KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Yleisötilaisuus , Paltamo Lasse Rantala

Transkriptio

1 KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Yleisötilaisuus , Paltamo Lasse Rantala

2 PALTAMON BIOJALOSTAMON YVA-HANKE Projektissa laaditaan YVAohjelma, YVA-selostus ja ympäristölupahakemus Lisäksi useita erillisselvityksiä Luonto Mallinnuksia: melu, ilman laatu, vesistö Asukaskysely Tavoitteena saada ympäristölupahakemus AVIin syksyllä 2018 Ympäristölupapäätös ennen kesää 2019? Mittava hanke uudessa paikassa Biojalostamon sijaintipaikka valittu ennen YVA-hanketta PÖYRY PRESENTATION 2

3 BIOJALOSTAMON YVA YVA-vaihtoehdot Sellun tuotantomäärät melko lähellä toisiaan, VE3:ssa suurimmat, minkä vuoksi esim. vesi- ja ilmapäästöt ovat suurimmat. Vaihtoehtojen erot melko pienet Eroja Arbronin tuotantomäärissä VE2:ssa ylijäämäenergia sähkönä ulos 200 GWh/vuosi, muissa vaihtoehdoissa energia menee Arbronin tuotantoon PÖYRY PRESENTATION 3

4 BIOJALOSTAMO Tehdasalue, voimajohto PÖYRY PRESENTATION 4

5 YVAN SEURANTARYHMÄ Hankevastaava KaiCell Fibers Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Julkinen sektori Paltamon kunta Kajaanin kaupunki Kainuun ELY-keskus Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Kainuun liitto Kainuun museo Kainuun Pelastuslaitos Kainuun Sote, ympäristöterveydenhuolto Elinkeinoelämä Paltamon yrittäjät Paltamon Golf MTK-Pohjois-Suomi Metsänhoitoyhdistys Kainuu Kainuun Etu Oy Suomen metsäkeskus Metsähallitus Metsätalous Kyläyhdistykset Kiehimänsuun kyläyhdistys Mieslahden kyläyhdistys Luhtaniemen asukkaat Luonnonsuojelu Kainuun luonnonsuojelupiiri,paltamon luonto Metsästys Paltamon Riistanhoitoyhdistys Paltamon Metsästysseura Kalastus Kainuun kalatalouskeskus Paltamo I kalaveden osakaskunta Paltamo II kalaveden osakaskunta Paltaniemen-Jormuan kalaveden osakaskunta Metsähallitus Ammattikalastus Perustettu marraskuussa Kokous Kokous Kokous Yli 20 intressitahoa Lisäksi pienryhmiä Matkailu, kalastus, Luhtaniemen asukkaat Paikallisen tiedon ja olosuhteiden tuominen YVAan Tiedon vieminen paikalliselle tasolle Tiedonkulun ja vaihdon parantaminen eri tahojen kesken Eri tahojen näkemykset ympäristövaikutusten arviointiin YVA-menettelyn etenemisen seuraaminen ja vaikutusten arvioinnin kommentointi Keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen Tavoitteena YVAn laadun parantaminen PÖYRY PRESENTATION 5

6 MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET YVA-laki 2017: Tarkastellaan merkittäviä ympäristövaikutuksia, yhteensä 11 merkittäväksi arvioitua vaikutusta Vesistövaikutukset Veden käyttö, kuormitus Oulujärvi Veden laatu Ekologinen tila ja tilatavoitteet Jäähdytysvedet Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Vaikutukset ilman laatuun Melu ja tärinä Liikenne Luonto kasvillisuus, eläimistö, luontoarvot, Natura-alueet, muut suojelualueet Vaikutukset ihmisiin Vaikutukset tulevat useaa reittiä: Liikenne, melu, tärinä, ilman laatu, vesistö, luonto Vaikutukset elinkeinoihin ja talouteen ELY-keskuksen lausunto: Puunhankinnan vaikutukset ja onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varautuminen PÖYRY PRESENTATION 6

7 MUUT VAIKUTUKSET Vaikutukset, joita ei katsottu yhtä merkittäviksi Maa- ja kallioperä, pohjavesi Maankäyttö, rakennettu ympäristö Maisema, kulttuuriympäristö Sähkönsiirto, 110 kv voimajohto Kajaani- Paltamo Kasvihuonepäästöt Jätteet ja sivutuotteet Laitoksen käytöstä poisto Yhteisvaikutukset Lisäksi YVA sisältää Rakentaminen tarkastellaan oma asianaan Hankevaihtoehtojen vertailu Ympäristöllinen toteutettavuus Arvioinnin epävarmuudet Haittojen lieventäminen Vaikutusten seuranta PÖYRY PRESENTATION 7

8 VAIKUTUSARVION TEKEMINEN Merkittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon muutoksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys Vaihtoehtojen vertailu PÖYRY PRESENTATION 8

9 YHTEENVETO Liikennevaikutukset suuret Vesistö-, kalatalous-, ilman laatu-, melu-, maisemavaikutukset ja vaikutukset ihmisiin kohtalaiset Luontovaikutukset vähäiset Elinkeino- ja talousvaikutukset erittäin suuret ja myönteiset Merkittävät vaikutukset Muut vaikutukset PÖYRY PRESENTATION 9

10 Asukaskysely

11 KYSELYN TARKOITUS JA TOTEUTUS Tarkoituksena tiedottaa ja kerätä asukkaiden näkemyksiä uudesta hankkeesta Asukaskysely toteutettiin tammihelmikuussa 2018 postikyselynä Lomakkeet postitse noin 2 km etäisyydellä hankealueesta ja 200 m etäisyydellä voimajohtoreitistä sijaitseville vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille (1 kpl/kotitalous) Lisäksi satunnaisotantana 2-5 km etäisyydelle hankealueesta Lomakkeita postitettiin 600 kpl Lomakkeita palautui 204 kpl, eli vastausprosentiksi muodostui 34 % PÖYRY PRESENTATION 11

12 VASTAAJIEN ARVIOT YHTEISKUNNALLISISTA JA TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA PÖYRY PRESENTATION 12

13 MERKITTÄVIMMÄT MYÖNTEISET VAIKUTUKSET PÖYRY PRESENTATION 13

14 MERKITTÄVIMMÄT KIELTEISET VAIKUTUKSET PÖYRY PRESENTATION 14

15 YHTEENVETO Kyselyn vastausprosentti hyvä 34% Hanke kiinnostaa Lähialuetta käytetään monipuolisesti virkistyskäyttöön Myönteisiksi arvioitiin elinkeino- ja talousvaikutukset, kielteisiksi vesistö-, ilmanlaatu- ja meluvaikutukset Kokonaisuutena hankkeeseen suhtautuminen on myönteistä ja hanke nähdään tärkeäksi Kainuun elinvoimaisuuden näkökulmasta Vastaajia kuitenkin huolettivat mahdolliset ympäristövaikutukset, kuten haju- ja vaikutukset vesistövaikutukset Oulujärveen PÖYRY PRESENTATION 15

16 ELINKEINOT JA TALOUS Suuri hanke ja investointi Työllisyysvaikutus suuri Rakennusvaiheessa 2500 hlö, kestää 3 vuotta Toimintavaiheessa 220 hlö, välillisesti 1000 hlö Lähialueen väkiluvun lasku hidastuu Aluetaloudelliset vaikutukset huomattavat Tuotteet menevät vientiin Kotimaisuusaste merkittävä Kuntien tuloverot kasvavat Erittäin merkittävät positiiviset vaikutukset elinkeinoihin ja talouteen ++++ PÖYRY PRESENTATION 16

17 Vesistövaikutukset

18 VESISTÖVAIKUTUKSET Jäte- ja jäähdytysvedet johdetaan Oulujärveen Kiehimänjoen suulle tai ulommas Paltaselälle. Vaikutusten kohteena Oulujärven Paltaselkä ja laajemmin Oulujärvi Vesistömallinnus työkaluna Tietokonemalli: Yva 3D Ensin mallinnetaan vesien liikkuminen eli virtaukset Vesialue jaetaan vaaka- ja pystysuunnassa osiin Malli kalibroidaan ja testataan sopivuus olemassa olevaan tietoon. Malli laskee pitoisuudet laskenta-alueella Saadaan nykytila, jossa kaikki vaikutustekijät on huomioitu Syötetään kuormitukset ja lasketaan vedenlaatumuutokset eli ero nykytilanteeseen Virtauksiin vaikuttavat tekijät Joet Tuuli Vedenkorkeusvaihtelu Jäätilanne Pohjan muoto ja rantaviiva Lämpötilaerot Suolaisuuserot Fysiikan lait Tuloksena saadaan Vaikutusalueen laajuus Vaikutuksen voimakkuus Laskenta tehdään kuivana 2013 ja keskimääräisenä 2016 vuotena Ajallinen vaihtelu Epävarmuuksia ja niiden poistaminen Tunnusluvut (x, min, max ) Säätiedot Mallinnustulos ei ole vaikutusarvio Sopivuus nykytilaan testattu Asiantuntija tekee vaikutusarvion mallinnustulosten perusteella mm. Kuiva vuosi vesistön ekologiseen tilaan ja kalastoon Kuormitus vakiona ja kalastukseen Laskennan mahdollinen virhe on PÖYRY PRESENTATION 18 turvallisella puolella

19 Purkupaikkoja 2 kpl: P1, P3 Kuormitusvaihtoehtoja 3 kpl: VE1, VE2, VE3 Mallinnettavia muuttujia SO4, suolapitoisuus, P, N, COD, AOX Laskenta tehdään kuivana (2013) ja keskimääräisenä (2016) vuotena Tarvittaessa ajetaan vuosia peräkkäin Jäähdytysveden vaikutukset veden lämpötilaan ja jääpeitteeseen Paljon laskentavaihtoehtoja ja tuloksia Koko mallihilan alue Tarkennettu alue PÖYRY PRESENTATION 19

20 KUORMITUSMÄÄRÄT Purku/Otto Suure VE1 VE2 VE3 Yksikkö Jätevesi Virtaama m3/s Lämpötila C Lämpökuorma ~ 12 ~ 10 ~14 K* m3/s Suolaisuus kg/m3 Suolakuorma kg/s COD t/d BOD t/d AOX kg/d P kg/d N kg/d SSed t/d SO t/d Jäähdytysvesi Q, kesä m3/s Q, talvi m3/s dt, kesä C dt, talvi C Lämpöteho MW PÖYRY PRESENTATION 20

21 VESISTÖMALLINNUS Purkupaikkaselvitys Alustavasti tutkittiin 6 eri purkupaikkaa 10 km:n päähän lounaaseen Kiehimänjoen suulta YVA-tarkasteluun valittiin vaihtoehdot P1 ja P3 AP3 AP2 AP1 AP6 AP5 AP4 PÖYRY PRESENTATION 21

22 PURKUPAIKKASELVITYS Pisteet P1 ja P3 P1 P3 PÖYRY PRESENTATION 22

23 SULFAATTI SO4 Talousvesi 250 mg/l (laatusuositus) Makean veden vesieliöstölle turvallinen taso noin 100 mg/l Ohjearvo makean veden eliöstön suojelemiseksi 128 mg/l (British Columbia Ministry of Env.) Tuhkajoki mg/l Veden kovuus (mg/l CaCO 3 ) Sulfaattipitoisuus (mg/l SO 2-4 ) 30 vuorokauden keskiarvona Erittäin pehmeä (0 30) 128 Pehmeä keskikova (31 75) 218 Keskikova kova (76 180) 309 Erittäin kova ) 429 Kovuus > 250 Paikkakohtainen määrittely 23

24 VESISTÖVAIKUTUKSET Sulfaatti, pohjanläheisen kerroksen talviaikaiset pitoisuuslisäykset Kiehimänjokisuu Laanniemi P1VE1 P1VE2 P1VE3 P3VE1 P3VE2 P3VE3 PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE JANUARY 2012

25 VESISTÖVAIKUTUKSET Sulfaatti, kesätilanne, purkupaikka P1 Pinta Pohja SO / m 6-7m PÖYRY PRESENTATION 25

26 VESISTÖVAIKUTUKSET Sulfaatti, kesätilanne, purkupaikka P3 Pinta Pohja SO / m 6-7m PÖYRY PRESENTATION 26

27 VESISTÖVAIKUTUKSET Purkupiste P1, laskentapiste P13 Tevän eteläpuolella pinnan ja pohjan sulfaattipitoisuus eri kuormitusvaihtoehdot SO4 ug/l eri kuormitusvaihtoehdot Pinta P13 ve1_0-1m ve2_0-1m ve3_0-1m /16 08/16 09/16 10/16 11/16 12/16 01/17 02/17 03/17 04/17 05/17 Pohja Pohja PÖYRY PRESENTATION 27

28 VESISTÖVAIKUTUKSET Purkupiste P3, laskentapiste P13 Tevän eteläpuolella pinnan ja pohjan sulfaattipitoisuus eri kuormitusvaihtoehdot 20 P13 ve1_0-1m ve2_0-1m ve3_0-1m SO4 ug/l Pinta /16 08/16 09/16 10/16 11/16 12/16 01/17 02/17 03/17 04/17 05/17 SO4 ug/l Pohja P13 ve1_19-21m ve2_19-21m ve3_19-21m /16 08/16 09/16 10/16 11/16 12/16 01/17 02/17 03/17 04/17 05/17 PÖYRY PRESENTATION 28

29 VESISTÖVAIKUTUKSET Sulfaatti, suolaisuus ja tiheyskäyttäytyminen Voimakkain pitoisuusnousu, mg/l rajoittuu purkupaikan läheisyyteen m etäisyydelle. Jätevesien lämpimyydestä johtuen suurimmat pitoisuusvaikutukset purkualueella pinnassa. Lievää sulfaatin pitoisuuskasvua esiintyy kummassakin purkuvaihtoehdossa laajalla alueella, hankevaihtoehdosta ja vesitilanteesta riippuen noin 3-6 km etäisyydellä purkupaikasta. Purkupaikka P1: Kuormitus sekoittuu tehokkaasti koko vesimassaan. Lievä vaikutus Mieslahdella ja Paltamon edustalla. Pitoisuusvaikutus em. alueilla ja Paltaselän pohjoisosassa keskimäärin 3-9 mg/l ja maksimissaan noin mg/l. Purkupaikka P3: Vaikutus näkyy selvimmin Paltaselän alusvedessä, päällysvedessä pitoisuuslisäykset pienempiä. Vaikutukset näkyvät Paltaselän pohjois- ja keskiosassa päävirtaussuunnassa pitoisuusvaikutus pohjassa keskimäärin 5-20 mg/l ja maksimissaan mg/l. Paltaselän eteläosissa ja Ärjänselälle virtaavassa edessä vaikutus hyvin pieni ja pitoisuuslisäys muutamia milligrammoja. Eroja purku- tai kuormitusvaihtoehtojen välillä ei ole enää havaittavissa. PÖYRY PRESENTATION 29

30 VESISTÖVAIKUTUKSET Sulfaatti ja tiheyskäyttäytyminen Sulfaattikuormituksen ei arvioida estävän tai vaikeuttavan Paltaselän vesien normaalia vuodenaikaista kiertoa kummassakaan purkuvaihtoehdossa eikä missään kuormitusvaihtoehdossa. Sulfaatin lisäksi myös muiden suolojen (mm. Na, Cl) kuormitus huomattava. Sulfaatin ja muiden suolojen (SALI) pidempiaikaista kertymistä syvänteisiin arvioitiin erikseen mallintamalla neljä vuotta peräkkäin samaa jaksoa. Syvänteissä 3. ja 4. vuoden pitoisuudet vastasivat toisiaan, eli voidaan arvioida pitoisuuden tasoittuvan kolmannen laskentavuoden tasolle 40 P13 v3_20m v2_20m v1_20m v0_20m SALI mg/l /16 10/16 01/17 04/17 PÖYRY PRESENTATION 30

31 VESISTÖVAIKUTUKSET Fosfori, pintakerroksen kesäaikaiset pitoisuuslisäykset Kiehimänjokisuu Laanniemi P1VE1 P1VE2 P1VE3 P3VE1 P3VE2 P3VE3 PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE JANUARY 2012

32 VESISTÖVAIKUTUKSET Fosforin pitoisuus pisteissä P14 (lähipiste) ja P138 (15 km Paltamosta), VE3 P3VE3 P3VE3 PÖYRY PRESENTATION 32

33 VESISTÖVAIKUTUKSET Ravinteet, rehevöityminen Jätevesien purkualueella, noin m etäisyydellä pitoisuusvaikutus on enimmillään noin µg/l fosforia ja µg/l typpeä. Laajemmin Paltaselällä ja purkuvaihtoehdossa P1 myös Mieslahdella pitoisuusvaikutus on kesällä luokkaa 1 3 µg fosforia ja µg typpeä sekä päällys- että alusvedessä. Talven maksimipitoisuudet ovat samaa luokkaa kuin kesällä, mutta esiintyvät pääsääntöisesti alusvedessä. On mahdollista, että Mieslahden ja Paltaselän fosfori- ja a-klorofylliluokka heikkenevät nykyisestä erinomaisesta hyvään. A-klorofylli nousee tasolta 5-6 µg/l tasolle 7-8 µg/l. Typen erinomainen tilaluokitus ei tule Paltaselällä muuttumaan. Ei heikennä koko Oulujärven nykyistä hyvää kokonaistilaa. PÖYRY PRESENTATION 33

34 VESISTÖVAIKUTUKSET Happitilanne BOD hajoaa jätevedenpuhdistamolla, happea kuluttava kuormitus hitaasti hajoavaa COD. COD/BOD on korkea. Happea kuluttava aineksen kuormituksen aiheuttama kemiallisen hapenkulutuksen (COD) lisäys on Paltaselällä purkupaikan läheistä aluetta lukuun ottamatta luokkaa 1 2 mg O 2 /l. Lisääntyvän hapenkulutuksen vuoksi alusveden happitilanne saattaa heikentyä nykytilanteesta paikallisesti Paltaselän pohjoisosan syvänteissä. KaiCellin jätevesien ei arvioida aiheuttavan Paltaselällä happiongelmia Vesistön happitilanteeseen vaikuttavat monet tekijät PÖYRY PRESENTATION 34

35 VESISTÖVAIKUTUKSET Haitalliset aineet KaiCellin jätevesikuormituksen aiheuttamat AOX:n pitoisuudet ovat pääosin alle 100 µg/l ja samaa tasoa kuin metsäteollisuuden kuormittamilla alueilla Suomessa aiemmin havaittu. Jätevesien purkualueen läheisyydessä esiintyy suurempia pitoisuuksia, enimmillään purkuvaihtoehdossa P3 pitoisuusvaikutus voi olla kuormitusvaihtoehdosta riippuen alusvedessä keskimäärin µg/l. Jätevesien muita haitallisia aineita ovat puuperäiset orgaaniset uuteaineet sekä puuraaka-aineista peräisin olevat metallit. Metallipitoisuuksien (Ni, Hg, Cd, Pb, Cu, Sb, As) laskevan hyvin lyhyellä matkalla purkuputken suulta alle ympäristölaatunormien. PÖYRY PRESENTATION 35

36 VESISTÖVAIKUTUKSET Lämpötila Purkupaikalla lämpötilan nousu enimmillään 6-8 C pinnassa Veden lämpötila nousee 1 asteen verran 1 1,5 km:n etäisyydellä purkupisteestä. Jätevesistä aiheutuu vähäistä lämpöpäästöä dt (C ) heinäkuu, 0-1 m dt (C ) heinäkuu, 2-3 m PÖYRY PRESENTATION 36

37 VAIKUTUS JÄÄTILANTEESEEN Jokisuun edusta pysyy avoimena 1 1,7 km:n etäisyydelle (Lamponen). Jäteveden purkupaikalla jää ohenee. Vedenottopaikalla vain vähäistä jään ohenemista nykytila tehdas toiminnassa PÖYRY PRESENTATION 37

38 VESISTÖVAIKUTUKSET Merkittävyys Suurena läpivirtausjärvenä Oulujärvi ei ole erityisen herkkä kuormitukselle Suurimmat vaikutukset ovat vaihtoehdossa VE3 ja pienimmät vaihtoehdossa VE2, mutta merkittävää eroa kuormitusvaihtoehtojen välillä ei arvioida olevan. Hanke ei vaaranna hyvän ekologisen tilan säilyttämistä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset vähäiset ja lyhytaikaiset. Vaikutukset suuremmat vaihtoehdossa P3 Vaikutusten merkittävyys (R) Erittäin suuri ++++ Erittäin suuri ++++ Suuri +++ Suuri +++ Kohtalainen ++ Kohtalainen ++ Vähäinen + Vähäinen + Ei vaikutusta Vaikutusten merkittävyys (T) Ei vaikutusta Vähäinen - Vähäinen - Kohtalainen -- Kohtalainen -- Suuri --- Suuri --- Erittäin suuri ---- Erittäin suuri ---- PÖYRY PRESENTATION 38

39 OULUJÄRVEN EKOLOGINEN TILA Hyvä tilaluokka PÖYRY PRESENTATION 39

40 Kalasto ja kalastus

41 KALASTO JA KALASTUS Perustietoja Oulujärvellä 2000 luvanvaraista kalastusta harjoittavaa kotitarvekalastajaa 60 kaupallisten kalastajien rekisterissä olevaa kalastajaa, Paltaselällä 23. Kokonaissaalis v yhteensä 354 tonnia, kaupallisten kalastajien osuus kaksi kolmasosaa. Saaliista kuhaa neljännes, haukea viidennes, muikkua viidennes ja ahventa kymmenesosa. Saaliin arvo , kaupallisen kalastuksen osuus Vaikutukset Vedenotto ja purkuputkien rakentamisaikana samennusta Happitilanne pysyy hyvänä Ravinnekuormitus rehevöittää Sulfaatti ja muut suolat Jäähdytysvedet Purkupaikalla sula/huonon jään alue. Vaihtoehdoilla ei merkittäviä eroja Kiehimänjokisuun P1 purkuvaihtoehdossa kalastushaitat kohdentuvat Paltamon taajaman edustalle ja Mieslahden länsiosaan. Laanniemen purkupaikkavaihtoehdossa P3 kalastushaitat kohdentuvat lähemmäksi kaupallisen kalastuksen pyyntialueita PÖYRY PRESENTATION 41

42 KALASTO JA KALASTUS Paltaselän pyyntialueita ja kutualueita PÖYRY PRESENTATION 42

43 KALASTO Kuhan kutualueet Oulujärvellä PÖYRY PRESENTATION 43

44 Luontovaikutukset

45 LUONTOVAIKUTUKSET Kasvillisuus, eläimistö, suojelukohteet Lähtötietona hankealueelta ja ympäristöstä tehdyt luontoselvitykset v ja 2017 ja muu olemassa oleva aineisto Tehdaspaikalta luonto tuhoutuu 2 km2:n alueelta Ei erityisiä luontoarvoja Otettu huomioon tehtaan suunnitteluvaiheessa, perustettu kainuun nurmihärkin suojelualue Puron varsi Viitasammakko Mieslahden lahtialueilla Hulevesien mahdollinen vaikutus Maalla olevat Natura-alueet melko etäällä FI Oulujärven lintusaaret, Tiirikari Paltaselällä Vaikutukset vesistön kautta Ei merkittäviä vaikutuksia Kokonaisuutena vähäiset vaikutukset PÖYRY PRESENTATION 45

46 Liikennevaikutukset

47 LIIKENNEVAIKUTUKSET Liikennemäärät nykytilassa Nykyinen (2016) tieliikennemäärä hankealueen kohdalla vt 22:lla (Kajaanintiellä) kpl/vrk, josta raskaan liikenteen osuus 7 8% (260 kpl/vrk) Kaikki liikenne 2016 Junamäärä Oulu-Kontiomäki radalla 30 kpl/vrk Raskas liikenne 2016 PÖYRY PRESENTATION 47

48 LIIKENNEVAIKUTUKSET Rakentamisaika Arvioitu kesto 36 kk Alussa pintamaiden kuljetusta, sen jälkeen tehdasrakenteiden kuljetuksia Erikoiskuljetuksia Suurimmillaan kuukausina Vt 22:lla kokonaisliikennemäärä lisääntyy %, raskas liikenne % Liikennemäärät, edestakainen liikenne huomioitu: Rakentamisjakso 1-9 kk kk kk kk Raskas liikenne / vrk Henkilöliikenne / vrk Muu liikenne / vrk Yhteensä liikenne / vrk PÖYRY PRESENTATION 48

49 LIIKENNEVAIKUTUKSET Toiminta-aika Raaka-ainekuljetukset: puu ja hake (hankintasäde noin 100 km) Työmatkaliikenne Kemikaali- ja polttoainekuljetukset Liikennemäärät, edestakainen liikenne huomioitu: VE1 VE2 VE3 Raskas liikenne / vrk Henkilöliikenne / vrk Yhteensä liikenne / vrk Junaliikenne Lopputuotteiden kuljetukset: sellu ja Arbron, max. 2 junaa / vrk vaikutus pieni PÖYRY PRESENTATION 49

50 LIIKENNEVAIKUTUKSET Toiminta-aikana Raaka-ainekuljetukset vt 22:ta pitkin (idästä ja lännestä) Kuljetuksia vt 5:n ja kt 78 sekä kt 89 kautta sekä alemmalta tieverkolta 100 km säteeltä Vt 22:lla hankealueen lähellä kokonaisliikennemäärä kasvaa noin 10 % ja raskas liikenne VE3:ssa % Kauempana liikenne jakaantuu laajalle alueelle vaikutukset lievempiä VE3:n vaikutus kokonaisliikennemääriin VE3:n vaikutus raskaan liikenteen määriin PÖYRY PRESENTATION 50

51 LIIKENNEVAIKUTUKSET Liikennemäärän kasvun vaikutukset Liikenteen sujuvuus heikkenee, mutta jalostamon lähialueelle on tehty liikennesuunnitelma vaikutukset lieventyvät Liikenneturvallisuus: - herkät kohteet: Paltamon keskustaajama, Mieslahden kylä - huomioitava: kevyt liikenne yleisesti haja-asutusalueella, risteysalueet - laskennalliset onnettomuusmäärien lisäykset pieniä: vt 22:lla max. 0,2 onnettomuutta / vuosi - etenkin taajama-alueilla kuljetuksissa on noudatettava erityistä varovaisuutta Vaikutuksia laajalla alueella (n. 100 km), myös alemmalla tieverkolla, mutta vaikutukset lähinnä ajoittaisia Liikennevaikutukset kokonaisuutena arvioidaan suuriksi kaikissa vaihtoehdoissa --- PÖYRY PRESENTATION 51

52 Meluvaikutukset

53 MELUVAIKUTUKSET Melua syntyy tehtaan rakentamisesta, toiminnasta ja liikenteestä Tehtaan toiminnan aikaisten vaikutusten arvioinnissa on käytetty melumallinnusta, SoundPlan Melulaskenta: Yhteispohjoismainen teollisuus- ja tieliikennemelumalli: Nykytila Vaihtoehto VE3 (suurimmat tuotanto- ja liikennemäärät) Em. Yhdistelmä Erillismallinnukset (tehtaan siirto, meluvalli ja alueen muut teollisuustoiminnot) Tarkastelualue noin 5 km tehtaasta, ulottuen Paltamon taajamaan ja Mieslahden kylään. Tulokset karttapohjilla Vertailu melutason ohjearvoihin (Vna 993/1992) Huomiota kiinnitetään herkästi häiriytyviin kohteisiin: Asutus Koulut, päiväkodit Virkistysalueet Luontokohteet Melun ohjearvot Äänilähde db kuulokynnys 0 lehtien havina 10 rannekellon tikitys 20 kuiskaus toimisto ravintola, tavaratalo 60 vilkasliikenteinen katu 80 rekan ohiajo 90 rock-konsertti kipukynnys 130 suihkukone 140 PÖYRY PRESENTATION 53

54 MELU Häiriintyvät kohteet PÖYRY PRESENTATION 54

55 MELU Tehdasalueen sijainti ja lähtötiedot Biojalostamon 3D kuva melumallissa Eniten melua aiheuttavat toiminnot tehdasalueen pohjoisosassa. Tehdasyksikkö Merkittävimmät melulähteet Sisämelu, seinän äänitehotaso L WA [db/m 2 ] Ulkomelu äänitehotaso L WA [db] Kapeakaistaisuus impulssimaisuus Puuvarasto db, impulssimaista Puiden syöttö, Kuorimo ja hakkuu - ulostulo db, impulssimaista Kuorimorakennus 2kpl Tehdasalueen kuljettimet - 75 db / m Hakevarastot Kaustistamo ja meesauuni 61 - Kemikaalien valmistus ja varastointi 62 - Kuorikuivain ja kuorikaasuttaja 64 - Soodakattila 64 - Kuorikattila Turbiinilaitos 64 - Haihduttamo Massalinja Kuivauskone Arbronin valmistus Vedenkäsittelylaitos Jätevedenpuhdistamo Pumppaamo db kapeakaistaista (katon puhaltimet) tai PÖYRY PRESENTATION 55

56 MELUVAIKUTUKSET Nykytila (päivä) Ohjearvot asuminen 55 db loma-asuminen 45 db PÖYRY PRESENTATION 56

57 MELUVAIKUTUKSET Tuleva tilanne (päivä) Ohjearvot asuminen 55 db loma-asuminen 45 db PÖYRY PRESENTATION 57

58 MELUVAIKUTUKSET Nykytila (yö) Ohjearvo asuminen 50 db (45 db) loma-asuminen 40 db PÖYRY PRESENTATION 58

59 MELUVAIKUTUKSET Tuleva tilanne (yö) Ohjearvo asuminen 50 db (45 db) loma-asuminen 40 db PÖYRY PRESENTATION 59

60 MELU Meluvaikutuksia tarkastelupisteillä Tarkastelupisteiden sijainti (lähialueen asuinja lomarakennukset) ja mallinnetut keskiäänitasot kohteiden luona -> Vaikutus pääosin 1-2 db, MP db Tarkastelupiste Nykytila, LAeq KaiCell VE3, LAeq Yhteensä, LAeq Melun muutos, LAeq klo klo klo klo klo klo klo klo MP1 VT22 Ojala MP2 Jokilahdentie MP3 Kuusikkoniementie MP4 Kuusikkoniementie 6a MP5 Kuusikkoniementie 6b MP6 Hautaniementie MP7 Hautaniementie MP8 Männikkö MP9 Junkkari - Valtala PÖYRY PRESENTATION 60

61 MELUVAIKUTUKSET, TULOKSET Alueen melun nykytilanne koostuu pääasiassa valtatie 22:n (VT22) ja kantatie 78:n (KT78) tieliikennemelusta sekä alueen läpi kulkevan junaradan raideliikennemelusta. Tieliikenteen ympäristömelu ylittää nykytilanteessa päivä- ja yöajan ohjearvot 55 db(a) ja 50 db(a) useassa kohteessa (mm. hankealueen itäpuoli, Mieslahden kylä ja Paltamon keskusta). Erillään tarkasteltuna biojalostamon teollisuusmelu ei aiheuta ohjearvojen ylityksiä asutuksen kohdalla Tehtaan liikenteen aiheuttama melu ylittää ohjearvot lähellä kulkureittejä, mutta ohjearvot ylittyvät jo nykytilassa. Yhteismelutilanne: Tehtaan toiminta lisää melua 1-2 db valtatien ja radan läheisillä alueilla ja enimmillään 11 db kauempana tiestä ja radasta. Nykyinen liikennemelu on suurempi kuin tehtaan aiheuttama liikennemelu, ja liikenteen kasvun vaikutus on nykytilaan nähden vähäistä. Paltamon keskustassa biojalostamon liikenne ei aiheuta ohjearvon ylityksiä. Biojalostamon toiminnan vaikutus lähialueiden herkkien kohteiden melutilanteeseen on vähäinen. Toiminnanaikainen ja rakentamisen aikainen meluvaikutus arvioidaan merkittävyydeltään kohtalaiseksi. PÖYRY PRESENTATION 61

62 MELUN TORJUNTA Suunnittelu Päästöjen rajoittaminen mm. kalustovalinnoilla, laitekoteloinnilla ja laitteiden ympäristötakuiden avulla Sijoitteluratkaisuin Toimintojen ajoittaminen Nopeusrajoitukset, esim. nopeuden lasku 80km/h:sta 60km/h:iin vähentää melua noin 3-4 db. Meluesteet Seurantamittauksin PÖYRY PRESENTATION 62

63 ERILLISMALLINNUKSET Tehdas 500 m pohjoisempana Tehtaan siirto vaikuttaa kaikkien lähistön tarkastelupisteiden keskiäänitasoon. KaiCellin teollisuusmelun aiheuttama muutos perustilaan on 2-5 db. Kun huomioidaan KaiCell:n liikennemelu, muutos on 0-3 db. Luhtaniemen asuinalueella tehtaan siirron vaikutus KaiCell:n aiheuttamaan ympäristömeluun on 1-2 db. Toteutuvaan melutasoon vaikuttavat myös muut alueen melulähteet. Luhtaniemen alueen nykytilan melutaso on päivällä db ja yöllä db. Melu on peräisin tieja raideliikenteestä. Tehtaan siirron aiheuttama vaikutus alueen kokonaismeluun jäisi vähäiseksi. PÖYRY PRESENTATION 63

64 ERILLISMALLINNUKSET Meluvalli radan eteläpuolella Meluvallin etäisyys radasta 30 m ja korkeus 3,5 m radanpinnasta. Meluvalli laskee Luhtaniemen alueen keskiäänitasoa 3-4 db. Meluvallin vaikutus lähialueelle on selkeä ja kuultavissa. Junaradan melua meluvalli vähentää noin 4-6 db (Luhtaniemen alueella). VT22:n liikenteen ja KaiCell Fibersin Oy:n toimintojen meluun meluvallilla on hyvin pieni vaikutus. Meluvallin rakentamisen jälkeen raide- ja VT22:n liikenteen melupäästöt ovat lähes yhtä suuret ja merkittävimmät melulähteet Luhtaniemen alueelle. Tarkastelupiste Ilman meluvallia [LAeq] Meluvalli [LAeq] klo klo klo klo MP2 Jokilahdentie (-3) 43 (-3) MP3 Kuusikkoniementie (-4) 45 (-3) MP4 Kuusikkoniementie 6a (-3) 45 (-4) MP5 Kuusikkoniementie 6b (-1) 42 (-2) MP6 Hautaniementie (-0) 46 (-0) MP7 Hautaniementie (-0) 47 (-0) PÖYRY PRESENTATION 64

65 Vaikutukset ilman laatuun

66 VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN Savu- ja hajukaasupäästöt Tehtaassa syntyy savu- ja hajukaasupäästöjä, jotka vaikuttavat lähialueella SO2, NOx, hiukkaset (PM10), TRS (pelkistyneet rikkiyhdisteet) Liikenteen päästöt SO2, NOx, hiukkaset, CO, CO2, pöly Pölypäästöt melko vähäiset (hakekasat, kuoren kuivaus kaasutusta varten, arbronin kuivaus) Piippupäästöjen vaikutusten arvioinnissa on käytetty ilmapäästöjen leviämismallinnusta: AERMOD (EPA:n hyväksymä) Lähtötiedot: mm. tuulitiedot, maastotiedot, päästöarviot ja tekniset tiedot (piipun korkeus yms.) Laskenta-alue >10 km tehtaasta Laskentajakso 3 vuotta (epävarmuuden pienentäminen) Tuloksena saadaan leviämislaskelma, maksimipitoisuudet karttapohjalla Laskennat kahdelle vaihtoehdolle VE1/VE2 ja VE3 Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin Vaikutukset ilman laatuun, asutukseen, terveyteen Tuulen suuntajakauma PÖYRY PRESENTATION 66

67 VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN Yhteenvetoa Biojalostamon päästöt vapautuvat ilmaan korkeiden piippujen kautta, jolloin maanpinnalle muodostuvat pitoisuudet jäävät pieniksi. Päästöjen korkea lämpötila ja suuri nousunopeus piipussa edesauttavat päästöjen leviämistä ja laimenemista. Biojalostamon normaalitoiminnan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille. Ilmanlaadun terveysperusteiset ohje- ja raja-arvot alittuivat selvästi koko mallinnusalueella Typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaankin alle 10 % vastaavista vuosikeskiarvopitoisuudelle asetetuista rajaarvoista. Biojalostamon normaalitoiminnan aikana alueella ei juuri esiinny hajuhaittoja ja rikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausipitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvon. Hajukynnyksen (0,7 µg/m3) ylittäviä arvoja esiintyy kolmen vuoden mallinnusjaksossa ainoastaan yhtenä tuntina tarkastelualueella. PÖYRY PRESENTATION 67

68 VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN Typpidioksidi VE1/VE2 VE3 PÖYRY PRESENTATION 68

69 VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN Typpidioksidi: 10% ohjearvoista ja 5% raja-arvoista Leviämismallilla laskettujen ulkoilman korkeimpien typpidioksipitoisuuksien suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin vaihtoehdoissa VE1/VE2 ja VE3. Kuvan y-akselin arvo 100 % kuvaa ohje- tai raja-arvoa, johon pitoisuuksia verrataan. PÖYRY PRESENTATION 69

70 VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN Häiriötilanteet Hajukaasut: Häiriötilanne H1 (äärimmäinen häiriötilanne, kuten täydellinen sähkökatko) Rikkivedyn hajukynnys voi ylittyä 15 km:n päässä biojalostamolta Epätodennäköinen Lyhytkestoinen, muutama minuutti 1 tunti vuodessa Häiriötilanne H2 (laimeat hajukaasut soodakattilan ohi suoraan piippuun) Yleisempi, esiintyy noin 240 tuntina vuodessa TRS-pitoisuuden ohjearvo voi ylittyä tehdasalueella, muttei sen ulkopuolella hajukynnys voi ylittyä 6 km:n päässä biojalostamolta Rikkidioksidi: Mallinnettiin tilanne, jossa väkevät hajukaasut poltetaan soihdussa merkittävä päästö Suurin aiheutuva rikkidioksidin maanpintapitoisuus noin 50 % ilmanlaadun tunti- ja vuorokausiarvoista ja 10 % vuosikeskiarvon raja- ja ohjearvoista. Soihtupolttoa vaativia tilanteita voi olla vuodessa arviolta noin 72 tuntia. PÖYRY PRESENTATION 70

71 Consulting. Engineering. Projects. Operations.