Ohje kalastuslain siirtymäkaudelle

Transkriptio

1 Kalastusalueesta kalatalousalueeksi Johdanto Kalastuslain (379/2015) mukaan kalastusalueet korvataan kalatalousalueilla. Siirtymäkaudella, joka loppuu , kalastusalueet jatkavat toimintansa ja hoitavat osan kalatalousalueille laissa säädetyistä tehtävistä. Uudet kalatalousalueet kokoontuvat ensimmäisen kerran vuoden 2019 alussa ELY keskuksen kutsumana. Tämä muistio sisältää ohjeita kalastusalueen toiminnan lopettamisesta ja siirtymävaiheen asioista. Ohje voi myöhemmin täydentyä ja tarkentua. Päivitetty ohje pidetään saatavilla netissä osoitteessa ahven.net/kalatalousalueet Kalastusalueen toiminta Kalastusaluetoiminnan päättyminen Kalastusalueen tulee jatkaa toimintaansa asti. Tänä aikana se hoitaa uuden kalastuslain määräämät tehtävät, jotka ovat: Kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedottaminen Kalastuksenvalvonnan järjestäminen Kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen Viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille, sekä muut ELY keskuksen tulosohjaukseen sekä lakiin perustuvat tehtävät. Lisäksi kalastusalueet hoitavat sopimuksiin tai sitoumuksiin perustuvat tehtävänsä, kunnes nämä voidaan siirtää perustettavan kalatalousalueen hoidettavaksi. Kalastusalueen toiminta jatkuu purkamiseen asti omien ohjesääntöjen mukaan. Kalastusalueen ei tule soveltaa uuden kalastuslain säännöksiä kalatalousalueen toiminnasta. Kalastusalueen virallinen purkaminen tapahtuu kalastusalueen kokouksessa. Viimeinen kokous voidaan pitää vuoden 2018 lopussa tai 2019 alussa, kuitenkin niin, että viimeinen tilinpäätös voidaan kokouksessa hyväksyä eikä suuria kustannuksia ole sen jälkeen odotettavissa. Tarkempi ajankohta valitaan kalastusalueen vuosirytmiin sopivalla tavalla. Vuoden 2018 aikana on kalastusalueen on valmistauduttava alueen purkamiseen. Näitä tehtäviä ovat: Kalastusalueen isännöitsijä ja hallitus varmistavat, että kalastusalueen saamiset (esim. lupatulot) on maksettu kalastusalueen tilille. Isännöitsijä tai hallitus käy läpi kalastusalueen voimassa olevat sopimukset ja laatii niistä luettelon. Luetteloon tehdään jokaisen sopimuksen osalta merkintä, 1) onko se suoraan kalastuslain 131 mukaan uudelle kalatalousalueelle siirrettävä, 2) onko se siirrettävä johonkin toiseen kalatalousalueeseen, kuin mihin enin osa lakkautettavasta kalastusalueesta kuuluu, tai 3) onko sopimuksen siirrossa epäselvyyksiä, joita täytyy selvittää ELY keskuksen kanssa.

2 Isännöitsijä luetteloi myös muut siirrettävät saatavat, kuten Aluehallintovirastoon tehdyt omistajakorvausvarojen talletukset, ja merkitsee luetteloon saatavan tai talletuksen erääntymisajankohdan. Hallitus palauttaa vanhaan kalastuslakiin perustuvat omistajakorvausvarat (kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksupalautukset) ELY keskukselle. Palautukset tehdään noudattaen ELY keskukselta tulevaa ohjeistusta. Isännöitsijä huolehtii siitä, että kalastusalueen arkisto on järjestyksessä niin, että se voidaan siirtää kalatalousalueelle tai kansallisarkistoon. Noudatetaan kalastusalueiden arkistointiohjetta. Kalastusalueen vuosikokouksessa 2018 päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi seuraavista asioista: Päätetään isännöitsijän tehtävien hoitamisesta vuonna 2019 sekä kalastusalueen lakkauttamiseen liittyvät tehtävät. Päätetään työstä maksettava korvaus. Kalastusalueen sopimukset päätetään siirtää kalatalousalueelle hallituksen valmisteleman luettelon mukaisesti. Päätetään hakea tarvittaessa ELY keskukselta päätös siirtämisestä, jos jonkun sopimuksen siirtäminen on kalastuslain 131 :n valossa epävarmaa. Jo tässä vaiheessa voidaan myös päättää kalastusalueen varallisuuden siirtämisestä kalatalousalueelle. Päätös on toimeenpantavissa vasta vuonna 2019 sen jälkeen, kun kalatalousalue on avannut itselleen pankkitilin. Kalastusalueen toiminta vuonna 2019 Kalastusalueiden kalastuslain mukaisten tehtävien hoito päättyy Vuoden 2019 puolella kalastusalueen toiminta rajoittuu toiminnan lopettamiseen ja tehtävien siirtoon liittyviin asioihin. Tehtäviä hoidetaan vuonna 2018 valittu selvitysmies (selvitysmiehenä voi toimia esimerkiksi isännöitsijä). Huolehditaan laskuista, tilinpäätöksestä ja kalastusalueen viimeisen kokouksen järjestämisestä. Irtisanotaan palvelusopimukset, liittymät, vakuutukset. Huolehditaan viimeisistä ALVpalautushakemuksista mahdollisimman ajoissa. Arvonlisäveroilmoitus on annettava jokaiselta verokaudelta arvonlisäverovelvollisuuden päättymiseen saakka, vaikka varsinaista toimintaa ei olisi enää ollut. Lisätietoja verohallinnon verkkosivuilta Vuoden alussa on järjestettävä kalastusalueen viimeinen kokous, jossa hyväksytään vuoden 2018 tilinpäätös, myönnetään vastuuvapaudet ja päätetään kalastusalueen purkamisesta. Selvitysmies tekee lopettamisilmoituksen verohallintoon. Viimeisen kokouksen asiat Kalastusalue päättää alueensa purkautumisesta ohjesääntönsä mukaisesti. Kokouksen tulee olla erittäin hyvin valmisteltu. Useimpien kalastusalueiden ohjesäännössä lukee: "Mikäli kalastusalueen rajat muutetaan tai alue purkautuu, päättää kalastusalueen kokous, miten kalastusalueen omaisuus jaetaan tai käytetään."

3 Päätösvalta omaisuuden käytöstä tai jaosta koskee omia varoja (mukaan lukien raha varat, kalusto ja muu irtain omaisuus, sijoitukset ja saatavat) muttei kalastuslain mukaan kalastuksenhoitomaksuina, viehekalastusmaksuina tai kalastonhoitomaksuina kertyneitä varoja, joita kalastusalueelle on tullut vesien omistajille jaettavaksi. Jos vesienomistajat ovat (valtakirjalla tai muulla vastaavalla) luovuttaneet omistajakorvauksiaan tai viehekalastuspalautuksiaan kalastusalueelle vapaasti tai määritettyyn käyttöön, tulee nämä varat siirtää kalatalousalueelle samoilla ehdoilla, kuin ne on luovutettu kalastusalueelle. Viimeinen kokous kannattaa pitää keväällä 2019 siten, että siinä voidaan hyväksyä vuoden 2018 tilinpäätös ja myöntää vastuuvapaus hallitukselle ja muille vastuullisille toimijoille. Kokouskutsussa ilmoituksessa mainitaan, että kokous päättää kalastusalueen purkautumisesta ja omaisuuden käytöstä (mikäli tästä ei päätetty jo 2018). Kokouksen asiasisältö Päätetään kalastusalueen purkamisesta Päätetään omien varojen käytöstä tai luovuttamisesta (mikäli tästä ei päätetty jo 2018) Todetaan sopimusten, sitoumusten, oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen kalatalousalueelle, siltä osin, kuin vuonna 2018 on jäänyt käsittelemättä (luettelo pöytäkirjan liitteeksi) Viimeisen toimintavuoden 2018 tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Hyväksytään vuonna 2018 valitun selvitysmiehen toimet kokoukseen asti ja päätetään jäljellä olevista tehtävistä (Esimerkiksi veroilmoitus, purkamisilmoitus, palvelusopimusten irtisanominen, varallisuuden siirtäminen kalatalousalueelle ja pankkitilin päättäminen). Päätetään selvitysmiehen loppuselvityksen muodosta. Loppuselvityksestä on käytävä ilmi, miten varoja on käytetty. Asioiden hoitaminen purkamispäätöksen jälkeen Kalastusalueen juoksevien asioiden hoitaminen vuonna 2019 on varmistettava sopimalla asioiden hoitamisesta isännöitsijänä toimivan henkilön tai yhteisön kanssa erikseen. Kalastusalueen viimeisen kokouksen jälkeen hoidettavat asiat: Maksettava viimeiset laskut Toimitettava arkisto kalatalousalueelle (pysyvästi säilytettävät asiakirjat voidaan siirtää Kansallisarkistoon) Arvonlisäverotukseen liittyvät velvoitteet Tehdään toiminnan lopettamisilmoitus verohallintoon. Jos hallinnassa on kiinteistöjä tai huoneisto osakkeita, verohallintoon lähetettävään ilmoitukseen pitää liittää selvitys siitä, kenelle nämä siirtyvät (Y4 lomakkeen lisätiedot kohta). Tiedot välittyvät samalla Y4 lomakkeella arvonlisäverollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin että työnantajarekisteriin.

4 Maksetaan jäljellä oleva oma pääoma kalastusalueen päättämälle taholle (kalatalousalueelle). Annetaan kalatalousalueelle loppuselvitys, josta käy ilmi mihin rahaa on käytetty vuonna 2019 (tilinpäätöksen ja luovutushetken välinen erotus) Lopetetaan kalastusalueen pankkitilit Loppuselvitys Kalastusalueen rahankäytöstä vuonna 2019 on tarpeen tehdä erillinen selvitys, josta käy ilmi varojen käyttö tilinpäätöksen jälkeen. Jos kalastusalueen varat ja velat siirretään suoraan kalatalousalueelle, on mahdollista myös avata kalatalousalueen kirjanpito ikään kuin jatkamaan suoraan kalastusalueen tilejä. Vuosikokous tekee siinä tapauksessa päätöksen, että kalastusalueen vuoden 2019 kirjanpito hoidetaan kalatalousalueen kirjapidon kautta. Loppuselvitys voi olla muodoltaan vastaavankaltainen kuin tilinpäätös, mutta käsittää vain vuoden 2019 ensimmäiset kuukaudet. Loppuselvitys annetaan kalatalousalueelle ja kalastusalueen hallituksen jäsenille tarkastettavaksi. Lisäksi selvitysmies huolehtii että kalastusalueen jäsenet voivat halutessaan tutustua selvitykseen. Loppuselvityksestä ei vaadita tilintarkastusta tai muuta hyväksymismenettelyä. Muut huomioitavat asiat Jos kalastusalueella on ollut nimissään esimerkiksi vesitalouslupia (kunnostushankkeita, kunnossapitovelvoitteita ym.) täytyy lupien siirtämisestä tehdä päätös ja luvanmyöntäjälle on ilmoitettava luvanhaltijan vaihdoksesta. Jos kalastusalueella on meneillään olevia hankkeita, on näiden hoitamisesta annettava kalatalousalueelle riittävät ohjeet. Jos hanke on saanut valtiolta avustusta, antaa ELY keskus ohjeita avustuksen käytöstä. Ks. Hankeavustusten osalta tarkemmat ohjeet kohdasta Erilliskysymykset. Jos kalastusalueella on meneillään olevia oikeuskäsittelyjä (hakemuksia, valituksia ym.), näiden asianosaisuus siirtyy kalastuslain 131 mukaan uudelle kalatalousalueelle. Kalastusalueen on huolehdittava siitä, että kalatalousalueelle annetaan riittävät tiedot asian käsittelyvaiheesta ja mahdollisista tulossa olevista määräpäivistä. Jos on epäselvyyttä siitä, mille kalatalousalueelle asianosaisuus siirtyy, on asiasta keskusteltava ELY keskuksen kanssa. Erilliskysymyksiä Kalastusalueen omaisuuden käyttö ja luovuttaminen Kalastusalueen oman omaisuuden (omat rahavarat ja omaisuus) käytöstä päättää kalastusalueen kokous alueen sääntöjen mukaisesti. Kalastusalueen päätökset omien varojen käytöstä tai siirtämisestä on kirjattava tarkasti kokouksen pöytäkirjaan.

5 Omaisuus on mahdollista esimerkiksi lahjoittaa yleishyödylliseen tarkoitukseen, joka vastaa kalastusalueen tarkoitusta. Perustettava kalatalousalue on sopiva vastaanottaja. Kalatalousalue tai muu yleishyödyllinen yhteisö voi vastaanottaa lahjoituksia ilman lahjaveroa. Kalastusalueen omaisuuteen voi sisältyä erilaista kalustoa, kuten vene, toimistokoneita ym. Kaluston käyttöarvo on useimmiten parempi kuin käytetyn tavaran myyntihinta. Kalusto siirretään mahdollisuuksien mukaan lahjana kalatalousalueelle. Omaisuuteen voi sisältyä myös sijoituksia, kuten osakkeita. Kalatalousalueelle siirrettävä omaisuus sekä sopimukset, sitoumukset oikeudet ja velvoitteet listataan mahdollisimman tarkasti. Listaan merkitään myös aluehallintovirastoon tehdyt talletukset ja ajankohdat, milloin ne on mahdollista hakea takaisin kalatalousalueelle (kalastuslain mom). Jos kalastusalueella on tilillään jakamattomia vanhaan kalastuslakiin perustuvia omistajakorvauksia ja viehekalastuspalautuksia, nämä varat on kalastuslain 132 mukaan luovutettava ELYkeskukselle. ELY keskus lähettää kevään 2018 aikana ohjeen kalastusalueille korvausten siirrosta. Uuteen kalastuslakiin perustuvat jakamattomat omistajakorvaukset siirretään suoraan uudelle kalatalousalueelle. Jos vesienomistajat ovat (valtakirjalla tai muulla vastaavalla) luovuttaneet omistajakorvauksiaan tai viehekalastuspalautuksiaan kalastusalueelle vapaasti tai määritettyyn käyttöön, tulee nämä varat siirtää kalatalousalueelle samoilla ehdoilla, kuin ne on luovutettu kalastusalueelle. Sopimukset ja sitoumukset Kalastusalueen oikeudet, sopimukset, sitoumukset ja velvoitteet siirtyvät lakisääteisesti sille kalatalousalueelle, jonka alueeseen enin osa lakkaavasta kalastusalueesta kuuluu. Epäselvyyksiä sopimuksia vastaanottavasta kalatalousalueesta voi tulla, jos vanha kalastusalue tulee jaetuksi niin, että osa alueesta tulee kuulumaan toiseen kalatalousalueeseen ja osa toiseen. Pinta ala ratkaisee, mille kalatalousalueelle sitoumukset ym. pääosin siirretään. Pyrkimyksenä tulee lain mukaan olla kaikkien sitoumusten siirtäminen samalle kalatalousalueelle. Pääsäännöstä on poikettava, jos sopimukset ovat sidoksessa alueeseen, joka tulee sisältymään toiseen kalatalousalueeseen, kuin mihin sopimukset pääsääntöisesti siirretään. Esimerkiksi vesienomistajien kanssa tehdyt tehtävienhoitosopimukset (selvittelysopimukset) on siirrettävä sille kalatalousalueelle, johon kyseinen vesialue tulee kuulumaan. Samoin on meneteltävä, jos kalastusalueella on sopimuksia tai velvoitteita, jotka liittyvät tietyn kohteen hoitoon, kunnostuksiin tai kunnossapitoon (veneenlaskuluiskat, kalankäsittelypaikat ym). Sopimusten siirtäminen pääsäännöstä poikkeavasti toiseen kalatalousalueeseen, kuin mihin enin osa kalastusalueesta kuuluu, voidaan tehdä sopimalla. Jos siirtoon liittyy epäselvyyksiä, ja kalatalousalueet eivät keskenään pääse asiasta sopimukseen, on ELY keskuksen tehtävä päätös, mihin sopimus siirretään. Kalastusalueen hallintoon kuuluvat sopimukset (palvelusopimukset, isännöintisopimus, mahdolliset toimitilavuokrasopimukset) tulee käydä läpi ja arvioida, onko ne tarkoituksenmukaista siirtää,

6 ja mikä on oikea kalatalousalue. Jos sopimusten siirtäminen ei ole tarkoituksenmukaista, selvitetään sopimuksen irtisanomisehdot. Kalastusalueen hankeavustukset Kalastuslain (131 ) mukaan kalastusaluetta koskevat oikeudet, sopimukset, sitoumukset ja velvoitteet siirtyvät sille kalatalousalueelle, jonka alueeseen enin osa lakkaavasta kalastusalueesta kuuluu. Uudella kalatalousalueella on siis se oikeus, joka kalastusalueella oli. Jos kalastusalueen hanke on toteutettu ja alue on toimittanut maksatushakemuksen KEHAkeskukseen vuoden 2018 aikana, alueen ei tarvitse tehdä mitään lisätoimia. KEHA keskus maksaa avustuksen kalastusalueen tilille. On toivottavaa, että kalastusalue tekee maksatushakemuksen heti hankkeen päätyttyä. Mikäli hankkeen toteutus ja maksatus siirtyvät vuoden 2019 puolelle, oikeus avustuksen saamiseen siirtyy kalatalousalueelle. Samalla kalatalousalueelle siirtyy hankkeeseen liittyvät velvollisuudet. Vuonna 2019 hankeavustusten maksatuksen hakijan eli kalatalousalueen on maksuhakemuksen yhteydessä osoitettava, että juuri sillä on oikeus ko. maksuun, eli sen on osoitettava, että alkuperäisen avustuksen saajan (lakanneen kalastusalueen) oikeudet ovat uudistuksen yhteydessä siirtyneet maksua hakevalla kalatalousalueelle. Tätä varten ELY keskus tekee kalastusalueista ja kalatalousalueista selvityksen, josta käy ilmi, miten kalastusalueiden vesialueet ovat siirtyneet kalatalousalueille. ELY keskus toimittaa tiedot KEHA keskukseen, jolloin kalatalousalueen ei tarvitse erikseen ilmoittaa asiasta maksatushakemuksen yhteydessä. Kalatalousalue voi jättää maksatushakemuksen, jossa se viittaa ELY keskuksen tekemään selvitykseen. Mikäli kalatalousalueet eivät pääse sopimukseen siitä, mille kalatalousalueelle hanke ja siihen liittyvät toimet ja avustukset siirtyvät, ELY keskus voi päättää asiasta. Kalastusalueen hankkeiden, jotka ovat saaneet ELY keskukselta avustusta, osalta on syytä tarkastella myös hankkeen sijaintia ja siirtää hankkeeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sillä kalatalousalueelle, jonka alueella hanke toteutetaan. Oikeuksien siirtymisen ohella on tärkeää hankkeiden jatkuvuuden varmistaminen ja siihen liittyen kirjanpidon asianmukainen säilyttäminen ja hankkeiden tositeaineiston siirtäminen uudelle kalatalousalueelle. Kalastusalueen isännöitsijän tai selvitysmiehen on huolehdittava, että toiminta ja hankeavustuksiin liittyvät päätökset, hakemukset, tositteet, hankkeen kirjanpito sekä muu materiaali siirtyy kalatalousalueelle. Kalastusalueen ja uuden kalatalousalueen on myös varmistettava, että avustusta saaneen hankkeen talouskirjanpito on valtionavustusviranomaisen tarkastettavissa hankkeen koko toiminta ajalta. Kalatalousalueen hallituksen ja toiminnanjohtajan on muistettava, että myös velvollisuudet ja sitoumukset siirtyvät, joten esimerkiksi avustuksen mahdollinen takaisinperintä kohdistuu seuraajaan eli uuteen kalatalousalueeseen. Asiakirjojen arkistointi Kalastusalueen, kuten myös tulevan kalatalousalueen, on arkistoiva asiakirjansa arkistointiohjeen mukaisesti. Vastuu arkistosta kuuluu kalastusalueen isännöitsijälle, jollei kalastusalueen hallituk

7 sen kokouksessa ole muuta päätetty. Isännöitsijä vastaa asiakirjojen hoidosta, säilyttämisestä ja käytettäväksi asettamisesta siihen saakka kunnes ne siirretään arkistoon tai hävitetään. Kalastusalueen pysyvästi säilytettäväksi määrätyt asiakirjat toimitetaan Kansallisarkiston maakunnallisiin toimipaikkoihin. Pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja ovat kalastusalueen ohjesääntö, kokousasiakirjat liitteineen, alueen tekemät päätökset liitteineen sekä kalastukseen ja kalavesiin liittyvät selvitykset. Kansallisarkiston maakunnallisiin toimipisteisiin asiakirjat ja selvitykset toimitetaan arkistointiin tarkoitetuissa arkistokoteloissa (ei kansioissa). Asiakirjat laitetaan koteloihin aikajärjestyksessä niin, että viimeisin asiakirja on päällimmäisenä ja vanhin alimmaisena. Koteloon päällimmäiseksi laitetaan luettelo kotelossa olevista asiakirjoista. Kalastusalueen arkistosta saa asiakirjoja hävittää vain säilytysaikojen mukaisesti. Hävittämistä toimeenpantaessa on huolehdittava siitä, ettei hävitettäviä asiakirjoja joudu sivullisten käsiin ja ettei salassa pidettävien asiakirjojen sisältö (esim. henkilötiedot) tule asiattomien tietoon. Hävittäminen voidaan toimeenpanna esim. polttamalla tai luovuttamalla asiakirjat paperinkeräysyritykselle, jolloin hävittämisestä tehdään sopimus. Hävittämisen toteuttaa isännöitsijä tai muu henkilö, jolle tehtävä on erikseen annettu. Selvitysmies lähettää tai vie ohjeen mukaisesti arkistoidut asiakirjat Kansallisarkiston maakunnalliseen toimipaikkaan, kun kalastusalueen toiminta on päättynyt. Maakunta arkistoon siirrettävien asiakirjojen tulee olla järjestetty, kunnostettu ja luetteloitu arkistointia koskevien säännösten mukaan. Asiakirjojen siirto tulee toteuttaa siten, että samalla kertaa siirretään kaikki arkistoon menevät asiakirjat. Tuleva kalatalousalue tarvitsee tietoa kalavesistään ja kalastuksesta. Selvitysmiehen tai isännöitsijän on kuitenkin syytä ottaa kopiot selvityksistä tai antaa ne tiedostoina kalatalousalueen käyttöön. Alkuperäiset selvitykset menevät arkistoitavaksi. Kansallisarkiston arkistointiohje tulee muuttumaan vuoden 2018 lopussa. Kalastusalueiden asiakirjojen arkistoinnista annetaan tuolloin uusi ohje. Ohjeen muuttumisesta huolimatta kalastusalueen (isännöitsijän) on syytä käydä vuoden 2018 aika kaikki kalastusalueen asiakirjat läpi ja hävittää turhat asiakirjat sekä järjestellä loput asiakirjat nykyisen ohjeen mukaisesti. Kalastuksenvalvonta Kalastusalueen toimivalta kalastuslain mukaisten tehtävien hoitamiseen päättyy Tämän jälkeen kalastusalueen antama valtuutus kalastuksenvalvonnan suorittamiseen ei ole enää voimassa. Kalatalousalue antaa uudet valtuutukset kalastuksenvalvojille ensimmäisessä yleiskokouksessa tai myöhemmin hallituksen toimesta. Jos kalastuksenvalvontaa on tarkoitus suorittaa vuoden 2019 alussa, ennen kuin kalatalousalue on järjestäytynyt voi kalastusalue tai kalastuksenvalvoja pyytää, että ELY keskus valtuuttaa kalastuksenvalvojan määräajaksi valvomaan kalastusta tietyllä alueella.

8 Kalatalousalueen toiminnan käynnistäminen Kalatalousalueen ensimmäisen kokouksen kokouskutsu ELY keskus huolehtii kalatalousalueen ensimmäisen yleiskokous koolle kutsumisesta. Kutsutapana on ilmoitukset sanomalehdissä ja virallisessa lehdessä. Tieto kokouksesta levitetään myös mm. yhteistyöryhmien ja kalastusalueiden kautta. Kalatalousalueen ensimmäinen yleiskokous Kalatalousalueen yleiskokouksessa on osallistujan näytettävä oikeutensa osallistua. Tämä tapahtuu toteamalla edustettava yhteisö ja näyttämällä yhteisön antama valtakirja. Vesialueen omistajien (osakaskuntien, yksityisvesien omistajien ja yhteenliittymien) osalta vaaditaan lisäksi tieto vesialueen kiinteistörekisteritunnuksesta, jotta edustettavan vesialueen hehtaarimäärä ja sitä kautta määrittyvä äänimäärä voidaan todeta. Yksityisveden omistaja ottaa mukaansa lainhuutotodistuksen ja, jos kiinteistö on usean omistajan yhteisomistuksessa tai kuolinpesän omistuksessa, valtakirjan kaikilta muilta omistajilta. Ensimmäisessä yleiskokouksessa valitaan kalatalousalueelle hallitus ja voidaan mahdollisesti myös hyväksyä kalatalousalueen säännöt, valtuuttaa kalastuksenvalvojat, päättää hallituksen jäsenten palkkioista jne. Kalatalousalueen on vuoden 2019 aikana tehtävä kokouspäätökset myös mm. talousarviosta, toimintasuunnitelmasta, tilintarkastajan valinnasta ja omistajakorvausten jaosta. Kalatalousalue joutuu todennäköisesti vuoden 2019 aikana järjestämään kaksi yleiskokousta. Kalatalousalueen hallituksen toiminta ensimmäisen yleiskokouksen jälkeen Toiminnanjohtajan valinta Sopimusten solmiminen toiminnanjohtajan, kalastuksenvalvojien + mahdollisten muiden kanssa Y tunnuksen hakeminen Pankkitilin avaaminen Mahdollinen alv rekisteröityminen, työnantajavelvoitteet Liittymät, palvelusopimukset, vakuutukset Sääntöjen valmistelu, ellei ohjesääntöjä ole jo hyväksytty yleiskokouksessa Tiedottaminen vesienomistajille siirtyneistä tehtävienhoito / selvittelysopimuksista/ valtakirjoista Valmistellaan yleiskokoukselle tarvittavat päätökset käyttö ja hoitosuunnitelman laatimisen aloittamiseksi.