Hallintosääntö 123 Kunnanhallitukselle osoitettava kysymys

Transkriptio

1 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutettujen aloitteet KV 82 Hallintosääntö 122 Valtuutettujen aloitteet "Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen val tuus toryh mäl lä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toi min taa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan pu heenjoh ta jal le. Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä kau pun gin hal li tuksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi päättää, että aloitteessa tar koi tetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu. Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esi tet tä vä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kun nan halli tuk sel le lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden lop puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mi hin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mit kä aloitteista on käsitelty loppuun." Hallintosääntö 123 Kunnanhallitukselle osoitettava kysymys "Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle kir jal li sen kysymyksen kunnan toiminnasta ja hallinnosta. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään valtuus ton kokouksessa, joka ensiksi pidetään kolmen kuukauden kulut tua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään kannatettu ehdotus tilapäisen va lio kun nan asettamisesta selvittämään kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä, asetetaanko tilapäinen valiokunta. Muu ta päätöstä ei asiassa saa tehdä." Päätösesitys (kaupunginhallitus): kaupunginvaltuusto merkitsee tehdyt aloitteet tiedoksi ja saattaa ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto: Merkitsi tiedoksi seuraavat valtuutettujen aloit teet:

2 Valtuutettu Jonne Törmäkankaan esittämä Perussuomalaisten valtuus to aloi te Raa he lan pysäköinnistä: "Raahelan torin aitaaminen aiheutti Raahelan käyttäjille py sä köin tion gel man. Raahelan käyttäjille on varattu 5 pysäköintipaikkaa. Raahe las sa on kuitenkin jopa yli 50 samanaikaista käyttäjää joista suurin osa alakouluikäisiä ja nuorempia lapsia. Ur hei lu toi min nas sa va rus tekas sit ovat usein painavia ja varsinkin ju nio ri toi min nas sa tämä tulisi ot taa huomioon Parkkipaikkojen suunnittelussa. Lii kun ta ra joit tei set ja eri kois ryh mät käyttävät myös Raahelaa ja heille oli si myös hyvä löytyä tarpeeksi läheisiä parkkipaikkoja. Torilla on tilaa, sekä kauppiaille, että Raahelan käyttäjille. Me pe russuo ma lai set esitämme, että torin ja parkkipaikan välistä aitaa siir retään 2 metriä Prismaa kohti ja merkitään parkkipaikalle kaksi py säköin ti ri viä, jolloin siihen syntyy yli 20 pysäköintipaikkaa. Alueen portille laitetaan kyltti: "Pysäköinti Raahelan asiakkaille". Pysä köin nin helpottamiseksi tehdään parkkipaikan toiseen päähän toinen kulkuaukko, josta voi poistua Välikadulle. Välikadulta py sä köin tipai kal le kulkeminen estetään liikennemerkillä." Valtuutettu Jonne Törmäkankaan esittämä Perussuomalaisten valtuus to ky sy mys Vihannin kun ta lii tos ra ho jen käytöstä: "Perussuomalaiset kysyy onko kaikki Vihannin kuntaliitosrahat jo käy tet ty? Jos on jäljellä niin mihin ne on merkitty käytettäväksi vai onko vie lä merkitsemätöntä rahaa käytettävissä?" Varavaltuutettu Jouko Selkälän valtuustoaloite /Kasvu- palve lu jen tuot ta mis ta pa maa kun ta uu dis tuksessa: "Maakunnat vastaavat vuodesta 2020 lähtien nykyisin ELY-keskusten ja TE-toimistojen tarjoamista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista (kas vu pal ve lut). Nykyiset työhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut eivät siirry maa kun nil le sellaisinaan, vaan samalla uudistetaan palvelujen si sältöä ja niiden tuottamisen tapaa. Maakunta päättää omaan toimintaympäristöönsä parhaiten so vel tuvis ta palvelumalleista, kuitenkin niin, että henkilöasiakkaiden yh denver tai set oikeudet varmistetaan. Jokaisessa maakunnassa tulee järjes tää rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluja. Lisäksi voidaan jär jes tää yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, innovaatioiden ke hit tä miseen, ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluja.

3 Kasvupalveluilla tarkoitetaan työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten pal ve lu ja. Kasvupalveluja ovat esimerkiksi työnvälitys, työnhakijoiden osaa mi sen kehittäminen, rekrytointipalvelut tai erilaiset tuet ja asiantun ti ja pal ve lut yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Uudet lait mahdollistavat myös markkinoiden laajemman hyö dyn tämi sen palvelujen tuottamisessa. Tällä tavoitellaan paremmin räätälöityjä pal ve lu ja sekä uusia ratkaisuja siihen, että työnhakijat ja työnantajat löy tä vät toisensa paremmin. Palveluita voi saada jatkossa entistä enemmän myös yksityisiltä ja jul ki sil ta yrityksiltä sekä järjestöiltä. Miten Raahessa on valmistauduttu tulevaan maakuntauudistukseen kas vu pal ve lui den osalta? Onko esimerkiksi Raahen seudun yri tyspal ve lui den yhtiöittämistä harkittu? Muuuttuvan lainsäädännön myötä Raa he voisi profiloitua kasvupalveluiden tuottajana nykyistä laa jem mal le alueelle. Esitän, että Raahen yrityspalvelut yhtiöitetään (perusteellisen sel vityk sen tuloksena) ja valmistaudutaan avautuvan markkinan haltuun ot toon!" Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton val tuus toryh män val tuus to aloi te /Digitalisaation vaikutukset työn teki jöi hin: "Tutkimus esittää: Nykytyö vaatii nyt kaiken - yksityisyytesi, jopa tunne-elä mä si Älykkään teknologian piti vähentää raatamista. Toisin kävi. Nyt juostaan kilpaa koneen kanssa ja stressaantuneita työntekijöitä el vy tetään mietiskelykursseilla. Varsinkin tietotyössä vapaa-ajan ja töissä olon raja on hämärtynyt. Tietotekniikan kehityksen piti vapauttaa työn tekeminen myös ajan ja pai kan ikeestä. Kun hommiaan pystyisi tekemään etänä kotoa, velvoit teen sa ja elämänsä voisi sovittaa parempaan tasapainoon. Nykytodellisuus on kaukana utopioiden haaveista. Kehittynyt tek nolo gia ja digitalisaatio tekevät kyllä monta asiaa tehokkaammin kuin en nen, mutta hyöty ei yksioikoisesti helpota työntekijän taakkaa. Duunariammateissa työ kaventuu ja koventuu Tietotekniikan ja koneälyn vaikutukset näyttävät monimutkaisilta. Pe-

4 rin tei nen ajattelu, koneille raskaat hommat ja ihmisille kevyemmät pal ve lu teh tä vät, ei ainakaan suoraan toimi. Kivoja, vuorovaikutusta vaativia tehtäviä kyllä syntyy varsinkin uusiin am mat tei hin. Mutta monen perinteisen työn osalta käy toisin. Au tomaa tio ja tietotekniikka puristavat työntekijän toimintakentän entistä ah taam mak si. Juokse koneen kanssa kilpaa Esim. Digitalisaation myötä kotihoitajan työhön on tullut rop pa kau palla lisää potilaan seurannan, kirjaamisen ja dokumentoinnin tehtäviä. Nii den avulla kootaan tehokkaasti hoidettavien tiedot yhteen ja hoita jien työtä voidaan suunnata tarkernmin. Mutta seuraus on, että perustyöhön, eli kotona asuvan hoitamiseen, jää tietojen kirjaamiselta yhä vähemmän aikaa. Digitalisaatio ei ole si nän sä muuttanut itse asiakkaan hoitamista yhtään kevyemmäksi tai no peam mak si. Myös ns. toimintajärjestelmä toimii piiskana. Digitalisaatio tekee osasta työtä kaoottista ja pienempää. On am matte ja, joissa ihminen alkaa työskennellä tietokoneen keinoälyn tai etäseu ran nan ehdoilla. Keskiluokan ammateissa työ tunkee koko elämään Nykyaikainen tietotekniikka on mahdollistanut etätyön. Sitä hyö dyntä vät varsinkin keskiluokkaisissa asiantuntija-ammateissa toimivat tie to työ läi set. Nyt hommia painetaan koko ajan: kotona, työmatkoilla, tauoilla, lomil la tai missä tahansa. Sähköpostin ja älypuhelimen kautta työntekijä on koko ajan ta voi tetta vis sa. Työpaikalla jatkuvat keskeytykset kuormittavat keskittymistä, ko to na ne hämärtävät vapaa-ajan ja töissä olon eroa. Selätä ylityöt - hengitä ja etsi sisäinen rauha Kun työ survoo itsensä ihmisen vapaa-aikaan ja yksityisyyteen, jaksa mi nen käy yhä vaativammaksi. Tilanne on luonut markkinat ajankäy tön ja stressinhallinnan kursseille, joita yritykset ostavat työn te kijöil leen. Hyviä tavoitteita sinänsä, mutta kriittinen tutkijan silmä näkee mie tiske ly har joi tuk sis sa myös ongelman. Mitä enemmän työntekijää harjoi te taan kestämään painetta, sitä houkuttelevampaa häntä on kuormit taa lisää.

5 Läntiset yhteiskunnat elävät vahvaa uushenkisyyden aikaa. Se pitää ar vos sa ihmisen sisäisten voimavarojen etsimistä. Samalla uus henki syy des sä korostuu vahvasti, että yksilön pitää olla itse valmis jat kuvas ti uudistumaan ja kehittymään. Ennen riitti, että ilmaannuit työpaikalle ja hoidit hommasi. Nyt työn anta ja haluaa käyttöönsä jopa tunnevarantosi. Esitämme, että kaupunginhallitus selvittää ja tutkii työterveyshuollon ja työturvallisuuden avulla onko perustyön kuormittavuus enää kohtuul lis ta digitalisaation takia kaupungin ja Raahen seudun hy vin vointi kun ta yh ty män työtekijöillä. Onko digitalisaation vaikutuksia edes vielä tutkittu. Paljonko on etätyö tä tekeviä." Valtuutettu Marina Alaperen valtuustokysymys /Aloitteen kir jaa mi nen pöy tä kir jaan: "Jos valtuutettu tekee aloitteen valtuustossa, onko val tuus ton sih teeril lä oikeus jättää esimerkiksi puolet aloitteesta/ky sy myk ses tä pois? On ko sihteerillä oikeus päättää tai voiko hän toimia oman mielen mukaan minkä osan aloitteesta/kysymyksestä hän jät tää merkitsemättä pöy tä kir jaan? Viime valtuustossa tein kysymys koskien liikuntatoimen päällikön valin ta pro ses sia valtuuston pöytäkirjasta on jostain syystä puo let kysymyksistäni jä tet ty pois eikä niitä ole merkitty pöytäkirjaan esitin asia valtuuston sihteerille. Edelleen tilanne on sama, puolet kysymyksestäni puuttuu. Tässä tapauksessa joudun uudestaan esittämään saman ky sy myksen jonka esitin viime valtuustossa. Eli: Kolme liitteettä/valtuusto joita toimitin valtuuston sihteerille hänen pyynnös tä. Toivon,että minun ei tarvitse esittää samaa kysymystä joka val tuus tos sa." Valtuutettu Paavo Törmi kiitti Raahen seudun hy vin voin ti kun ta yh tymää kau pun gin val tuus tos sa esittämänsä val tuus to aloitteen "Kut sun to jen lääkärintarkastuksen varaaminen" nopeasta toimeen pa ne mi ses ta.