Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2013
|
|
- Maija Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Sumusta nousee riski - Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely
2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka Lipasti Julkaisija: Tieteentekijöiden liitto Painopaikka: Grano, Joensuu 2
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus PERUSTIETOJA Sukupuoli, ikä ja perhetilanne Koulutus Jatko-opintojen suorittaminen TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ Työelämään sijoittuminen Ei-ammatissa toimivat Apurahalla työskentely Palvelussuhteen laji PALKKAUS Säännöllisen työajan ansio Korvaukset Palkkauksen ja palkkausjärjestelmien arviointia TYÖAJAT Viikoittainen työaika Ylityöt Ilta- ja viikonlopputyöt TYÖHYVINVOINTI Työuupumuksen ja yleisen stressin kokemukset Haitallisen työstressin aiheuttajat Työhyvinvoinnin parannuskeinot TULEVAISUUDEN RISKIT Työsuhteen uhkatekijät Uranvaihtosuunnitelmat Työilmapiiri yliopistoissa ja tyytyväisyys yliopistoon KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälinen liikkuvuus Liikkuvuutta estävät tekijät Liite 1. Jäsenistön koko kuva Liite 2. Kyselylomake
4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain... 9 Taulukko 2. Vastaajien koulutusalajakauma sukupuolittain Taulukko 3. Jäsenistön tutkintotasojakauma Taulukko 4. Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Taulukko 5. Korkein tutkinto koulutusaloittain Taulukko 6. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Taulukko 7. Ammattiryhmät Taulukko 8. Ei-ammatissa toimivat Taulukko 9. Yli 3 vuotta apurahalla toimineet koulutustasoittain Taulukko 10. Pysyvät palvelussuhteet ammattiryhmittäin Taulukko 11. Ammattiryhmittäiset keskipalkat ja keskihajonta sukupuolittain.. 27 Taulukko 12. Työmatkakustannusten korvaaminen työnantajittain Taulukko 13. Palkkausta liian pienenä pitävien osuus Taulukko 14. Ammattiryhmittäiset viikkotuntimäärät Taulukko 15. Koulutustasoittaiset viikkotuntimäärät Taulukko 16. Työnantajittaiset viikkotuntimäärät Taulukko 17. Opetustehtävien määrän kehitys edellisen kahden vuoden aikana 36 Taulukko 18. Opetustehtävät ammattiryhmittäin Taulukko 19. Ylitöiden tekeminen ammattiryhmittäin Taulukko 20. Ei koskaan kotona iltaisin työskentelevät työnantajittain Taulukko 21. Kotona iltaisin tehtävä päätoimeen liittyvä työ ammattiryhmittäin 40 Taulukko 22. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät opettajat sukupuolittain Taulukko 23. Työuupumusta jonkin verran tai paljon kokeneet ikäluokittain Taulukko 24. Iltatyöt ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Taulukko 25. Viikonlopputyöt ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Taulukko 26. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät ammattiryhmittäin Taulukko 27. Työhyvinvoinnin parantamisen keinot ammattiryhmittäin Taulukko 28. Palkkatyössä ulkomailla Taulukko 29. Apurahalla ulkomailla Taulukko 30. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet ikäluokittain Taulukko 31. Kansainvälinen liikkuvuus vuonna 2009 tai sen jälkeen väitelleillä yliopistolaisilla
5 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kotona asuvien huollettavien lasten lukumäärä... 9 Kuvio 2. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko väestön koulutusasteet Kuvio 3. Korkein suoritettu tutkinto sukupuolittain Kuvio 4. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus Kuvio 5. Eri keinoilla jatko-opintoja rahoittaneiden osuus Kuvio 6. Jatko-opintojen pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä Kuvio 7. Jatko-opintojen pääasialliset rahoituslähteet ikäluokittain Kuvio 8. Vastaajien työnantajasektorit sukupuolittain Kuvio 9. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Kuvio 10. Nimikkeet marraskuussa Kuvio 11. Naisten osuus tutkijoista ja opettajista Kuvio 12. Kaikkien työttömyysjaksojen yhteenlaskettu keston jakauma Kuvio 13. Apurahalla työskentely Kuvio 14. Määräaikaisuudet työnantajasektoreittain Kuvio 15. Palvelussuhteiden lukumäärät Kuvio 16. Naisten keskipalkat ja ero miesten keskipalkkoihin Kuvio 17. Tohtoreiden keskipalkat sukupuolittain eri työnantajilla Kuvio 18. Yliopistolaisten keskipalkat koulutustasoittain ja sukupuolittain Kuvio 19. Ammattiryhmien keskipalkat yliopistosektorilla koulutustasoittain ja sukupuolittain Kuvio 20. Palkkausjärjestelmän vääräksi koettu soveltaminen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sukupuolittain Kuvio 21. Palkkausjärjestelmän väärä soveltaminen vaativuus- ja henkitasoissa.. 33 Kuvio 22. Kotona iltaisin tehtävien töiden jakauma sukupuolittain Kuvio 23. Vähintään kahtena iltana viikossa kotonaan työskentelevät työnantajittain Kuvio 24. Viikonlopputöiden yleisyys sukupuolittain Kuvio 25. Jonkin verran tai paljon työuupumuksen oireita kokeneiden osuudet vuosina Kuvio 26. Stressin tuntemukset Kuvio 27. Paljon stressiä kokeneet ammattiryhmittäin Kuvio 28. Paljon stressiä kokeneet työnantajittain Kuvio 29. Viikkotuntityömäärä ja työuupumuksen ja stressin kokeminen Kuvio 30. Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät Kuvio 31. Tärkeimmät haitallisen työstressin aiheuttajat Kuvio 32. Opettamisen, hallintotehtävien sekä opiskelijoiden omaan työhön kuulumattomuus yliopistotutkijoilla Kuvio 33. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen arviointi Kuvio 34. Työhyvinvoinnin lisäämisen keinojen keskiarvot Kuvio 35. Epävarmuus työsuhteesta sekä työsuhteen uhkatekijät
6 Kuvio 36. Yliopistolaisten pois yliopistolta hakeutumista koskeneet harkinnat kahden edellisen vuoden aikana, sukupuolittain ja ikäryhmittäin Kuvio 37. Edellisen kahden vuoden aikana uramuutosharkinnat yliopistolaisilla ammattiryhmittäin Kuvio 38. Työilmapiirin paraneminen kahden edellisen vuoden aikana Kuvio 39. Tyytyväisyys yliopistoon työpaikkana Kuvio 40. Edellisten 3 vuoden aikainen kv. liikkuvuus työnantajittain Kuvio 41. Kansainvälistä liikkuvuutta estävät tekijät Kuvio 42. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet sukupuolittain Kuvio 43. Kansainvälisen liikkuvuuden esteet jatko-opiskelijoilla Kuvio 44. Kv. liikkuvuuden esteet yliopistolaisilla ammattiryhmittäin Kuvio 45. Alle 2 viikkoa kestäviin kansainvälisiin tapahtumiin osallistuminen vuonna 2009 tai sen jälkeen väitelleillä yliopistolaisilla Kuvio 46. Työyhteisöstä saatu tuki ulkomaille lähtiessä vuonna 2009 tai myöhemmin väitelleillä yliopistolaisilla
7 1 JOHDANTO Tieteentekijöiden liitto on vuonna 1967 perustettu yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien, tutkijoiden, tietopalveluhenkilöstön ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö. Jäsenistön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli Tieteentekijöiden liitto on Akavan suurimpana yliopistosektorin järjestönä merkittävä vaikuttaja suomalaisen tiedepolitiikan, yliopistokoulutuksen sekä tietohuollon kehittämisessä. Tieteentekijöiden liitto teki historiansa kuudennen koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn joulukuussa Jäsenkyselyssä selvitettiin muun maussa jäsenistön koulutusta, palvelussuhteita, palkkausta, työllisyyttä, apurahalla työskentelyä ja työoloja. Suurin osa kyselyn kysymyksistä on pyritty pitämään samoina, jolloin voidaan verrata eri vuosia toisiinsa, ja sitä kautta valottaa niitä muutoksia, joita tiedekentällä koko Suomessa tapahtuu. Jokaiseen kyselyyn on kuitenkin lisätty osioita, joilla on kyselyn toteutushetkellä katsottu olevan erityistä kiinnostavuutta. Uusimpaan jäsenkyselyyn lisättiin kansainvälistä liikkuvuutta koskevia kysymyksiä, sillä kansainvälistyminen ja etenkin sen väitetty tai oletettu puute näyttää olevan tällä hetkellä tiedepoliittisessa keskustelussa käytössä oleva ase, jolla etenkin yliopistoja vastaan hyökätään. Voimakkaasti uusiutumaan kannustetuissa yliopistoissa, joissa henkilöstön vähentämiseen liittyvistä yhteistoimintaneuvotteluista näyttää tulleen jokavuotinen ilmiö, on tärkeää selvittää myös työpahoinvointiin liittyviä tekijöitä sekä myös niitä keinoja, joilla tieteentekijät katsovat omaa työssä jaksamistaan voitavan parantaa. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja KT Juhani Rautopuro Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta. Raportissa kyselyn tietoja verrataan edellisiin vuosina 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2010 toteutettuihin jäsenkyselyihin, liiton jäsenrekisterin tietoihin sekä erilaisiin muihin tilastomateriaaleihin. Tieteentekijöiden liiton toimintaan liittyviä järjestöllisiä kysymyksiä, kuten työtaisteluun suhtautumista koskevia kysymyksiä, ei raportoida tässä yhteydessä. Jäsenkyselyn tuloksia hyödynnetään liiton toiminnan kehittämisessä. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääasiassa kuvailevia tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttiosuuksia, graafisia esityksiä sekä keski- ja hajontalukuja (aritmeettinen keskiarvo, mediaani, keskihajonta ja kvartiilit). Tutkittavien ominaisuuksien keskinäisiä riippuvuuksia on tarkasteltu ristiintaulukoinneilla ja niihin liittyvillä khiin-neliötestillä ja residuaalitarkasteluilla. Ryhmien väliset keskiarvovertailut on suoritettu kahden ryhmän (esimerkiksi sukupuoli) vertailussa t-testin avulla. Useamman ryhmän vertailussa (esimerkiksi ammattiryhmät) on käytetty yksisuuntaista varianssianalyysia. Tilastollisesti merkitsevät ryhmäerot ja riippuvuudet tarkoittavat tässä raportissa alle 5 % merkitsevyystasoa (p<0,05). Pääsääntöisesti raportissa käytetään lukijaystävällisyyden vuoksi kokonaisprosenttilukuja, mistä syystä kaikki taulukot ja kuviot eivät välttämättä summaudu sataan. 7
8 1.1 Aineiston keruu ja vastausaktiivisuus Jäsenkysely toteutettiin joulukuussa Poikkileikkaustutkimuksen tarkasteluajankohtana toimi vuoden 2013 marraskuu. Kysely (liite 2) postitettiin vain Tieteentekijöiden liiton Suomessa asuville jäsenille. Lomakkeen ruotsinkielinen versio postitettiin Forskarföreningen vid Svenska Handelshögskolan rf:n ja Forskarföreningen vid Åbo Akademi rf:n jäsenille. Lomakkeita ei postitettu eläkkeelle oleville eikä niille jäsenille, joiden osoite oli ulkomailla. Kaikkiaan lomakkeita postitettiin Vastauksia saatiin kaikkiaan 1694 jäsentä, eli kyselyn saaneista jäsenistä 28 % vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on täsmälleen sama kuin edellisessä kyselyssä vuonna Aiemmin vastausaktiivisuus on ollut parempi. Vuonna 2004 vastanneita oli 38 % ja 2007 vielä 33 %, tähän kyselyyn, kuten edelliseenkin vastasi runsas neljännes jäsenistöstä. Jäsenkyselyssä ei tehty uusintakyselyä. Jäsenkysely toteutettiin nimettömänä. Nimettömyydestä johtuen vastaamattomista ei ole käytettävissä sellaisia tietoja, että katoanalyysi voitaisiin luotettavasti suorittaa. Kyselyn perusteella ei siten tiedetä poikkeavatko vastaamattomat merkitsevästi vastaajista. Koska katoanalyysia ei voida luotettavasti suorittaa, kuvaavat raportissa myöhemmin esitettävät tulokset kyselyyn vastanneita eivätkä ole välttämättä täysin yleistettävissä koko jäsenistöön. Raportissa vastaajien tietoja verrataan kuitenkin koko jäsenistöstä saatavilla oleviin tietoihin ja pohditaan joidenkin ryhmien mahdollisia yli- ja aliedustavuuksia. Koska liiton jäsenten kokonaistutkimukseen perustuvan kyselyn vastausaktiivisuus on toistuvasti alhainen, on jatkossa harkittava satunnaisotantaan pohjautuvaa kyselyä. Tulevissa kyselyissä on syytä selvittää myös työsuhteen kokoaikaisuutta ja pohtia tulisiko kyselylomaketta kehittää edelleen siten, että liiton muualla kuin yliopistoissa työskentelevät jäsenet voisivat helpommin vastata kysymyksiin. Tieteentekijöiden liiton ulkomaalaisten jäsenten osuus on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Kun jäsenkyselyä lähdettiin syksyllä 2013 toteuttamaan, pohdittiin kyselylomakkeen kääntämistä englanniksi. Tällöin päädyttiin kuitenkin siihen, että ulkomaalaisille jäsenille tehdään erillinen kysely, jossa hyödynnetään jäsenkyselyn kysymyksiä, mutta kysytään etenkin sitä, miten tiedeyhteisöön integroituminen on tapahtunut sekä sitä millaisia vaikeuksia ulkomaalaiset jäsenet ovat tiellään kohdanneet. Kysely tullaan toteuttamaan lähitulevaisuudessa. 8
9 2 PERUSTIETOJA 2.1 Sukupuoli, ikä ja perhetilanne Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa (67 %) oli naisia ja 33 % miehiä. Koko jäsenistöstä naisia on 59 %, joten naiset ovat hieman yliedustettuina vastaajien joukossa. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 43 vuotta (mediaani 42 v, keskihajonta 9,9 v). Jäsenrekisteristä laskettu jäsenistön keski-ikä on 45 vuotta eikä miesten ja naisten keski-iässä ole eroa. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma sukupuolittain Ikäryhmä Naiset Miehet Kaikki alle 30 5 % 6 % 5 % % 38 % 37 % % 31 % 29 % % 20 % 22 % 60 ja yli 10 % 5 % 7 % Kuten taulukosta 1 havaitaan, vähemmän kuin yksi kahdestakymmenestä vastanneesta miehestä ja noin yksi nainen seitsemästätoista oli alle 30-vuotias. Edellisessä kyselyssä vastaavat osuudet olivat 6 % ja 8 %. Nuorten osuus vastanneissa on siis vähentynyt. Ilmiö havaittiin myös edellisessä kyselyssä. Vastanneiden ikäjakauma vastaa varsin hyvin liiton jäsenrekisterin ikäjakaumaa. 1 lapsi 20 % Ei lapsia 53 % 2 lasta 21 % Yli 3 lasta 1 % 3 lasta 5 % Kuvio 1. Kotona asuvien huollettavien lasten lukumäärä 9
10 Vastanneista hieman alle puolella (47 %) oli omia tai huollettavana olevia lapsia kotonaan (kuvio 1). Sukupuolten välillä ei ollut eroja. Alle 7-vuotiaita lapsia oli kotona lähes joka kolmannella (32 %) vastaajalla. Yli 7-vuotiaita lapsia oli yli kolmasosalla vastaajista (36 %). Vastanneiden tyypillisin siviilisääty oli avio-, avoliitto tai rekisteröity parisuhde (75 %), naimattomia oli joka kuudes (17 %) ja eronneiden tai leskien osuus oli 8 %. Sukupuolten välillä ei ollut eroja siviilisäädyssä. 2.2 Koulutus Liiton jäsenistö on erittäin korkeasti koulutettua jopa yleiseen akavalaiseen tasoon verrattuna. Kaikista akavalaisista työvoimaan kuuluvista joka seitsemästoista on suorittanut tieteellisen jatkotutkinnon. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut lähes kuusi kymmenestä, kuten kuviosta 2 voidaan havaita. Tieteellinen jatkotutkinto 5,8 % 0,9 % 59,3 % Ylempi korkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto 39,7 % 52,6 % 8,1 % 0,7 % 24,1 % 9,5 % Tieteentekijät, 2013 Akavalaiset, 2010 Koko väestö 2012 Muu tutkinto 0,3 % 20,2 % 81,5 % Kuvio 2. Tieteentekijöiden, akavalaisten ja koko väestön koulutusasteet Vastanneiden koulutusaloissa on selviä eroja sukupuolten välillä (taulukko 2). Taulukko 2. Vastaajien koulutusalajakauma sukupuolittain Koulutusala Naiset Miehet Kaikki Humanistinen 34 % 25 % 31 % Luonnontieteellinen 21 % 31 % 24 % Yhteiskuntatieteellinen 20 % 20 % 20 % Kasvatustieteellinen 8 % 4 % 6 % Muut 18 % 20 % 19 % 10
11 Naisista joka kolmas (34 %) oli suorittanut humanistisen alan tutkinnon, miehistä joka neljäs (25 %). Miesten osalta yleisin koulutusala on puolestaan luonnontieteellinen, jolta ylimmän tutkintonsa on suorittanut lähes joka kolmas (31 %). Naisista luonnontieteilijöitä on hieman yli viidennes (21 %). Seuraavassa taulukossa esitetään jäsenistön tutkintojakauma. Tieteellisen jatkotutkinnon on suorittanut 59 % jäsenistöstä ja tohtorin tutkintokin on peräti 55 %:lla. Taulukko 3. Jäsenistön tutkintotasojakauma Tutkinto Lukumäärä Prosenttiosuus Kumulatiivinen prosenttiosuus Jatkotutkinnot Tohtori Lisensiaatti ,0 4,3 55,0 59,3 Ylempi korkeakoulututkinto ,7 99,0 Alempi korkeakoulututkinto 12 0,7 99,7 Muut tutkinnot 5 0,3 100,0 YHTEENSÄ Sukupuolten väliset erot suoritetuissa tutkinnoissa ovat erittäin selvät (kuvio 3). Miehistä peräti 69 %:lla on tieteellinen jatkotutkinto, ja tohtoreitakin oli selvästi yli puolet (65 %). Vaikka naiset ovat suorittaneet vähemmän jatkotutkintoja kuin miehet, ovat hekin erittäin korkeasti koulutettuja, sillä yli puolella (51 %) on tohtorin tutkinto. 75 % 68,7 % 50 % 54,4 % 44,5 % 30,4 % 25 % 0 % 1,1 % 0,9 % Naiset, n=1125 Miehet, n=565 Tieteellinen jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Kuvio 3. Korkein suoritettu tutkinto sukupuolittain 11
12 Työnantajasektoreittain tarkasteltuna koulutustasossa oli merkitsevä ero vain yliopistosektorilla, jossa lähes kolmella miehellä neljästä (72 %) oli tieteellinen jatkotutkinto, naisilla vastaava osuus oli 58 %. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sukupuolten välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä opettajien sekä muiden asiantuntijoiden osalta. Opettajista hieman vajaalla viidenneksellä (18 %) naisista oli ylempi korkeakoulututkinto, miehistä joka kuudennellatoista (7 %). Suurin osa liiton jäsenistä on suorittanut korkeimman tutkintonsa vuosien välisenä aikana (taulukko 4). Kaikki vastanneet (12 %) eivät raportoineet tutkintonsa suoritusvuotta. Taulukko 4. Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Suoritusvuosi Tohtorin tutkinto n= 816 Lisensiaatin tutkinto n= 61 Ylempi korkeakoulututkinto n= tai aikaisemmin 18 % 38 % 29 % % 46 % 47 % 2009 tai myöhemmin 38 % 16 % 27 % Kuten taulukosta 5 havaitaan, on jatkotutkinnon suorittaminen yleisintä luonnontieteellisellä koulutusalalla. Jatkotutkintojen suorittamisessa on koulutusalojen sisällä suuria eroja sukupuolten välillä. Humanistimiehistä jatkotutkinto on noin kahdella kolmesta (62 %), naisista lähes puolella (48 %). Luonnontieteilijämiehistä jatkotutkinto on kolmella neljästä (77 %), ja naisista enemmän kuin kahdella kolmesta (66 %). Yhteiskuntatieteilijöistä miehillä jatkotutkinto on kahdella kolmesta (65 %), naisista noin puolella (48 %). Taulukko 5. Korkein tutkinto koulutusaloittain Koulutusala Jatkotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Humanistinen (n= 520) 52 % 47 % 2 % Yhteiskuntatieteellinen (n= 341) 54 % 46 % 1 % Luonnontieteellinen (n= 411) 71 % 29 % 1 % Kasvatustieteellinen (n= 109) 48 % 52 % 0 % Muut koulutusalat (n= 313) 67 % 32 % 1 % Jäsenistön koulutustaso on kasvanut jatkuvasti, kuten tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuuden noususta voidaan havaita (kuvio 4). Tohtoreiden osuus liiton jäsenistössä on siis kaksinkertaistunut vuoteen 1998 verrattuna. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä dosentteja on lähes joka viides (19 %). Kyselyn perusteella havaitaan erittäin selvä ero sukupuolten välillä, sillä miehistä hieman runsaalla neljänneksellä (28 %) ja naisista joka seitsemännellä (14 %) oli dosentin arvo. Luonnontieteellisellä alalla (miehet 26 %, naiset 18 %), yhteiskuntatieteissä (miehet 35 %, naiset 12 %) ja muilla tieteenaloilla (miehet 30 %, naiset 16 %) noin joka viides vastaaja oli dosentti. Kasvatustieteellisellä alalla dosentteja oli vastaajis- 12
13 ta noin joka kymmenes, kyselyyn vastanneista kasvatustieteilijämiehistä yhdelläkään ei ollut dosentin arvoa. 75 % 50 % 25 % 27 % 32 % 37 % 43 % 52 % 56 % 0 % Kuvio 4. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus Jatko-opintojen suorittaminen Hieman runsas neljännes (28 %) suoritti kyselyhetkellä jatko-opintoja. Jatkoopintojen suorittajien osuus kyselyssä on laskussa, sillä vuoden 2007 kyselyssä jatko-opintoja suoritti yli kolmannes (39 %) ja vuoden 2010 kyselyssä lähes kolmannes (32 %). Havaintoa ei voida pitää kovinkaan yllättävänä, sillä tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuushan oli selvästi noussut edellisiin kyselyihin verrattuna. Naisten osuus jatko-opintojen suorittajista on selvästi suurempi kuin miesten. Naisista 31 % suorittaa jatko-opintoja, miehistä joka neljäs (24 %). Eroa selittää se, että miehistä selvästi suurempi osa oli jo tehnyt omat jatko-opintonsa. Maistereista lähes kaksi kolmesta (60 %) suorittaa jatko-opintoja. Lisensiaateista yli puolet (57 %) jatko-opiskelee ja tohtoreistakin joka kolmaskymmeneskolmas (3 %) suorittaa jonkin toisen alan jatko-opintoja. Koulutustasoittain tarkasteltuna ei miesten ja naisten välillä ollut eroja jatko-opintojen suorittamisessa. Jatko-opintojen rahoittamiseen liittynyt kysymys on muuttanut muotoaan eri kyselyissä. Tällä kertaa kyselyssä pyrittiin hahmottamaan jatko-opintojen rahoittamisen moniulotteisuutta tiedustelemalla ensin sitä millä kaikilla eri tavoilla vastaaja on omia jatko-opintojaan rahoittanut ja tämän lisäksi sitä mikä oli pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä. Kysymyksen muotoilun muutoksista johtuen vertailukelpoisuus edellisiin vuosiin on heikko. Seuraavassa kuviossa esitetään eri rahoituskeinojen yleisyys. Koska henkilö on voinut eri aikoina rahoittaa jatko-opintojaan eri tavoin, eivät luvut summaudu sa- 13
14 taan. Tarkastelussa ovat ainoastaan ne vastaajat, jotka ilmoittivat suorittavansa kyselyhetkellä jatko-opintoja. Peräti 74 % on jossain vaiheessa rahoittanut jatkoopintojaan apurahalla. Yli kolmannes on puolestaan suorittanut jatko-opintojaan ilman rahoitusta, muualla olevan työnsä ohessa. Suurin osa jatko-opintoja suorittavista on rahoittanut opintojaan useammalla kuin yhdellä tavalla. Varsin silppumaiseksi jatko-opintojen rahoitus siten näyttää muodostuvan. Apuraha 74 Yliopiston tutkimus- tai opetustehtävä 55 Tutkijakoulupaikka Muu projektirahoitus Ilman rahoitusta (työ muualla) Akatemian projekti Opintotuki 20 Tutkimustehtävä muualla kuin yliopistossa Kuvio 5. Eri keinoilla jatko-opintoja rahoittaneiden osuus, prosentteina Kyselyssä haluttiin kuitenkin selvittää myös sitä, mikä oli vastaushetkellä pääasiallinen keino rahoittaa omia jatko-opintoja (kuvio 6). Muu projekti 6 % Akatemian projekti 8 % Muuten 7 % Apuraha 25 % Kuvio 6. Jatko-opintojen pääasiallinen rahoituslähde kyselyhetkellä 14 Tutkimus- tai opetustehtävä 13 % Tutkijakoulupaik ka 19 % Ei rahoitusta (työ muualla) 22 %
15 Apuraha ja jatko-opintojen suorittaminen muualla olevan työn ohella ovat yleisimmät rahoituskanavat. Sukupuolten välillä ei ollut eroja pääasiallisen rahoituslähteen osalta. Opetustehtävissä toimivista kolmannes (33 %) rahoitti jatkoopintojaan työn ohella tai vapaa-ajalla, tutkijoista samoin teki joka kahdestoista (8 %). Näiden tutkijoiden ja opettajien työtehtäviin ei kuulu jatkotutkimuksen tekeminen, vaan he suorittivat jatko-opintoja omien tehtäviensä lisäksi ilman palkkaa. Myös iällä on suuri merkitys jatko-opintojen rahoitukseen (kuvio 7). Alle 40- vuotiaat tekevät jatko-opintojaan palkattuina, kun vanhemmat ikäryhmät rahoittavat jatko-opintonsa muusta työstä saatavalla palkalla ja tekevät jatkotutkimustaan siten omalla vapaa-ajallaan. Myös apurahoilla pääasiallisesti jatko-opintojaan rahoittavien osuus pienenee iän myötä. Sukupuolten välillä ei ole iän suhteen eroja tieteellisen jatkotutkinnon rahoittamisessa Alle ja yli Työllä Apurahalla Vapaa-ajalla Kuvio 7. Jatko-opintojen pääasialliset rahoituslähteet ikäluokittain, prosentteina 15
16 3 TIETEENTEKIJÄT TYÖELÄMÄSSÄ 3.1 Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittumista tiedusteltiin marraskuun 2013 tilanteen perusteella. Kyselyyn vastanneista tieteentekijöistä neljä viidestä (80 %) oli palkkatyössä, eiammatissa toimivia oli viidennes (20 %). Työelämässä olevien osuus oli hieman pienempi kuin vuoden 2010 kyselyssä, jolloin 18 % vastaajista oli työelämän ulkopuolella vastaushetkellä. Yliopistosektori on selvästi tärkein tieteentekijöiden työllistäjä (79 %), kuten seuraavasta kuviosta huomataan. Miehistä 81 % työskentelee yliopistoissa, naisista 78 %. Kyselyyn vastanneista naisista 9 % ja miehistä 6 % työskenteli kunta- tai valtio-sektorilla (kuvio 8). Naiset, n=883 Miehet, n=467 Kaikki, n= % 25 % 50 % 75 % 100 % Yliopisto Tutkimuslaitokset Kunta/valtio Muut Kuvio 8. Vastaajien työnantajasektorit sukupuolittain Koulutusaloittain sijoittumisessa eri työnantajasektoreille on selviä ja tilastollisesti merkitseviä eroja. Kasvatustieteellisen alan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat muita useammin yliopistosektorille (85 %). Luonnontieteelliseltä alalta valmistuneet sijoittuvat muita harvemmin yliopistosektorille, tosin heistäkin kolme neljästä (75 %) työskenteli yliopistoissa. Luonnontieteilijät (11 %) työskentelivät muita yleisimmin tutkimuslaitoksissa, kasvatustieteilijöillä vastaava osuus oli 2 % ja humanisteilla 3 %. Muille työnantajasektoreille sijoittumisessa ei ollut aiempiin kyselyihin verrattuna merkitseviä eroja. 16
17 Jatkotutkinnon suorittaneiden osalta yliopistosektori (kuvio 9) on edelleen tärkein työllistäjä. Noin joka viides (19 %) tieteellisen jatkotutkinnon suorittanut työskenteli muualla kuin yliopistosektorilla. Koulutusalan tai sukupuolen mukaan ei jatko-opintoja suorittaneiden osalta eroja työnantajasektoreiden suhteen ollut havaittavissa. Jatkotutkinnon suorittaneiden mahdollisuudet sijoittua muihin tehtäviin näyttävät siten edelleen rajoittuneilta. Ennusteet tohtorin tutkinnon suorittaneiden suuresta tarpeesta elinkeinoelämän palveluksessa ovat ainakin toistaiseksi osoittautuneet siten virheellisiksi. Tutkimuslaitos 7 % Kunta/valtio 7 % Muut 5 % Yliopisto 81 % Kuvio 9. Jatkotutkinnon suorittaneet työnantajasektoreittain Yliopistosektorilla työskentelevien suuri osuus näkyy myös virka- ja toiminimikkeiden yleisyydessä. Kuviossa 10 esitetään työssä vastaushetkellä olleiden jäsenten nimikkeet suuruusjärjestyksessä. Jäsenistön koko kuva esitetään liitteessä 1. Yleisimmät nimikkeet olivat yliopistonlehtori, tutkijatohtori sekä tutkijakoulutettava/tutkijaopiskelija/nuorempi tutkija. Kaikkien näiden nimikkeiden osuus oli 12 %, joten he muodostivat hieman yli kolmanneksen vastaajista. Tutkijoiden osuus oli 9 %. Yliopistojen tekemien erilaisten tutkijanuramallien muutokset heijastuvat selvästi myös jäsenistön nimikkeistöön. Etenkin assistenttien ja yliassistenttien häviäminen ja korvautuminen toisenlaisella nimikkeistöllä on vaikuttanut sekä nuorempien tutkijoiden nimikkeiden lisääntymiseen että yliopistonlehtorinimikkeen nousuun jäsenistön yleisimmäksi nimikkeeksi. 17
18 Yliopistonlehtori Tutkijatohtori Nuorempi tutkija Tutkija Muu Päällikkö Erikoistutkija tmv Kirjastonhoitaja/informaatikko Yliopisto-opettaja Suunnittelija Asiantuntija Lehtori Professori Koordinaattori Muu kirjastotehtävä 3,5 2,7 2,6 2,4 2,1 4,9 4,7 9,1 8,8 8,1 8,1 7,5 11,7 11,5 12,3 Kuvio 10. Nimikkeet marraskuussa 2013, prosentteina Jatkoanalyyseja varten nimikkeistä muodostettiin neliportainen luokittelu, jonka kolme pääryhmää ovat Tutkijat, Opettajat sekä Muut asiantuntijat. Taulukossa 6 esitetään näiden ryhmien keskeisiä tunnuslukuja. Ammattiryhmät eroavat selvästi toisistaan. Tutkijoiden keski-ikä on merkitsevästi alempi kuin muiden ammattiryhmien. Opettajat ovat muita useammin suorittaneet tieteellisen jatkotutkinnon, Ryhmä muut asiantuntijat on muita naisvaltaisempi, pysyvämmin palkattu ja koulutustasoltaan muita matalampi, tosin senkin koulutustaso on matala ainoastaan näihin poikkeuksellisen korkeasti koulutettuihin ammattiryhmiin verrattuna. Taulukko 6. Ammattiryhmien kuvailevia tunnuslukukuja Ammattiryhmä Keskiikä, v Naisia, % Jatkotutkinto, % Pysyvä työsuhde, % Tutkijat (n= 591) 40, Opettajat (n=336) 48, Muut asiantuntijat (n= 411) 46, Muut (n= 16) 44,
19 Koska ammattiryhmä muut on niin pieni muihin verrattuna, sitä ei jatkossa käytetä analyyseissa, joissa suoritetaan ryhmävertailuja. Vastanneet on kuitenkin mukana kaikkia vastanneita koskevissa kohdissa. Ammattiasemien suhteissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia edellisiin kyselyihin verrattuina, kuten seuraava taulukko osoittaa. Tutkijoiden osuuden kasvu vastanneiden joukossa on taittunut, ja muiden asiantuntijoiden osuus on lievässä kasvussa. Taulukko 7. Ammattiryhmät Ammattiryhmä 1998 (1782) 2001 (1679) 2004 (1893) 2007 (1679) 2010 (1563) 2013 (1354) Tutkijat 36 % 40 % 39 % 40 % 46 % 44 % Opettajat 35 % 31 % 33 % 29 % 26 % 25 % Asiantuntijat 25 % 25 % 25 % 26 % 27 % 30 % Muut 4 % 4 % 3 % 5 % 2 % 1 % Naisten osuuden lisääntyminen tutkijoiden joukossa näyttäisi jatkuvan, sen sijaan opettajien kohdalla miesten ja naisten osuus on suurin piirtein sama edelliseen kyselyyn verrattuna (kuvio 11) Tutkijat Opettajat Kuvio 11. Naisten osuus tutkijoista ja opettajista , prosentteina 3.2 Ei-ammatissa toimivat Kaikista kyselyyn vastanneista 336 (20 %) ei ollut marraskuussa 2013 palvelussuhteessa mihinkään työnantajaan. Heistä suurin osa (42 %) toimi apurahatutkijoina. Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat työttömät (34 %), kuten taulukosta 8 havai- 19
20 taan. Työttömien osuus vastaajien joukossa onkin selkeästi suurempi kuin edellisessä kyselyssä. Miesten osuus (40 %) työttömistä oli selkeästi pienempi kuin naisten (60 %). Toisaalta ei-ammatissa olevista miehistä (n = 97) hieman vajaa puolet (46 %) oli työttömänä, naisista puolestaan runsas neljännes (29 %). Taulukko 8. Ei-ammatissa toimivat Asema Lukumäärä % kaikista % ei-ammatissa toimivista Apurahatutkija 142 8,4 42,3 Työtön 114 6,7 33,9 Äitiys-, isyys- tms, vapaa 43 2,5 12,8 Muut 37 2,6 11,0 YHTEENSÄ ,8 100 Tieteentekijöiden liittoon kuuluvat miehet eivät ainakaan kyselyhetkellä olleet käyttäneet perhevapaita hyväkseen, sillä ainoastaan yksi mies oli marraskuussa 2013 isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Lukumäärä on täsmälleen sama kuin kolme vuotta aiemmassa kyselyssä. Ei-ammatissa toimivista naisista vajaa viidennes (18 %) oli perhevapaalla. Yli neljännes miehistä (26 %) ilmoitti jossain vaiheessa perustutkintonsa suorittamisen jälkeen olleensa perhevapailla, lisäystä edelliseen kyselyyn on seitsemän prosenttiyksikköä. Naisista perustutkinnon suorittamisen jälkeen oli perhevapailla ollut 37 %, olennaista muutosta edelliseen kyselyyn (39 %) ei ollut havaittavissa. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon työn ja perhe-elämän yhdistämisestä, ja vaikka tiedemaailmassa esimerkiksi Suomen Akatemia on osoittanut hyvää esimerkkiä tasa-arvosuunnitelmissaan, pätkätyö linkittyy negatiivisesti myös perhevapaisiin. Määräaikaisten sairaus- ja perhevapaiden johdosta työsopimusta ei pidennetä - toisin sanoen usein isät eivät voi käyttää perhevapaita. Tätä asiaa pitäisi tasa-arvon edistämiseksi parantaa. Työttömänä jäsenkyselyyn vastanneista oli vastaushetkellä 7 %, joten lisäystä edelliseen kyselyyn on kaksi prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastanneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 7,3 % oli työttömänä marraskuussa Lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työttömyysprosentti oli 15,1 % ja tohtoreiden 5,7 %. Työttömien osuus vastanneiden joukossa on kasvanut kaikilla koulutusasteilla edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä heijastaa myös laajemminkin niitä muutoksia, joita akateemisilla työmarkkinoilla on viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunut. Kuviossa 12 esitetään koko aineiston tasolla vastaajien koko työuran aikaisten yhteenlaskettujen työttömyysjaksojen kesto. Ei ollenkaan työttömänä olleiden määrä on selvästi vähentynyt. Vielä 2001 yli puolella (54 %) ei ollut työurallaan ollut yhtään työttömyysjaksoa, vuonna 2010 yli puolet (51 %) on ollut työttömänä 20
Antero Puhakka & Juhani Rautopuro. Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010
Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010 1 ISBN 978-952-67153-2-2 (nid.) ISBN 978-952-67153-3-9 (PDF) Kannen suunnittelija:
LisätiedotAntero Puhakka & Juhani Rautopuro. Kauas urat karkaavat. Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2016
Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Kauas urat karkaavat Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2016 1 ISBN 978-952-68171-2-5 (nid.) ISBN 978-952-68171-3-2 (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka Lipasti Julkaisija:
LisätiedotAntero Puhakka & Juhani Rautopuro. Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007
Antero Puhakka & Juhani Rautopuro Työ tekijäänsä kiittää entäs työnantaja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2007 1 ISBN 978-951-96437-8-6 (nid.) ISBN 978-951-96437-9-3 (PDF) Kannen suunnittelija: Ulriikka
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotUraseuranta aineisto
Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin
LisätiedotETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten
TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotMaj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista
Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Maj ja Tor Nesslingin Säätiön toimeksiannosta kyselytutkimuksen,
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotTOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta
TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotFARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
FARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050 5935019
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotOIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.
LisätiedotTEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050 5935019
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotVuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot
Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotKursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %
Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotLogistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta
Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue
LisätiedotTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotLogistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus
Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotURASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla
URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu Urapalvelut 2010 Tutkimuksen taustaa Akateemisten ura
LisätiedotUraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista
Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta
LisätiedotViiden vuoden jälkeen
Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotTavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio
Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon
LisätiedotPALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1
PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotTYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
Lisätiedot