Vapaa-aikatoimen palvelut

Transkriptio

1 Vapaa-aikatoimen palvelut 1. Johtopäätökset ryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Edut/vahvuudet/mahdollisuudet: - Vapaa-aikapalvelut ovat keskeinen osa kuntien ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää työtä, jota painottamalla pyritään keventämään korjaavan työn määrää. Tässä tarkoituksessa vapaa-aikapalvelut ovat alikäytetty resurssi. - Vapaa-aikapalvelut ovat kuntien laajin kontaktipinta kolmannen sektorin toimintaan. Yhdistysten palvelut ovat kustannustehokkaita. Palveluja ja kuntalaisten osallisuutta voidaan edelleen lisätä. - Vapaa-aikapalvelut ja vapaa-aikatoimen tiloissa tapahtuva toiminta on jo nykyisellään kuntien selkeä vetovoimatekijä. - Kirjasto ja museot toimivat jo nyt maakuntamallin mukaisesti. - Vapaa-aikapalvelut ovat monilla asuinalueilla ainoa lähipalvelu. - Vapaa-aikapalveluiden tulee sekä toiminnassa että kaupunkirakenteessa muodostaa kokonaisuus päivähoidon ja koulujen kanssa. Haitat/heikkoudet/haasteet: - Alueen vapaa-aikatoimen kokonaisuus jakautuu yhtäältä moniin pieniin kuntiin ja edelleen kunnissa useaksi pieneksi hallinnonalaksi. Kunnilla on päällekkäistä toimintaa. Osassa vapaa-aikapalveluja kuntarajat ylittävä yhteistyö on vähäistä. - Vapaa-aikatoimen maksujen ja vuokrien harmonisointi on erityinen tehtävä kuntaliitoksissa. - Taiteen perusopetus pitää järjestää nykyistä yhtenäisemmin. 2. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Toimintaa ohjaavat periaatteet - Vapaa-aikapalvelut tavoittavat mahdollisimman monta kuntalaista, ja verkko- ja mobiilipalvelut lisäävät tasavertaisuutta saada vapaa-ajan palveluita. Esimerkkinä tästä ovat kirjastoautopalvelut ja niiden palveluverkon tarkentaminen. - Vapaa-aikapalveluilla on välinearvo hyvinvointitekijänä ja veto- ja pitovoimatekijänä.

2 - Vapaa-aikatoimella on omat erityiset tehtävät ja toiminnalla myös itseisarvo. - Pyritään erityisesti nuorten osalta liikunta- ja kulttuuritakuuseen: Jokaisella nuorella on vapaa-aikana mahdollisuus harrastuksiin, elämyksiin ja kasvua tukeviin yhteisöihin. - Vapaa-aikatoimella sivistystehtävä, ja yhteiskuntarauhaa tukeva tehtävä. Vapaa-aikapalveluiden tavoitteet uudessa kunnassa - Liikunnassa tavoitteena on liikuntaedellytyksiä luomalla lisätä liikunnan harrastamista ja muuta terveyttä edistävää fyysistä aktiivisuutta, saada mahdollisimman moni asukas omaksumaan liikunnallisen elämäntavan ja tukea urheilutoimintaa. - Nuorisotyötä tekemällä ja nuorten elinolosuhteisiin vaikuttamalla tavoitteena on tukea nuorten omaa elämänhallintaa ja sosiaalista vahvistumista sekä luoda edellytyksiä hyvään elämään. - Kulttuuritoiminnan ja muun vapaa-aikatoiminnan mahdollistama sosiaalisuus, sosiaaliset verkostot ja yhteenkuuluvuuden tunne lisäävät hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä. - Kulttuuritoiminta (kunnan yleinen kulttuuritoiminta, kirjastot, museot) antaa mahdollisuudet itsensä sivistämiselle, elinikäiselle oppimiselle ja kulttuurin tekemisen eri ulottuvuuksille: sen seuraamiselle, osallistumiselle, aktiiviselle osallistumiselle ja harrastamiselle, ammatinharjoittamiselle ja yritystoiminnalle. Kuntaliitokset ja haasteisiin vastaaminen - Kuntaliitokset mahdollistavat olemassa olevien resurssien nykyistä tehokkaamman käytön. Hallinto kevenee. - Nykyisten kuntarajojen kielteinen vaikutus poistuu. - Isompi kokonaisuus on elinvoimaisempi myös vapaa-ajassa. - Toiminta tapahtumakaupunkina tehostuu. - Hanketoiminta monipuolistuu. - Useiden kuntien vapaa-aikapalvelut monipuolistuvat uudessa kunnassa. - Uudessa kunnassa selkeällä kokonaisuuden koordinoinnilla ja hyvällä tiedonkululla vapaa-aikapalveluiden sektoreiden kesken ja muun toimintaympäristön kanssa pystytään vastaamaan nykyistä paremmin vapaa-aikapalveluihin kohdistuviin odotuksiin.

3 3. Vapaa-aikapalveluiden organisointi uudessa kunnassa Vapaa-aikapalvelujen hallinnon järjestäminen Vapaa-aikahallinto voidaan järjestää uudessa kunnassa seuraavilla tavoilla riippuen siitä, kuinka keskitettyyn tai hajautettuun malliin kunnassa ylipäätään päädytään. Työryhmän ehdotus: Kaikki vapaa-aikasektorin toimialat muodostavat yhden hallintokunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, joka jakautuu kuuteen yksikköön: kirjasto, kulttuuri (sis. orkesteri), liikunta, museot, nuoriso ja hallinto. Yksiköillä on yhteinen hallinto. Organisaatiokaavio pidetään matalana yksiköiden esimiesten alapuolella. Toisena vaihtoehtona liikunta ja nuorisotyö muodostavat oman hallintokunnan vapaa-aikatoimi. Kirjasto, kulttuuri (sis. orkesteri) ja museot muodostavat hallintokunnan kulttuuritoimi. Molemmissa vaihtoehdoissa liikuntatoimi ostaa joko 1) ulkoliikuntapaikkojen (kentät, kuntoradat, jäät, ladut, uimarannat, ulkoilualueet) tai 2) ulkoliikuntapaikkojen ja erikoislaitosten (jää-, uima-, urheiluhallit, tekojäät) hoidon osittain yhdistyksiltä, kaupungin tekniseltä yksiköltä ja yksityiseltä toimijalta. Vaihtoehdossa 1) isot laitokset ovat vapaa-aikatoimen hoidossa. Ammattiorkesterin ja musiikkiopistojen yhteistyömallit ja vaikutus organisaatiomalliin selvitettävä. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (esim. nuoriso, ikäihmiset, maahanmuuttajat) Vapaa-aikapalvelut ja palvelupisteet säilyvät uudessa kunnassa sillä tasolla, johon kunnat ovat palvelutoimintansa ennen liitosta yhdessä sovitulla tavalla mitoittaneet. Tavoitteena on kuntalaisten lähipalveluiden turvaaminen vapaaaikapalveluiden toimintaa kehittämällä. Vapaa-aikapalvelut järjestäminen tapahtuu nykyiseltä pohjalta. Osassa hallinnonaloja palvelut tuotetaan lähes kokonaan omana työnä, osassa käytetään joustavasti eri tuottamistapoja. Pitkällä aikavälillä tulee kaupunkisuunnittelussa keskittää koulut, päivähoitopaikat ja vapaa-aikapalvelut toistensa yhteyteen, ja kaikki asutuksen kannalta keskeisesti, jolloin saavutettavuus on hyvä ja tilojen käyttöaste korkea sekä vapaa-aikana että arkisin päiväaikaan. Palveluista osa digitalisoituu, ja saavutettavuus helpottuu. Mobiilipalvelut lisääntyvät, mm. luokse tulevat palvelut, ja palvelut joihin kuljetetaan.

4 Uuden kunnan yhteistoiminta muiden kuntien, yksityisten ja kolmas sektorin kanssa Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyössä on kunnissa toteutettu erilaisia ratkaisuja. Tässä parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen parantaa koko uuden kunnan vapaa-aikatointa. Vapaa-aikatoimen yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tulee lisääntymään. Yhteistyö koskee mm. tapahtumajärjestelyjä, vapaa-aikatoimen sisällä olevaa yritystoimintaa (esim. kahvi- lipunmyyntiyrittäjiä), työnjakoa kunnan ja yksityisen sektorin kesken (esim. julkiset ja yksityiset kuntosalit, osa musiikkitoimintaa) sekä osaa kansalaisopistotoiminnasta. Ostopalvelut saattavat lisääntyä. Vapaa-aikatoimi, ostopalvelut ja kolmas sektori Haja-asutusalueiden pienet lähipalvelut pyritään tuottamaan yhteistyössä kolmannen sektori kanssa. Kunta avustaa niitä kolmannen sektorin omia palvelupisteitä, joiden katsotaan korvaavan kunnalle normaalisti kuuluvan tilan ylläpidon ja velvollisuuden. Tulevan kunnan tiloja voidaan luovuttaa nykyistä laajemmin yhdistysten hoitoon ja hallintaan. Kolmannen sektorin toimintaa voidaan ohjata avustusmenettelyllä. Maksu- ja vuokrauspolitiikka sekä avustukset Maksujen ja vuokrien osalta realistinen tavoite on, että uusi kunta kerää vapaaaikapalveluista tuloja vähintään saman, minkä kunnat yhteensä keräsivät ennen kuntaliitosta. Maksujen ja vuokrien tarkka määrittely voidaan tämän periaatteen hyväksynnän jälkeen jättää uuden kunnan päätettäväksi. Lähtökohtana on, että avustusmäärärahat säilyvät kuntaliitoksessa samalla tasolla kuin yhdistyvien kuntien edellisen vuoden avustusmäärärahat yhteenlaskettuina. Byrokratian välttämiseksi avustukset keskitetään toiminta-avustuksiin ja tarpeettomat erillisavustukset minimoidaan. Toiminta-avustuksella voidaan kattaa mm. koulutus-, leiri-, matkustus-, juhlavuosi-, suurtapahtuma- ja kansainvälisen toiminnan avustukset. Erillisinä kohdeavustuksina säilytetään: - Liikunta /nuoriso / kulttuurijärjestöt: Liikuntapaikka- ja toimitila-avustus, jolla avustetaan toimijoita yleisessä käytössä olevien yhdistysten omien tai hallitsemien liikuntapaikkojen / nuoriso- ja kulttuuritilojen ylläpidossa (ei toimistoja, kerhohuoneita, tilaussaunoja). - Kulttuuritoiminnan kohdeavustukset taiteilijaryhmille, yksittäisille taitelijoille ja kulttuurialan opiskelijoille. - Suurtapahtuma-avustukset.

5 Kunnilla on vaihtelevia käytäntöjä stipendi-, apuraha- ja sponsorointijärjestelmissä ja menestyneiden toimijoiden muistamisessa ja palkitsemisessa. Nämä järjestelmät tulee yhtenäistää. Vapaa-ajanpalveluiden kustannustehokkuus ja tuottavuus Toiminnallinen painopiste lisääntyy, ja hallinto selkeentyy ja keventyy. Taloudellisesti keskeisen osan eli liikuntapaikkojen hoidon kustannustehokkuus nousee ehdotetussa tilaaja-tuottaja mallissa sikäli kuin päätösvalta on ostajalla. Taiteen perusopetuksen vahvistaminen uudessa kunnassa ja tavoitteena on taiteen perusopetukseen maakunnallinen toimintamalli. Uuden kunnan yleisen kulttuuritoiminnan hallinnointi helpottaa mm. kulttuuripalveluiden ostamista ja tuottamismalleja. Porissa