HAKEMUKSEN TÄYDENNYSPYYNTÖ Agnico Eagle Finland Oy Pokantie Kiistala PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016. Agnico Eagle Finland Oy

Transkriptio

1 HAKEMUKSEN TÄYDENNYSPYYNTÖ Agnico Eagle Finland Oy Pokantie Kiistala Dnro Hakija Asia PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016 Agnico Eagle Finland Oy Uuden NP4-altaan rakentaminen sekä NP-rikastushiekan läjittäminen altaaseen, Kittilä Aluehallintovirastossa on vireillä hakemusasia PSAVI/3701/2016, joka koskee Kittilän kaivoksen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja kiviaineksen hallintasuunnitelman hyväksymistä. Koska viimeisin versio jätehuoltosuunnitelmasta on osa NP4-altaan hakemusta, ei edellä mainittua aiemmin vireille tullutta hakemusasiaa ole perusteltua ratkaista erillään NP4- altaan hakemuksesta. Näin ollen tämä täydennyspyyntö sisältää jätehuoltosuunnitelmaan kokonaisuudessaan kohdistuvat täydennystarpeet, eikä siis vain NP4-altaan osalta. Hakemusasiaan PSAVI/2744/2017 liittyvät täydennyspyynnöt: 1. Tarkennus NP3 -altaan ja toisaalta hankesuunnitelman mukaisen NP4 - altaan varastointikapasiteetin riittävyydestä nykyisellä louhintamäärällä 1,6 Mt/v ja suunnitellulla louhintamäärällä 2,0 Mt/v NP-hiekan nykyisellä kuivapainolla. 2. Esitys rakentamisen ja käytönaikaisista pölynsidontatoimista NP4 - altaan osalta. 3. Kaikkien kiinteistönomistajien (maa- ja vesialueet) yhteystiedot 3 km:n säteellä suunnitellun NP4 -altaan laskennallisesta keskipisteestä lukien. 4. Kuivasalmen paliskunnan yhteystiedot. 5. Tarkempi arvio siitä, miten uusi NP4 -allas vaikuttaa kaivoksen vesitaseeseen ja siitä, onko toiminnan muutoksen seurauksena tarve muuttaa päästöjä vesiin koskevia lupamääräyksiä. 6. Arvio rakennusalueelta poistettavien pintamaiden laadusta ja määrästä sekä esitys niiden käsittelystä ja sijoittamisesta. 7. Hakemuksessa on haettu lupaa patokorotuksiin ylävirtaan tai alavirtaan, mutta korotussuunnitelmat on esitetty vain alavirtaan korottamisen osalta. Mikäli yhtiö pitää mukana suunnitelman ylävirtaan korottamisesta, tu-

2 lee hakemusta täydentää tätä koskevilla suunnitelmilla. Vaihtoehtoisesti hakemus voidaan perua ylävirtaan korottamisen osalta. 8. Hakemusten taulukkojen ja tietojen päivittäminen vuoden 2017 tiedoilla, niiltä osin, kuin ne ovat saatavissa. 9. NP- ja NP3 -altaiden alapuolisissa pohjavesiputkissa on havaittavissa selvästi kohonneita pitoisuuksia mm. sulfaattia ja muita prosessiperäisiä aineita. Hakijan tarkempi arvio siitä, mistä nämä pitoisuudet johtuvat ja miten vastaava tapahtuma on estettävissä NP4 -altaan osalla. 10. Maaperän todellisilla vedenläpäisevyystiedoilla ja muilla keskeisillä ominaisuuksilla tehty laskennallinen arvio siitä, miten ja kuinka laajalle sekä millaisilla pitoisuuksilla geomembraanin ennalta arvioiden pahimmassa mahdollisessa vuototilanteessa NP4 -altaan huokosvedessä olevat haitta-aineet kulkeutuvat ympäristöön altaan käyttöaikana sekä miten sulkemisvaiheessa tehtävä tiivis pintarakenne rajoittaa tätä kulkeutumista. Laskelman yhteydessä on lisäksi esitettävä sanallinen arvio maaperän kautta kulkeutuvien päästöjen merkityksestä ympäristön pilaantumisen kannalta. 11. Selvitys eristeen alapuolisen moreenin NP-hiekan huokosvedessä olevien metallien pidätyskyvystä; mikä on moreenin kationinvaihtokapasiteetti? 12. Nykyinen tieto huokosveden laadusta, määrästä ja sen haittaainepitoisuuksista ja niiden vaihtelusta rikastushiekka-altailla. 13. Tarkempi kuvaus juurisalaojien käyttöperiaatteista: onko niistä jatkuva pumppaus vai hyödynnetäänkö juurisalaojia jollain muulla periaatteella? Minne juurisalaojista pumpattava vesi johdetaan? Lisäksi hakijaa pyydetään esittämään juurisalaojien osalta arvio siitä, voiko putkiin saostuvat mineraalit estää niiden toiminnan ja miten tähän voidaan varautua? 14. Täsmennys siitä, onko hakemuksessa esitetty rakeisuuskäyrä rikastushiekasta, josta on jo erotettu kovettuvaan täyttöön menevä rikastushiekan osuus. 15. Arvio rikastushiekan fysikaalisten ja geokemiallisten ominaisuuksien vaihtelusta. Hakijaa pyydetään myös esittämään rikastushiekan kokonaismetallipitoisuudet nykyistä laajemmin. 16. Arvio rikastushiekka-altaalle tulevien prosessikemikaalien jäämien pitoisuuksista ja niiden pysyvyydestä ja mahdollisesta muuntumisesta. 17. Kuvaus NP 4-altaan rakentamisaikaisesta huuhtoutuneen soramoreenin poistosta sekä siitä, millä rajauksella ja menetelmillä erotetaan huuhtoutunut soramoreeni mineraaliseen tiivistyskerrokseen hyväksyttävästä moreenista ja miten tätä seurataan laadunvalvonnallisesti. 18. Arvio siitä, mikä on moreenitiivisteen alapuolisen salaojaputkituksen merkitys ja kuinka paljon moreenimaahan upotettu salaojitus pystyy keräämään vesiä tutkituilla moreenin läpäisevyyksillä?

3 19. Kuvaus värähdyslankahuokospainemittarin toimintaperiaatteesta sekä tuloksien käytöstä ja hyödyntäminen NP4 -altaan käytössä. Arvio mittareiden toimintavarmuudesta ja huoltotarpeesta. 20. Moreenin vedenläpäisevyyden hyväksytty taso on ollut aiemmissa suunnitelmissa seuraava: Vedenläpäisevyyksien keskiarvon tulee olla k 5*10-8 m/s, yksittäisen moreeninäytteen vedenläpäisevyyden tulee olla k 1*10-7 m/s). Hankesuunnitelmassa on todettu, että olemassa olevan pohjamoreenin paksuus on minimissään 1,0 m ja vedenjohtavuus enintään 1 x 10-7 m/s, mikä perustuu NP3 -altaan pohjarakenteita koskeviin lupamääräyksiin. Hakijaa pyydetään täsmentämään hakemustaan tältä osin. 21. Selvitys patorakenteisiin tarvittavan kiviaineksen hankinnasta. Arvio käytettävän PWR -kiven määrästä ja siitä, voiko kiviaineksen rapautuminen aiheuttaa riskejä patoturvallisuudelle. 22. Arvio siitä, onko bitumigeomembraanin eroosion estämiseksi altaan täyttövaiheen alussa tarve asentaa suojarakenteita myös padon juuren lähialueille tai koko pohja-alueelle. 23. Päivitetty ja riippumattoman tahon tekemä arvio kaivannaisjätteen jätealueen vakuudesta. Arviossa on esitettävä yksikköhinnat kaikkien keskeisten rakennusvaiheiden osalta ja tiedot mm. mistä tarvittavat maamassat saadaan ja mitkä ovat niiden kuljetuskustannukset. Vakuusarviossa on lisäksi otettava kanta siihen, että onko alueella tarve tehdä toiminnan loppumisen jälkeen maaperän tai pohjaveden kunnostamista ja esitettävä tarvittava vakuus tämän toteuttamisen varmistamiseksi. 24. Hakijan esitys siitä, miten sulkemistoimilla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja millaista ekologista tilaa altaiden sulkemisessa tavoitellaan sekä mitä toimenpiteitä tämän edistämiseksi tehdään. 25. Toteutussuunnitelman liitteen II mukaan 72 h PMP vesimäärä nostaa vedenpinnan ylivuotokynnyksen tasolle. Hakijan arvio siitä, kuinka usein (vrk/v) beachin pituuden arvioidaan olevan pienempi kuin hakemuksessa esitetty 100 m. 26. Periaatekuva siitä, miten ylivuotokanava toteutetaan alavirtaan korotuksen eri vaiheissa. 27. NP 4 -altaan pohjatutkimuksissa porareikä 041 ylettyi 28 m syvyyteen ilman kalliokontaktia. Hakijan näkemys siitä, onko alueella ruhje, joka pitäisi huomioida suunnittelussa? Täydennyksen liitteen III mukaan hankealueella tehdään tarkempia selvityksiä hakijaa pyydetään toimittamaan tiedot edellä mainituista tehdyistä tai tehtävistä selvityksistä. 28. Maaperätutkimukset eivät ole kohdistuneet koko NP4 -altaan alueelle. Hakijan arvio näytteenoton riittävyydestä ja esitys vielä tehtävästä lisänäytteenotosta suunnittelun lähtöparametrien toteutumisen varmistamiseksi. 29. Membraanin reikäarviot muunnettu laskennassa koko membraanin heikkenemiseen hakijan näkemys siitä, antaako menetelmä oikean tuloksen sekä voiko yksittäinen reikä johtaa käyttötilan painetasoilla poh-

4 jamaan kautta tapahtuvaan piping -ilmiöön ja sitä kautta huomattavasti hakemuksessa arvioitua suurempaan virtaamaan. 30. Täydennyksen liitteen VII suotovesianalyysin taulukot 3 ja 4: hakijaa pyydetään selventämään, miten pohjarakenteen läpi tuleva virtaama voi olla suurempi, kun päägeomembraani on paremmin eristävä (10-11 m/s m/s). 31. Täydennyksen liitteen VII suotovesilaskelmissa tai liitekuvissa on ilmeisesti epäjohdonmukaisuuksia / virheellisyyksiä. Täydennyksen liitteen VII mukana olevien kuvioiden mukaiset padon läpivirtaamat ja perustuksen läpivirtaamat eivät taulukon 2 patometreillä kerrottuna anna taulukon 4 mukaisia virtaamia. Matalamman padon virtaamat vastaavat taulukossa 3 esitettyjä. Esimerkiksi kuviossa III-10, rikastushiekkarantakaistale 0 m, ilman eristettä, on padon läpivirtaama 9,2738 * 10-5 m/s ja perustan läpivirtaama 7,7866 * 10-8 m/s. Kun kerrotaan virtaamat patometreillä m saadaan kokonaisvirtaamaksi padon lävitse 229,6 l/s ja perustan lävitse 0,19 l/s. Raportin taulukossa 7 on esitetty padon läpi virtaamaksi vastaavassa tilanteessa 277 l/s. Vastaavan suuruusluokan virheitä esiintyy ainakin useammalla 250 m patokorkeudella ja kuvion mukaisella virtaamalla ja patopituudella laskettaessa. Hakijan tulee tarkistaa laskelmat siten, että tulokset ovat oikeita. 32. Laadunvarmistuksessa ei ole kuvattu bitumimembraanin asennuspohjan haraamista kivien poistamiseksi hakijaa pyydetään täsmentämään, onko harausta tarkoitus suorittaa. Mikäli ei, niin hakijan tulee esittää perusteltu selvitys siitä, miten varmistetaan, että pohjan routiminen ennen riittävän rikastushiekkakerroksen saavuttamista ei nosta pintaan kiviä, jotka voivat kuormitustilanteessa rikkoa rakenteen. 33. Raportti Rikastushiekka-altaan (NP3) patosortuman vahingonvaaraarvio, Patosortuman vesistövaikutusten arviointi, Hankesuunnitelman täydennyksen liitteessä II, suunnitteluperusteet, tulovirtaaman vuotuisena mitoitussademääränä on käytetty kerran 200 vuodessa tapahtuvaa sadetapahtumaa. Esitys siitä, vastaako käytetty menetelmä patoturvallisuusasetuksen vaatimuksia. Hakemusasiaan PSAVI/3701/2016 liittyvät täydennyspyynnöt: 35. Hakijan arvio siitä, ovatko muodostuvat rikastushiekat miltä osin hydrometallurgisen prosessin jätteitä, jolloin niihin ei sovellettaisi kaivannaisjäteasetusta. 36. Miten rikastushiekka-altaiden osalta on varauduttu tilanteisiin, joissa rikastus keskeytetään tilapäisesti esimerkiksi liian alaisen kullan hinnan takia? Miten tämä vaikuttaa altaasta aiheutuviin riskeihin? 37. Ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesti laadittavat/päivitetyt toimintaperiaateasiakirja, turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sisäinen pelastussuunnitelma. 38. Jätehuoltosuunnitelman täydentäminen siltä osin, että siinä on esitetty kaivannaisjätteiden keskeiset mineraalit. 39. Arvio kaikkien kemikaalien kulkeutumisesta kaivannaisjätteen jätealueilla.

5 40. Arvio siitä, kuinka paljon sivukiveä louhitaan vielä läjitykseen ja paljonko sivukivialueelle jää loppusijoitettavaa ennakoitavissa olevan hyödyntämisen jälkeen. 41. Taulukoituna kaivoksen kunkin toimintavuoden aikana louhittu malmi, sivukivi, tarvekivi, sivukivialueelta hyödyntämiseen siirretty sivukivi, jätealueelle sijoitettu rikastushiekka, pastatäyttöön toimitettu rikastushiekka, muut jätealueille sijoitut sakat ja jätteet, jne. 42. Selvitys onko hakijalla tarve varastoida muuta malmia marginaalimalmialueella. 43. Jätteiden ja sakkojen laatutiedot kokonaispitoisuudet, liukoiset pitoisuudet, jne. 44. Arvio kaivettujen ja läjitettyjen pintamaiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta sulkemistoimenpiteisiin. 45. Pintamaiden laatutulokset vuoden 2017 osalta ja hakijan näkemys pintamaiden läjitysalueiden luokittelusta kaivannaisjätteen jätealueiksi. 46. Lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräyksen 32 mukaiset perusmäärittelyraportit eri jätejakeista. 47. Arvio mitä maaperän kunnostamistoimenpiteitä jätealueiden vaikutusalueella on tarve tehdä kaivostoiminnan päättymisen yhteydessä. 48. Hakijan arvio siitä, onko happoa tuottavalla sivukivellä sellaisia ominaisuuksia, että se olisi jätelain 7 :n mukaan luokiteltava vaaralliseksi jätteeksi. 49. Arvio sivukivialueen huokosveden ja valumaveden laadun perusteella siitä, miten kapselointirakenne on käytännössä toiminut. Onko sivukivialueella havaittavissa viitteitä ARD- tai NRD-ilmiöstä? 50. NP- ja CIL -hiekkojen keskimääräiset vuotuiset alkuainepitoisuudet (laajojen analyysien tulokset myös) vaihteluväleineen myös vuosilta 2012, 2013, 2014 ja 2015 sekä Liukoisuustestien ph ja redox, jos niitä on määritetty. 52. Tarkempi selvitys CIL -hiekan sulfidirikkipitoisuuksista (nykyisin noin 2 %) ja mahdollisista syistä miksi sulfidirikki ei ole hajonnut autoklaavissa. Hakijaa pyydetään lisäksi arvioimaan missä mineraalissa rikki on kiinnittyneenä sekä toisaalta muodostuuko sitä uudelleen autoklaavin jälkeen. 53. Sulfaatinpoistolaitoksen sakan alitteen laatuselvitys (VTT). 54. Ruoppauslietteen laatutiedot. Lietteiden sijoittaminen on sallittu NP3 - tai CIL2 -altaille perustelut sille, miksi päädytty CIL2 altaan käyttöön. 55. Kartta, jossa näkyvät pintamaiden läjitysalueet, sivukivialue ja rh-altaat. 56. Liitteenä oleva sulkemissuunnitelma on vuodelta 2011 eikä se näin ollen ole ajantasainen. hakijaa pyydetään toimittamaan päivittetty sulkemissuunnitelma, jossa on esitetty NP4 -allas sekä muut rakenteilla olevat altaat.

6 Määräpäivä ja laiminlyönnin seuraus 57. Alkuperäisestä hakemusasiakirjasta kaikkine liitteineen sekä kaikista täydennyksistä liitteineen kaksi (2) kpl kirjallisia kopioita. Hakemusasiakirjat (tekstit) pyydetään toimittamaan myös sähköisessä muodossa ja viranomaiskäyttöön myös suojaamattomassa muodossa (). Lisäksi hakijaa pyydetään ilmoittamaan sähköpostiosoite, jos päätös halutaan myös sähköpostitse. Täydennys on toimitettava aluehallintovirastoon sähköisenä sekä täydennyskohdan 57 mukaisesti kirjallisena viimeistään Hakemus, jota ei ole täydennetty määräajassa, voidaan jättää tutkimatta (ympäristönsuojelulain 40 1 mom). Täydennyksessä on ilmoitettava asian Dnro PSAVI/2744/2017. Lisätietoja antaa ympäristöylitarkastaja Turkka Rekola, puh tai , sähköposti: turkka.rekola@avi.fi Ympäristöylitarkastaja Turkka Rekola