Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Transkriptio

1 Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Lapin maakunnallinen tilaisuus Torniossa Tästä koosteesta löydät esiteltävät toimintamallit sekä muutamia aiemmin maakunnallisissa tilaisuuksissa esitettyjä malleja. Tervetuloa myös kommentoimaan tehtyä työtä ja esiteltäviä toimintamalleja! Keräämme tietoa siitä, kuinka tuote soveltuisi sinun työtäsi ja asiakkaittesi elämää helpottamaan. Olemme työstäneet lyhyen kyselyn, jolla haluamme koota ensitunnelmiasi esillä olevista tuotteista/malleista. Vastaa kyselyymme seminaarin aikana. Olet saanut kyselyyn johtavan linkin sähköpostiisi tai löydät sen myös osoitteesta: Lisätietoa: Ritva Sauvola, aluekoordinaattori, Sokra Pohjois-Suomi, p , Yhteistyössä:

2 Työtä luonnosta Iissä, Iin kunta Osallisuutta ja hyvinvointia luontokohteita kunnostamalla ja ylläpitämällä Jokaisen työpanos merkitsee, hyvässä työporukassa jokainen on tärkeä omana itsenään! Työtä luonnosta Iissä (ESR) Lisätietoja: Jenni Miettunen p työllistetystä yli 10 on työllistynyt hankkeen jälkeen Asiakaspalautteita muun muassa: Kunto on parantunut ja monta kiloa lähtenyt kesän aikana. Sain ideoita, mitä töitä voisin hakea tulevaisuudessa. Ei olekaan toivotonta löytää vielä ammattia, johon työllistyisi. Oli mukava huomata olevansa tarpeellinen ja että työkokemustani arvostettiin. Joka päivä oli erilainen ja mukavat työkaverit. Itsetunto parani kun huomasi vielä osaavansa opittuja asioita ja oppi lisääkin. Kunnostettuna on noin 10 kotaa/laavua, rakennettu pitkospuita, luontopolkuja, kunnostettu uimapaikkoja, raivattu puistometsiä, laadittu opastetauluja, tehty valokuvanäyttely ja kuvapankki Koulutettu yhdistyksiä: Yhdistykset saavat valmiuksia työllistää ja toimia työnsuunnittelijoina ja ohjaajina Laadittu kunnostetuista kohteista kunnossapitosopimuksia yhdistysten kanssa, maksetaan teknisen toimen ulkoalueiden hoito -budjetista, sisällytetään talousarvioon vuosittain. Ylläpitosopimukset aktioivat ja työllistävät kyläläisiä! Sopimuksia on tehty toistaiseksi kolmen yhdistyksen kanssa koskien viittä laavua/kotaa. Huoltokäynnin kustannukset kunnalle vaatisivat runsaasti työaikaa ja polttoainetta (matka esim. Ii-Veskan laavu 60 km). Huoltokäyntejä pitäisi tehdä esim. 1 krt/vk/kohde riippuen olosuhteista: talvi- ja kesäkohteet, suositut ja hiljaisemmat kohteet, kohteen saavutettavuus (autolla, kävellen, kelkalla)

3 Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa, , Lapin ammattikorkeakoulu Luontotyöpajat Luonto ja yhteisöllisyys kotoutumisen tukena Näkökulmat Ongelma Ratkaisu Tulokset, vaikutukset, hyödyt Asiakas (Erityistä tukea kotoutumisprosessiin tarvitsevat; luku-ja kirjoitustaidottomat, kotiäidit, ilman perhettä/lähiverkostoa olevat henkilöt. Kutistunut elinpiiri; lähiluontoa ei tunnisteta voimavaran lähteeksi. Mielekkään tekemisen puute. Yksinäisyys ja vähäiset kontaktit kantaväestöön. KOTOUTTAMINEN EI OLE SISÄLTÄNYT RIITTÄVÄSTI LUONTO-JA LÄHIYMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMISTÄ! Asiakkaiden kanssa yhdessä suunnitellut luontosuhdetyöpajat. Mahdollisuus hyödyntää luontolähtöisyyttä ja lähiluontopaikkoja sekä lähiympäristön harrastus-ja yhdistyspohjaista toimintaa; marjastus, retkeily, kalastus ja eläinten hoito. Luontotyöpajoissa mahdollisuus vuorovaikutukseen ihmisten ja luonnon kanssa. Tiedon saaminen luonnosta ja sen käyttötavoista antaa välineen omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen samalla kun se tuo lähiympäristön ja yhteisön lähemmäksi osallistujaa. Luontoympäristöissä tapahtuvat toiminnot lisäävät osallistujien mahdollisuuksia osallisuuden kokemukseen jo pelkästään ympäristönsä kautta. Hyvinvointi lisääntyy. Kielitaito vahvistuu. Sosiaalinen verkosto kasvaa. Palvelu/Tuki (mm. kunnat, järjestöt, kotokouluttajat, yrittäjät) Asiakkaat eivät aina asemoidu kotoutumispoluille. Vaikeudet riittämättömällä kielitaidolla (vrt. luku-ja kirjoitustaidottomat) osallistua perinteiseen toimintaan. Ei riittävästi toimivia käytänteitä ko. asiakasryhmälle. Ohjatut, toiminnalliset, ryhmämuotoiset luontotyöpajat; toiminta prosessimaista. Luontotyöpajat 6-8 krt (kesto 4-6 h), tiheys 1 kerta viikossa/kahdessa viikossa. Osallistujamäärä ryhmissä voi vaihdella; max. 14 osallistujaa. Asiakkaat suunnittelussa mukana. Kuljetukset tarvittaessa suositaan helposti saavutettavia lähiluontopaikkoja ja GreenCare maatiloja. Tulkkaus nivelkohdissa. Toimintaa tukevat menetelmät esim. valokuvaus, omat portfoliot. Toteutettavissa kotoutumisen eri vaiheissa. Vaatii ohjaajan. Osallistujien luontotietämys lisääntyy ja luontosuhde vahvistuu ja tätä kautta osallisuus ja toimijuus lisääntyvät. Työelämävalmiudet lisääntyvät. Saadaan yksilöllisistä tietoa asiakkaan tilanteesta (esim. työ-ja toimintakyky) ja pystytään paremmin huomioimaan ohjaustarpeet. Hankkeessa tuotettua paikkatietoanalyysiä voidaan hyödyntää; mieliluontopaikat. Yhteiskunta Kaksisuuntainen kotoutuminen ja kotiutuminen ovat jääneet torsoiksi. Seurauksena yksilölliset ja rakenteelliset ongelmat. Syrjäytymisen, työttömyyden ja hyvinvoinnin vaje. Kansalaisyhteiskunta ei toteudu. Pohjoisten kuntien/kaupunkien uusien asukkaiden kiinnittyminen omaan kotipaikkaan löysää. Edellä mainitut ohjatut, toiminnalliset, ryhmämuotoiset luontotyöpajat. Toimintaympäristöinä helposti saavutettavat lähiluontopaikat ja esim. GreenCare maatilat. Luontotyöpajojen jatkumona hankkeessa kehitetty luontoympäristöihin liittyvä vertaisryhmätoiminta, jonka tavoitteena asiakkaiden omaehtoisuus ja itseohjautuvuus. Jatkumona myös ohjattu, soveltuva, luontoon/luonnonvara-alaan sidoksissa oleva työtoimintakokeilu. Pohjoisen luonnon ja luontokokemusten kautta yhteisöllisyys ja kiinnittyminen kotiseutuun vahvistuu. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen mahdollistuu paikallisyhteisöissä, joka osaltaan tuottaa turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa. Syrjäytymien vähenee ja sitä myötä korjaavien palveluiden tarve vähenee. Ylisukupolvinen ulkopuolisuuden ketju katkeaa; koulutustaso paranee. Lisätietoja Laura Jokela, laura.jokela@lapinamk, p

4 Yhteinen kaupunki hyvinvointia taiteesta ( ) Kemistä kotiutumispeli hankkeen tuotteena Hankkeessa edistetään koko yhteisön kaksisuuntaista kotoutumista Kemin kaupungissa, uusien ja vanhojen kemiläisten kanssakäymistä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Yhteisessä kaupungissa tapahtuu: soveltavan taiteen työpajat kotoutumispelin kehittäminen kirjaston ja museoiden monikulttuuriset tapahtumat Yhtenä hankkeen tuotteena syntyi Kemistä-kotiutumispeli. Peli kehitettiin yhteisessä prosessissa maahanmuuttajien ja sosiaalialan opiskelijoiden kanssa. Peli tarjoaa ryhmille leikkimielisen tavan tutustua kaupunkiin ja toisiinsa, oppia kieltä ja vuorovaikutustaitoja. Pelaaminen ruokkii leikillistä asennoitumistapaa ja voimavarakeskeistä ajattelua. Lisäksi se on usein yhteisöllistä sekä monelle tuttua ja luonnollista. Pelin tarkoituksena on suorittaa joukkueissa erilaisia Kemiin liittyviä tehtäviä. Peli pelataan joukkueissa. Suositeltu joukkuemäärä on 2-4. Peli kestää noin 40 minuuttia. Peli toteutettiin yhteisessä prosessissa, johon osallistui maahanmuuttajia kotoutumiskoulutusryhmistä, kohtaamispaikka Mikserin kävijöitä ja sosiaalialan opiskelijoita. Prosessi rakentui alkukartoituksesta, pelin ideointityöpajasta, Pelipäivä Open! -tapahtumasta, pelin testaamisesta, pelin esittelytyöpajasta ja valmiin pelin osalta pelitapahtumista ja jakelusta. Kemistä kotiutumispeli on kielen oppimisen, paikallistuntemuksen ja vuorovaikutuksen väline uusille ja vanhoille kemiläisille, työväline kotoutumiskoulutusten, julkisen ja kolmannen sektorin monikulttuurisen työn käyttöön, sekä kaksisuuntaisen kotoutumisen väline paikallisyhteisölle. Muut mahdolliset hyötyjät ovat esim. työyhteisöt ja matkailu. Kemistä-peli on yhdessä kehitetty paikallinen työkalu. Hankkeessa pelejä tehtiin 70 kappaletta. Ne jaetaan em. tahoille. Arviointia tarkemmin: Opinnäytetyö Kotiutumispelistä valmis syksyllä Kustannukset: hankkeessa pelin suuntaan tehty kehitystyö, painatuskulut, pelipakkaukset. Painatuskulut ja pelipakkaus n. 13 e/peli. Lisätietoja: Päivi Muranen, p

5 Laavu video Lisätietoa: Tiina Tauriainen ja Aili