Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi"

Eeva-Liisa Oksanen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maaperähiilen mittaaminen Hannu Ilvesniemi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Maailman maat ovat erilaisia, ja maata on paljon, esim. pohjoisten havumetsien pinta-ala on luokkaa 15 milj. km 2 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

3 Maaperä- ja maannoskartat antavat osviittaa myös maan hiilen määrästä

4 Seuranta-aloja on käytetty mm. tutkittaessa raskasmetallilaskeumaa vuosina 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010 Seuranta-verkosto perustettiin osaksi Valtakunnan metsien inventointia vuosina 1985 ja 1986 Yhteensä pysyvää koealaa, BioSoilissa näistä 634. Päätavoitteena oli: - metsien inventointi - metsien tilan arviointi - biologisten näytteiden kerääminen - kartta metsäkasvillisuudesta

7 The work done in BioSoil Finland, days The persons involved in BioSoil Finland Labour days Researchers 1128 Field work 3360 Laboratory 878 Other 23 Total 5389 Aakkonen, S. Kemppainen, J. Linnainmaa, R. Ruokolainen, M. Aatsinki, P. Kinnunen, P. Lounento, H. Rättö, P. Andstén, S. Kivimäki, S. Lukkala, T. Salakka, T. Annanpalo, R. Koivuniemi, P. Lukkarila, V. Salminen, S. Anttonen, P. Korpela, L. Luoto, T. Salo, E. Aulanko, H. Koskela, M.-L. Mursu, T. Saloseutu, H. Badorek, T. Kotala, T. Mäkinen, J. Sanaslahti, A. Derome, K. Kuismin, R. Niemi, M. Savolainen, T. Elomaa, S. Kukkola, M. Niemi, P. Seitamäki, L. Granlund, H. Kyngäs, I. Nousiainen, H. Siika, A. Grönqvist, J. Kytölä, E. Nyberg, K. Siivola, H. Harinen, M. Käenmäki, A. Oikarinen, S. Supponen, A. Hautajärvi, R. Laitinen, S. Ollikainen, I. Tamminen, M. Heikkinen, J. Lappalainen, J. Ossi, S. Tamminen, P. Heikkinen, M. Lassila, S. Patronen, S. Toijala, J. Heimonen, H. Lehtimäki, J. Pienihäkkinen, K. Tonteri, T. Heiskanen, J. Lehtinen, A. Piira, T. Tuominen, H. Hytönen, T. Lehto, M. Piiroinen, E. Turunen, M. Ikäläinen, L. Lehvävirta, S. Pohjola, P. Tuumanen, S. Ilomäki, J. Lepistö, T. Posio, H. Viitanen, T. Ilvesniemi, H. Leppänen, K. Posio, T. Virtanen, I. Ilvesniemi, S. Levula, S. Puustinen, S. Väisänen, J. Ilvonen, R. Levula, T. Päivärinta, A. Välikangas, P. Issakainen, V. Lievonen, J. Raatikainen, U. Väänänen, R. Jauhiainen, S. Lievonen, R. Rauhala, J. Yli-Hinkkala, M. Järvinen, T. Lindgren, M. Reijonen, A. Ylinen, A. Kasanen, T. Lindholm, R. Ronkainen, P. 107 persons

8 Kasvillisuusruudut ja maanäyteympyrät (1...9, 0) Biosoil-koealalla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

9 Koealaa edustavat maanäytteet * Orgaanisesta kerroksesta otettiin 20 osanäytettä, jos kerroksen keskipaksuus oli alle 7 cm ja 10 osanäytettä, jos kerroksen paksuus oli yli 7 cm. * Kivennäismaakerroksista cm otettiin 5 osanäytettä lapiolla tai tilavuusnäytteenottimella tai 20 osanäytettä ohuella kourukairalla ja kerroksesta cm yksi näyte lapiolla. * Vähäkivisillä mailla otettiin määrätilavuisia näytteitä maan tiheyden määritykseen. / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

11 Maannosluokituksessa käytettyjen luokkien osuus aineistossa Soil type Frequency Proportion Histosol Leptosol Gleysol Podzol Umbrisol Arenosol Cambisol Regosol Total

12 rustic Podzol, skeletic

13 Kivisyys arvioituna kivien (d>2 cm) suhteellisena osuutena maatilavuudesta

14 Amount of carbon in different ecosystem components Trees Ground vegetation Litter Roots Humus Mineral soil South North 0-40 cm

17 Maan hiilivaraston vuotuinen muutos vuoden aikana keskimäärin Humuskerroksen sekä 40 cm mineraalimaakerroksen hiilen määrän muutos. Keskiarvo +42,2 g m -2 v -1 ja mediaani +34,4 g m -2 v -1. Hannu Ilvesniemi

18 Maan hiilivaraston muutos ikäluokittain Hannu Ilvesniemi

19 Suot ovat Suomessa ylivoimaisesti suurin maaperän hiilivarasto In standing trees there is 820 Tg (Liski ym. 2006), in mineral soils 921 Tg (Ilvesniemi ym. 2002) and in peat 5600 Tg (Minkkinen 1999) Hannu Ilvesniemi

20 The dry mass of logging residues in clear-cuts Levula, T. (2001)

21 Kaskeaminen Suomessa vuosina 1860 ja Hannu Ilvesniemi

22 Kaskeamisen jäljet näkyvät Kaakkois-Suomen humuskerroksen hiilimäärässä

24 Hiilivuomittaukset

Energiapuun korjuun vaikutukset maaperäeliöstöön

(bakteerit ja sienet) hajottajaeläimet: mikrofauna

alkueläimet ja sukkulamadot) mesofauna (100 μm - 2

25 Energiapuun korjuun vaikutukset maaperäeliöstöön Hajotukseen osallistuvat eliöryhmät: mikrobit (bakteerit ja sienet) hajottajaeläimet: mikrofauna (< 200 μm; esim. alkueläimet ja sukkulamadot) mesofauna (100 μm - 2 mm; hyppyhäntäiset, punkit, änkyrimadot) makrofauna (> 2 mm; lierot, maasiirat, etanat)

26 Kasvimateriaalin päärakennusaineet Hemiselluloosa Selluloosa Liginiini

Siemensatotutkimuksissa kerätyt näytteet alaryhmiksi lajiteltuna - hedekukinnot 39 438 - emikukinnot 1 500 -

kaarnat 20 706 - lehdet 12 930 - marjat 240 - muut karikkeet 81 701 Figure: Jukola-Sulonen, E-L et al. 1995.

27 Siemensatotutkimuksissa kerätyt näytteet alaryhmiksi lajiteltuna - hedekukinnot emikukinnot neulaset siemenet hyönteiset kävyt ja suomut oksat lupot kaarnat lehdet marjat muut karikkeet Figure: Jukola-Sulonen, E-L et al In: Tikkanen, E. & Niemelä, I. (eds ) Kola Peninsula pollutants and forest ecosystems in Lapland, s. 57.

28 Kiitokset tilaisuudesta esitellä maaperään liittyviä aineistojamme ja niistä johdettuja tuloksia!

Samankaltaiset tiedostot

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win? Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia