Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus
|
|
- Hanna Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus
2 Työryhmä Suomen ympäristökeskus Mikko Tuomi, Pekka Vanhala, Kristiina Karhu, Katariina Björklöf Metsäntutkimuslaitos Hannu Fritze, Peter Spetz, Veikko Kitunen Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Ajoituslaboratorio Markku Oinonen, Högne Jungner, Eloni Sonninen, Kai Hämäläinen
3 Sisältö 1. Tausta: Maaperä maapallon hiilikierrossa 2. Maaperän hiilidioksidituotto 3. Maaperän hiiliositteet 4. Tietotarpeita
4
5 Maaperän hiilidioksidituoton riippuvuus lämpötilasta Tuomi ym Ecol. Modelling.
6 CO2-tuoton lämpötilariippuvuutta kuvaavat mallit ja käytetyt mittaukset 1. Exponential 1. Agricultural soil R(T) = R1 e a1t Maize and grain 2. Arrhenius 2. Forest soil organic layer R(T) = R2 e a2t 1 North and south 3. Lloyd and Taylor 3. Forest soil organic and R(T) = R3 e a3(b3+t) 1 mineral soil layers 4. Gaussian Incubation experiment R(T) = R4 e a4t+b4t2 4. Forest soil Scotland 5. Exponential w/ a Fang et al. parameter R(T) = R5 e a5t + R5,L. 6. Del Grosso et al. R(T) = R6 arctan(a6 + b6t) + R6,L. Tuomi ym Ecol. Modelling.
7 Mallien vertailu 1/2: virheneliösummat ja Bayesilaiset todennäköisyydet Tuomi ym Ecol. Modelling.
8 Mallien vertailu 2/2: parametrien arvojen todennäköisyysjakaumat Tuomi ym Ecol. Modelling.
9 CO2-tuoton lämpötilariippuvuutta kuvaavat mallit ja käytetyt mittaukset 1. Exponential 1. Agricultural soil R(T) = R1 e a1t Maize and grain 2. Arrhenius 2. Forest soil organic layer R(T) = R2 e a2t 1 North and south 3. Lloyd and Taylor 3. Forest soil organic and R(T) = R3 e a3(b3+t) 1 mineral soil layers 4. Gaussian Incubation experiment R(T) = R4 e a4t+b4t2 4. Forest soil Scotland 5. Exponential w/ a Fang et al. parameter R(T) = R5 e a5t + R5,L. 6. Del Grosso et al. R(T) = R6 arctan(a6 + b6t) + R6,L. Tuomi ym Ecol. Modelling.
10 CO2-tuoton lämpötilariippuvuuden parametriarvot Gaussin yhtälössä pelto- ja metsämaassa Tuomi ym Ecol. Modelling.
11 Tutkimus CO2-tuoton lämpötilariippuvuudesta Suomessa Vanhala ym Soil Biology & Biochemistry, Vanhala ym Global Change Biology.
12 Mikrobiyhteisön rakenne PLFAanalyysin mukaan: a) männiköt, b) kuusikot Vanhala ym Global Change Biology.
13 CO2-tuoton lämpötilariippuvuus: a ja c) männiköt, b ja d) kuusikot Vanhala ym Global Change Biology.
14 Maaperän hiilidioksidituoton riippuvuus lämpötilasta Tuotto kasvaa lämpötilan noustessa Gaussin yhtälö kuvaa nousua paremmin kuin muut käytetyt yhtälöt Lämpötilariippuvuus samanlaista metsä- ja maatalousmaissa Mikrobiyhteisössä eroja Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, erot ilmaston mukaan muuttuvia Lämpötilariippuvuus samanlaista Etelä- ja Pohjois- Suomessa Hiilidioksidituotto herkempää lämpötilan muutoksille Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, koska lämpötilat alempia ja lämpötilariippuvuus Gaussin yhtälön muotoista
15 Maaperän hiilivaraston ositteet ja niiden hiilidioksidituotto Hiilivarasto Hiilidioksidituotto kg hiiltä / m Sokerit 2 v. Selluloosa 3 v. Ligniini 5 v. Humus1 80 v. Humus2 800 v. kg hiiltä / m2 vuodessa Sokerit 2 v. Selluloosa 3 v. Ligniini 5 v. Humus1 80 v. Humus2 800 v Liski ym Ecological Modelling.
16 Hypoteesi maaperän hiiliositteiden hajoamisen lämpötilaherkkyydestä Davidson & Janssens Nature.
17 Eri-ikäisten hiiliositteiden hajoamisen lämpötilaherkkyys peltomaassa (13C) 1. mittauskerta Maissipelto <5 v. >5 v. Vertailupelto 2. Mittauskerta 2 kk. kuluttua Vanhala ym Soil Biology & Biochemistry.
18 Erilaisten maahiiliositteiden lämpötilaherkkyys metsämaassa (14C) Karhu ym Ecology. Hämäläinen ym Nucl. Instr. And Meth. in Phys. Res. B.
19 Maahiiliositteiden hajoamisen lämpötilaherkkyys metsämaissa Karhu ym Ecology.
20 Metsämaamittaukset ja hypoteesi MRT 1-2 yr MRT 9-16 yr MRT yr Davidson & Janssens Nature. Karhu ym Ecology.
21 Ilmaston lämpenemisen vaikutus maaperän hiilimäärään +5 C, ol. hiilisyöte ei muutu Männikkö, SMEAR-mäki Orgaaninen kerros: MRT 2 ja 9 v. Q10 1,2 ja 6,2 Q10 3,2 Kivennäismaa 0-15 cm: MRT 7 ja 270 v. Q10 5,9 ja 2,2 Q10 3,2 Kivennäismaa cm: MRT 9 ja 490 v. Q10 3,8 ja 2,8 Q10 3, Hiilimäärä (kg/m2) Karhu ym Ecology.
22 Ilmaston lämpenemisen vaikutus maaperän hiilimäärään +5 C, ol. hiilisyöte ei muutu Kuusikko, Mämmilampi Orgaaninen kerros: MRT 1 ja 16 v. Q10 1,5 ja 6,8 Q10 2,8 Kivennäismaa 0-15 cm: MRT 9 ja 140 v. Q10 4,2 ja 2,4 Q10 2,8 Kivennäismaa cm: MRT 15 ja 320 v. Q10 3,2 ja 2,5 Q10 2, Hiilimäärä (kg/m2) Karhu ym Ecology.
23 Maaperän hiiliositteiden merkitys ilmaston lämpenemisen vaikutusten arvioinnissa Kokeissa mitattu hiilidioksidi peräisin pääasiassa nopeimmin hajoavista maaperän hiiliositteista, nämä ositteet edustavat pientä osaa kaikesta maahiilestä Hajoamisen lämpötilaherkkyydessä merkittäviä eroja maahiiliositteiden välillä Kokonaishiilidioksidituottomittausten perusteella ei voi arvioida maaperän hiilivarojen muutoksia ilmaston lämpenemisen seurauksena
24 Tietotarpeita: maaperän hiilivaraston lämpötilaherkkyys Vapaiden maahiiliyhdisteiden lämpötilaherkkyys Hajoamiselta suojaavien rakenteiden syntyminen ja purkautuminen Kosteuden vaikutus maahiilen hajoamiseen Kasvien kasvun vaikutus maahiilen hajoamiseen (priming effect)
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
LisätiedotMikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä
Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä FT Jussi Heinonsalo, Mikrobiologian dosentti, Ilmatieteen laitos & Ilmakehätieteiden keskus INAR/ Metsätieteet MMT Kristiina Karhu, Apulaisprofessori, Maaperän
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotPeltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä MMV 10.10.2018 Kristiina Regina Luonnonvarakeskus Hiilen varastoituminen maahan http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/hiilen-kierto
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN Mari Pihlatie, Maataloustieteiden osasto, Maaperä- ja ympäristötiede / Ilmakehätieteiden keskus (INAR) 1 ILMASTONMUUTOS JA
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotMetsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotMiten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,
LisätiedotIlmasto, maaperä, Itämeri
Ilmasto, maaperä, Itämeri Carbon Action -hiilipilotti: hiiliviljelyn käytännöt Sanna Söderlund Suunnittelija, Viljelijäyhteyshenkilö Baltic Sea Action Group Sanna.soderlund@bsag.fi Kuvat ja diat: Eija
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMaatalousmaan hiilivarannot Suomessa
Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa Kristiina Regina Luonnonvarakeskus FootPrintBeef hankkeen seminaari 21.4.2016 Maaperän hiili Tärkeää sekä viljavuuden että ilmastonäkökohtien kannalta Pohjois-Euroopassa
LisätiedotMaanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Maatalousmaiden hiilivarastojen rooli ilmastopolitiikassa
LisätiedotPro Terra. No. 41 / 2009 MAAPERÄ MUUTTUVASSA MAAILMASSA. V Maaperätieteiden päivien laajennetut abstraktit SUOMEN MAAPERÄTIETEIDEN SEURA
Pro Terra No. 41 / 2009 MAAPERÄ MUUTTUVASSA MAAILMASSA V Maaperätieteiden päivien laajennetut abstraktit Helena Soinne Heljä Sisko Helmisaari Pekka Hänninen Mika Kähkönen Katri Rankinen Martti Esala (toim.)
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
LisätiedotMaanparannus mahtava mahdollisuus?
Maanparannus mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Tuloksia hankkeesta Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Loppuseminaari 25.03.2019 Kivennäismaan
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotAlueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta
Raportti 17.02.2017 Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta Aineiston kuvaus Aineiston nimi Kivennäismaan metsien hiilitase Yhteyshenkilö Anu Akujärvi Organisaatio
LisätiedotMETSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA
METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)
LisätiedotLahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotIlmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014
Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus metsiin
Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotMaanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa
Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. Yhteistyössä: Tapio Salo, Kristiina Regina ja Jaakko Heikkinen 1 JärkiPelto Maatalousmaiden hiilivarastojen
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
Lisätiedot- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p
1. Mistä maan orgaaninen aines koostuu? Maan orgaaninen aines on kasveista, eläimistä ja mikrobeista peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos, joka sisältää: 1. noin 58 % hiiltä
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotVALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT
1 VALERIE CASE STUDY TRIAL - REPORT THE USE OF WOOD ASH FERTILIZATION ON MINERAL SOIL FORESTS Photos from the trial excursion on 19 th May 2017. Fig. 1 The stakeholders got to know the forest renewal area
LisätiedotViljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla
Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
LisätiedotMaanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 15.2.2017 Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen
LisätiedotMetsät ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)
LisätiedotGödselmarknadsöversikt. Greppa Marknaden 24.9.2014 Yara Suomi / Jari Pentinmäki
Gödselmarknadsöversikt Greppa Marknaden 24.9.2014 Yara Suomi / Jari Pentinmäki Esityksen sisältö LANNOITE- MARKKINA Markkinan fundamenttina ruoan kysynnän kasvu Katsaus lannoitemarkkinaan syyskuussa 2014
LisätiedotMETSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset
LisätiedotMetsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman
Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotPeltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen
Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen Maatalousmaan hiilivarastojen tila ja merkitys ilmastolle Keinot lisätä hiilivarastoja Turvepellot Kristiina Regina Luonnonvarakeskus
LisätiedotMetsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka
Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa
LisätiedotMitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotMaaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia
Maaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia FT Dos. Marja Maljanen Kuopion yliopisto (1.1.21 Itä-Suomen yliopisto) Ympäristötieteen laitos Taustaa Ilokaasu l. dityppioksidi l. typpioksiduuli
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotAJOITUSTULOKSIA. Tämä raportti liittyy Museoviraston Rakennushistorian osaston projektin teettämiin puuhiiliajoituksiin (Uirika Köngäs).
. LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO AJOITUSLABORATORIO NATURHISTORISKA CENTRALMUSEET DATERINGSLABORATORIET Ulrika Köngäs 1 proj. 321866 Museovirasto Rakennushistorian osasto PL 169 00511 Helsinki AJOITUSTULOKSIA
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotJatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta
Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta Sauli Valkonen ja Pasi Rautio Luonnonvarakeskus 1. Jatkuvan kasvatuksen menetelmät Sanna Vornanen 2 12.4.2018 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros:
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotAjankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
LisätiedotBiohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1 & Jukka Pumpanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotNaiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B
Naiset 1 Karhu Tuula Joensuu 120 C 20 1011 1131 2 Kunnasluoto Taina Kouvola 210 D 35 853 1063 3 Pelkonen Rita Oulu 120 C 20 933 1053 4 Lehikoinen Jaana Joensuu 210 D 35 817 1027 Veteraanit 1 Salonen Tom
LisätiedotRakentamisen hiilivarasto
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakentamisen hiilivarasto Puupäivä 30.11.2017 Wanha Satama Tarja Häkkinen, Sirje Vares Hiilivarasto Puun sisältämä hiili varastoituu puutuotteisiin tuotteen käyttöiän
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno ILMASE työpaja, Kotkan merikeskus Vellamo Ilmastomuutokseen varautuminen Ei niin suotuisiin yhteiskunnallisiin
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotMaanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)
Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Mato koukussa, saalis haavissa: Tutkimustulosten hyödyntäminen tulevan CAP-rahastokauden
LisätiedotBiopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotPellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG
Pellon hiilivarannon kasvattaminen Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG www.bsag.fi BSAG:n toiminta Aloitteentekijä ja yhteensaattaja. Sitoumukset valtioilta ja yrityksiltä Itämeren hyväksi. Parhaiden maatalouskäytäntöjen
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista
LisätiedotLaskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta
Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos
LisätiedotTutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista
Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista Jyri Seppälä Ympäristövaliokunta /VNS 7/2017 vp 10.10.2017 Vihreä: hyväksyy sellaisenaan Äänestys Keltainen: hyväksyy sanamuotomuutoksin Punainen
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotCARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1
CARBON ACTION TILANNEKATSAUS 4.3.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotMaatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä
Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä Ilmastonmuutos Maaseudulla 26.3.2019 Kajaani Hanna Kekkonen Maatalouden päästölähteet? Kuva: Hanna Kekkonen, Luke 2 8.5.2019 Miksi päästöjä lasketaan,
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotMaahiilen laskenta MELA2012:ssa. Kari Härkönen MELA ryhmä
Maahiilen laskenta MELA2012:ssa Kari Härkönen MELA ryhmä Vantaa 27.11.2012 Sisällys Maahiilen laskenta Hiilen virrat ja varastot MELA:ssa Yasso07 vuokaavio Maahiilen tulosmuuttujat Maahiilen laskennan
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
Lisätiedot