JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUKSEN PINTAVESIVAIKUTUKSET

Transkriptio

1 JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKUKSEN TYÖNUMERO: H. G. PALOHEIMO OY:N JUSSILANSUON MAA-AINEISTEN KÄSITTELYKESKUS, RIIHIMÄKI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista Mika Manninen Mika Manninen Pinja Mäkinen VALMIS Mika Manninen Mika Manninen Pinja Mäkinen LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML) SYKE, ELY-keskukset

3 SISÄLTÖ KUVAT... 3 TAULUKOT... 4 YHTEYSTIEDOT JOHDANTO Tasausaltaat ja viivytys-/suodatinalueet HANKEALUEEN SIJAINTI HANKEALUEEN PINTAVESIOLOSUHTEET VAIKUTUKSET PINTAVESIIN Hankkeen vaikutukset Herajoen vedenlaatuun Arseeni Vaelluskalat Hankkeen vaikutukset Herajoen virtaamiin ja tulvariskeihin LÄHTEET KUVAT Kuva 1. Suunnitelma suodatus- ja viivytysaltaiden sijainnista Kuva 2. Hankealueen sisäisten altaiden tyyppipiirrustus ja mitoitusmuuttujat... 9 Kuva 3. Hankealueen (sininen ja vihreä rajaus kartan pohjoisosassa) sijainti suhteessa Herajokeen, Herajoen vedenottamoon ja Riihimäen Lasin vanhaan kaatopaikkaan Kuva 4. Hankealueen sijainti suhteessa valuma-alueeseen 21: Kuva 5. Hankealueen yläpuolisen valuma-alueen (turkoosi rajaus) pinta-ala hankealue huomioiden on 200 hehtaaria Kuva 6. Merkittävän tulvariskialueen rajaus (ELY-keskus 2015) Kuva 7. Alustava hulevesitulvakartta hankealueen lähistöltä. Käytetty mitoitussade toistuu kerran sadassa vuodessa. Lähde: SYKE, Kuva 8. Alustava hulevesitulvakartta Herajoen alueelta. Käytetty mitoitussade toistuu kerran sadassa vuodessa. Lähde: SYKE, Kuva 9. Alustava hulevesitulvakartta Herajoen vedenottamon lähialueelta. Käytetty mitoitussade toistuu kerran sadassa vuodessa. Lähde: SYKE, Kuva 10. Korkeuskäyrästö Herajoen ja Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan välissä. Hankealue kartan luoteiskulmassa (sininen ja vihreä rajaus) (27)

4 TAULUKOT Taulukko 1 näytteenottopaikan Herajoki 1,1 pintavedenlaadun näytteenottotulokset vuodelta (27)

5 YHTEYSTIEDOT Pintavesiselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Suunnittelija (biologi, FM), Pinja Mäkinen Uudenmaankatu 19 A TURKU Puh pinja.makinen sweco.fi Biologi (FM), Pinja Mäkisellä on kokemusta maanläjitys- ja muiden hankkeiden ja suunnitelmien pintavesivaikutusarvioinnista, ja ympäristötieteen yliopisto-opinnot (pitkä sivuaine) antavat teoreettista pohjaa arviointiin. Mäkinen on tehnyt mm. Kuopion Heinjoen maanläjitysalueen YVA:n pintavesivaikutusarvioinnin ja Envor Oy:n Porin biokaasulaitoksen YVA:n pintavesivaikutusarvioinnin. Työn laadunvarmistajana on toiminut M.Sc. (ympäristötekniikka), ympäristösuunnittelija AMK Mika Manninen. Mika Mannisella on yli 15 vuoden kokemus ympäristöalalla erityyppisistä tehtävistä. Osastopäällikkönä hän vastaa Sweco Ympäristö Oy:ssä ympäristökonsultoinnista. Hänellä on vankka kokemus monialaista osaamista vaativien projektien johto- ja asiantuntijatehtävistä. Manninen on vastannut monista teollisuuden, tuulivoimahankkeiden ja alkutuotannon YVA-menettelyjen koordinoinnista ja ympäristölupahakemusten valmistelusta. Hänellä on kokemusta yli 20 YVA-menettelystä ja yli 20 ympäristölupaprosessista. Mannisen erityisosaamista on tiivistää ja jalostaa eri asiantuntijoiden tekemät selvitykset ja arvioinnit tiiviiksi, ymmärrettäviksi ja tasapainoisiksi raporteiksi. Hän on toiminut YVA ry:n sihteerinä. Hän on ollut mukana myös ympäristöriskianalyyseissä. 5 (27)

6 1 JOHDANTO H. G. Paloheimo Oy suunnittelee kahden omistamansa kiinteistön alueen esirakentamista puhtailla, haitta-aineettomilla ylijäämämailla. Pinta-alaltaan 22,60 hehtaarin suuruinen hankealue sijaitsee Riihimäellä Rajaportin alueella. Tarkoituksena on palvella seudun rakentajia ja käyttää lähiseudulla syntyviä hyödynnettäviä kierrätysmaita kuten puhtaita kaivumaita, kiviä, louhetta ja pilaantumatonta, osin tiiltä sisältävää betonimursketta yleiskaavan mukaisen työpaikka-alueen pohjan rakentamiseen. Työpaikka-alueeksi merkityn alueen (hankealueen itäosa, n. 10 ha) pengertäyttö tehdään kitkamaalajeilla, pääasiassa moreenikiviaineksilla. Halkaisijaltaan yli 300 millimetrin kivet seulotaan moreenimaista pois, jotta kivet eivät vaikeuta rakennuspaikkojen mahdollista tulevaa paalutusta. Osa hankealueesta (hankealueen länsiosa, noin 13 ha) varataan rakentamisessa syntyvän puhtaan savi- ja silttimaan läjittämiseen tulevalle metsätalousalueelle. (Insinööritoimisto Matti Jokinen 2017) Toimintaa varten alueelle tarvitaan talousvettä, jota käytetään mm. työntekijöiden sosiaalitiloissa. Sosiaalitiloissa syntyvät jätevedet johdetaan umpitankkiin, joka tyhjennetään asianmukaisesti säännöllisin väliajoin. Hankkeen esirakentaminen edellyttää painopenkan rakentamista alueen savipinnan päälle. Turpeen nosto ja pengertäyttö tehdään vaiheittain, sillä pengertä rakennetaan turpeen nostamisen yhteydessä pohjan vakauden säilyttämiseksi. Pengertäytön päällä käytetään työn aikana puolen metrin paksuista betonimurskekerrosta kantavuuden parantamiseksi ja alueella työskentelyn mahdollistamiseksi. Hankealueen maanpinta on nykyisin noin korkeustasolla Hankealueelta on tarkoitus poistaa pinnasta turvetta noin 0,5-3,5 metrin paksuudelta. Hankealueella on ollut 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja vielä 60-luvulla turpeenottoa. Hankkeen aluksi tehdään tarpeeksi iso penger hankealueelle hankealueen läpi virtaavan Herajoen latvaojan viereen ja hankealueen reunoille. Turve nostetaan märkänä, kaivinkoneella kaivamalla. Aluksi poistettavaa turvetta ei hyödynnetä hankealueella, mutta myöhemmin, kun alueella on riittävästi kenttää, alueella on mahdollista jalostaa multaa. Mullanjalostuksessa turpeeseen voidaan lisätä tarvittaessa kalkkia. Turve nostetaan lähinnä vesipinnan alapuolelta, eli se on märkää. Turvetta kuivataan alueella aumoissa ennen sen hyödyntämistä mullan valmistuksessa. Kun turve kuivuu aumoissa, sen päälle voidaan levittää n senttiä moreenia, jolloin se kuivuu, mutta ei pölyä. Alueen halki kulkevan Herajoen latvaojan ympärille jätetään noin 5 metriä leveät suojavyöhykkeet ja suojavyöhykkeen ja viereen tulee vielä penger. Näin kaikki penkereen sisäpuoliset valumavedet saadaan johdettua tasaus- ja viivytysaltaisiin. Hankealueen keskellä Herajoen latvaojan yli tehdään noin 30 metrin matkalle kannas, jonka alla oja kulkee putkea pitkin. Alueella ei murskata betonia, mutta pulverointia voidaan tehdä. Hapanta sulfiittisavea ei läjitetä alueelle. Turpeen alla on noin metriä märkää ja huonosti kantavaa savea. Savikerroksen päälle kasataan puhtaita kaivuumaita, joiden paksuus riippuu toteutettavasta hankevaihtoehdosta. Eri hankevaihtoehdot on esitetty alla (Insinööritoimisto Matti Jokinen 2017): 6 (27)

7 VE0: Hanke ei toteudu VE1: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon , jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 3,5 metriä. Toiminnan arvioitu kesto 5 8 vuotta. VE2: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon , jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 4,5 metriä. Toiminnan arvioitu kesto 7 10 vuotta. VE3: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon , jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 5,5 metriä. Toiminnan arvioitu kesto 8 12 vuotta. VE4: Turpeen nosto ja hankealueen täyttö tasoon , jolloin keskimääräinen täytön paksuus on 6,5 metriä. Toiminnan arvioitu kesto vuotta. Hanke edellyttävää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska maa-ainesten vuosivolyymi on yli tonnia. Tämä selvitys hankkeen pintavesivaikutuksista tehdään osana ympäristövaikutusten arviointia. Työssä selvitetään hankkeen mahdolliset vaikutukset Herajoen vedenlaatuun, virtaamiin ja tulvariskeihin asiantuntija-arviointina. Selvityksessä huomioidaan Riihimäen Lasin ongelmajätekaatopaikka sekä läjitysmaiden tuontialueen maaperän luonnostaan korkeat arseenipitoisuudet. Pintavesivaikutusarvioinnin on tehnyt biologi (FM), Pinja Mäkinen Sweco Ympäristö Oy:stä. Mäkisellä on kokemusta maanläjitys- ja muiden hankkeiden ja suunnitelmien pintavesivaikutusarvioinnista. Tämän vaikutusarvioinnin pohjana on käytetty olemassa olevaa tietoa sekä alueelta tehtyjä tutkimuksia ja käsittelykeskuksen suunnitelmia. Selvityksen yhteydessä ei suoritettu hankealueelta tai sen ympäristöstä lisäselvityksiä. Vaikutusarvioinnin epävarmuustekijöitä ovat mm. hankealueelle tuotavien ja siellä käsiteltävien materiaalien moninaisuus, suodatinalueiden haitta-ainekohtaisia puhdistustehoja koskevien tietojen puutteellisuus sekä hankealueen läpi kulkevan ojan ja Herajoen virtaamatietojen puute. Vaikutusarviointi onkin tehty suurelta osin laadullisena, ei määrällisenä. 1.1 Tasausaltaat ja viivytys-/suodatinalueet Alueelle rakennetaan hiekkasuodatusalueet ja viivytysaltaat, joilla tasataan virtaamaa ja vähennetään hienoaineksen sekä ravinteiden ja muiden haitta-aineiden pääsyä alueelta hulevesien mukana laskuvesistöön. Lisäksi alueen kuivatuksen suunnittelussa otetaan huomioon tulvariskit, kun hankealue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Suunnitelma suodatus- ja viivytysaltaiden sijainnista on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Suodatus- ja viivytysaltaat hankealueen sisäisille hulevesille sijaitsevat hankealueen eteläosassa. Viivytysallas hankealueen ulkopuolisille hulevesille sijaitsee hankealueen läpi kulkevassa ojassa hankealueen pohjoisreunalla. Hankkeen hulevesisuunnittelun lähtökohta on ollut, että maankäytön muuttuessa yläpuolelta tuleva ohivirtaama pysyy samana. Hankkeen mitoitusalueen koko on pyöreästi 25 ha, ja tämä hankealueen pohjoisreunan hulevesiallas on 25 ha:lle. Hankealueen hulevesiä ei johdeta tähän hankealueen pohjoisosan viivytysaltaaseen, eikä alueen halkaise- 7 (27)

8 vaan (osin rummutettuun) avo-ojaan (Herajoen latvaojaan), vaan tämä pohjoinen viivytysallas ja oja toimivat vain ohivirtausojana hankealueen pohjoispuolen vesille. Kuva 1. Suunnitelma suodatus- ja viivytysaltaiden sijainnista. Kuva on vaihtoehdosta VE2, mutta altaiden sijainti ja koko on hankevaihtoehdoissa VE1- VE4 kaikissa sama. Hankealueen sisäiset hulevedet kulkevat hankealuetta reunustavia ojia pitkin hankealueen eteläosassa, kahden puolen hankealueen läpi kulkevaa ojaa oleviin suodatus- ja viivytysaltaisiin. Penkereet hankealueen keskellä kulkevan avo-ojan ympärillä estävät hulevesiä valumasta suoraan tähän hankealueen läpi virtaavaan ojaan. Alueelle tuotavien arseenipitoisten maiden takia alueen sisäiset hulevedet käsitellään hiekkasuodatuksella. Altaaseen tulee loiva kaato ja purkuputki. Ylivuoto (esim. rankkasade) kulkeutuu suodatusaltaan viereisen viivytysaltaan puolelle. Viivytysallas tasaa valuntaa purkuvesistöön ja tasaa siten tulvahuippuja. Hankealueen sisäisten altaiden tyyppipiirustus ja mitoitusmuuttujat on ilmoitettu seuraavassa kuvassa (Kuva 2). Altaat on suunniteltu mitoitusvirtaamalle *2 eli periaatteessa puolet allastilavuudesta riittäisi. Altaiden reilussa mitoituksessa on huomioitu myös sateiden lisääntyminen tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. 8 (27)

9 Kuva 2. Hankealueen sisäisten altaiden tyyppipiirrustus ja mitoitusmuuttujat 2 HANKEALUEEN SIJAINTI Hankealue sijaitsee H. G. Paloheimo Oy:n omistamilla kiinteistöillä sekä Pinta-alaltaan 22,60 hehtaarin suuruinen hankealue sijaitsee Riihimäellä Rajaportin alueella. Hankealueen itäreuna rajautuu osittain valtatiehen 3 (E12) ja eteläreuna Sipiläntiehen. Hankealue on metsätalouskäytössä ja se on ojitettu. Hankealue rajautuu länsi- ja pohjoisosiltaan metsäalueisiin. Alueen pohjoispuolella on myös avohakkuualue sekä pelto-aluetta. Riihimäen Lasin vanha kaatopaikka sijaitsee hankealueen eteläpuolella, kuivatusojaston alajuoksulla. Seuraavassa kuvassa (Kuva 3) on esitetty hankealueen sijainti suhteessa Herajokeen, Herajoen vedenottamoon ja Riihimäen lasin vanhaan kaatopaikkaan. 9 (27)

10 Kuva 3. Hankealueen (sininen ja vihreä rajaus kartan pohjoisosassa) sijainti suhteessa Herajokeen, Herajoen vedenottamoon ja Riihimäen Lasin vanhaan kaatopaikkaan. Herajoki yhtyy kartan kaakkoisnurkassa Vantaanjokeen. 10 (27) JUSSILANSUON MAA-AINESTEN KÄSITTELYKESKU KSEN

11 Hankealue kuuluu Vantaan-Herajoen valuma-alueeseen, joka on osa Vantaanjoen vesistöalueen yläosaa. Tarkemmassa valuma-aluejaossa hankealue kuuluu Ympäristökarttapalvelu Karpalon (SYKE, ELY-keskukset, 2018) mukaan valuma-alue ehdotuksen valuma-alueeseen 21:3421. Sen rajaus on esitetty violetilla seuraavassa kuvassa (Kuva 4). Tämä valuma-alue on käytännössä Herajoen valuma-alue, ja sen pinta-ala on noin 24,3 km 2. Herajoen vedenottamon yläpuolista valuma-aluetta on tästä valtaosa, karttatarkastelun perusteella noin 22 km 2. Hankealue kuuluu raskaasti ojitettuun Herajoen latvaalueeseen ja Herajoki saakin alkunsa hankealueen pohjoispuolelta, Riihimäen pohjoisrajalla sijaitsevalta Pitkäsenkulmalta. Herajoki virtaa kaakkoon ja laskee Vantaanjokeen, jonne hanke-alueelta ojia ja Herajokea pitkin on matkaa 5,4 kilometriä. Kuva 4. Hankealueen sijainti suhteessa valuma-alueeseen 21:3415. Herajoki virtaa aivan Herajoen vedenottamon vierestä. Herajoen vedenottamo sijaitsee Herajoen pohjoisrannalla noin 4,5 km hankealueelta kaakkoon. Hankealue sijaitsee Herajoen vedenottamon valuma-alueella. Herajoen Vedenottamo käyttää ainoastaan pohjavettä (Riihimäen Vesi, 2018). Erillisessä Jussilansuon maa-ainesten käsittelykeskuksen 11 (27)

12 pohjavesivaikutusarvioinnissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia pohjaveteen huomioiden pintavesivaikutukset. 3 HANKEALUEEN PINTAVESIOLOSUHTEET Hankealue kuuluu sen läpi virtaavan Herajoen latva-alueeseen. Hankealueen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala hankealue huomioiden on kartta- ja korkeuskäyrätarkastelun mukaan 200 hehtaaria. Hankealueen yläpuolisen valuma-alueen rajaus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Riutanharjun eteläosassa hiihtokeskuksen eteläpuolella sijaitsevasta tekolammesta purkautuu vettä Epranojaan, joka yhtyy Helsinginväylän kohdalla Herajokeen muodostaen joen uoman. Herajoki laskee Silmäkenevan alueella Vantaanjokeen. Hankealueen ojavedet virtaavat kokoomaojia pitkin alueelta etelään päin, valtatie E12:n ali, Herajokeen. Herajokea on kunnostettu perkaamalla ja kiveämällä sen pohjaa kaloja varten vuosina 2002 ja (27)

13 Kuva 5. Hankealueen yläpuolisen valuma-alueen (turkoosi rajaus) pinta-ala hankealue huomioiden on 200 hehtaaria. Pintaveden laatu Herajoen veden laatua on tarkkailtu vuodesta 2005 alkaen, vuodesta 2006 alkaen osana Vantaanjoen yhteistarkkailua. Analyysien mukaan Herajoen veden laatu on osoittautunut runsasravinteiseksi ja hygieeniseltä laadultaan heikentyneeksi. Herajoen vedenlaatua seurataan havaintopaikalla Herajoki 1,1 (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2017b). Tämä seurantapiste sijaitsee noin 250 m Herajoen vedenottamolta yläjuoksulle päin eli noin 4,5 km hankealueelta alajuoksulle päin. Lisäksi muutama sata metriä tästä näytteenottopaikasta yläjuoksulle päin sijaitsee kaksi pintavedenlaadun seurantapaikkaa, Herajoki1 ja Herajoki 2, joilta näytteenottoa on tehty pintavesien laadun seurantajärjestelmän mukaan vain kerran, vuonna Hankealueen laskuvesistön lähin pintavedenlaadun seurantapaikka on Herajoki 1, joka sijaitsee kolmisen kilometriä hankealueelta alajuoksulle päin. Hankealueen yläpuolisella valuma- 13 (27)

14 alueella ei ole pintaveden laadun seurantapaikkoja (SYKE, ELY-keskukset, 2018). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näytteenottopaikan Herajoki 1,1 pintavedenlaadun näytteenottotulokset vuodelta (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2017b). Kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo Herajoen näytteenottopaikalla 1,1 vuonna 2016 oli 55 µg/l, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo 1867 µg/l ja kiintoainepitoisuuden keskiarvo 11 mg/l. Tarkkailujakson mediaaniluku näytteenottopaikalla Herajoki 1,1 oli kokonaisfosforin osalta 47 µg/l, kokonaistypen osalta 1350 µg/l ja kiintoainepitoisuuden osalta 8,45 mg/l. Taulukko 1 näytteenottopaikan Herajoki 1,1 pintavedenlaadun näytteenottotulokset vuodelta Herajoen pintavesinäytteenottopaikkojen 2010-luvun näytteenotoissa ei ole mitattu arseenin pitoisuuksia. Näytteenottopaikalta Herajoki 1,1 määritettiin otetussa näytteenotossa arseenin pitoisuudeksi < 0,1 µg/l. (SYKE, ELY-keskukset, 2018.) Herajoessa ei ole pohjaeläintietojärjestelmän (POHJE) mukaan pohjaeläinnäytteenottopaikkoja. Herajoen ekologista tilaa ei ole virallisesti määritetty. Vantaanjoki on kokonaisuudessaan luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. (SYKE, ELY-keskukset, 2018.) Kalasto Vantaanjoen vesistö on yksi Suomen tärkeimmistä Suomenlahteen laskevista äärimmäisen uhanalaisen mereen vaeltavan taimenen (Salmo trutta) elinalueista. Vesistöalueella on suoritettu laajoja viranomaiskunnostuksia sekä ennallistavia huolto- ja kunnostustoimia taimenten elinolosuhteiden parantamiseksi. (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2017a.) Herajoen kalastosta ei ole saatavissa tarkempaa tietoa. Hankealueen läpi kulkeva oja on niin pieni, että se ei sovellu vaelluskalojen nousuun. Tulvariskialueet Riihimäen keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä ( ) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi (ELY-keskus 2015). Helsinginväylän itäpuoleisella alueella Herajoen ja Vantaanjoen ympäristöt ovat määritelty merkittäviksi tulvariskialueiksi, jotka on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 6). 14 (27)

15 Kuva 6. Merkittävän tulvariskialueen rajaus (ELY-keskus 2015). SYKE:n alustavat hulevesitulvakartat (SYKE, 2018) hankealueen lähistöltä ja Herajoen alueelta on esitetty seuraavissa kuvissa (Kuva 7, Kuva 8 ja Kuva 9). SYKE:n Riihimäen länsipuolen osalta vuonna 2018 valmistuneen tulvariskikartoituksen perusteella kerran sadassa vuodessa toistuvalla mitoitussateella hankealueen pohjoispuoleisella pellolla, osalla hankealuetta ja hankealueen eteläpuolisella pellolla on tulvariski, mutta tässäkin harvinaisessa tulvatilanteessa vedenkorkeus jää näillä alueilla pääosin alle yhden metrin. Tässäkään kerran sadassa vuodessa toistuvassa mitoitussateessa hankealueen laskuojan vesi ei nouse Riihimäen Lasin vanhalle kaatopaikalle asti. Valtatie 3:n (E12) ja Herajoen vedenottamon välissä ei juuri ole hulevesitulvariskiä (Kuva 8), mutta Herajoen vedenottamon itäpuolen pelloilla ja soilla on SYKE:n alustavan hulevesitulvakartan (Kuva 9) (SYKE, 2018) mukaan hulevesitulvariski. Keväisin Herajoen pinta voi nousta ottamon kohdalla jopa metrin kahdessa vuorokaudessa (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013). 15 (27)

16 Kuva 7. Alustava hulevesitulvakartta hankealueen lähistöltä. Käytetty mitoitussade toistuu kerran sadassa vuodessa. Lähde: SYKE, Kuva 8. Alustava hulevesitulvakartta Herajoen alueelta. Käytetty mitoitussade toistuu kerran sadassa vuodessa. Lähde: SYKE, (27)

17 Kuva 9. Alustava hulevesitulvakartta Herajoen vedenottamon lähialueelta. Käytetty mitoitussade toistuu kerran sadassa vuodessa. Lähde: SYKE, Epranojan ja Herajoen pohjoisen haaran latvaosilla pääosa uomissa virtaavasta vedestä on alivirtaamakautena pohjavettä. Alivirtaamakautena Herajoen uomassa virtaavasta vedestä vähintään %:n on arvioitu olevan peräisin latvaosien laaja-alaisen pohjavesimuodostuman pohjavesipurkaumista. (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2013.) 17 (27)

18 4 VAIKUTUKSET PINTAVESIIN 4.1 Hankkeen vaikutukset Herajoen vedenlaatuun Hankealueelle on tarkoitus läjittää puhtaita haitta-aineettomia ylijäämämaita sekä kiviä, louhetta ja betonimursketta työpaikka-alueen pohjarakenteeksi. Alueelle tuodaan myös pinta-maita, kantoja ja humusmaita. Pintamaat sijoitetaan penkereeseen ja humusmaa pääsääntöisesti turpeen sekaan. Alueella tullaan mahdollisesti valmistamaan multaa. Hankealueen länsiosan metsätalousalueelle on tarkoitus läjittää rakentamisessa syntyvää puhdasta savi- ja silttimaata. Savimateriaali läjitetään sellaisenaan, mutta hapanta sulfiittisavea ei ole tarkoitus läjittää alueelle. Eri hankevaihtoehdoissa keskimääräinen täytön paksuus vaihtelee 3,5-6,5 metrin välillä. Alueella oleva turvekerros poistetaan ja turvetta kuivatetaan alueella aumoissa. Kun turve kuivuu aumoissa, sen päälle voidaan levittää n senttiä moreenia, jolloin se kuivuu, mutta ei pölyä. Turpeen osittaisen peittämisen avulla hulevesiin päätyvää ravinnekuormitusta voidaan vähentää. Aluksi poistettavaa turvetta ei hyödynnetä hankealueella, mutta myöhemmin on mahdollista, että alueella jalostetaan multaa. Alueen itäosaan läjitetään puhtaita kaivuumaita ja betonia, jonka joukossa voi olla tiiltä. Hankealueella ei tehdä betonin murskausta, mutta pulverointia voidaan tehdä. Betonimurske ja sen joukossa oleva tiili täyttävät MARA-asetuksen vaatimukset. Alueella seulotaan moreenista isoimmat kivet pois ja läjitetään hankealueen itäosalle. Ylisuuresta kivestä tehdään läntiselle alueelle läjityskerros. Hankealueen länsiosaan läjitetään puhtaita savi- ja silttimaita. Hienoainekset sisältävät normaalisti enemmän raskasmetalleja kuin karkearakeiset maalajit. Puhtaan maaaineksen kohonneet pitoisuudet voivat olla peräisin kallio-/maaperästä, sillä luontaisesti maaperässä esiintyvät metallit rikastuvat saveen. Savimineraaleihin sitoutuu tehokkaasti myös ihmistoiminnasta peräisin olevat epäorgaaniset ja orgaaniset haitta-aineet. Suoalueen sedimentistä voi vapautua sulfaattia ja humusvesien vaikutus voi näkyä pintavesissä kohonneena CODMn-lukuna. Pintamaasta vapautuu orgaanista ainesta ja typpiyhdisteitä ja niihin on myös pidättyneenä rauta- ja alumiiniyhdisteitä, kloridia, sulfaattia sekä metalleja kuten arseenia, vanadiinia ja kromia. Liuenneen orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa vedessä happea. Alueen valumavesissä voi esiintyä esimerkiksi kohonneina kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuuksia ja turpeesta voi suoto- ja hulevesien mukana levitä Herajokeen rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja samentavia kiintoaineita. Poikkeustilanteissa päästöjä voi syntyä esimerkiksi työkoneiden öljyvuodoista, mutta ne voidaan estää vuotoihin varautumalla. Yleisesti tarkastellen lisääntyvän ravinnekuormituksen vaikutukset voivat heijastua koko ekosysteemiin. Veden ravinnepitoisuuden kasvu ja seuraukset riippuvat kuormituksen suuruudesta vallitseviin laimenemisoloihin nähden. Tyypillisesti ravinnepitoisuuden nousu lisää levien kasvua, joka näkyy kasviplanktonkukintojen voimistumisena ja yleistymisenä sekä yksivuotisten rihmalevien runsastumisena. Kuollessaan rihmalevät irtoavat alustois- 18 (27)

19 taan ja pohjaan vajotessaan niiden hajoaminen kuluttaa pohja-alueiden happea. Lievä rehevöityminen lisää pohjaeläimistön määrää, mutta voimakkaasti rehevöityneissä vesistöissä etenkin syvänteiden pohjaeläimet voivat täysin kadota. Mahdollisia muutoksia on kuitenkin yleensä vaikeaa erottaa muun kuormituksen aiheuttamasta tai yleisestä rehevöitymiskehityksestä. Herajoen latva-alueella heti hankealueen eteläpuolella rehevöitymisen arvioidaan olevan kohtalaista, selvästi voimakkaampaa kuin Herajoen alajuoksulla johtuen uoman virtaaman kasvusta ja kuormituksen laimenemisesta alajuoksulle mentäessä. Hankealue (22,6 ha) on vain noin 1 % prosentti Herajoen vedenottamon yläpuolisesta osuudesta Herajoen valuma-alueesta (valuma-alue 21:3415, pinta-ala noin 22 km 2, Kuva 4), joten Herajoen vedenottamolle mennessä muilta valuma-alueen osilta peräisin oleva pintavesi laimentaa hankealueelta tulevaa Herajoen pintavesikuormitusta voimakkaasti. Vantaanjoen vedenlaatuun hankkeella arvioidaan olevan vain hyvin vähäistä vaikutusta, eikä hankkeen arvioida vaikuttavan Vantaanjoen ekologiseen tilaan. Jo turpeenpoistovaiheessa hankealueen kaikki vedet kulkevat suodatinalueille. Hankealueen ulkopuoliset vedet eivät tule suodatusalueille. Pintavesissä olevat haitta-aineet päätyvät suurimmaksi osaksi pintavaluntana suodatinalueille, joissa ne jäävät ainakin osittain suodatinjärjestelmään eivätkä päädy suoraan hankealueen läpi kulkevaan ojaan ja siitä Herajokeen. Suodatinalueella on hiekkasuodatinjärjestelmä ja suodatinkankaat. Alue suodattaa hyvin humusta ja suodatinalueelle jää muitakin haitta-aineita kuten arseenia. Hankealueelle rakennettavat suodatinalueet ja viivytysaltaat vähentävät veden humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuutta. Osa ylemmän valuma-alueen humuksesta pidättyy hankealueen pohjoisosan viivytysaltaaseen. Pengertäytön päällä käytetään työn aikana puolen metrin paksuista betonimurskekerrosta kantavuuden parantamiseksi ja alueella työskentelyn mahdollistamiseksi. Betonimurske on puhdasta, eikä siitä liukene merkittäviä määriä haitallisia aineita. Betonimuske ei sisällä ravinteita. Koska hankealueen sisäiset hulevedet kulkeutuvat suodatin-/viivytysalueille lähinnä pintavaluntana, betonimurskekerros vähentää osaltaan hankealueen hulevesien ravinne (fosfori- ja typpi-) pitoisuuksia. Hankkeen lopettamisen jälkeen osa hankealueesta muutetaan metsämaaksi ja osa työpaikka-alueeksi. Tällöin metsämaan kasvillisuuspeite ja työpaikka-alueen rakennetun alueen pinnat, kuten asfaltti, pidättävät tehokkaasti kiintoainesta ja ravinteita sekä vähentänevät myös arseenin ja muiden haitta-aineiden kulkeutumista vesistöön. Hankkeen vaikutuksia pintaveden haitta-ainepitoisuuteen tulee seurata hankkeen kaikissa vaiheissa. Näytteenottopisteiden tulee sijaita Herajoessa sekä hankealueen ylä- että alajuoksun puolella ja vedenlaatua tulee tarkkailla myös Herajoen vedenottamon viereisessä tarkkailupisteessä Herajoki 1,1. Hankealueen eteläpuolisen näytteenottopaikan tulee sijaita heti hankealueen eteläpuolella, jotta nimenomaan kyseisen hankkeen vaikutukset veden laatuun saadaan mitattua. Tarkkailutiheyden tulisi olla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhden tarkkailukerran tulisi olla keväällä suunnilleen tulvahuippujen aikaan toukokuussa. Vesinäytteistä määritettäväksi ehdotetaan seuraavia vedenlaatumuuttujia: 19 (27)

20 20 (27) ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus, väri, kiintoaine, alkaliniteetti, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, arseeni, boori, kadmium, kromi, kupari, rauta, molybdeeni, nikkeli, lyijy, seleeni, vanadiini, mineraaliöljyt ja haihtuvat hiilivedyt. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle. Hankevaihtoehdoilla VE1-VE4 on kohtalaista vaikutusta pintaveden laatuun pääasiassa kiintoaine- ja ravinnekuormituksen, mahdollisesti myös arseenikuormituksen kautta. Vaikutus painottuu Herajoen latvaosiin. Hankevaihtoehdolla VE0 ei ole vaikutusta pintaveden laatuun. Eri hankevaihtoehdoissa alueelle tuotavan aineksen määrää kasvaa vaihtoehdon numeron kasvaessa. Kaikissa hankevaihtoehdoissa (VE1-VE4) hankealueen pinta-ala on kuitenkin sama ja vain maakerroksen paksuus ja hankkeen kesto eli hankealueen paljaanaoloaika vaihtelee. Pintavesissä olevat haitta-aineet päätyvät suurimmaksi osaksi pintavaluntana suodatin-/viivytysalueille. Näin ollen eri hankevaihtoehdoilla (VE1- VE4) ei arvioida olevan eroa pintaveden laatuvaikutusten suhteen, mutta vaikutuksen kestoaika kasvaa hankkeen keston kasvaessa Arseeni Hankealue kuuluu geokemiallisesti Arseeniprovinssi 1:n, jonka alueella maaperän ja kallioperän arseenipitoisuudet ovat usein suurempia kuin Suomen maa- ja kallioperässä keskimäärin. Arseeni on maaperässä luonnostaan esiintyvä yleinen puolimetalli, joka on terveydelle haitallista. Arseenin pitoisuus Suomen maaperässä on paikoitellen korkea ja se voi liueta pohjaveteen. Pinta- ja pohjavesissä arseeni esiintyy joko liukoisena tai sitoutuneena vedessä oleviin hiukkasiin ja pintavedessä oleva liukoinen arseeni voi saostua ja laskeutua osaksi sedimenttiä. Saostunut arseeni voi muuntua uudelleen liukoiseksi ja lähteä liikkeelle veden mukana. (GTK 2014) Moreeni edustaa paremmin kunkin alueen paikallista kallioperää kuin veden kuljettamat ja lajittelemat maalajit. Korkeimmat maaperän luontaiset arseenipitoisuudet on todettu syvällä, lähellä kalliopintaa olevissa moreenikerrostumissa (GTK 2014). Arseeni sitoutuu maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin, minkä perusteella turvekerros ja savimaa rajoittavat sen kulkeutumista, mutta karkearakeisissa maalajeissa arseeni voi olla helposti liikkuvaa ja kulkeutua pohjaveteen (GTK 2000). Talousveden kemiallinen laatuvaatimus arseenille on 10 µg/l. Herajoen pintavesinäytteenottopaikkojen 2010-luvun näytteenotoissa ei ole mitattu arseenin pitoisuuksia, mutta Herajoen vedenottamon läheiseltä näytteenottopaikalta Herajoki 1,1 otetussa näytteenotossa arseenin pitoisuudeksi määritettiin < 0,1 µg/l (SYKE, ELY-keskukset, 2018). Hankealueelta poistetaan turvekerros, joka sitoo hyvin arseenia. Alueelle jäävä ja sinne tuotava orgaaninen aines, kuten savinen lieju, pintamaat ja humusmaat sitovat ja rajoittavat arseenin kulkeutumista vesistöön. Hienorakeiset maalajit sisältävät yleensä runsaammin arseenia, kuin karkearakeiset maalajit. Hienoaineksia läjitetään hankealueen länsiosan metsätalousalueelle ja moreenimaita itäosan työpaikka-alueelle. Työpaikkaalueelle läjitettävä betonimurske voi nostaa maan ph-arvoa niin, että arseenin liukoisuus kasvaa (GTK 2014). Toisaalta pengertäytön päällä käytetään työn aikana puolen metrin paksuista betonimurskekerrosta kantavuuden parantamiseksi ja alueella työskentelyn

21 mahdollistamiseksi. Betonimurskeen arseenipitoisuus ei ylitä MARA-asetuksen rajaarvoja. Koska hankealueen sisäiset hulevedet kulkeutuvat suodatin-/viivytysalueille lähinnä pintavaluntana, betonimurskekerros voi osaltaan vähentää hankealueen hulevesien arseenipitoisuuksia. Hankealueelle tuodaan maa-aineita pääosin lähialueilta sekä pääkaupunkiseudulta, jotka kuuluvat samaan arseeniprovinssiin. Tämän seurauksena hankealueelle päätyy todennäköisesti maa-aineita, joiden arseenipitoisuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin, mutta samaa tasoa, kuin hankealueen taustapitoisuus. Betoni- ja tiilijätteen arseenipitoisuus ei ylitä MARA-asetuksen raja-arvoja. Alueelle päätyvän arseenipitoisen maaaineksen määrä kasvaa täytön paksuuntuessa, joten suurimmat pitoisuudet tulevat alueelle todennäköisesti hankevaihtoehdossa (VE4). Suoraan ei voida kuitenkaan sanoa, että hankevaihtoehdossa VE4 arseenin määrä maa-aineksessa olisi suurin, sillä määrä riippuu kunkin maa-aineskuorman arseenipitoisuudesta. Pintavesissä oleva arseeni päätynee suodatin-/viivytysalueille suurimmaksi osaksi pintavaluntana, ja kaikissa hankevaihtoehdoissa hankealueen pinta-ala on sama. Näin ollen eri hankevaihtoehdoilla (VE1-VE4) ei arvioida olevan merkittävää eroa pintaveden arseenipitoisuusvaikutusten suhteen. Alueella on taustapitoisuutenakin jo koholla oleva arseeni, eikä pintavedessä ole mitattu kohonneita arseenipitoisuuksia. Hankkeen seurannan yhteydessä pintaveden arseenipitoisuutta tulisi seurata. Arseeni sitoutuu todennäköisesti hyvin alueen maaperään ja kulkeutuu pintavaluntana suodatinalueille, joissa arseeni jäänee ainakin osittain suodatinjärjestelmään, eikä päädy suoraan Herajokeen. Esimerkiksi Shenin (1973) tutkimuksessa pelkkä hiekkasuodatus poisti lähes kaiken arseenin hyvin arseenipitoisesta kaivovedestä. Herajoen arseenipitoisuuden kehitystä ja hiekkasuodatinalueen toimivuutta tulee kuitenkin seurata ja tehdä tarvittaessa huoltotoimenpiteitä. Mikäli kiintoaine haittaa hiekkasuodatusalueen toimintaa, hulevesien käsittelyjärjestelmään tulisi lisätä kiintoaineelle esikäsittely, kuten laskeutusallas. Rankkasateella hulevedet kulkeutuvat suodatusalueen ohi viivytysaltaaseen, jolloin suodatus ei toimi, mutta nämä tilanteet lienevät suhteellisen harvinaisia. Kaiken kaikkiaan Herajoen veden arseenipitoisuuden arvioidaan hankkeen vaikutuksesta nousevan ainakin hankkeen toiminnan ajaksi hankevaihtoehdoilla VE1-VE4. Vaihtoehdolla VE0 ei ole vaikutusta pintaveden arseenipitoisuuteen. Arseenipitoisuuden nousu voi olla voimakasta etenkin heti hankealueen alapuolella, koska hankealue sijaitsee valumaalueen latvaosissa, missä hankealueen laskuojan virtaama on vähäistä. Arseenipitoisuuden arvioidaan kuitenkin laimenevan nopeasti alajuoksulle päin. Vaihtoehtojen VE1-VE4 välillä ei ole eroa pintaveden arseenipitoisuudessa, mutta vaikutuksen kesto on sitä suurempi, mitä kauemmin hanke kestää. Arseenipitoisuuden nousun vaikutukset talousvedenottoon arvioidaan vähäisiksi, sillä Herajoen vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella veden keskimääräinen arseenipitoisuus millään hankevaihtoehdolla ylittäne talousveden kemiallista laatuvaatimusta, joka on alle 10 µg/l arseenia Vaelluskalat Vantaanjoki on yksi Suomen tärkeimmistä Suomenlahteen laskevista taimenen elinalueista (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2017a.) Herajoen kalastos- 21 (27)

22 ta ei ole saatavissa tarkempaa tietoa. Hanke ei aiheuta nousuesteitä kaloille, ja joka tapauksessa hankealueen läpi kulkeva Herajoen latvaoja on niin pieni, että se ei sovellu vaelluskalojen nousuun. Hankealueen hulevesien mukana hankealueen läpi virtaavaan Herajoen latvaojaan aiheutuu kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, joka kuitenkin laimenee melko nopeasti alajuoksulle päin siirryttäessä. Varsinaisen taimenjoen eli Vantaanjoen pintaveden laatuun hankkeella arvioidaan olevan hyvin vähäistä vaikutusta hankevaihtoehdoilla VE1-VE4 (VE0:lla ei ole lainkaan vaikutusta). Näin ollen hankkeella ei millään hankevaihtoehdolla arvioida olevan vaikutusta taimeneen tai muihin vaelluskaloihin. 4.2 Hankkeen vaikutukset Herajoen virtaamiin ja tulvariskeihin Suo- ja metsämaan muuttaminen maanläjitysalueeksi vaikuttaa sade- ja sulamisvesien virtausnopeuteen, -määriin ja -suuntiin. Näihin voidaan vaikuttaa erilaisilla viivytys- ja tasausaltaiden avulla. Hankealueella aiemmin vesiä pidättäneen suo- ja metsämaan muuttuessa paljaaksi maaksi hankealueen sisäinen pintavalunta kasvaa. Hankealueelle rakennetaan viivytysaltaat hankealueen sisäisille hulevesille sekä yksi viivytysallas alueen läpi kulkevaan Herajoen latvaojaan hankealueen pohjoisreunalle. Viivytysaltailla tasataan joen pintaa ja estetään Herajoen tulvimista. Hankkeen hulevesisuunnittelun lähtökohta on ollut, että maankäytön muuttuessa yläpuolelta tuleva ohivirtaama pysyy samana. Hankkeen ei arvioida muuttavan merkittävästi ympäröivien alueiden pintavesien valumareittejä, sillä pääosin vedet pääsevät valumaan samoja reittejä samoihin ojiin kuin ennenkin. Hankealueen luoteis- ja länsireunalla on muutaman kymmenen metrin levyinen kaistale, jolla maa viettää hankealueelle päin ja vesi on ennen päässyt valumaan hankealueen suolle, mutta hankkeen jälkeen ei. Tällä kohtaa on mahdollista, että hankkeen myötä metsämaa soistuu, mikä heikentää puuston kasvua ja elinolosuhteita. Pölynsidontaan käytettävä vesi johdetaan suodatinalueille kuten muutkin hankealueen sisäiset hulevedet. Koska pölynsidontaan käytetään vettä nimenomaan sateettomina kausina, se ei lisää hankealueen alapuolisen vesistön tulvariskejä. Riihimäen Lasi Oy:n entinen kaatopaikka sijaitsee hankealueen kaakkoispuolella Helsinginväylän ja Hämeenlinnantien välimaastossa. Kaatopaikan etäisyys hankealueesta on noin 360 metriä. Jätetäyttöjä sijaitsee Riuttatien molemmin puolin. Kaatopaikkaa on käytetty vuoteen 1989 saakka ja alueelle on tuotu lasijätettä, uunin purkukiviä, tuhkia, koksijätteitä sekä ylijäämämassoja ja lisäksi alueella on toiminut autojen huoltopaikka (Ramboll 2016) Kaatopaikka-alueen täyttökerroksen ympärillä kulkee suo-ojia. Osa alueen ojista purkaa etelä-lounaan suuntaan, mutta moottoritien rakentamisen yhteydessä alueen alkuperäiset ojitusjärjestelyt ovat muuttuneet ja ojien virtaussuunnat moottoritien läheisyydessä ovat osittain epäselviä. Ojien pintavedet päätynevät lopulta Herajokeen ja kaatopaikalta tuleva oja yhtyy Herajokeen ainakin hankealueen kaakkoispuolella Riuttatien alueella. Haittaaineiden kulkeutumista kaatopaikalta ympäröiviin suo-ojiin ei nykytilanteessa juurikaan 22 (27)

23 tapahdu eikä Herajokeen kohdistu haitallisia ympäristövaikutuksia. Haitta-aineita sitoutuu merkittävästi jätetäytössä orgaaniseen ainekseen. (Ramboll 2016) Hankealueen pohjoispuolelle rakennetaan viivytysallas hankealueen yläpuolisen valumaalueen hulevesille ja hankealueen eteläosaan suodatusaltaiden viereen viivytysaltaat hankealueen sisäisille hulevesille tasaamaan tulvahuippuja. Hankealueen ja ongelmajätekaatopaikan välissä on maastollisena esteenä moottoritie, joka on perustettu moreenipenkereelle. SYKE:n Riihimäen länsipuolen osalta vuonna 2018 valmistuneen tulvariskikartoituksen perusteella kerran sadassa vuodessa toistuvalla mitoitussateella hankealueen laskuojan vesi ei nykytilanteessa nouse Riihimäen Lasin vanhalle kaatopaikalle asti. Maanmittauslaitoksen 2x2 m maastomallin korkeuskäyräaineiston (käyräväli 0,5 m) perusteella noin 1-1,5 metrin vedenpinnan nousu tulvatilanteessa hankealueen alapuolisessa ojassa voi nostaa hankealueelta tulevan veden Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan Riuttatien eteläpuoleisen osan penkan juuren tasolle. Jo vajaan 1 metrin vedenpinnan nousu riittäisi nostamaan vedenpinnan Riuttatien pohjoispuolisen penkan tasolle, mutta veden kulku tällä kohtaa Vt 3:n (E12) ali on tällä kohtaa vähintäänkin rajoittunutta. Kalliopaljastuma ja mahdollinen kalliokynnys rajoittavat tämän hankkeen pohjavesivaikutusarvioinnin mukaan jonkin verran pohjavedenkin virtausta hankealueelta kohti kaatopaikkaa. 23 (27)

24 Kuva 10. Korkeuskäyrästö Herajoen ja Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan välissä. Hankealue kartan luoteiskulmassa (sininen ja vihreä rajaus). 24 (27)

25 Korkeuskäyrätasot hankealueen eteläpuolisessa osassa Herajokea, Riihimäen Lasin vanhan kaatopaikan seudulla ja näiden välisessä maastossa on esitetty edellisessä kuvassa (Kuva 10). Hankkeen lopettamisen jälkeen osa hankealueesta muutetaan metsämaaksi, jolloin tällä alueella kasvillisuuspeite pidättää pintavesiä, tosin ei yhtä hyvin kuin aiemmin alueella ollut suo. Osa hankealueesta rakennetaan hankkeen lopettamisen jälkeen työpaikkaalueeksi. Tällä alueella rakennetun alueen pinnat, kuten asfaltti, eivät ime hulevesiä. Alueen työpaikka-alueeksi rakentamista koskevassa jatkosuunnittelussa tulisi hulevesien hallinnan osalta huomioida tulvariskien hallinta. Viivytysaltaiden ansiosta hankkeen toteuttamisen arvioidaan kaikilla hankevaihtoehdoilla (VE1-VE4) lisäävän tulvariskiä vain vähäisessä määrin, joten hankealueen laskuojan veden ei arvioida hankkeen toteuttamisen jälkeenkään nousevan kerran sadassa vuodessa toistuvalla mitoitussateellakaan Riihimäen Lasin vanhalle kaatopaikalle asti. 25 (27)

26 5 LÄHTEET GTK, Arseeni porakaivovesissä. poistomenetelmien vertailututkimus. Tutkimusraportti 141. GTK, Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä, Dnro E/308/42/2008, Riihimäen vesihuoltoliikelaitos, GTK Etelä- Suomen yksikkö maankäyttö ja ympäristö, , 14 s. GTK, ASROCKS-hanke, Ohjeistus kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla, Geologian tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, ELY-keskus, Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille , Raportteja , Hämeenlinna 12/2015, 69 s. Insinööritoimisto Matti Jokinen, Jussilansuon maa-ainesten käsittelykeskus, Riihimäki, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, H. G. Paloheimo Oy, Työ , Hämeenlinna, 40 s. Ramboll, Riihimäen Lasi Oy:n entinen kaatopaikka, Jatkotutkimukset ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Riihimäen kaupunki, Työ , Lahti , 14 s. Riihimäen Vesi, (luettu ). Shen, Y.S Study of arsenic removal from drinking water. Journal of American Water Works Association (65), (Viittaus GTK (1998) mukaan). SYKE, ELY-keskukset, Ympäristökarttapalvelu Karpalo. (Luettu 3-5/2018). SYKE, Alustava hulevesitulvakartta. Aineisto kunnille tulvariskien alustavaan arviointiin. 5ea1260e374 (vaatii kirjautumisen). Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Vantaanjoen ja sen sivujokien hydrauliset yhteydet pohjavesimuodostumiin ja vaikutukset veden laatuun, Julkaisu 69/2013, Helsinki 05/2013, 133 s. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Herajoen, Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueet, Anna-Liisa Kivimäki, , 140 s. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2017a. Lohikalojen lisääntymisalueiden inventointi Vantaanjoella, Lepsämänjoella, Keravanjoella ja Ohkolanjoella (27)

27 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2017b. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuosina (27)