointi, opiskelijoiden rekrytointi, haastattelujen toteutus, aineiston litterointi ja koostaminen julkaistavaksi raportiksi tehtiin 2,5 kuukauden aikana. Aivan lopuksi ryhmäkeskustelujen suunnittelusta ja toteutuksesta luotiin toimintamalli EHYT ry:n ja muiden kiinnostuneiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Kerätty aineisto on toistaiseksi arkistoitu EHYT ry:hyn, mutta sille on tarkoitus löytää sopiva tutkimusarkisto loppusijoitusta varten. Aineisto on sopimalla käytettävissä opinnäytetyö- ja tutkimustarkoituksiin. 1.2 Keskusteluryhmien dynamiikka Ryhmäkeskustelut olivat kaikki erilaisia omalla tavallaan. Ryhmässä joku opiskelija toimi aina jonkinlaisena johtajana ja johti keskustelua lähes koko keskustelutilaisuuden ajan. Osa opiskelijoista oli keskustelutilaisuudessa hiljempaa, mutta kaikki sanoivat yleisesti jotakin tilaisuuden aikana. Myös hiljaisemmat ryhmäkeskustelut sujuivat hyvin ja keskustelua syntyi. Joissakin keskusteluissa opiskelijat kertoivat ujoudestaan. Jotkut heistä olisivat luultavasti esittäneet mielipiteensä myöhemmin, mikäli tilaisuus olisi kestänyt pidempään ja he olisivat saaneet vielä enemmän varmuutta tilanteessa. Tietyt ryhmät olivat innoissaan ryhmähaastattelutilanteesta ja demokratiakasvatusteemasta. Alussa puheenaiheet saattoivat tuntua vierailta ja opiskelijoiden mielestä liian vaikeilta tai suorastaan vastenmielisiltä, mutta suurin osa ryhmistä lämpeni nopeasti.
16 16 Jotkut opiskelijat olivat tottuneempia mielipiteiden vaihtoon ryhmäkeskustelussa kuin toiset. Joissakin ryhmissä opiskelijat kysyivät, mennäänkö järjestyksessä tai pitääkö viitata. Keskusteluun vaikutti myös käyty ajankohta, eli olimmeko koulussa aikaisin aamulla vai iltapäivästä, vai oliko välissä ruokailu. Monet sanavalinnat, teemat ja aiheet olivat opiskelijoille melko etäisiä käsitteitä, mutta opiskelijat olivat silti innokkaita keskustelemaan kyseisistä teemoista. Joidenkin ryhmäkeskustelujen aikana jäi vaikutelma, että opiskelijat todella toivoisivat kouluun enemmän keskustelua osallisuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Jotkut sanat, kuten demokratiakasvatus, olivat vaikeita opiskelijoille. Monet opiskelijoista kysyivätkin suoraan, mitä kyseinen termi tai sana tarkoittaa ja pohtivat tämän jälkeen asian merkitystä. Jotkut termit yhteiskuntaan liittyvästä osallisuudesta tuntuivat olevan etäisiä monelle opiskelijalle, vaikka asioista olisi puhuttu kavereiden tai perheen kesken. Eräässä ryhmässä yksi opiskelija ilmoitti ärtymyksensä kyseisiä asioita kohtaan. Toisaalta toisessa ryhmässä taas tuotiin esiin, että mikäli opiskelijoita kuultaisiin enemmän päätöksenteossa, he voisivat olla innokkaammin mukana yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Toiset opiskelijat katsoivat, että ammattiin opiskeluun ei tarvita enempää yhteiskuntaoppia tai demokratiakasvatusta, koska se ei liity omaan alaan. Toiset taas olivat kiinnostuneita näistä aiheista ja halusivat tällaista keskustelua. P1: Ei nuoret oikeesti saa päättää Suomes mitään. P2: Ei niin vaikka siis oikeesti, ja sit tääl yritetään aina ajaa nuorten asioita ja kaikkee tällasta mut --- T1: Periaattees meit ei kuunnella. P2: Tää... ((epäs.)) P1: Tällä hetkellä onhan eduskunnassa jo muutama nuori, mut se keskiikä siellä on niinku kuudenkympin ja kuoleman välilt. T1: Niin mitä ne niinku ---- ((naurua))
17 ammattiin opiskelevien ryhmäkeskustelut 17 T1: --- tietää meidän asioista. T3: Tai ajattelutavoista. T1: Niin, ei mitään, ehkä ne kuuntelee jos ne kattoo et joo, toi tyyliin syrjäytyy, mut ei ne todellisuudes tiiä et mitä, mikä sitä auttais, sitä ihmistä. P2: Hei teidän pitää näyttää tää meidän äänitys sit vaik tonne valtion hallitukselle. ((naurua)) P2: Ehkä ne sit rupee lähteen työstää sitä nuoriso, öö, puoluetta sitten. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Opiskelijat keskustelivat välillä teeman ulkopuolisista aiheista ja kertoivat myös sosiaalisesti epämiellyttävistä ja uhkaavista kokemuksistaan koulussa. Tilanteiden riittämättömän käsittelyn koettiin olevan ristiriidassa koulussa opetettujen sääntöjen kanssa, joissa korostetaan jälkipuinnin tärkeyttä työelämässä. Opiskelijoiden mukaan olisi todella tärkeää, että vaikeat tilanteet käytäisiin jälkikäteen läpi yhdessä ja avoimesti ryhmänä. Kahdessa ryhmässä opiskelijat olivat yllättyneitä keskustelunsa tasosta sekä pituudesta ja olisivat halunneet, että tallenne annettaisiin myös opettajille tai päättäjille. He olivat kiinnostuneita myös raportin saamisesta itselleen. Joissain ryhmissä kysyttiin, millaista oli tehdä ja suunnitella tätä haastattelua, toisissa taas vahdittiin, ettei keskustelu mene sivuraiteille ja pahoiteltiin, jos näin oli päässyt käymään. Parissa ryhmässä opiskelijat hämmästelivät, miten he saivatkin tällaista keskustelua aikaan. P1: Niin varsinkin tää tämmönen vapaa-ajan puhuminen mitä me P5: Kaivetaan nenää ja neppaillaan kumej monta tuntii. P1: Et jos varsinki P5: Juodaan kaljaa ja kaivetaan persettä. P1: Siis jos joku tulee röökipaikalle ni ei meil oo mitään järkevää puhuttavaa, tääkin on nyt mun mielest harvinaisen fiksuu keskusteluu. P3: Erittäin fiksuu. P6: Täähän menee aika hyvin.
18 18 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin P3: Niin me kaikki panostetaan tähän nyt mut oikeesti sisältä me ollaan niinku ihan sekaisin. H2: Joo tää on tosi hyvä. P6: Mun mielest tää nauhoitus pitäis antaa joillekin opettajille. P3: Saatais kolmoset ja paperit saman tien. P5: Mun mielest tää pitäis julkasta jonnekin. P1: Oisko tää mahdollista saada nimettömänä youtubeen. ((naurua)) H2: Voidaanhan me kysyä se. H1: Kyl teil on varmaan mahdollisuus tää raportti sit saada. P6: Joo. P1:No se ois P3: Joo se ois ihan kiva. H1: Joo kysytään. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Seuraavissa luvuissa käymme läpi ryhmäkeskustelujen kulkua haastattelurunkomme pohjalta. Ensimmäisenä keskustelimme ryhmien kanssa, millaisen ryhmän he kokevat parhaaksi.
19 RYHMÄTYÖ 1: PARAS RYHMÄ? RYHMÄTYÖ 1: PARAS RYHMÄ? Ryhmätehtävän tarkoitus oli miettiä erilaisia osallistumisen ja päätöksenteon tapoja. Opiskelijat pohtivat, kuinka ovat toimineet eri ryhmissä, miten ryhmissä on päätetty yhteisistä asioista ja miten hyvä ryhmä toimii. Opiskelijoiden mukaan hyvän ryhmän tekee ryhmähenki. Mikäli kaikki tulevat toimeen ja kaikilla on mukavaa olla ryhmässä, ryhmä toimii hyvin. Eräs opiskelija huomautti kommunikoinnin tärkeydestä. Mikäli joku ryhmässä ei kommunikoi, vaan tuo esiin negatiivista suhtautumista eikä kannusta muita ryhmän jäseniä, ryhmän henki kärsii erittäin paljon. Monen opiskelijan mielestä hyvälle ryhmälle olennaista on myös luottamus, ettei kukaan puhuisi pahaa selän takana toisista ryhmässä. Opiskelijoiden mukaan mielipiteet saisi myös tuoda esiin ryhmässä ja puhua vapaasti ajatuksistaan, toisin sanoen toimia vapaasti omana itsenään ryhmässä. Hyvän ryhmän ominaisuuksia olivat suvaitsevaisuus, tasa-arvoisuus ja se, että kaikkia kuunnellaan tasapuolisesti. Opiskelijat pitivät hyvinä ryhminä muun muassa omaa koululuokkaa, kaveriporukoita, rippikouluporukkaa, harrastusryhmiä (esimerkiksi urheilujoukkueita), sekä myös perhettä ja sukulaisia. Useat keskustelijat toivat esiin, että heidän luokissaan on hyvä yhteishenki ja että koulussa viihdytään. P1: Me ollaan niin vapautuneit ku meil on, tää on meidän luokka silleen et tääl voi sanoa ihan mitä vaan ja kukaan ei suutu siitä. [-] P2: Saat oikeesti olla niinku oma ittes. H1: Joo. P5: Erilaisuus on bonus.
20 20 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin P3: Suvaitsevaisuus silleen... P6: Aika tasa-arvoinen luokka, kukaan ei kato ketään ylöspäin tai alaspäin. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) H1: No miten sitten ryhmissä ootte päättäny yhteisistä asioista? P1: No kyllä se, kysytään ainaki, kysytään kaikilta ja sillai että yritetään ettiä semmonen mikä soppii kaikille ettei se oo vaan yhen päätettävissä. H2: Joo. P1: Toi niin P2: Kaikki saa sanoa mielipitteen siihen asiaan. (Pohjois-Suomi, logistiikka-ala) Huono ryhmä puolestaan on sellainen, missä ihmiset ovat niin erilaisia, ettei yksimielisyyttä synny ja on vaikea tehdä yhteisiä päätöksiä. Huonon ryhmän ominaisuuksista mainittiin myös, että siihen on vaikea päästä sisään, siinä kiusataan, ryhmähenki on huono, yhteishenkeä ei ole, yhteiseen tavoitteeseen ei panosteta tai ryhmän johtajaa pitää miellyttää. P1: Mm nii et ollaan vähän niinkö liian erilaisia ihmisiä tai sillai kaikilla on vähän eriävät mielipiteet joka asiasta. (Pohjois-Suomi, logistiikka-ala) P2: Tuntee silleen et ite on ulkopuolinen siitä et niinku jos sä teet jotain ni heti sua mollataan siitä ja kaikkee et sit siinä on aika huono ryhmähenki ja sit siin on niinku omat kuppikunnat ja sit jos sä meet niihin kuppikuntiin niin ei päästetä sisään ja [-] T3: Sit se et jos ei periaatteessa panosteta täysillä tai siis että ollaan vähän silleen omalla alueella eikä tulla silleen ulos niinku omasta kuoresta niinku melkein ollenkaan et sit kaikki on vaan niinku ihan yksinään siellä.
21 RYHMÄTYÖ 1: PARAS RYHMÄ? 21 [-] P1: En mä tie jos siin ryhmäl on joku tarkotus esimerkiks kouluryhmällä on tarkotus tehä niit tehtävii joskus yhessä ni jos niiden tekemisest ei tuu mitään. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala)
22 22 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin 3. RYHMÄTYÖ 2: OSALLISTUMISKANAVAT Tässä tehtävässä esittelimme opiskelijoille erilaisia osallistumiskanavia, ja heidän piti selittää, mitä nämä osallistumiskanavat, sanat tai sanaparit heidän mielestään tarkoittavat, mitä asioita, henkilöitä tai tilanteita heille tulee niistä mieleen, mihin kyseiset käsitteet liittyvät ja kuinka läheisinä tai etäisinä he kokevat ne elämässään ja arjessaan. Kysyimme myös, puhutaanko näistä asioista heidän koulussaan. 3.1 Vaalit ja äänestäminen Suurten ajankohtaisten vaalien ollessa käynnissä vaalit ja äänestäminen koettiin läheiseksi asiaksi. Toisaalta vaalit olivat jääneet vielä etäisiksi, koska suurin osa opiskelijoista ei saanut vielä äänestää. Vaalijärjestelmä tuntui sekavalta ja päätöksenteko perustuvan makuasioihin ja tykkäämiseen. Jos ehdokkaat olivat huonoja tai jos ei osannut tehdä päätöstä, oli joidenkin opiskelijoiden mielestä hyväksyttävää jättää äänestämättä, mitä taas toiset opiskelijat paheksuivat. Opiskelijat toivat esille ajatuksia demokratiasta, diktatuurista, mahdollisuudesta vaikuttaa ja tehdä päätöksiä. Ryhmässä jotkut kertoivat myös, että kavereita oli ollut ehdokkaina vaaleissa, mutta he eivät aina jatkaneet keskustelua kyseisestä aiheesta. Jotkut opiskelijat katsovat vaalien ja äänestämisen olevan aikuisten maailmaa, joka ei kuulu nuorille ja josta nuoren ei kuulu olla kiinnostunut, ellei hän ole oikeasti maailmanparantaja.
23 RYHMÄTYÖ 2: OSALLISTUMISK ANAVAT 23 T: Mua vaan tulee joku hirvee ärsytys saman tien, ku siis ku kaikil ihmisil on se että mää tykkään tästä ja toinen tykkää tosta ja sitte ku on joutunu kattelee sitä ku kaikki kiistelee et joku vaa paras presidentiks ja nii, mul ei sinäänsä hirveesti itellää oo tuoho... Politiikka vaalit ja tämmönen ni ei oikee kiinnosta. ((naurua)) H1: Nii. P: Minun mielestä pitäis ehkä olla niinko äänestämättä melkein H1: Joo. P: Ei oikein, siinä on niinku vaikea päättää sitte kuitenki, jos on nii jotenki, jotenki vaa sitte turha ehkä minun mielestä, en mie tiiä... Se on vähä vaikea selittää. H2: Joo. P: Paitsi et... T: Tuoki on ehkä vähä semmone niinko semmosta aikuisten maailmaa niin sanotusti... H1: Joo. T: Että kyllähän meille kerrotaan ja harjotellaan koulussa näitä äänestysjuttuja ja miten ne mennee, mutta en mä oo kyllä ikinä päässy mitenkää sisälle tuohon vaalihommaan ja tämmöseen H1: Mmm, nii just. T: Ei se sillä lailla välttämättä ihan tämmösiä nuoria vielä oikein kiinnosta, ellei sitte oikeesti tykkää ja halua hirveesti muuttaa maailmaa ja vaikuttaa asioihin. T2: Kyl mie ainaki haluaisin äänestää niinku aikaisemmin, tai siis musta se olis järkevämpää että se olis joskus 16-vuotiaana, koska kun näitä käsitellään vaan koulussa niin ei siin oo mitään järkeä, että ne kerkee unohtuu siinä ennenku täytät 18 vuotta. (Pohjois-Suomi, elintarvikeala) Vaalijärjestelmään oli vaikea päästä sisälle. Päätöksentekoa pidettiin vaikeana, ja äänestäminen sekä vaalit nähtiin asiana, joka on herkkä mielipideasia ja josta vain kiistellään siis parempi olla äänestämättä. Edellä
24 24 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin mainittu ryhmä oli siitä poikkeuksellinen, että äänestämisen ikärajaa haluttiin laskea, koska 16-vuotiailla kyseiset asiat ovat vielä tuoreessa muistissa peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilta. --- P1: Presidenttien ja puolueitten niiden on paljon helpompi vaikuttaa kuustoistvuotiaisiin ku kaheksantoistvuotiaisiin, sit se on ehkä menee ehkä vähän tollaseks niinku, et ei se sit välttämät enää oo demokratiaa, se on enemmän sellast aivopesuu et kaikil kuustoistvuotiaille kelle annetaan karkkii ne antaa niinku äänen. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) --- P1: Tää päätöksen tekeminen on meillekin niinku hirveen vaikeeta välillä ja sit joku viistoistvee siel äänestyskopis. P3: Jos ei se tiedä mihin se menee opiskeleen ni miks se tietäis kenet se haluu pressaks? H1: Miks se päätöksenteko on sit vaikeeta? P3: Kyl se vaatii jonkinlaist viisautta et voi --- P6: Niin ja sit ei viel peruskoulu silleen joilleki viistoistvuotiail, ni ei niil oo koulus mitään sellast mis ne oppii, ei niil oo esimerkiks koulus mitään mist ne oppis, ei ne kavereiden kaa opi mistään koska, ei ne vaan, ne ei tee semmosii asioit et ne huomais mikä vaikuttaa ja miten niinku oikeesti asiat on. --- P6: Aika harva kuitenkin sellasist lukee mitään lehtii tai on kiinnostunu mistään, hirveest uutisist, ne on kiinnostuneit vaan sellasist uutisist et tukiainen tissit näky taas baarissa, ja se siitä, vaikuttaa ihan sikan siihen et kannattaaks niiden äänestää. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Yleisesti ottaen suurin osa opiskelijoista nimenomaan ei halunnut laskea äänioikeuden ikärajaa. Toisaalta alaikäisten harkintakykyyn ja viisauteen ei luotettu, ja toisaalta epäiltiin, että aikuiset yrittävät manipuloida nuoria ja vaikuttaa heihin liikaa. Äänestäminen koettiin tehtävänä, joka vaa-
25 RYHMÄTYÖ 2: OSALLISTUMISK ANAVAT 25 tii asioihin perehtymistä, täysi-ikäisyyttä, aikuistumista ja asioiden seuraamista. Äänestämistä ei voinut suorittaa vain läpällä tai jos ei tiennyt ehdokkaista mitään. H2: Onko tästä muuten puhuttu täällä koulussa? Vaaleista ja äänestämisestä? Onko niinku? P & T: Ei H2: Puhutteko te perheen kanssa tai kavereiden kanssa? T2: Joo. H2: Jotku puhuu siellä T3 & T4: Riippuu vähä H2: Joo. T3: Sillon ku on jotkut vaalit tai vaikka presidentinvaalit. T: No sillon se varmaan on silleen mmm T3: Mut ei mitää H2: Mut ei muuten joskus muutenki ((naurua ja kihinää kaikilta)) H1: Okei. H2: Eli aika etäinen asia on kaikkien mielestä... vielä... T: Joo. (Pohjois-Suomi, logistiikka-ala) P3: En äänestä, en osallistu. P5: Velvollisuus. --- P6: Velvollisuus, mahollisuus yleensäkin. Tosin mä en oo kyl ikinä viel saanu äänestää mut nyt mä saan ku mä oon kaheksantoist en saanu viimeks äänestää. (Etelä-Suomi, sosiaali-ja terveysala) Presidentinvaalit olivat olleet mieleenpainuvimmat vaalit, joista oli keskusteltu myös koulussa, vaikka osa opiskelijoista ei tuolloin vielä ollut äänioikeutettuja. Toiset opiskelijat muistelivat kiivaita keskusteluja huvittu-
26 26 Mun mielestä tä ä pitäis julk asta jonnekin neen kiinnostuneina, toiset taas väittelyihin turhautuneina. Jotkut olivat keskustelleet ja väitelleet vaaleista ja seuranneet niitä intensiivisesti, toiset taas olivat vältelleet vaalikeskusteluja ja kyllästyneet aiheeseen. Monelle tuli mieleen myös mediassa paljon esiintyneitä henkilöitä, kuten Sauli Niinistö, Pekka Haavisto, Päivi Räsänen ja Timo Soini. P4: Viime presidentinvaalit oli vähän semmonen että siin käytiin kovaa keskustelua Haaviston ja Niinistön välillä et P6: Se kyl jakoi mielipiteitä täs koulus. P3: Mm niin se oli hauskaa. P2: Kyl se meidänki luokalla [-] P6: Mm, ni, meilläki oli yks joka oli aika kiivas. (naurua) [-] H2: Mitä siel oli siis, kun sanoitte oli toi kiivas keskustelu Haavistosta ja Niinistöst, oliks täs koulus? P3: Niin et ku joku heittää vähän homovitsii ni jollain räjähtää... yrittää nostaa (epäs.) H2: Joo. p3: Ni sitä vaan P4: No oli siit ihan kunnon keskustelu kyl siit. P6: Mut oli siit ihan oikeesti järkeviiki keskusteluj. (Etelä-Suomi, sosiaali- ja terveysala) Keskustelussa tuli myös esiin, ettei vaaleista ja äänestämisestä puhuttu juurikaan koulussa tai muualla, joten aihe oli myös tämän vuoksi etäinen. Toisaalta vaikka aihe saattoi aiheuttaa torjuntareaktion ja vaikuttaa kaukaiselta, siitä riitti kuitenkin puhuttavaa. Toisaalta toisissa ryhmissä taas äänioikeus oli odotettu asia. Opiskelijat katsoivat siis olevansa osa demokratiaa, kunhan täysi-ikäistyvät ja ovat todellisia kansalaisia. Äänestämiseen suhtauduttiin sekä velvollisuutena että mahdollisuutena. Suurin osa piti äänestämistä velvollisuutena sit on lupa valittaa ja odotti, että pääsee äänestämään, toisaalta kaikki eivät olleet niin kiinnostuneita ja olivat kriittisiä ehdokkaita ja vaalijärjestelmää kohtaan.
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotPohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat
Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotSuunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
LisätiedotKyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi
Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset
LisätiedotPäätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotSinettiseminaari 2013 ryhmätyöt
Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKoulun keinot haastavaan käyttäytymiseen
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,
LisätiedotPIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali
PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.
LisätiedotYHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista
YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotMillaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho
Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ
ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotAsiantuntijaorganisaation johtaminen
Asiantuntijaorganisaation johtaminen 18.10. 2018 Asiantuntijoiden johtaminen Taitoa vai taktiikaa seminaari Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Mervi Vähätalo Asiantuntijatalouden kehittämisohjelma
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotITSENÄISTYVILLE NUORILLE
JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotMitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )
Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
Lisätiedot201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %
201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)
LisätiedotRuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM
RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi
LisätiedotMulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. LTO, KT Piia Roos
Mulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset kertovat ja millaisena päiväkotiarki
LisätiedotYksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
Lisätiedottarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa
Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotNuorisovaltuustovaalit 2012
Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotMITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA
MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -
LisätiedotTERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina
TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä
LisätiedotTyöhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotEtsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä
Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )
Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue
LisätiedotKäytäntötutkimuksen teema ja toteutus
Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
LisätiedotKoulun arki ja aika-tila-polut
Koulun arki ja aika-tila-polut Elina Lahelma 15.09.07 Kasvatustieteen laitos Tuokio 7 luokan musiikin oppitunnilta Opettaja alkaa kertoa korvien loksumisesta (...) Opettaja: Mikä auttaa? Heikki tekee sitä
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
Lisätiedot25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form
herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.
LisätiedotMä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista
Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun
LisätiedotSosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson
Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
Lisätiedotasiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK
Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.
Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.2019 Vieraskieliset koulutuksessa (Statistics Finland 2017) Yksilölliset
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotRuudin ydinryhmä. Katsaus vuoteen 2014
Ruudin ydinryhmä Katsaus vuoteen 2014 Tunnuslukuja 20 nuorta, joista kaikki jollakin tavalla vaihtelevilla aktiivisuustasoilla mukana koko vuoden Tunnusluvut (1.1.2013-14.10.2014) 2014 2013 Kaikki käyntikerrat
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotLASTEN KOULURUOKAKAMPANJA
LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotKyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta.
Nuoria Somettaa Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta. Vastaajien ikävuosien keskiarvo on 14 vuotta. Vastaajien ikäjakauma 16 16 16 16 16 17 17 17 17 17 17 17 18 18 19 20 20 10 10 10 11 11
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander
LisätiedotNuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely
Lapin nuorisofoorumi, Kittilä, 9.2.2019 Nuorten hyvinvointi ja osallisuus LAPE- hankkeen kyselyn tulosten käsittely Lauri Lantela ja Anna Nikupeteri Tutkimuksen tausta Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
Lisätiedot