MUSTALAHDEN SATAMA VESILIIKENNESELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Huhtikuu 2018 MUSTALAHDEN SATAMA VESILIIKENNESELVITYS

2 MUSTALAHDEN SATAMA VESILIIKENNESELVITYS Versio 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Matti Utriainen Lauri Vesanen Viite Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

3 Vesiliikenneselvitys SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ Suunnittelutilanne ja selvityksen tarkoitus 1 2. NYKYTILANNE JA LIIKENTEEN KEHITTYMINEN Historia Veneiden kiinnityspaikat Vierasvenetoiminta Kaupallinen laivaliikenne Yleistä Liikennemäärä ja kehitys Aluskoko ja tyyppi Muu laivaliikenne ja paikoitus Laiturien kunto Tuuliolosuhteet, aallokko ja aallonmurtajan tarve Tampereen alueen muut satamapaikat 5 3. KEHITYSEHDOTUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kehityksen tarve ja tavoitteet Mitoituksen periaate Vaihtoehto Vaihtoehto 1 (suora linjaus Näsinpuistosta, matala silta) Vaihtoehto 2 (matalasilta Kortelahden länsipuolella) Vaihtoehto 3 (korkea silta) YHTEENVETO JA YLEISSUUNNITELMAEHDOTUS Yleistä Mustalahden sataman strategia ja profiili Suositellut toimenpiteet strategian toteuttamiseksi ja yleissuunnitelmaehdotus 11 LIITE Kooste keskusteluista

4 Vesiliikenneselvitys 1 1. YLEISTÄ 1.1 Suunnittelutilanne ja selvityksen tarkoitus Tämän selvityksen tarkoituksena on arvioida ja kehittää Mustalahden satamaa vesiliikenteen ja satamatoimintojen kannalta. Tämä on tarpeellista asemakaavoitusprosessin takia. Mustalahden satama-alueen yli on suunniteltu erilaisia siltavaihtoehtoja, joilla voi olla vaikutusta satamatoimintaan. Kaavoitusprosessin aikana tuli ilmi, että vene- ja laivaliikenteen tilannetta tulee tarkastella tarkemmin. Rambollin satama-alan asiantuntijat ovat haastatelleet eri osapuolia muodostaakseen kattavan käsityksen satama-alueen kehittämiseksi. Tämän selvityksen ovat laatineet diplomi-insinööri Lauri Vesanen (Projektipäällikkö) ja merikapteeni Matti Utriainen ja insinööri Juha Kärkkäinen Ramboll Finland Oy:stä Kuva 1: Mustalahden satama-alue talviaikana 2018 (Lähde:Ramboll)

5 Vesiliikenneselvitys 2 2. NYKYTILANNE JA LIIKENTEEN KEHITTYMINEN 2.1 Historia Mustalahti ja Kortelahti olivat toimineet Näsijärven satamapaikkoina aina kaupungin perustamisesta lähtien. Niiden merkitys liike- ja kauppakeskuksena pysyi suurena aina 1930-luvulle asti, jolloin erityisesti kasvava maantieliikenne alkoi syrjäyttää laivaliikennettä tavarankuljetuksissa. Nykyinen satama sai muotonsa ( Haastatteluissa tuli ilmi, että sataman perinteitä halutaan kunnioittaa ja jotkut tahot haluaisivat säilyttää sataman nykyisenlaisena. 2.2 Veneiden kiinnityspaikat Veneiden kiinnityspaikkoja on n. 106 kappaletta. Veneitä on kiinnitetty useassa paikassa. Osa näistä paikoista on vierasvenepaikkoja. C I B F G A E D Kuva 2: Mustalahden satama-alueen veneiden kiinnityspaikat. Kirjaimien selitteet ovat taulukossa 1. Taulukko 1: Nykyiset vene- ja laivapaikat Tunniste Veneet Laivat Kiinnityspaikan kuvaus Metrit kpl Metrit kpl A 60 m 6 B (puomi/poijukiinnitys) 95 m 20 B 2 Vierasvenepaikat 95 m 20 C Laivapaikkoja ja suurien veneiden kylkikiinnitys D 100 m m 4 40 m 2 E Harrastelaivoja tai veneitä 35 m 3 20 m 1 F Harraste- ja matkustajalaivoja 235 m 6 G 50 m 14 G 2 Tilapäispaikkoja / vierasvenepaikkoja 90 m 8 I 40 m 2 YHTEENSÄ 605 m m 9

6 Vesiliikenneselvitys Vierasvenetoiminta Vierasvenepaikkoja on 40 kappaletta. Vierasvenepaikat on hajasijoitettu ryhmissä useaan paikkaan. Vierasvenesatamatoimintaa on operoinut Tampereen Satamaravintolat Oy. Restamax on ostanut yrityksen liiketoiminnan vuonna Ravintolan henkilökunta myy vierasvenepaikkoja ja siihen liittyviä palveluja. Yöpymisen hinta on 10 euroa. Tämä sisältää laituripaikan sekä WC ja suihkutilojen käytön. Haastattelun mukaan vierasvenetoiminta on ollut hyvin pienimuotoista. Yöpymisiä on ollut vain muutamia vuosittain. Vierasvenesataman pitäjälle toiminta ei ole ollut liiketaloudellisesti kannattavaa. Kuva 3: Vierasvenepaikat ( 2.4 Kaupallinen laivaliikenne Yleistä Satamassa on yksi säännöllisessä linjaliikenteessä oleva alus, s/s Tarjanne. Tarjanne liikennöi pitkällä reitillä Tampereelta Virroille. Tarjanne käy satamassa kesän aikana muutaman kerran viikossa. Tarjanne talvehtii laiturissa, jolloin siihen tehdään huoltotoimenpiteitä. Muut satamassa asemapaikkaa pitävät aluksen toimivat tilausliikenteessä. Useat näistä ovat harrastelaivoja, joilla tehdään tilausristeilyjä.

7 Vesiliikenneselvitys 4 Kuva 4: s/s Tarjanne (Jarmo Puskala; Wikimedia Commons) Liikennemäärä ja kehitys Liikennemäärissä ja laivojen lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Laivaliikenteen harjoittajilla on suunnitelmia kaupallisen reittiliikenteen lisäämiseen. Tällainen toiminta voisi olla esimerkiksi lyhytkestoiset risteilyt Näsijärvelle Aluskoko ja tyyppi Nykyisten aluksien pituudet vaihtelevat 15 metristä 32 metriin. Aluksissa ei ole keulapotkureita. Suurimpien aluksien korkeus on noin yhdeksän metriä. Pääosassa laivoja on kaadettava masto, jolloin aluksien korkeus on n. 4,5 metriä. Joissakin laivoissa on ollut myös kaadettava savupiippu. Piiput on sittemmin hitsattu kiinteäksi. 2.5 Muu laivaliikenne ja paikoitus Satamassa on ollut kiinnittyneinä myös työaluksia sekä saunalautta. Isommista aluksista joku on ollut ajoittain huollossa pitkäänkin. 2.6 Laiturien kunto Satama-altaasta ei ollut saatavilla tarkkoja syvyystietoja. Tämän takia ei voida arvioida onko pohjoispuolen laiturin (Särkänniemi) edustan syvyys riittävä suuremmille matkustajalaivoille, kuten esimerkiksi Tarjanteelle. Mahdollinen syventäminen voi edellyttää kallion louhimista. Sataman laitureista ei ole saatavilla kuntoarviointiraportteja. Satama-altaan pohjoispuolella olevat vanhat laiturit ovat ilmeisesti puupaaluperusteisia eli paalujen varaan on tehty hirsiarina tms., ja sen päälle on ladottu kivinen reunamuurirakenne. Pienveneiden tankkauspaikkaa suunniteltaessa rakenteessa oli ongelmia. Merkittäviä korjauksia ei ole tehty. Kuormia vanhojen laiturin takana on rajoitettu tai ainakin olisi harkita rajoittamista: raskaammat kuormat ja veneiden nostojen nosturikuormat tms. voivat aiheuttaa vaurioita ja kunnossapitotarvetta. Vanha aallonmurtaja Mustalahden edustalla on samantyyppinen puupaaluperusteinen kivimuuri kuin ovat muutkin vanhat laiturit. Vanhojen laiturirakenteiden kunto arvioidaan olevan yleisesti huono. Satama on kokonaisuudessaan vanha ja rakenteita on todennäköisesti rakennettu ja korjattu eri vaiheissa. Korjaustarpeita ja ongelmia on ollut osin jo 2000-luvun alkupuolella ja korjauksia ei ole tehty. Laiturien kunnon

8 Vesiliikenneselvitys 5 arvioiminen edellyttää erillistä kuntoarviointia ja korjaussuunnitelmien laadintaa kustannusarvioineen. Korjauksissa tulee ottaa huomioon Museoviraston mahdolliset vaatimukset, jos rakenteita muutetaan isossa mittakaavassa. Tähän voi liittyä vaatimuksia rakenteiden ulkonäköön ja joissakin tapauksissa on edellytetty, että verhoilu pitää toteuttaa vanhoilla kivillä. Lisäksi muut rakenteet (mm. rakennukset, ravintolat, yms. muut vanhat rakenteet) saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia mm. työnaikaisten tukiseinien ja/tai pohjavahvistusten osalta. 2.7 Tuuliolosuhteet, aallokko ja aallonmurtajan tarve Satamaan vaikuttaa tuuli ja aallokko varsinkin pohjoisilla tuulilla. Aallokko ei haastattelujen mukaan vaikuta laivoihin. Haastatteluiden perusteella Kortelahden pohjukassa aallokolla ei ole merkittävä vaikutusta. Ilmakuvan osoittamalla B -alueella aallokko vaikuttaa jonkin verran venekokoluokan aluksiin. Voidaan arvioida, että satama tarvitsee nykyistä tehokkaampaa aallonmurtajaa, jos Mustalahden laiturin (I -laituri Kuva 2) koillispuolelle toteutetaan uusia venelaitureita. Ranta-Tampellan edustan suunnittelun yhteydessä arvioitiin aallokkoa. Vesialueella etäisyys vastarannalle pohjoiseen on yli 10 km, kapea sektori on jopa noin 20 km. 12 m/s koillistuulella (aallot tullee ainakin osin satama-altaaseen sisään) merkitsevä aallonkorkeus on noin 0,6 m ja tuulella 20 m/s noin 1,0 m. Suurimmat yksittäiset aallot ovat jopa 1,5 -kertaisia tai isompia. Merkitsevä aallonkorkeus on keskiarvo 1/3 korkeimmista aalloista. Kelluva allasrakenne (ns. Allas Pool Lake & Nature) voi tarvita aallonmurtajaa. Tarve voi olla rakenteelliseen kestävyyteen ja käyttömukavuuteen liittyvä. Myös liikkuvat jäät voivat edellyttää aallonmurtajaa. 1 m 2 m Kuva 5: Ranta-Tampellan suunnittelun yhteydessä laadittu aallonkorkeuskuvio. 2.8 Tampereen alueen muut satamapaikat Tampereella on lähes 4000 venepaikkaa. Tampereen suurin satama on Naistenlahti 600 venepaikalla. Paikkojen määrää kyetään kasvattamaan sadalla paikalla laitureita jatkamalla. (

9 Vesiliikenneselvitys 6 3. KEHITYSEHDOTUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 3.1 Kehityksen tarve ja tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää Mustalahden sataman aluetta siten, että se tulee aktiivisempaan virkistyskäyttöön. Tällä hetkellä satama jää syrjään matkailu- ja virkistystoiminnasta. Kehittämisen odotetaan lisäävän ihmisten liikkumista ja määrää Mustalahden sataman alueella. Tämä hyödyntää alueella toimivia ravintolayrittäjiä ja laivaliikenteen harjoittajia. Suomen Hopealinja Oy toivoo, että s/s Tarjanne voisi siirtää asemapaikkansa toiselle puolelle lahtea (pohjoispuoli) nykyisen venehuoltamon läheisyyteen. Tässä sijainnissa Suomen Hopealinja voisi hyödyntää Särkänniemen asiakasvirtoja ja tarjota niiden pohjalta uusia palveluita. Sijainti on parempi myös aluksen ohjailun kannalta (ns. potkurin sivuttaisveto). Tarjanteen liikenne ei tarvitse säännöllistä bussiyhteyttä. Satunnaisesti voi olla tarpeen päästä laivan lähelle, jos matkustajina on liikuntarajoitteisia henkilöitä. Särkänniemen huvipuisto on laajentamassa ja kehittämässä toimintaansa. Kävijöiden logistinen ohjaaminen huvipuistoalueella halutaan toteuttaa rannasta nykyisen parkkipaikan koilliskulmasta. Alueen parkkipaikat poistetaan ja pysäköinnissä tukeudutaan tulevaisuudessa keskustan rakenteelliseen pysäköintiin. Rannassa olevan pääsisäänkäynnin myötä kävijöiden ei tarvitse ensin kävellä suhteellisen pitkää matkaa ensin ylös mäelle ja sieltä edelleen alas varsinaiselle huvipuistoalueelle. Tarkoituksena on johtaa Särkänniemen kävijät nykyistä suorempaa reittiä kaupungin suunnasta mahdollisen uuden siltayhteyden yli huvipuistoalueelle. Satamaselvityksen tekohetkellä on tutkittu asemakaavatyön yhteydessä vaihtoehtoisia ratkaisuja sillan sijainnille ja toteutukselle. 3.2 Mitoituksen periaate Satamamitoituksessa ja eri vaihtoehdoissa on käytetty kuvassa 6 esitettyä alustavaa periaatepoikkileikkausta Särkänniemen (leikkaus A-A) ja Mustalahden (leikkaus B-B) puolen toiminnoista. Mitoitus ja toiminnot tarkentuvat viitesuunnittelun ja tarkemman toteutussuunnittelun myötä. Kuva 6: Periaatteelliset poikkileikkaukset. 3.3 Vaihtoehto 0+ Tässä vaihtoehdossa sataman yli ei rakenneta siltaa. Särkänniemen asiakkaat ohjataan Kortelahden ympäri rakennettavan leveämmän jalankulkuyhteyden kautta. Huoltoliikenne ohjataan samaa reittiä tai vaihtoehtoisesti suunnitellun kylpylähotellin länsipuolelta. Vaihtoehdossa 0+ on arviolta 70 venepaikkaa vähemmän nykytilanteeseen verrattuna. Nykyistä etelänpuoleista

10 Vesiliikenneselvitys 7 laiturialuetta kehitetään alustavien suunnitelmien mukaisesti monitoimialueeksi (Lähde: asemakaavan viitesuunnitelma 04/2018). Vierasvenetoiminta ehdotetaan keskitettäväksi Mustalahteen. Vierasvenepaikkoja on 8 kpl, mutta määrä voi olla suurempikin valitusta laiturityypistä riippuen. Näsinpuiston suunnasta Särkänniemeen kulkeva jalankulkureitti muodostuu tässä vaihtoehdossa huomattavasti kiertävämmäksi kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Kuva 7: Vaihtoehto 0+; ei siltaa. Taulukko 2: Vaihtoehto 0+ vene- ja laivapaikat Tunniste A Veneet Laivat Kiinnityspaikan kuvaus Metrit kpl Metrit kpl B 200 m 20 B 2 Vierasvenepaikat C Laivapaikkoja ja suurien veneiden kylkikiinnitys 150 m 4 D E Harrastelaivoja tai veneitä F Harraste- ja matkustajalaivoja 235 m 6 G G 2 Tilapäispaikkoja/ vierasvenepaikkoja 90 m 8 I 30 m 8 YHTEENSÄ 320 m m 10

11 Vesiliikenneselvitys Vaihtoehto 1 (suora linjaus Näsinpuistosta, matala silta) Vaihtoehdossa 1 silta linjataan suoraan Näsinpuiston aukion jatkeeksi Särkänniemen puolelle. Reitti Näsinpuistosta Särkänniemeen on esitetyistä vaihtoehdoista lyhyin. Sillan lähtökorkeus on alustavasti laiturin tasolla molemmilla puolilla (sillan sijainti ja korkoasema tarkentuvat jatkosuunnittelussa). Sillan alikulkukorkeus on ratkaisusta riippuen n. 2,2 3,0 metriä. Tämä mahdollistaa vain pienien veneiden liikennöinnin Kortelahden pohjukkaan. Suuremmille veneille on varattu laituri Mustalahden sataman koillispuolelta. Laiva- ja venepaikkoja on hieman vähemmän kuin vaihtoehdossa 0+ Kuva 8: Vaihtoehto 1; matalahko silta. Taulukko 3: Vaihtoehto 1 vene- ja laivapaikat. Tunniste A Veneet Laivat Kiinnityspaikan kuvaus Metrit kpl Metrit kpl B 100 m 10 B 2 Vierasvenepaikat C Laivapaikkoja ja suurien veneiden kylkikiinnitys 120 m 3 D E Harrastelaivoja tai veneitä F Harraste- ja matkustajalaivoja 150 m 4 G G 2 Tilapäispaikkoja/ vierasvenepaikkoja 90 m 8 I 30 m 8 YHTEENSÄ 220 m m 7

12 Vesiliikenneselvitys Vaihtoehto 2 (matalasilta Kortelahden länsipuolella) Tämä vaihtoehto on muutoin yhteneväinen vaihtoehto 1 kanssa, mutta silta on sijoitettu enemmän lounaaseen. Tämän ansiosta laivoille jää enemmän tilaa sillan koillispuolella kuin vaihtoehdossa 1. Jalankulkijat joutuvat kiertämään hieman enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Kuva 9: Vaihtoehto 2; matala silta Kortelahden länsipuolella. Taulukko 4: Vaihtoehto 2 vene- ja laivapaikat. Tunniste A Veneet Laivat Kiinnityspaikan kuvaus Metrit kpl Metrit kpl B 100 m 10 B 2 C D E Vierasvenepaikat Laivapaikkoja ja suurien veneiden kylkikiinnitys Harrastelaivoja tai veneitä 150 m 4 F Harraste- ja matkustajalaivoja 170 m 5 G G 2 Tilapäispaikkoja/ vierasvenepaikkoja 90 m 8 I 30 m 8 YHTEENSÄ 270 m m 9

13 Vesiliikenneselvitys Vaihtoehto 3 (korkea silta) Tässä vaihtoehdossa sillan alikulkukorkeus on n. 5,0 5,5 metriä, jolloin laivat voivat kulkea sillan alta mastot kaadettuna. Ratkaisu saattaa kuitenkin rajoittaa huoltoyhteyksiä erityisesti Särkänniemen puolella. Sillan alikulkukorkeus pitää huomioida myös laiturialueella. Kuva 10: Vaihtoehto 3; korkea silta. Taulukko 5: Vaihtoehto 3 vene- ja laivapaikat Tunniste A Veneet Laivat Kiinnityspaikan kuvaus Metrit kpl Metrit kpl B 120 m 12 B 2 C D E Vierasvenepaikat Laivapaikkoja ja suurien veneiden kylkikiinnitys Harrastelaivoja tai veneitä 120 m 3 F Harraste- ja matkustajalaivoja 200 m 5 G G 2 Tilapäispaikkoja/ vierasvenepaikkoja 90 m 8 I 30 m 8 YHTEENSÄ 240 m m 8

14 Vesiliikenneselvitys YHTEENVETO JA YLEISSUUNNITELMAEHDOTUS 4.1 Yleistä Mustalahden tilannetta on arvioitu kokonaisuutena kaupunkikuvaan ja muuhun alueen toimintaan. Alueen liikenne on muuttunut huomattavasti Paasikivenkadun siirryttyä merkittävin osin Rantatunneliin. Mustalahden yhdistäminen kaupunkiin ja toisaalta Särkänniemen huvipuistoon muodostaa alueesta tapahtumapaikan, joka palvelee kaupunkia kokonaisuutena. Alueelle jäävät höyrylaivat ja veneet pitävät yllä sataman pitkiä perinteitä. Itseasiassa höyrylaivat tulevat esitettyjen ratkaisujen myötä paremmin julkisuuteen. Mahdollinen silta ei rajoita matkustajalaivaliikennettä edellyttäen, että laiturien kunto on aluksille sopiva. Silta vähentää venepaikkoja alueella ja rajoittaa ainakin veneiden korkeutta. Veneille tulee osoittaa paikka muista venesatamista. 4.2 Mustalahden sataman strategia ja profiili Mustalahden satamasta tulee keskeisempi osa kaupunkia. Alueella tulee olemaan tapahtumia ja se kokoaa ihmisiä viettämään aikaa veden äärelle. Aktiiviteettien lisääntyminen luo liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi ravintoloille, kaupalliselle vesiliikenteelle ja elämyspalveluille. Keskeinen osa henkilöliikenteestä muodostuu Särkänniemen kävijöistä. Sataman toiminta keskittyy matkustajalaivaliikenteeseen ja vierasvenesatamatoimintaan. Perinteiset höyrylaivat ovat sinänsä jo matkailunähtävyys ja aktiviteettien lisääntyminen edesauttaa näiden yrityksien ja alan harrastajien toimintaa. Laivapaikkoja voidaan tarvittaessa rakentaa lisää pohjoispuolen laiturin jatkeeksi. Vierasvenesatamatoiminnassa alueesta tulee käyntikohde sekä lyhyille käynneille että yön yli vierailuihin. Vierasvenepaikkojen lukumäärä riippuu valitusta laiturityypistä. Asukkaiden venepaikat vähenevät huomattavasti ja ne tulee sijoittaa muihin venesatamiin Pienvene Vierasvene Laivat Nykytilanne Kuva 11: Yhteenveto vene- ja laivapaikoista 4.3 Suositellut toimenpiteet strategian toteuttamiseksi ja yleissuunnitelmaehdotus Sataman kaikille laitureille tulisi laatia perusteellinen kuntotarkastus ja korjauskustannuksien arvio, jolla voidaan varmistaa laiturien kestävyys ja soveltuvuus suunniteltuun toimintaan. Lisäksi vesialueen syvyydet tulee selvittää ja mahdollisine ruoppauskustannusarvioineen. Alueen kokonaistavoitteet toteutuvat parhaiten matalissa siltavaihtoehdoissa (1 & 2), joissa alituskorkeus on noin 2,2-3,0 metriä. Em vaihtoehdot toteuttavat matkailuun painottuvan strategian ja takaavat laivoille riittävästi tilaa (erityisesti vaihtoehto 2). Vaihtoehtojen toteuttaminen vaatinee korjausinvestointeja laitureihin ja mahdollista vesialueen syventämistä. Laitureiden korjaus tosin voi olla ajankohtaista ilman satama-alueen muutoksiakin.

15 Vesiliikenneselvitys LIITE: KOOSTE KESKUSTELUISTA Työn yhteydessä käytiin keskusteluja sataman toimintaan liittyvien tahojen kanssa. Näistä on koostettu alla olevia mielipiteitä. Aluksien ohjailu Siltavaihtoehdot eivät vaikuta laivojen ohjailuun ja törmäysvaaraan merkittävästi. Vastaavia siltoja on useissa satamissa sekä Suomessa, että ulkomailla. Historiallinen arvo Mustalahti on perinteikäs höyrylaivasatama. Satama halutaan pitää suurin piirtein entisellään niin että veneet ja höyrylaivat ovat pääroolissa. Matkailun ja laivaliikenteen kehittyminen Laivayhtiö haluaa kehittää laivamatkailua ja lisätä alustarjontaa. Aluksien uudelleen sijoittelu tukisi tätä. Silta ohjaa ihmisiä lähemmäs laivoja ja luo mahdollisuuden ad hoc -risteilyyn. Hopealinja haluaa alukset mieluummin pohjoisrannalle (Särkänniemi). Laiva- ja venepaikkojen määrä Laiva ja venepaikkojen vähentymistä on pidetty ongelmana. Tampereella on pulaa venepaikoista. Ravintolatoiminnan kehittyminen Nykyinen ravintola on syrjässä ihmisvirroista. Silta ja sen myötä syntyvä ihmismäärä voi luoda merkittävä ravintola toimintaa Mustalahdelle. Vierasvenesatamatoiminta Nykyinen vierasvenetoiminta on pienimuotoista. Mustalahden kehittyminen tapahtumapaikkana arvioidaan lisäävän vierasvenetoimintaa varsinkin matkailupalveluita tukevana käyntikohteena.