Topografia ja purot. puro 5-10 metriä metriä metriä metriä metriä metriä. km 0,0 0,2 0,4

Transkriptio

1

2 Topografia ja purot puro 5-10 metriä metriä metriä metriä metriä metriä Ramsinkan naksen puro km 0,0 0,2 0,4

3 Tulvalle alttiit alueet tulvaraja 1,2 m tulvaraja 2,5 m km 0,0 0,2 0,4

4 Arvokkaat luontokohteet 1/2 lepakkokohde (14-16) lintukohde (9-13) kasvikohde (1-8) km 0,0 0,2 0,4 Tiedot Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmästä

5 Arvokkaat luontokohteet 2/2 puro (21) suojelukohde (23,24) matelija- ja sammakkoeläinkohde (22) geologinen kohde (17-20) km 0,0 0,2 0,4 Tiedot Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmästä

6 Arvokkaat luontokohteet 1 NUMERO 1 Nimi: RAMSINNIEMEN POHJOISRANTA Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on melko kapea ja paikoin jyrkkä rinnemaa, jota luonnehtivat alaosan tuoreet lehdot ja yläosan kuivat "puolilehdot". Etenkin rinteen yläosissa kasvaa usein paikoin metsämaarianheinää. Kohteen edustavin lehto-osa sijaitsee eteläpään jyrkässä laakson kaltaisessa painaumassa, jonka yläreunassa on komea muinaisrantakivikko, mutta miltei yhtä edustavaa (joskin hiljan hakattua) lehtoa on myös kahdessa pohjoisemmassa vastaavassa kohdassa. Metsämaarianheinän lisäksi kohteen lehtokasvistoon kuuluvat mm. mustakonnanmarja, näsiä, lehtokuusama, sinivuokko, kevätlinnunherne, metsävirna, lehtokorte, jänönsalaatti, kurjenkello, metsäruusu ja koiranheisi. Lisätieto: ARVOLUOKKA: III (Helsingissä silmälläpidettävät lajit mustakonnanmarja, metsämaarianheinä ja metsävirna). Lisäarvoina Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit yövilkka, kevätlinnunherne, lehtokorte, lehtokuusama, metsäruusu, näsiä ja särmäputki (rannalla) sekä kohteen laajuus ja eteläpään rinnelehdon edustavuus. ARVON YLLÄPITO: ja 2000-luvuilla kohteessa on suoritettu hakkuita turhan rankoin menetelmin (mm. syviä ajouria). Tällaista toimintaa tulee jatkossa välttää. NUMERO 2 Nimi: RAMSINNIEMEN ETELÄRANTA Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Suurin osa kohteesta koostuu suojattomasta kivikkorannasta, jonka kasvistoa luonnehtivat mm. meriluikka, suolavihvilä, merirannikki, meriasteri, meriputki, siniheinä, iso- ja pikkurantasappi, keltamaite ja rannan yläosan ruohokanukka. Koivulahden perukkaa kohti kasvillisuus muuttuu ensin matalakasvuiseksi merenrantaniityksi, sitten ruovikoksi. Niityllä kasvavat mm. särmäputki, käärmeenkieli, rantanätkelmä, hetekaali ja runsas lännenmaarianheinä. Ruovikon rannan puolen upottavalla ajautumisrudalla kasvaa vesinenättiä. Lisätieto: ARVOLUOKKA: I (alueellisesti uhanalaiset laji ruskokaisla ja vesinenätti). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävä laji pikkurantasappi ja Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit rantayrtti, isorantasappi, käärmeenkieli, särmäputki ja merinätkelmä. Kohteen itäisin pää on yksityisaluetta. NUMERO 3 Nimi: KORTLAHDEN KALLIONIEMI Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Jyrkkärinteisen ja maisemallisestikin merkittävän niemen kärjessä kalkkisuoninen kallio tulee esille pitämään yllä kaunista ja monilajista kallio- ja ketokasvillisuutta. Kohteen putkilokasveihin kuuluvat mm. mäkikuisma, haisukurjenpolvi, haurasloikko, kissankäpälä, karvakiviyrtti, lituruoho, kissankello, ketokeltto, mäkihorsma, litteänurmikka, metsäapila, keto-orvokki ja kalliokielo. Kohteen jäkälä- ja sammallajisto tulisi selvittää. Lisätieto: ARVOLUOKKA: II (Helsingissä silmälläpidettävä laji kissankäpälä ja huomattavat lisäarvot). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävä laji kissankäpälä, Helsingissä muuten huomionarvoinen laji mäkihorsma, luonnontilaisuus (yksityisellä lasten kesäkotialueella jyrkkyytensä takia muusta niemestä köysin erotettuna), näyttävyys ("kukkaiskallio") ja sijainti (Ramsinniemellä ainoa todellinen "kukkaiskallio"). Kohteessa kasvaa myös kookas ja tanakka piippo, mahdollisesti mäkinurmipiippo, jonka läsnäolo Suomessa on vielä selvitystä vailla. Mikäli kasvi todella osoittautuu tuoksi lajiksi, on harkittava kohteen nostamista arvoluokkaan I.

7 NUMERO 4 Nimi: RAMSINKANNAKSEN LEHTO Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohteen kasvillisuus on pääosin kosteaa lehtoa (isoalvejuuri- ja hiirenporraslehtoa), mutta sisäosissa on myös saniaiskorpilaikkuja. Puuston muodostavat kuusi, hieskoivu, tervaleppä, haapa ja pihlaja. Alempien kerrosten kasvistoon kuuluvat sekä korpisara että hentosara - molemmat Helsingin harvinaisuuksia - ja joukko yleisempiä kosteiden lehtojen ja korpien kasveja, kuten koiranheisi, mustaherukka, pohjanpunaherukka, jänönsalaatti, korpipolkusara, tähtisara, tesma ja maariankämmekkä sekä runsaat suo-orvokki ja rantamatara. Lisätieto: ARVOLUOKKA: II (Helsingissä erittäin uhanalainen laji korpisara). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävä laji hentosara, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit yövilkka ja maariankämmekkä sekä kohteen varsin hyvä luonnontilaisuus. RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Tarpeetonta kulkemista kohteessa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia. NUMERO 5 Nimi: LÄNSI-RASTILAN KALLIONEVA Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on pieni upottava suo kallioiden välisessä altaassa. Enin osa suosta on luhtaista nevaa, jota luonnehtivat pullosara, vehka, tähtisara, pyöreälehtikihokki, luhtavilla, terttualpi, kurjenjalka ja isokarpalo. Rimmissä kasvaa mutaluikkaa. Rämemäisten laitojen kasvistoon kuuluvat mm. pallosara, tupasvilla, juolukka ja suopursu. Lisätieto: ARVOLUOKKA: III (Helsingissä silmälläpidettävä laji pyöreälehtikihokki). Lisäarvona kasvillisuustyypin erikoisuus (poikkeuksellisen vetinen kalliosuo). RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Tarpeetonta kulkemista kohteessa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia. Suo on osittain vaarallisen upottava. NUMERO 6 Nimi: RASTILAN RINNEKORPI Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on kallioiden välisessä laaksossa sijaitseva kosteikkokokonaisuus, joka alkaa mäen päällä sijaitsevasta pienestä suosta ja jatkuu rinnettä alas lähes Vartiokylänlahden rantaan saakka. Pieni suo on pääosin upottavan vetinen ja kalliosoille harvinaislaatuisesti ruovikkoinen. Vallitsevan karun nevan lisäksi suossa on etenkin laidoilla korpimaisia ja rämemäisiä osia. Suosta alkava osittain perattu puro ruokkii rinnelaaksoa, jonka mosaiikkimaiseen kasvillisuuteen sisältyy erilaisia korpityyppejä (mm. isoalvejuurikorpea) märkine painaumineen. Lisätieto: ARVOLUOKKA: III (Helsingissä silmälläpidettävät lajit hentosara, pyöreälehtikihokki ja mesimarja). Lisäarvoina Helsingissä muuten huomionarvoinen laji maariankämmekkä, luonnontilaisuus (näyttävää kuusikkoa) ja kohteen laajuus. RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Tarpeetonta kulkemista kohteen kosteimmissa osissa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia.

8 NUMERO 7 Nimi: RASTILAN NEVA Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Suo on Helsingissä ainutlaatuinen mesotrofinen (keskiravinteinen) rämemättäinen ja ruopparimpinen ruohoinen saraneva. Suon huomattava ravinteisuus ilmenee mm. jouhiluikan (runsas), hernesaran ja hentosuolakkeen läsnäolona; kaikille kolmelle kohde on ainoa suokasvupaikka Helsingissä. Suolla kasvavat pyöreälehtikihokin seurassa pikkukihokki ja pitkälehtikihokki ainoalla helsinkiläispaikallaan. Suon laiteita koristaa näyttävän runsas maariankämmekkä. Ainakin yhden korpimaisen mättään kupeessa asustaa herttakaksikko. Muita suon kasveja ovat mm. luhtarölli (poikkeuksellisen runsas), riippasara, tähtisara, pallosara, luhtavilla, solmuvihvilä (harvoin soilla!), jäkki, rätvänä, isokarpalo ja suopursu. Suosta on käytetty myös nimeä Valkkusuo, koska pikkukämmekkä suovalkku on ilmoitettu löydetyksi siltä. Toistuvista etsinnöistä huolimatta lajia ei kuitenkaan ole kohteesta tavattu ja 2000-luvuilla. Lisätieto: ARVOLUOKKA: I (Helsingissä äärimmäisen uhanalaiset lajit pitkälehtikihokki ja pikkukihokki sekä Helsingissä hyvin harvinainen ympäristötyyppi mesotrofinen ruohoinen saraneva). Lisäarvoina Helsingissä vaarantunut laji herttakaksikko, Helsingissä silmälläpidettävät lajit pyöreälehtikihokki ja jouhiluikka, Helsingissä muuten huomionarvoinen laji maariankämmekkä sekä kohteen säilyneisyys ja esteettiset arvot (kaunis pikkusuo). RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Kohde on luonnonsuojelualue, jolla liikkuminen on sallittua vain jalkaisin ja ainoastaan merkittyjä polkuja ja pitkospuita pitkin. NUMERO 8 Nimi: LOHINIEMI Kuvaus: KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde on (toistaiseksi) hyvin säilynyt Ison Kallahden pohjoisrannan rantaniitty- ja hietikko-osuus. Yhdessä kohdassa vesirajaa kasvaa ruostesaostetta muodostavan valuveden vaikuttamalla paikalla Helsingissä hyvin harvinaista rantaleinikkiä. Vielä 1990-luvulla esiintymä oli kukoistava ja runsaasti kukkiva, mutta vuonna 2006 lähinnä tupassaran aiheuttama umpeenkasvu oli miltei tukahduttanut sen. Selkävesialueen edustavimpiin kuuluvan rantaniityn kasvistoon kuuluvat lukuisien yleisempien lajien ohella pikkurantasappi, isorantasappi, käärmeenkieli, rantanätkelmä, hentosuolake, ruokonata, käenkukka ja pikkuluikka (vesirajassa). Hiekkarantaosuuksilla kasvavat mm. merisinappi, merinätkelmä, suola-arho, rantaukonnauris ja kierumatara sekä uutena tulokkaana runsas rantaputki. Lisätieto: ARVOLUOKKA: I (Helsingissä äärimmäisen uhanalainen laji rantaleinikki). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävä laji pikkurantasappi, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit hentosuolake, isorantasappi, käärmeenkieli, merinätkelmä ja suola-arho sekä kohteen kohtalainen säilyneisyys, monipuolisuus (erilaisia rantatyyppejä) ja sijainti (Vuosaaren mantereen harvoja säilyneitä selkävesityypin rantoja). ARVON YLLÄPITO: Rantaleinikkiä voisi yrittää auttaa raivaamalla sen kasvupaikka avoimeksi. Rantakasvillisuuden kulutuksen hillitseminen tavalla tai toisella olisi suotavaa. RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Kasvillisuuden edustavuuden ylläpitämiseksi kulkeminen alueella on suotavaa vain olemassa olevia polkuja pitkin. NUMERO 9 Nimi: RAMSINNIEMI Luokka: Linnustollisesti arvokas kohde Kuvaus: Kuusimetsäinen ja sekametsäinen metsäalue rantoineen (jossa paikoin hieman tervaleppää), pohjoispää suojelualuetta ja kohteen tärkein osa (vanha kuusikko runsaine lahopuineen), muutoin osin hakattua, vaihtelevan ikäistä metsää. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT: Pohjoispään vanha kuusikko, muuten sekapuusto, lahopuut, kosteat-rehevät painanteet joissa haapaa ym.

9 PESIMÄLINNUSTO: Runsas havumetsän ja sekametsän peruslajisto, lisäksi mm. pikkukäpylintu, pikkutikka, harmaapäätikka, kultarinta, palokärki, peukaloinen, töyhtötiainen, mahdollisesti idänuunilintu. HUOM! kohteessa luottamuksellisia pesimätietoja. RAJOITUKSET: Kohteessa on luonnonsuojelualue Ramsinniemen lehto, jossa saa liikkua vain merkittyjä polkuja ja pitkospuita pitkin. NUMERO 10 Nimi: RAMSINKANNAS Luokka: Linnustollisesti arvokas kohde Kuvaus: Länsipuoli pihoja ja puutarhoja (omenapuita), "päätien" itäpuolella pieni rantalepikko jossa vanhaa puustoa ja lahopuuta. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT: Vanha puusto, hedelmäpuut, rehevät puutarhat, lahopuut. PESIMÄLINNUSTO: Rikas lehtimetsän ja pihojen peruslinnusto, lisäksi pikkutikka, satakieli, mustapääkerttu ja kultarinta. NUMERO 11 Nimi: VARTIOKYLÄNLAHDEN ITÄPUOLINEN METSÄ Luokka: Linnustollisesti arvokas kohde Kuvaus: Kuusivoittoinen metsäalue, jossa kuivia männiköitä, reheviä, lehtomaisia metsäalueita ja paikoin hyvin vanhaa puustoa sekä lahopuita. Paljon ulkoilukäyttöä erityisesti reunaosissa; lounaisosassa pieni suoalue. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT: Vanha puusto, lahopuut, rauhallisempi keskiosa, suoalue, tervalepikot, lehtomaiset painanteet. PESIMÄLINNUSTO: Runsas metsien peruslajisto, lisäksi pikkusieppo, peukaloinen, palokärki, idänuunilintu, lehtokurppa, töyhtötiainen, uuttu- ja sepelkyyhky, kultarinta ym. HUOM! kohteessa luottamuksellisia pesimätietoja. NUMERO 12 Nimi: KORTLAHDEN KOULUTUSKESKUS Luokka: Linnustollisesti arvokas kohde Kuvaus: Sekametsäalue, jossa vanhaa puustoa, pohjoisosa suojeltu (pieni, kosteapohjainen korpikuusikkoalue). Lisätieto: AVAINTEKIJÄT: Vanha puusto, lahopuut. PESIMÄLINNUSTO: Runsas metsän ja toisaalta pihojen-pensaikkojen peruslajisto, lisäksi leppälintu, pikkutikka, kultarinta ja satakieli. HUOM! kohteessa luottamuksellisia pesimätietoja. RAJOITUKSET: Kohteessa on luonnonsuojelualue Rastilan neva, jonka alueella tulee liikkua merkittyjä polkuja ja pitkospuita pitkin. NUMERO 13

10 Nimi: UUTELAN ULKOILUPUISTO Luokka: Linnustollisesti arvokas kohde Kuvaus: Monipuolinen metsäalue, jossa et.osassa laaja suoalue (avoin, pensaikkoinen-ruoikkoinen), sitä ympäröivät ja lähialueen kuusikot, pohjoisempana sekametsää, männikköä ja kuusikoita, aivan pohj.osa linnustollisesti melko huonoa talousmetsää. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT: Monipuolisuus, suoalue pohjoispuolisine kuusikoineen arvokkain osa aluetta. PESIMÄLINNUSTO: Erittäin runsas metsien peruslajisto, lisäksi harmaapäätikka, palokärki, närhi, sepelkyyhky, puukiipijä, hömötiainen. NUMERO 14 Nimi: VARTIOKYLÄNLAHTI Luokka: Lepakkokohteet Kuvaus: Alue on laaja. Se käsittää monia pienvenesatamia ja veneitä varten ruovikkoon ruopattuja kanavia, joissa erityisesti vesisiippa mielellään saalistaa. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT/UHKATEKIJÄT/HOITOSUOSITUS: Vesisiipat saalistavat mielellään pienvenesatamissa ja veneitä varten ruovikkoon ruopatuissa kanavissa. Muilla rannoilla vesisiippaa on harvakseltaan. Yleensä laji vaatii rantapuuston suojaan. Vesisiippa käyttää selvästi lentoreitin kiintopisteinä Vuosaaren siltojen tukitolppia. Erityisesti Kortlahti tarjoaa vesisiipalle suotuisan saalistuspaikan. Pohjanlepakolle alue tarjoaa runsaasti saalistuspaikkoja. Ne lentävät ruovikoiden päällä ja aukkopaikoissa. Lisäksi ne saalistavat venesatamien yllä. Erityisen hyviä pohjanlepakkopaikkoja ovat Koivuniemen venesatama (pieni kolonia), Puotilan kartanon puisto ympäristöineen, Rastilan ulkoilumaja (entinen kartano) ympäristöineen ja Ramsinkannas ympäristöineen. Muut rannat ovat harvakseltaan säännöllisesti pohjanlepakoiden käytössä. Pikkulepakkoa on havaittu Maarlahdessa. Viiksisiippaa on havaittu Vuosaaren sillan ja Ramsinniemen välisellä alueella. Alue on laaja ja vaikuttaa siltä, että viiksisiippa käyttää lähimpänä rantaa sijaitsevia metsiä. Tuuliolojen mukaan viiksisiipat hajaantuvat tai kerääntyvät tietyille alueille. Rastilan ulkoilumajan pohjoispuolinen metsä on todennäköisesti ollut ennen sillan rakennusta hyvä viiksisiippa-alue. Nykyään yhteydet ovat siltojen takia poikki ja viiksisiippa ei havaittu alueella. Ramsinniemestä lepakoilla on hyvä lentoyhteys Vartiosaareen. Pikku Kortlahdestä pääsee rantametsiä pitkin Kallahden suuntaan. Koivuniemestä länteen pitkin Marjaniemen etelärantaa Strömsinlahteen saalistaa harvakseltaan pohjanlepakoita ja muutama yksittäinen vesisiippa. Myös Marjaniemen katujen yllä saalistaa muutama pohjanlepakko. Vartionkylän lahden koillispuolella sijaitsevan kangaslammen läheisyydessä saalistaa muutama pohjanlepakko ja vesisiippa. Lepakoilla lienee alueella useita koloniapaikkoja. Kolonioita on löytynyt yleisöhavaintojen perusteella. Uhkatekijöitä ovat rakentaminen, rantapuuston poistaminen ja muu alueen "siistiminen". Lepakoiden kannalta rantapuusto tulisi säilyttää ja rannat tulisi säilyttää sokkeloisina. Lepakoiden kulkureiteillä tulisi säilyttää puustoa kiintopisteinä. Isoja aukkopaikkoja esim. uimarantoja ei tulisi sijoittaa alueelle. Viiksisiipat karttavat valoa, joten viiksisiippa-alueita ei tulisi tarpeettomasti valaista. SIJAINTI: Alue sijaitsee Puotilan ja Vuosaaren välissä. Alueen rajat muodostuvat seuraavasti: Koivuniemi - Maarlahti - Puotinkylän kartano - Varjakanranta - Vartiokylänlahden perä - Rastilan ulkoilumaja - Kortlahti - Pikku Kortlahti - Ramsinniemi. NUMERO 15 Nimi: KALLAHDENNIEMI Luokka: Lepakkokohteet Kuvaus: Lepakot oleskelevat pääosin Kallahdenniemen koillispuolisilla alueilla. Niemen keskellä kulkeva tie halkaisee alueen: eteläpuolella on pohjanlepakoita ja pohjoispuolella viiksisiippaa ja vesisiippaa. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT/UHKATEKIJÄT/HOITOSUOSITUS: Pohjanlepakot esiintyvät pääasiassa avonaisemmilla paikoilla ja suosivat etelä- ja länsipuolisia alueita. Pohjanlepakot saalistavat myös Leppäniemessä. Muut alueet ovat metsäisempiä. Viiksisiipat viihtyvät alueen männiköissä. Erityisesti Kuningattaren tyvellä on hyvä viiksisiippapaikka. Viiksisiipan

11 kannalta alue on samantapainen kuin Tahvonlahden alue: hiekkaniemi, joka toimii "lumiaitana" eli kerää hyönteisiä. Viiksisiipat yleensä viihtyvät hiekkapohjaisten niemien mäntymetsissä. Vesisiipat seuraavat niemen itäpuolisia suojaisia lahtia. Alueella on paljon yksityisiä rantoja, jonne ei voitu mennä lepakoita kartoittamaan, joten vesisiipan saalistuspaikkoja ei ole voitu kaikkialla tarkistaa. Todennäköisesti vesisiippa saalistaa kaikissa itäpuolisissa lahdissa esimerkiksi Rivelinlahdessa ja Hepolahdessa. Niemellä on todennäköisesti useita kolonioita rakennuksissa. Alue tarjoaa lepakoille suotuisia saalistuspaikkoja, vaikka tuulisi mistä suunnasta tahansa. Lohiniemessä on vanha rantavaja, joka on kesällä todennäköisesti lisääntymiskolonia. Lepakoiden kannalta alue tulisi säilyttää sellaisenaan. Siellä, missä rannoilla on puustoa, se tulisi säilyttää. Viiksisiipat karttavat valoa, joten viiksisiippa-alueita ei tulisi valaista. Alueelta on lentoyhteydet rantaa pitkin Ramsinniemeen päin ja Pikku Kortlahden suuntaan. Lisäksi alueelta on selvästi yhteyksiä Aurinkorannan kautta Uutelan alueelle. Aurinkorannan alue on ennen rakentamista ollut hyvä lepakkoalue. Lepakoita on tullut kesällä sisään kerrostaloasuntoihin. SIJAINTI: Alue käsittää koko Kallahdenniemen sekä ranta-alueen Kallahdenharjusta Lohiniemeen. NUMERO 16 Nimi: UUTELA Luokka: Lepakkokohteet Kuvaus: KUVAUS: Alue on maaseutumainen ulkoilualue. Lepakoiden kannalta alue on erittäin monipuolinen. Kartoittaja tutki Skatan tilan kaikki rakennukset. Niistä löytyi jonkin verran lepakon ulosteita ja perhosten siipiä, jotka yleensä jäävät jäljelle, kun lepakko syö perhosen. Todennäköisesti lepakot käyttävät useita alueen rakennuksista piilopaikkoinaan. Muita todennäköisiä piilopaikkoja ovat kolopuut ja linnunpöntöt. Lisätieto: AVAINTEKIJÄT/UHKATEKIJÄT/HOITOSUOSITUS : Uutelan alueella on vanhoja metsiä, niittyjä, lehmän laidunmaita, pieniä lahtia, rantametsiä sekä vanhoja huviloita pihapiireineen eli sen monipuolisuus mahdollistaa monien lepakkolajien esiintymisen. Alueella on runsaasti pohjanlepakoille soveltuvia saalistusalueita kuten niittyjä, teitä, reuna-alueita yms. Pikkulepakot saalistavat usein samoissa paikoissa kuin pohjanlepakot. Pikkulepakko on löydetty Halkullanniemestä ja Särkkäniemestä. Särkkäniemen alue vaikuttaa erittäin soveliaalta pikkulepakkoalueelta. Vesisiipalle alue tarjoaa suojaisia lahdenpoukamia. Alueella esiintyy runsaasti viiksisiippoja. Viiksisiipat saalistavat lähes koko alueella lukuun ottamatta karuimpia kallioalueita. Metsät ovat osin ylitiheitä viiksisiipoille. Viiksisiippoja saalistaa myös Mustalahden ympäristössä. Rakennustyömaana olevalla, Mustalahden luoteispuolisella alueella ("Urheilukalastajankuja", uimaranta ja Mustalahden venesatama), esiintyi usein viiksisiippaa. Viiksisiipat lentelevät yleensä keskellä työmaata koneiden joukossa. Koko Aurinkoranta on ilmakuvien perusteella ollut ennen rakentamista tärkeä lepakkoalue, joka on tuhoutunut. Mustalahden koillis- ja pohjoispuolisissa metsissä esiintyy hyvin viiksisiippaa. Lepakoiden kannalta kannattaisi harkita Rudträskin palauttamista kosteikkoalueeksi. Alueella oleva maataloutta harjoittava tila eläimineen on todennäköisesti tärkeä lepakoille, eli karjanhoitoa kannattaisi jatkaa. Maatilalla vallitsee lepakoille sopiva hallittu hoitamattomuus. Talon sivurakennuksen alla on kaksi kellaria, joista toinen soveltuisi kunnostettuna hyvin lepakoiden talvehtimispaikaksi. Maatilan pohjoispuolella on kirkkaasti valaistu koirien ulkoiluttamisalue, joka kaavaehdotuksen mukaan on siirtymässä lepakoille tärkeän alueen ulkopuolelle. Viiksisiipat karttavat valoa, joten viiksisiippa-alueita ei tulisi tarpeettomasti valaista. Esimerkiksi valaistuja ulkoilu- tai muita teitä ei tulisi rakentaa. Uhkatekijänä alueella on rakentaminen ja piilopaikkojen menetys. Lepakoiden kannalta uuden tielinjan avaaminen alueen luoteisosaan olisi haitallista. SIJAINTI: Alue sijaitsee Vuosaaressa.

12 Arvokkaat luontokohteet 2 NUMERO 17 Nimi: MERI-RASTILA, MUINAISRANTAMERKKI Luokka: Geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde Kuvaus: Näyttävä lohkareikko, kivet melko kulmikkaita, koko 0,5-2,2 m. Pääosin tasolla noin m mpy. Lisätieto: Sijainti: Vuosaari, Meri-Rastila. Koko: Pääosa 100 m x 100 m, lisäksi lähellä alueet 40 m x 50 m ja 20 m x 20 m. Tila : Luonnontilainen lukuun ottamatta joidenkin kivien pientä louhimista. Harvinainen ja näyttävä muodostuma. Luonnonsuojelu-, opetus- ja tieteellistä arvoa. NUMERO 18 Nimi: MERI-RASTILA, MUINAISRANTAMERKKI, RANTAKIVIKKO Luokka: Geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde Kuvaus: Litorina-meren rantakivikko ja lohkareikko tasolla 30 m mpy. Ikä noin 7000 v. Kivet ovat pyöristyneitä, kooltaan cm, isot lohkareet ovat kulmikkaita. Lisätieto: Sijainti: Vuosaari, Meri-Rastila. Koko: Parhaiten säilynyt tiheä kivikko 30 m x 60 m. Lisäksi laajemmalla alueella (pituus 400 m) on samaan muodostumaan kuuluvia pienempiä kivikkoja ja lohkareita. Tila : Lähes luonnontilainen, tosin muodostuma on katkaistu ulkoilutiellä. Komea nähtävyys. Luonnonsuojelu-, opetus- ja tieteellistä arvoa. NUMERO 19 Nimi: VUOSAARI, HISTORIALLINEN KIVILOUHOS Luokka: Geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde Kuvaus: Yksi iso kivilouhos kallion itärinteessä ja kaksi pientä etelärinteessä. Lisätieto: Sijainti: Vuosaari, Pohjavedenpuiston eteläosa. Koko: 50 m x 140 m alueella. Tila v. 2006: hyvä. NUMERO 20 Nimi: VUOSAARI, MUINAISRANTAMERKKI Luokka: Geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde Kuvaus: Litorina-meren rantakivikko.

13 Lisätieto: Sijainti: Pohjavedenpuiston luoteisreuna. Koko: 40 m x 100 m. Tila vuonna 2006 hyvä. NUMERO 21 Nimi: RAMSINKANNAKSEN PURO Luokka: Pienvesi: Purot ja ojat Kuvaus: Ramsinkannaksen puron valuma-alue on pientalovaltaista. Alueen reuna on metsäistä. Ramsinkannaksen alajuoksu on kaavoitettu asuinalueeksi. Puron vedenlaatu on ollut välttävä (2004). Puron alajuoksulla on esiintynyt tulvimista ja tiepenkan sortumia. Puron ympäristö on lepakkoaluetta ja alajuoksun ympäristö on lisäksi linnustoaluetta. Rakennusvirasto on suunnitellut rakentavansa kaksi maavallia, jotka tulevat estämään Länsi-Rastilan kallionevasta tulevien vesien valumisen Ramsinkannaksenpuroon. Veden laatu voi jo sen myötä parantua. Lisätieto: NUMERO 22 Nimi: UUTELA Luokka: Matelija- ja sammakkoeläinkohteet Kuvaus: KUVAUS: Alue on maaseutumainen ulkoilualue Vuosaaren itäosassa. Särkkäniemen kärjessä olevalla luonnonsuojelualueella on kaksi lampea, joissa on runsas sammakkokanta. Tavallisen sammakon lisäksi alueella on myös viitasammakoita. Uutelassa on myös kyiden talvehtimispaikka. Käärmeitä ei enää ole runsaasti, ehkä vain kymmenkunta täysikasvuista yksilöä. Alueella on monimuotoista elinympäristöä ja maataloutta harjoittava tila eläimineen. UHAT: Vuosaaren rakentaminen pienentää Uutelan aluetta ja ihmistoiminta lisää alueen kuormitusta, joka osuu matelijoiden ja sammakkoeläinten kannalta harmilliseen aikaan. Siian kalastus on erittäin aktiivista Särkkäniemellä jäiden lähdön aikaan, jolloin myös juuri talvihorroksesta heränneet käärmeet paistattelevat näkyvillä. Kalastusta tapahtuu runsaasti myös luonnonsuojelualueella, eivätkä kalastussäännökset luonnonsuojelualueilla ole selkeitä. Hiukan myöhemmin keväällä Särkkäniemi on lintubongarien suosimaa aluetta (Arktika, arktisten vesilintujen kevätmuuton seuraaminen). Myös Vuosaaren uuden sataman käyttöönotto todennäköisesti lisää ihmistoimintaa alueella. TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA: Opastusta Särkkäniemen luonnonsuojelualueella tulee parantaa. Opastauluissa huomiota on kiinnitettävä erityisesti koirien kiinnipidosta muistuttamiseen (lähellä on koirapuisto) ja polkupyöräilyn kieltämiseen luonnonsuojelualueella. Lisäksi alueelle on saatava kalastussäännöksiin liittyvää opastusta. Kalastukselle tulee osoittaa sallitut kalastusalueet, sillä kalastajat poikkeavat poluilta kalapaikkoja etsiessään. Opasteissa tulee kertoa ainakin sallituista/kielletyistä kalastustavoista ja -ajoista sekä tarvittavista luvista. Lintubongareita varten Särkkäniemelle tulee rakentaa lintutorni, sillä myös bongarit poikkeavat luonnonsuojelualueen poluilta. Alueen tulentekopaikoilla tulee olla polttopuuta jatkuvasti saatavilla. (Lehtitietojen mukaan tulentekopaikka aiotaan poistaa.) Ajoneuvoliikennettä alueelle saattaa olla tarvetta rajoittaa tulevaisuudessa. Alueen parkkipaikalle tulee laittaa polkupyörätelineitä. Luontopolun viitoitusta ja opastauluja (haalistuneet) tulee kehittää. Matojenkeruupaikkaa tulee hoitaa. Lisätieto: MUITA HUOMIOITA: Erityisesti tätä virkistysaluetta käyttävä yleisö on kansainvälistä, joten opasteita kannattaa tehdä myös muilla (englanti, venäjä) kuin vain virallisilla kielillä. NUMERO 23 Nimi: RAMSINNIEMEN LEHTO Luokka: Suojelukohde, Luonnonsuojelualue

14 Kuvaus: Suojelualueella on varjoisaa kuusikkoa, rehevää rantalehtoa ja korkeimmilla kallioilla männikköä. Litorina-meren aikaisesta vedenkorkeudesta kertovat rantatyrskyjen hiomat rantakivet, jotka nyt ovat kasvillisuuden peitossa. Keväällä kukkivat sinivuokot, kurjenkellot ja kevätlinnunherneet, kesällä kotkansiipi ja hiirenporras valtaavat saarnien, vaahteroiden, tuomien ja tervaleppien varjostamat alustat. Ramsinniemen lehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on myös linnustollisesti arvokas. Kulkija voi tutustua pikkutikkaan, palokärkeen, kultarintaan, peukaloiseen, mustapääkerttuun tai jopa idänuunilintuun. Lisätieto: NUMERO 24 Nimi: RASTILAN NEVA Luokka: Suojelukohde, Luonnonsuojelualue Kuvaus: Rastilan neva edustaa Suomenlahden rannikkovyöhykkeen nuorta soistumaa. Se sisältää Helsingin muihin soihin verrattuna poikkeuksellisen ravinteikkaita osia. Suon keskus on kapealti lähes avointa nevaa, ja sitä ympäröi soistunut kangaskorpimainen vyöhyke. Alueen kasvilajiluettelo on mielenkiintoinen. Tutumpien karpalon ja peräti kolmen eri kihokkilajin, pyöreälehti-, pitkälehti-, ja pikkukihokin lisäksi nevalla kasvavat mm. jouhiluikka, rätvänä ja suosuolake. Suolla viihtyy myös kaksi kämmekkää eli orkideaa. Keskikesällä maariankämmekkä koristaa kukillaan nevan reunaosia. Sen sijaan heinä-elokuussa kukkiva matala suovalkku ei herätä huomiota koollaan eikä värillään. Alueella on kielletty mm. kasvien ja kasvinosien ottaminen. Lisätieto: