Evertebrata: madot. Rataseläimet (Rotifera) Äyriäiset (Crustacea) Kotilot. Simpukat
|
|
- Saara Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Evertebrata: madot -- hermafrodiitteja, laskevat munat ns. cocoon iin Harvasukamadot (Oligochaeta) -- usein valtaryhmä profundaalin pehmeillä sedimenteillä -- nielevät sedimenttiä, josta saavat ravintonsa (bakteerit ym. mikroorganismit) -- eräät heimot levälaiduntajia -- pohjakalojen ja selkärangattomien petojen ravintokohteita Juotikkaat (Hirudinea) -- kaksi imukuppia -- osa vertaimeviä loisia (mm. verijuotikas) -- suurin osa petoja, käyttävät ravintonaan mm. hyönteisten nuoruusvaiheita; imevät saliin kudosnesteet ns. proboscos in avulla -- Glossiphonia: hoitaa jälkeläisiään Glossiphonia Kotilot -- kuori spiraalin muotoinen, spiraalit litteitä (kiekkokotilot, esim. Gyraulus) tai ylöspäin kiertyviä (esim. Lymnaea) -- Ancylus fluviatilis: konikaalinen kuori Prosobrancheae --hengittävät kiduksilla -- operculum Lymnaea Pulmonata (keuhkokotilot) -- käyttävät ilmakehän happea; vaippakäytävässä keuhko -- ravintona perifyton ja detritus -- keuhkokotilot hermafrodiitteja, useimmiten silti ristisiitos Gyraulus -- pedot joko murskaavat kuoren ( shell-crushers ; aurinkokalat, rapu) tai jättävät kuoren syömättä ( shell-invaders ; juotikkaat, lattanat, hyönteispedot) Simpukat -- ruumis kokonaan kaksiosaisen kuoren suojassa (Bivalvia) -- kidukset toimivat paitsi hengityseliminä myös ravinnon suodattamisessa; pitkiä filamentteja, jotka vetävät vettä kuoren sisään -- ravintona kasviplankton, bakteerit, detritus Unionidae: hedelmöittyneet munasolut kehittyvät kiduksilla toukiksi (glochidia) vapautuvan glochidian tulee löytää kala-isäntä muutaman tunnin kuluessa -- naaras tuottaa paljon ( milj.) pieniä ( mm) glochidioita; vain murto-osa selviää aikuiseksi -- aikuisilla vähän vihollisia, lähinnä jotkut nisäkkäät Sphaeridae: -- huoltavat jälkeläisiä, jotka vapautetaan veteen vasta täysin kypsyneinä -- kalojen, vesilintujen ja ravun saalista Sphaerium Rataseläimet (Rotifera) -- pieniä eläinplanktereita (0.1 1 mm) -- parhaimmillaan n yks./l -- yksittäin tai kolonioina -- vertikaalivaellus vain muutamia metrejä (vrt. äyriäisplankton) -- corona: ripsellinen yläosa, jota käytetään liikkumiseen ja ravinnon (bakteerit, levät, alkueläimet) hankkimiseen -- mastax: nielu, jossa 2 levyä murskaa ruuan -- pääosin partenogeneettisiä -- osa petoja, jotka syövät toisia rataseläimiä Conochilus Keratella Äyriäiset (Crustacea) -- mikroskooppiset äyriäiset eläinplanktonin pääkomponentti; benthiset siirat ja katkat lähinnä litoraalissa -- rapu on suurin sisävesiäyriäinen -- selvästi erottuvat pää, keskiruumis (thorax) ja takaruumis (abdomen), esim. ravulla pää ja thorax yhtyneet -- useat partenogeneettisia, koiraita vain lyhyenä jaksona -- munasta kehittyy nauplius-toukka, joka toisilla lajeilla vapaana elävä, toisilla pysyy naaraan yhteydessä Nauplius-toukka 1
2 Äyriäisplankton Cladocera -- pään alapuolella uintielimiksi kehittyneet antennat -- pelagiaalisia suodattajia, ravintona pääasiassa kasviplankton, myös bakteerit -- keskeinen ravintokohde monille kalalajeille -- lisääntyminen partenogeneettistä, koiraita kehittyy vain olosuhteiden heikentyessä -- hedelmöityksen jälkeen muodostuu ephippium, jossa munat kehittyvät -- ephippium kestää epäedullisia oloja (kuivuminen, jäätyminen) -useimmilla lajeilla vuorokautinen vertikaalivaellus adaptaationa kalapetojen välttämiseen Daphnia -- monien järvien ja lampien pääasiallinen laiduntaja, vaikuttaa suoraan kasviplanktonin määrään ja dynamiikkaan; toisaalta tärkeä kalojen saaliseläin D. magna Bosmina Leptodora -- petoäyriäinen Chydorus -- pääas. benthinen Copepoda a. nauplius-toukka b. kopepodiitti c. kalanoidi d. kyklopoidi e. harpaktikoidi -- ruumiin rakenne sylinterimäinen -- koko: (5) mm -- usein muodostavat parvia suojaa pedoilta (?) -- seksuaalinen lisääntyminen hyytelömäiset munarykelmät ruumiin sivuilla -- huonoissa oloissa tuottavat lepomunia, jotka säilyvät hengissä sedimenttiin hautautuneena muna 5-6 nauplius vaihetta 5-6 kopepodiitti-vaihetta aikuinen -- yksilönkehitys kestää n. 10 päivää 1 kk -- kalanoidit yl. herbivoreja, kyklopoidit omnivoreja, harpaktikoidit yleensä litoraalisia herbi-/detritivoreja Siirat (Isopoda) -- ruumis dorsoventraalisti litteä Asellus aquaticus -- tavallinen kaikissa sisävesityypeissä, sietää hyvin happamoitumista ja rehevöitymistä -- omnivori -- benthisten kalojen ja sudenkorentojen tärkeä ravintokohde Katkat (Amphipoda) -- ruumis lateraalisesti litteä Gammarus -- omnivori - -- usein hyvin runsaita kalattomissa, rehevissä lammissa -- kalkkilampien tyyppiryhmä parinvartiointia: tandem Hyönteiset (Insecta) -- maailmanlaajuisesti yli lajia, joista suurin osa (> ) kaksisiipiäisiä (Diptera) -- aikuisvaihe useimmiten terrestrinen; populaatiokoon säätely usein aikuisvaiheessa Päivänkorennot, sudenkorennot: muna nymfi aikuinen (imago) Vesiperhoset, kovakuoriaiset, kaksisiipiäiset: neljä vaihetta (täydellinen metamorfoosi) 2
3 Päivänkorennot (Ephemeroptera) -- 3 peräsukasta, ulkoiset kidukset -- useimmat lajit levälaiduntajia, käyttävät myös hienojakoista detritusta -- aikuiset parveilevat ( survominen ) Baetis Sudenkorennot (Odonata) -- elinkierto useita vuosia -- petoja, saalistavat ns. naamarin avulla ( sit-and-wait strategia) -- kalapedot usein säätelevät sudenkorennon toukkien esiintymistä ja runsautta Kovakuoriaiset (Coleoptera) -- hopeasepät parveilevat veden pinnassa -- sukeltajat (Dytiscidae): petoja -- useat lajit levälaiduntajia -- yleensä sekä toukka että aikuinen akvaattisia Zygoptera (ukonkorennot) dragonflies Anisoptera (neidonkorennot) damselflies Dytiscus Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) -- pää kitinisoitunut, keski- ja takaruumissa vain pieniä kitiinilevyjä -- useimmat seisovien vesien sirvikkäistä rakentavat toukkakopan; kopan muoto ja rakenne lajispesifinen -- koteloituvat yleensä kopan sisälle -- useimmat järvilajit detritivoreja (lehtimateriaali) tai levälaiduntajia Kaksisiipiäiset (Diptera) Surviaissääsket (Chironomidae) -- ylivoimaisesti monimuotoisin ja runsain akvaattisten hyönteisten ryhmä -- avaintekijä monissa sisävesien ravintoverkoissa -- levälaiduntajia, detritivoreja, suodattajia, petoja Sulkasääsket (Chaoboridae) Limnephilidae Leptoceridae Culicidae (hyttyset) -- tyypillisiä, usein hyvin runsaita pienissä, kuivuvissa lampareissa -- ruumis lähes läpikuultava -- pelagiaalisia petoja -- vertikaalivaellus Akvaattisten selkärangattomien ravinnonhankintaryhmät (Functional Feeding Groups) Pilkkojat lehdet + muu CPOM sirvikkäät, koskikorennot (shredders) Suodattajat FPOM + mikro-org. sirvikkäät, mäkärät (collector-filterers) (vesipatsaasta) Pohjakerääjät FPOM + mikro-org. päivänkorennot, surviais (collector-gatherers, (pohjasta) sääsket, sirvikkäät deposit-feeders) Kaapijat (laiduntajat) perifyton päivänkorennot, sirvikkäät (scrapers; grazers) Pedot muut selkä- sudenkorennot, kovakuo (predators) rangattomat riaiset 3
4 Kalat Herbivoriset kalat: ravintona makrofyytit tai levät Pedot: planktivorit (esim. siika, muikku), benthivorit, piskivorit -- useimmat generalisteja, osa erittäin spesialisoituneita; esim. hauki, Lepomis-aurinkokala ( pumpkinseed sunfish ), jonka ravinnosta 90% kotiloita Piskivoreja Planktivoreja tai pohjakaloja Pilkkojien rooli CPOM:n hajoamisessa -- kalat kasvavat jatkuvasti useilla lajeilla dieetti muuttuu koon myötä (ontogeneettiset nissimuutokset, esim. ahven) Lajienvälinen kilpailu Ekolokeron käsite Bioottiset interaktiot Snailus springsteenius kotilon ekolokero Lisääntyminen: yleisintä oviparia (mäti ja maiti lasketaan veteen, missä hedelmöityminen tapahtuu); osa laskee sukusolunsa tarkasti rajatulle alustalle (lohikalat), jotkut kasvillisuuteen (ahven) -- jälkeläishuolto harvinaista, mutta jotkut lajit (esim. piikkikalat, simppu) rakentavat pesiä ja (useimmiten koiraat) huolehtivat kehittyvästä mädistä ja poikasista Peruslokero ( fundamental niche ) Toteutunut lokero ( realized niche ) Ekolokero n-dimensionaalisessa tilassa (G. E. Hutchinson, 1957) Kahden Notonecta- lajin esiintyminen eri etäisyyksillä rannasta Kilpailun välttämistä ja resurssien jakamistako? Taimenen ja nieriän dieetti allopatriassa vs. sympatriassa Todiste kilpailusta? Taimen sulkee nieriän pois parhailta habitaateilta litoraalista Perifytonin ja kasviplanktonin kaksisuuntainen resurssikilpailu -- molemmilla ± samat resurssivaatimukset (ravinteet, valo) -- mineralisaatio tapahtuu pääasiassa pohjan pinnalla perifytonilla kilpailuetu ravinteiden suhteen -- valon määrä suurempi lähellä pintaa kasviplanktonilla kilpailuetu valon suhteen 1. Alhaisen tuottavuuden järvissä molemmat ryhmät kärsivät resurssipulasta 2. tuottavuuden kasvaessa perifytonin biomassa saavuttaa nopeasti maksimitasonsa, kun taas kasviplanktonin biomassa kasvaa perifyton käyttää suuren osa vapautuvista ravinteista Hansson (1992) 3. Rehevissä järvissä kasviplanktonin biomassa kasvaa yhä, mutta perifytonin biomassa laskee; valo rajoittava resurssi perifytonille 4
5 Lajinsisäinen ja lajien välinen kilpailu kaloilla Bergman & Greenberg (1994) -- Ruutana sietää hyvin hapettomuutta usein ainoa kalalaji, joka selviää talven aikaisesta happivajauksesta rehevissä lammissa tiheä populaatio lajinsisäinen kilpailu pieniä, lyhytikäisiä kaloja -- jos järvessä petokaloja, ruutanat isoja (kokoselektiivinen predaatio) Kenttäkoe, jossa lampi jaettiin kahteen osaan: korkea vs. alhainen tiheys merkittäviä vaikutuksia kalojen kuntoisuuteen ja 0+ kalojen tiheyteen Tonn et al. (1994) Kolmen lajin kilpailukoe: target species approach : vain kiisken tiheyttä manipuloitiin kiiski: spesialisoitunut benthivori, särki pääas. planktivori, ahvenella ontogeneettinen nissimuutos (eläinpl. pohjaeläimet kalat) kiiskellä negat. vaikutus omaan ja ahvenen kasvuun; ei vaikutusta särkeen Särki pakottaa ahvenen siirtymään pohjaeläinravintoon liian aikaisin ahvenen kasvu hidastuu Onko koolla väliä? -- pienillä organismeilla yleisesti alhaisemmat vaatimukset resurssitason suhteen -- jos resursseja runsaasti saatavilla, isot organismit kuluttavat niitä tehokkaammin Laboratoriokoe: Daphnia vs. Ceriodaphnia Romanovsky & Feniova (1985) Daphnia dominantti high food käsittelyssä, häviää systeemistä low food käsittelyssä Paradox of plankton G. E. Hutchinson (1961): yhdessä järvessä saattaa olla lähes 100 kasviplanktonlajia, vaikka ne käyttävät hyvin samankaltaisia resursseja ja kilpailun pitäisi siksi pitää lajimäärä alhaisena 1. kilpailullinen dominanssisuhde vaihtelee ajassa poissulkevaa kilpailua ei pääse tapahtumaan 2. Resurssien laikuttaisuus: järvi ei ole täysin homogeeninen ympäristö, vaan kullekin lajille edullisimmat ympäristöt sijaitsevat laikuttaisesti ei poissulkevaa kilpailua 3. Muut tekijät kuin kilpailu säätelevät yhteisöjä -- kilpailullisesti dominantin lajin esiintymistä säätelee jokin muu tekijä, esim. veden ph tai eläinplanktonin laidunnus Poissulkevaa kilpailua voi esiintyä laboratorio-oloissa, mutta ei juuri luonnossa -- reversed paradox of plankton : miksi rinnakkain eläviä kasviplanktonlajeja ei ole enemmän? 5
Kalat. Kaksisiipiäiset (Diptera) Akvaattisten selkärangattomien ravinnonhankintaryhmät (Functional Feeding Groups)
Kaksisiipiäiset (Diptera) Surviaissääsket (Chironomidae) -- ylivoimaisesti monimuotoisin ja runsain akvaattisten hyönteisten ryhmä -- avaintekijä monissa sisävesien ravintoverkoissa -- levälaiduntajia,
Lisätiedot7. Happi. Adaptaatiot hapen saannin turvaamiseksi. Hapen vuodenaikaisvaihtelu noudattelee lämpötilakerrostuneisuutta. 1. Morfologiset adaptaatiot
7. Happi -- hapen määrä vedessä on suhteessa lämpötilaan: kasvaa veden viiletessä -- vastaavasti eliöiden metabolia kiihtyy ja hapentarve kasvaa lämpötilan noustessa -- aktiivinen fotosynteesi lisää hapen
LisätiedotSisävesien tärkeimmät eliöryhmät. Prokaryootit. Eukaryootit. Kasviplankton. Bakteerit. Alkueläimet (Protozoa) Sienet. Ameebat. Ripsieläimet (Ciliata)
Sisävesien tärkeimmät eliöryhmät Sisävesiorganismien kokojakauma suurin osa organismeista kokoluokkaa 0.01 1 mm Gross taxonomy Bakteerit -- 0.2 5 µm Prokaryootit -- sukupolven ikä optimioloissa 20 min
LisätiedotJohdat us eläinplankt onin maail maan
Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset
LisätiedotVertailevia järvitutkimuksia
Fretwell-Oksanen malli Kontrolloiva tekijä vaihtelee portaittain Tietyssä elinympäristössä mahdollisten trofiatasojen määrä riippuu resurssien saatavilla olevuudesta ('habitat productivity') trofiatasojen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotTrofiakaskadit: virtavedet
Trofiakaskadit: virtavedet Power (1990) Eel River, California -- levien määrä kasvoi huippupedon poissaollessa Syy: välipetojen määrä kasvoi Kolonisaatiokoe (20 vrk, n = 6): miten surviaissääsken toukat
LisätiedotELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN
ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN KÄSITTEITÄ o PLANKTON = keijuva eliöstö, keijusto kasviplankton (phytoplankton) eläinplankton (zooplankton) o TRIPTON = kuollut hiukkasmateriaali o SESTON = elävä plankton
LisätiedotKeskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton
Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton Kaisa Huttunen Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 4.-10.6.2015 Materiaalit: Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Seisovan (makean)veden ekosysteemit:
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotPredaatio. Petojen saalistusstrategiat. Suolen sisällön analyysi (havaittu dieetti) Valikoiva saalistus. Predaatiosykli
Predaatio Predaatiosykli E/N kohtaamistödennäköisyys (encounter rate) A/E hyökkäämistodennäköisyys (attack rate) C/A saalistusmenestys (capture success) Vain A/E sisältää pedon aktiivista valintaa! Petojen
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 5.-13.6.2017 Seisovan veden ekosysteemit: Järvet ja lammet Järven ja lammen välillä ei selvää rajaa nimistö vaihtelee suuresti
LisätiedotSuodattajavesiperhoset. Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin. Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä
Suodattajavesiperhoset Virtavesien riippuvuus rantaekosysteemistä Erityisen korostunutta metsäalueiden virtavesissä Rantapuiden lehtien vaikutus joen ekosysteemeihin Wallace et al. (1999): -- rakensivat
LisätiedotVirtavedet. Ekosysteemin toiminta & Pohjaeläimet. Jarno Turunen. Suomen Ympäristökeskus (SYKE)
Virtavedet Ekosysteemin toiminta & Pohjaeläimet Jarno Turunen Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Virtavedet ja niiden ominaispiirteet Vesistöjen määrä, uhat, tila Virtavesiekosysteemien toiminta Valuma-alue
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet Jussi Jyväsjärvi Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Jussi Jyväsjärvi Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 9.-15.6. 2016 Materiaalit: Jussi Jyväsjärvi, Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Keskeisiä käsitteitä: VEDENJAKAJA
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotMitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry
Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotHiilidioksidi-bikarbonaatti järjestelmä
4. Hiili Abioottiset tekijät -- peräisin joko ilmakehästä (CO 2; autoktoninen C) tai hajoavasta terrestrisestä aineksesta (alloktoninen C) -- korkea tuotantotaso suurin osa hiilestä autoktonista -- humusjärvet;
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotPohjaeläimet. - osa joen ekosy
Pohjaeläimet - osa joen ekosy osysteemiä Jokien, purojen ja ojien pohjalla elää paljon erilaisia eläimiä. Nilviäiset ja äyriäiset viettävät koko elämänsä vedessä. Monilla hyönteisillä vain toukkavaihe
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotVähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006)
Vähentääkö kalkitus happamoitumisen haittoja? (McKie et al. 2006) -- 7 puroa, jokaisessa kolme kohdetta: mixing zone (MZ) vs. goal site (GS) vs. upstream site (US) -- kaksi vastemuuttujaa: (i) lehtien
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotAhvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä
Pro gradu tutkielma Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Teemu Karhunen 28.5.2011 Ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet / Kalataloustiede PL 65 00014
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotOpettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan
ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii:
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotKalat. Vesieläin kenttäkurssi, luennot 2.6.2015 Kirsti Leinonen
Kalat Vesieläin kenttäkurssi, luennot 2.6.2015 Kirsti Leinonen Mukaan Oulangalle Pinsetit, ainakin terävät, tylpät jos on Sakset (preparointi tai muut kalaan kykenevät sakset) Selkärankaiset monisteesta
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotTervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotPuujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus
Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Kuva: Hauhalan osakaskunta Puujärvi Kirkasvetinen, syvä, oligo-mesotrofinen järvi Hyvä vedenlaatu kesämökkireissun
LisätiedotPohjaeläinten ravinnonkäyttö keskisuomalaisessa luusuakoskessa isotooppianalyysin avulla tarkasteltuna
Pro gradu tutkielma Pohjaeläinten ravinnonkäyttö keskisuomalaisessa luusuakoskessa isotooppianalyysin avulla tarkasteltuna Pasi Laulumaa Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Vesistötieteet
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotVesistöjen ruskistuminen ( brownification ) Abioottiset tekijät. Mikä aiheuttaa vesistöjen ruskistumista?
Vesistöjen ruskistuminen ( brownification ) -- valuma-alueelta huuhtoutuvan terrestrisen DOM:n määrä vesistöissä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan Tuvendal & Elmqvist (2011) Williamson et al. 2015
LisätiedotKalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotVieraslajit ( alien species, exotic species ) Kalalajien invaasiot maailmanlaajuisesti (Leprieur et al. 2008)
Vieraslajit ( alien species, exotic species ) -- ihmisen aiheuttamaa akvaattisten eliöyhteisöjen globaalia homogenisoitumista ( for biodiversity, globalization spells disaster ) -- parhaiten tunnetaan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 30.1.2012 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotMalacostraca Kuoriäyriäiset
Luokka: Malacostraca Kuoriäyriäiset Kuoriäyriäiset muodostavat Suomen rannikon ehkä runsaslukuisimman makroskooppisten eläinten ryhmän. Suomen rannikolla tavattavia kuoriäyriäisiä ovat katkat (Lahko: Amphipoda),
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotKalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotMäärlammin eläinplankton kesällä 2014
Määrlammin eläinplankton kesällä 2014 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos Sisällysluettelo 1. Johdanto. 3 2. Aineisto ja menetelmät. 3 3. Tulokset 3 3.1 Lämpötila,
LisätiedotEsimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta
Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta 1.11.2018 Säkylä Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua 0440 344 054, www.pyhajarvi-instituutti.fi, @PJinstituutti Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Perustettu
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotPyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014
ALLECO RAPORTTI N:O 8/2014 Pyhäjoen Hanhikiven niemen pohjaeläintarkkailu vuonna 2014 Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotJÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen
Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen JÄNNITTÄVÄT JÄRVET -5 kerhokertaa -noin 60min/kerta -ikäryhmä: 9-12v. -sijainti: Vesijärven ympäristö Kerhon tarkoitus on tutustuttaa lapset järvien
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotTuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015
Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 215 Mirva Ketola 1. Johdanto Tuusulanjärvi (pinta-ala 592 ha, suurin syvyys 9,8 m) on tiheään asutun Keski-Uudenmaan tärkeimpiä järviä. Järvi on varsin matala
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotMerja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
LisätiedotPyhäjärven hoitokalastus
Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
Lisätiedot