Matkailun yhteistyöryhmä Taustamuistio
|
|
- Pia Myllymäki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matkailun yhteistyöryhmä Taustamuistio Taloudellisen toimintaympäristön vahvistaminen Suomen matkailualan suuri ongelma on matkustustaseen suuri alijäämä ja sen nopea kasvu. Tämä siitä huolimatta, että vuosina ulkomaalaisten matkailu Suomeen on kasvanut suotuisasti. Kun matkustustaseen alijäämä oli 813 miljoonaa euroa vuonna 2013, niin vuonna 2017 se oli jo 2,3 miljardia euroa. Suomalaiset ovatkin EU:n ahkerimpia ulkomaan matkailijoita. Jos ulkomaille suuntautunut matkailun kasvu olisi suuntautunut Suomeen, valtion verotulot olisivat arviolta noin miljoonaa euroa nykyistä suuremmat. Alijäämän pienentämisen olennaisena osana on saada suomalaiset matkustamaan enemmän Suomessa. Suurin yksittäinen syy suomalaisten ulkomaan matkailun kasvuun on matkailupalvelujen hintatason nousu vuoden 2011 jälkeen. Hintatason nousu on aiheutunut verojen ja matkailualan yritysten kustannusten kasvusta. Matkailuyritysten kannattavuus ei ole parantunut. Tämän vuoksi matkailualan yritysten hintakilpailukyvyn parantamisella on olennainen merkitys toimialan kasvulle. Sillä on suuri merkitys myös valtion verotuloille etenkin pitkällä aikavälillä. Alennetut arvonlisäverokannat ovat välttämättömiä matkailualalle Matkailuala on kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hinnalla on suuri merkitys, kun ulkomaalainen matkailija tekee päätöksen matkakohteesta. Käytännössä kaikki maailman valtiot panostavat matkailuun. Kilpailutilanne vallitsee myös suomalaisten matkakohteesta: valitsevatko he kotimaan vai ulkomaan matkan. Matkailualamme hintakilpailukyky ja yritysten kannattavuus ovat heikkoja. Ne aiheutuvat korkeasta kokonaisveroasteesta, suurista henkilöstökuluista ja sesonkiluonteisuuden mukanaan tuomista ongelmista. Suomen hotellija ravintola-alan kannattavuus on EU:n toiseksi heikoin. Käytännössä kaikkiin matkailualan yritysten tarjoamiin palveluihin, alkoholin anniskelua lukuun ottamatta, sovelletaan alennettuja arvonlisäverokantoja. Niiden säilyttäminen nykytasolla on välttämätöntä matkailuyritysten hintakilpailukyvyn kannalta. Arvonlisäverojen korottaminen on valtiontaloudenkin näkökulmasta haitallista, koska se kohdistuu vain matkailuun Suomessa. Arvonlisäverojen korottaminen lisäisi erityisesti suomalaisten matkailua ulkomaille. Arvonlisäverojen tasolla on suuri merkitys myös kansainvälisessä kilpailussa matkailijoista. Jos Suomessa olisi vain yksi 22 prosentin arvonlisäverokanta, se lisäisi hotellien, ravintoloiden ja muiden vastaavien matkailuyritysten verotaakkaa 670 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäverot rasittavat matkailua ja nostavat matkailupalvelujen hintoja ainoa vientialana. Arvonlisäverojen korottamisella, puhumattakaan yhdestä arvonlisäverokannasta, olisi erittäin kielteiset vaikutukset matkailualalle.
2 Anniskelulla suuri merkitys matkailualan yrityksille Lähes kaikki matkailualan yritykset tarjoavat asiakkailleen ravintolapalveluja. Niiden osuus yrityksen tulonmuodostuksessa on suuri muillakin kuin vain ravintolatoimintaan keskittyneillä yrityksillä. Esimerkiksi huvipuistojen ja festivaalien tuloista ravintolapalvelut muodostavat prosenttia. Ravintolapalvelujen käytön lisääminen olisi edullista myös valtion kannalta. Se on yksi elinkeinoelämän työvoimavaltaisimmista toimialoista. Ravintolaruokailu on kasvanut ja sen kasvunäkymät ovat erinomaiset. Sen sijaan anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on puolittunut 20 vuodessa, ja se on enää 10 prosenttia. Suurin syy tähän on anniskellun alkoholin heikko hintakilpailukyky ulkomailta tuotuun ja kaupasta ostettuun alkoholiin verrattuna. Kun ravintolassa nautittu keskiolut maksaa keskimäärin 5 euroa, niin kaupassa se maksaa hieman yli euron. Baltian maista saa 24 tölkkiä olutta 10 eurolla. Alkoholin valmisteverotus on Suomessa erittäin kireää. Oluen valmisteverotus on selvästi EU:n kireintä. Kun siihen lisätään EU:n neljänneksi korkein arvonlisävero, 24 prosenttia, Suomi verottaa alkoholia korkeammin kuin muut EU-maat. Työllisyyden kasvattamiseksi ja matkailualan kilpailukyvyn parantamiseksi anniskelun arvonlisäveron alentaminen samalle tasolle ravintolaruoan kanssa 14 prosenttiin on välttämätöntä. Se siirtäisi alkoholin kulutusta ravintoloihin. Sillä olisi positiivisia vaikutuksia myös kotimaan matkailuun, kun alkoholimatkailu ulkomaille (ja matkustaja-aluksille) vähenisi. Alkoholin nauttimisen siirtyminen ravintoloihin on myös kansanterveydellisesti perusteltua. Pitkällä aikavälillä se turvaisi myös verotuloja, koska ilman veron alentamista anniskelun määrä jatkaa laskuaan ja verotulot sen myötä vähenevät. Anniskelun arvonlisävero tulisi alentaa 14 prosenttiin. Saavutettavuus matkailun kasvun elinehto Suomeen on päämarkkinoiltamme Aasiaa ja Venäjää lukuun ottamatta pidempi matka kuin kilpailijamaihimme. Ulkomaalainen matkailija pääsee Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan omalla autolla ilman lauttayhteyttä. Koska emme voi muuttaa sijaintiamme, meidän tulee huolehtia siitä, että Suomen saavutettavuus on korkealla tasolla sekä liikenteen infrastruktuuri ja liikkumisen kustannukset ovat kilpailukykyisiä. Saavutettavuus ja sen kustannukset ovat matkailun kasvulle elintärkeitä. Kotimaan matkailija liikkuu noin 90 prosenttia matkoistaan henkilöautolla. Siten henkilöautoilun kustannuksilla on suuri merkitys siinä, valitseeko suomalainen matkailun kotimaassa vai lähteekö hän lentämällä tai laivalla ulkomaille. On esitetty, että liikenteen kasvua hillittäisiin ja tieverkon ylläpitoa rahoitettaisiin tie-, kilometri- ja ruuhkamaksuilla. Maksut tekevät kotimaassa matkustamisen entistä kalliimmaksi ja lisäävät ulkomaan matkailua. Matkan pituuteen perustuvat maksut ovat erityisen haitallisia Pohjois-Suomen matkailulle. Ruuhkamaksut puolestaan vähentävät isojen kaupunkien keskustojen vetovoimaa. 2
3 Suomen sisäinen lentoliikenne etenkin Pohjois-Suomeen on parantunut. Useat lentoyhtiöt ovat avanneet suoria reittejä Euroopan kaupungeista myös muualle kuin Helsinkiin. Samalla Finavia Oy on panostanut ja panostamassa myös muihin kotimaan lentokenttiin kuin Helsinki-Vantaaseen. Panostaminen on kohdistunut erityisesti Pohjois-Suomen lentokenttiin. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta on olennaista, että Suomen lentokenttäverkosto on laaja. Tällä on erityisen suuri merkitys, koska ulkomailta vie kauan tulla Suomeen omalla autolla. Matkustajavirtojen kasvattaminen Suomeen edellyttää entistä parempia lentoyhteyksiä kolmansista maista. Kapasiteettirajoituksista vapaat lentoliikennesopimukset mahdollistavat toivotun matkailun kasvun Suomeen. Ulkoasianhallinnon ja Liikenneministeriön asianmukainen resursoiminen on tässä avainasemassa. Lentoliikenne on osa EU:n päästökauppaa ja globaalia CORSIA-järjestelmää. Sen lisäksi joissakin eurooppalaisissa maissa on kokeiltu kansallisia lentoliikenneveroja; Ruotsi aloitti hiljan veron keräämisen, kun taas Itävalta alensi oman veronsa tasoa 50 %. Ruotsissa vero ei koske lentoja, jos matkustaja vain vaihtaa konetta ja jatkaa edelleen Ruotsista eteenpäin ulkomaille. Jos lentovero yleistyy muissakin maissa, se on ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta haitallista. Se tekee myös kotimaassa lentämisen kalliimmaksi. Pitkien etäisyyksien maassa erityisesti Pohjois-Suomen matkailu kärsisi lisämaksusta. Lentoliikenneveron kielteisestä vaikutuksesta talouskehitykseen ja työllisyyteen on runsaasti tutkimustietoa (ks. PwC 10/2017). Yleinen lentoliikennevero on myös toimialan päästöjen vähentämisen kannalta erittäin tehoton ja epäreilu, sillä se ei ota huomioon mm. käytössä olevien lentokoneiden päästötasoa. Rautatieliikenteen kehittämisellä on Suomessa paljon mahdollisuuksia. Suurimmat ongelmat liittyvät raiteiden tuomaan kapasiteettiin. Kiireisintä olisi saada Helsingin ratapihalle enemmän raidekapasiteettia, jotta junaliikennettä muualle Suomeen voitaisiin kasvattaa. Rautatieliikennettä kilpailutettaessa tulee huolehtia siitä, että junayhteydet säilyvät vähintäänkin nykyisellä tasolla. Lähialueelta Helsinki-Vantaalta lentokentälle pitäisi suunnitella nopea raideyhteys, ensi tilassa kotimaiseen päärataan kytkeytyen ja tulevaisuudessa myös mahdollisesti Baltian maista ja Pietarista alkaen. Lentorata parantaisi myös paikallisliikenteen edellytyksiä, kun päärata vapautuisi paikallisliikenteen käyttöön. Matkailun kasvun kannalta olisi haitallista, jos otettaisiin käyttöön tie-, kilometri- tai ruuhkamaksuja taikka lentovero. Raideliikenteen kehittämiseksi olisi ensi vaiheessa välttämätöntä lisätä Helsingin ratapihan kapasiteettia. Koulujen kesälomien siirtäminen Suomen koulujen kesälomat ovat väärään aikaan. Kesälomien siirtäminen alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa kasvattaisi merkittävästi matkailua. TEM:n teettämän tutkimuksen mukaan jo kahden viikon siirto toisi matkailutuloa noin 219 miljoonaa euroa ja henkilötyövuotta. Kesätyöpaikkoja etenkin nuorille syntyisi varovaisenkin arvion mukaan yli työpaikkaa. 3
4 Kesälomien siirto olisi myös aluetaloudellisesti hyödyllistä. Se lisäisi matkailua esimerkiksi Järvi-Suomessa, meren rannikkoalueilla ja saaristossa. Matkailun kesäsesonki on nykyisin Suomessa lyhyt. Paras tuloksentekoaika kestää vain juhannuksesta elokuun ensimmäiselle viikolle. Kesälomien siirto juhannuksesta elokuun loppuun pidentäisi sesonkia merkittävästi ja avaisi kesämatkailukohteet Euroopasta tuleville matkailijoille heidän parhaaseen loma-aikaan. Kesälomien siirtäminen edellyttäisi muutoksia myös muihin nykyisiin koulujen loma-aikoihin. Yksi hyvä vaihtoehto olisi tehdä uusi viikon mittainen pääsiäisloma; puolet Suomesta olisi lomalla ennen pääsiäistä ja toinen puoli sen jälkeen. Myös syysloman myöhentäminen olisi perusteltua. Näillä molemmilla toimilla olisi positiivisia vaikutuksia matkailualalle ja valtion verotuloihin. TEM:n teettämä tutkimus osoitti kesälomien siirtämisen hyödyt matkailualalle kiistattomasti. Nyt pitäisi tehdä nopealla aikataululla kokonaisselvitys kesälomien siirron merkityksestä. Selvityksen perusteella tulisi päättää, siirretäänkö kesälomat alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa. Luontomatkailun rahoitus on turvattava Luontomatkailulla on kaupunki- ja kongressimatkailun ohella parhaat kasvuedellytykset. Suomen ilma on tuoreen WHO:n tutkimuksen mukaan maailman puhtainta. Suomalainen ruoka on Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan EU:n puhtainta. Nämä ovat arvoja, joita ei voi ostaa, ja joiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi puhtaaseen luontoon ja sen säilymiseen on panostettava vahvasti. Yksi tärkeä osa Suomen luontoa ovat kansallispuistot. Niiden kunnossapidossa on (Metsähallituksen mukaan) 44 miljoonan euron korjausvelka. Kansallispuistolla on iso merkitys myös matkailuyrityksille ja niistä on kehitettävissä kansainvälisiä vetovoimaisia kärkituotteita vrt Yellowstone. Hyvin hoidetut ja turvalliset reitit vetävät jatkossa yhä enemmän myös ulkomaalaisia matkailijoita. Valtio saa kansallispuistoihin sijoittamansa varat takaisin matkailuyritysten palvelujen käytön kasvamisena ja myönteisinä vaikutuksina ihmisten terveyteen. Kansallispuistoille tulisi myöntää 44 miljoonaa euroa korjausvelan rahoittamiseksi. Toimintaympäristön sujuvoittaminen Lainsäädännön määrän vähentäminen ja viranomaistoiminnan sujuvoittaminen Lainsäädännön määrä on kasvanut EU-jäsenyytemme aikana räjähdysmäisesti. Tämä on aiheuttanut hallinnollista taakkaa pienyritysvaltaisille toimialoille, kuten matkailutoimialalle. Tällä vaalikaudella toimineen hallituksen aloittamaa lainsäädännön purkamista tulisi jatkaa. Lainsäädännön määrän vähentämistä tulisi ajaa aktiivisesti myös EU:ssa. EU on luonut viime vuosien aikana useita isoja lainsäädäntökokonaisuuksia, jotka ovat pienyrityksille erittäin hankalia toteuttaa ja jotka aiheutuvat niille suuria kustannuksia ja epävarmuutta. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä tietosuoja-asetus ja matkapakettidirektiivi. Myös elintarvikkeita koskeva sääntely on ylimitoitettua. 4
5 Lainsäädännön vähentämisen lisäksi viranomaisten palveluun tulee kiinnittää huomiota. Valvovien viranomaisten tulisi muuttua valvojista valmentajiksi ja virheiden etsimisen sijaan tulisi neuvoa oikeita tapoja toimia ilman rangaistusten uhkaa. Tästä on jo positiivisia esimerkkejä joiltakin toimialoilta. Lainsäädännön määrää tulisi vähentää niin kotimaassa kuin EU:ssa. Viranomaisten kouluttamista valvojista valmentajiksi tulisi jatkaa kaikissa viranomaisorganisaatioissa. Tasapuoliset kilpailuedellytykset Alusta- ja välitystalouden liiketoiminta kasvaa nopeasti. Alusta- ja välitystalouden yritykset kilpailevat samoista asiakkaista matkailualan yritysten (esimerkiksi matkatoimistot ja hotellit) kanssa. Ongelmana on, että toimialan lainsäädäntö on luotu aikana, jolloin alusta- ja välitystaloutta ei ollut olemassa. Sama koskee verolainsäädäntöä. Tämän vuoksi alusta- ja välitystalouden yrityksiin ja niiden välityksellä liiketoimintaa harjoittaviin ei sovelleta toimialan lainsäädäntöä tai sen soveltaminen on epäselvää. Tämä aiheuttaa kilpailunvääristymän samoista asiakkaista kilpailevien yritysten välillä. Lainsäätäjän tehtävänä on pitää huolta samoista asiakkaista kilpailevien yritysten kilpailuneutraliteetista. Tässä voidaan ottaa mallia uudesta henkilökuljetuksia koskevasta lainsäädännöstä. Alusta- ja välitystalouden yrityksiin ja perineistä liiketoimintaan harjoittaviin yrityksiin tulee soveltaa samanlaista lainsäädäntöä ja verotusta, mikä turvaa kilpailuneutraliteetin. Viisumi- ja rajakäytänteiden sujuvoittaminen Finnairin Kiinan kasvun myötä ja matkailualan pitkäjänteisen työn tuloksena on kiinalaisten Suomeen suuntautuvan vapaa-ajan matkustuksen voimakas kasvu. Kansainvälisen kasvun jatkumisen edellytyksenä on sujuva yhteistyö yksityisten matkailualan toimijoiden ja viranomaisten välillä. Suurin matkailun kasvupotentiaali on maissa, joiden maahantulon edellytyksenä on Schengen-viisumi. Suomen vetovoiman kannalta on välttämätöntä, että viisumi- ja rajakäytänteemme ovat kilpailukykyiset matkailijaystävällisimpien Schengenmaiden kanssa. EU / Schengen viisumipolitiikan uudistamismenettelyn nopeuttaminen sekä kehitystyön kiireellisyys ovat matkailun kasvun kannalta todella tärkeässä asemassa. Euroopan matkailualan yhteisenä toiveena on toteuttaa uudistus mahdollisimman nopeasti, viimeistään ennen seuraavia Europarlamenttivaaleja. Toivomme hallituksen edistävän asian ripeää etenemistä. Luontomatkailun kasvuedellytykset turvattava Suomalaiset matkailuyritykset ovat tehneet vuosikausia työtä Suomen nostamiseksi yhdeksi maailman johtavista luontomatkailumaista. Tästä asemasta on pidettävä kiinni. Luonnolla on kuitenkin myös muita käyttäjiä. Vaikka matkailualalla ja kaivosteollisuudella on monia yhteisiä intressejä, kaivokset eivät voi tulla matkailun kannalta keskeisille alueille. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus etenkin ulkomaalaisiin matkailijoihin. Myös yhä laajeneva metsäteollisuus tarvitsee jatkossa merkittävästi enemmän raaka-ainetta kuin aiemmin. Laajat metsähakkuut matkailun kannalta tärkeillä alueilla tekevät niistä matkailun kannalta arvottomia vuosi- 5
6 kymmeniksi eteenpäin. Virtavesien kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi olisi tärkeää jatkaa kalatiestrategian toimeenpanoa edistämällä myös voimalaitosyhtiöiden omia toimia kalatieportaiden rakentamiseksi ja kalojen velvoiteistutusten lisäämiseksi. Kaivokset eivät sovi matkailun kannalta elintärkeille alueille. Etenkin valtion metsänhakkuissa tulee ottaa huomioon matkailun kehitysmahdollisuudet ja kyky tuottaa tuloja jatkuvasti. Kalastusmatkailun kehittämiseksi kalatiestrategian toimeenpanoa tulisi edistää ja kalojen velvoiteistutuksia lisätä. Investointien nopeuttaminen Suomi tarvitsee investointeja ja niiden mukana syntyviä työpaikkoja ja verotuloja. Kankea lupajärjestelmä ja jokaisen kuntalaisen oikeus valittaa kaavapäätöksestä hidastuttavat matkailuinvestointeja. Käytännössä yksittäiset kansalaiset ovat valittaneet kaavapäätöksistä olemattomilla perusteilla, mikä on viivästyttänyt matkailuinvestointeja useilla vuosilla. Nopeus ja ennakoitavuus ovat yritysten investointien edistämiseksi elintärkeitä. Kaavatasoja tulisi vähentää ja lupaviranomaisten toimintakulttuuria tulisi kehittää. Kaavatasoja tulisi vähentää investointien edistämiseksi. Kaavaprosessia tulisi nopeuttaa. Samalla tulisi ottaa käyttöön hankekaava, jonka aloiteoikeus olisi myös investointia suunnittelevalla yrityksellä. Valitusoikeus hankekaavasta tulisi olla ainoastaan niillä kuntalaisilla, joiden oikeutta ja etua kaava välittömästi koskee. Visit Finlandin resurssien vahvistaminen pysyvästi 20 M matkailun kasvun ylläpitämiseksi Vuositasolla lisärahoituksen tarve 10 milj. Kansainvälisessä matkailussa yksittäisten yrityksen tai alueen sijaan on ensin myytävä Suomi, sen jälkeen kohdealue Suomessa, ja vasta sitten yritykset ja tuotteet. Matkailumarkkinointityöllä tehty myönteinen Suomi-kuva edesauttaa myös teollisuuden vientikauppaa sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien saamista. Lisäresurssien pysyvyyden kautta varmistetaan matkailuviennin syvempi integroituminen osaksi Business Finland -kokonaisuutta. Verrokkimailla Tanskalla, Norjalla ja Ruotsilla on jopa kolminkertaiset budjetit verrattuna Suomeen. Lisäresursoinnilla syvennetään ja laajennetaan nykyisiä Suomen matkailun edistämistoimenpiteitä, rakennetaan vahvempaa ja näkyvämpää läsnäoloa nykyisillä pääkohdemarkkinoilla sekä uusilla valituilla markkinoilla kansainvälisten matkailijamäärien kasvattamiseksi kiristyvässä globaalissa kilpailussa, kasvavilla matkailumarkkinoilla. 6
7 Kaupallinen maakuvaviestintä Vaikka Suomi on saanut lähiaikoina hyvin huomioita eri foorumeissa, on Suomen spontaani tunnettuus maailmalla edelleen heikko. Suomen tunnettuutta ja kasvavaa kiinnostavuutta on edistettävä säännöllisellä ja houkuttelevalla läsnäololla kanavissa, jotka tavoittavat kohdemarkkinoiden jakelukanavat ja meille potentiaalisen asiakaskunnan. Tunnettuuden kasvattaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, näkyvää viestintää (PR-työtä) sekä myynninedistämistyötä potentiaalisen kysynnän kumuloitumiseksi kasvaviksi matkailijavirroiksi. Online-jakelukanavat, matkanjärjestäjät ja lentoyhtiöt edellyttävät markkinointipanostuksia kohdemaalta ja -alueelta. Osana tunnettuuden kasvua panostaminen pohjoismaiseen yhteistyöhön on välttämätöntä: Suomi ei kaukomarkkinoilla kilpaile vain naapureidensa kanssa, vaan koko Skandinavia ja pohjoinen Eurooppa kilpailevat huomattavasti tunnetumpia Keski- ja Etelä-Euroopan maita vastaan. Suomen näkyvyyttä kohdemarkkinoilla on lisättävä pysyäksemme mukana kilpailussa kasvavista matkailuvirroista. Visit Finlandin mahdollisuuksia panostaa houkuttelevaan matkailumarkkinointiin on vahvistettava pysyvällä korotuksella vuosittaiseen toimintabudjettiin. Matkailutoimialan viennin edistäminen Matkailun kestävä kasvu edellyttää, että matkailijavirrat kasvavat eri puolilla Suomea ja ympärivuotisesti. Suomi tarvitsee Lapin ja Helsingin lisäksi useampia kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia matkailualueita. Visit Finland ja kumppanuusalueet ovat yhdessä rakentaneet pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen yhteistyömallin, johon molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisen strategian ja rahoituksen osalta. Hyvin liikkeelle lähtenyt Visit Finlandin koordinoima Lakeland-yhteistyö on herättänyt myös muut alueet huomaamaan laajan tuotannollisen yhteistyön edut. Hyvät yhteydet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten korkealle kohde matkailijan harkintalistalla nousee. Uusien lentoreittien avaaminen vaikuttaa merkittävästi vaatii tuekseen merkittäviä markkinointipanostuksia, jotka pitkäaikainen yhteistyö alueellisten partnereiden, lentoyhtiöiden, Finavian sekä matkanjärjestäjien kanssa mahdollistaa. Visit Finlandin kansainvälinen verkosto tekee välttämätöntä työtä matkailutuotteidemme ja -palveluidemme tunnetuksi tekemiseksi ja myyntikanavien avaamiseksi valuilla markkinoilla. Toimenpiteiden tuloksellisuus edellyttää pitkäaikaista sitoutumista markkinaan, sillä sekä tunnettuuden rakentaminen, että suhteiden luominen tärkeisiin jakelukanaviin vie aikaa ja vaatii jatkuvaa läsnäoloa ko. markkinoilla. Matkailun 4.0-rahoituksella käynnistettyjen toimenpiteiden vaikuttavuus toteutuu pitkällä aikajänteellä, mistä syystä myös resurssien jatkuvuus on turvattava. 7
8 Lisää ympärivuotisuutta matkailun tuotetarjonnan ja palvelurakenteiden monipuolistamisella Matkailu 4.0 -toimenpideohjelman mahdollistamana on vuoden 2018 aikana aloitettu useita teemallisia projekteja ympärivuotisen matkailutarjonnan monipuolistamiseksi. Ympärivuotisuus mahdollistaa uusien investointien kannattavuuden ja pysyvien työpaikkojen luomisen. Jo rakennettu infra esimerkiksi Lapin vahvalla talvimatkailun alueella on mahdollista hyödyntää muina sesonkeina tuotteistuksen, myynnin ja markkinoinnin keinoin. Ympärivuotista tuotetarjontaa kehitetään monipuolisesti globaalisti nousevien teemojen ympärille. Suomen maine koulutuksen ja oppimisen mallimaana on erittäin hyvä ja koulutus-brändimme tunnetaan maailmalla. Koulutuksellinen matkailu antaa hyvät mahdollisuudet kehittää ympärivuotista matkailua kaikkialla Suomessa. Suomen monipuolinen ja ammattitaitoisesti toteutettu ohjelmapalvelu-toiminta, korkeatasoiset ja erikoiset majoituskohteet sekä henkilökohtainen vieraanvaraisuus luovat hyvät puitteet myös ns. suomalaisen luksusmatkailun markkinoinnille. Ruokamatkailu vaatii edelleen kehittämistä ja yhteistyöllä Business Finlandin Food from Finland -ohjelman kanssa vahvistetaan elintarvikealan vientiä ja Suomen mielikuvaa laadukkaana ruokamaana. Matkailun kasvua odotetaan syntyvän matkailun sekä kulttuurin ja luovien alojen rajapinnoissa. Alueelliset ja paikalliset kulttuuriset erityispiirteet ovat selkeitä matkailun vetovoimatekijöitä. Kasvavan urheilumatkailun osalta Suomella on tarjota sekä ammattilaisille että urheiluharrastajille suorituspaikkoja, urheilu- ja liikuntakokemuksia puhtaassa luonnossa sekä niihin liittyviä matkapaketteja ympäri vuoden. Synergiaetuja on myös Business Finlandin China Winter Sports -vientiprojektin ja tulossa olevan kansallisen Winter Sports -strategian kanssa. Suomi on myös edelläkävijämaa monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ja meillä on hyvät mahdollisuudet saada ympärivuotista kasvua kehittämällä terveysmatkailun tarjontaa. Tärkeässä roolissa ympärivuotisen toiminnan kehittämisessä on kestävän matkailun osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen. Erityistä huomiota vaativat Suomen herkkä luonto sekä kulttuurin moni-ilmeisyys. Tarjontaa kehittämällä ja monipuolistamalla matkailun ympärivuotisuutta voidaan parantaa. Visit Finlandin koordinoiman ja ohjaaman tuotekehitystyön vaatimia resursseja tulee lisätä tuloksellisuuden varmistamiseksi. Valtakunnallinen digitaalinen ekosysteemi tukemaan matkailun kasvua Matkailu on yksi maailman kilpailluimmista ja nopeimmin kasvavista toimialoista, jota digitaalisten palveluiden kehitys muokkaa jatkuvasti. Matkailutoimijat tarvitsevat yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat sekä digitaalisten valmiuksien ja osaamisen kehittämistä. Digitaalisen tiekartan avulla luomme valtakunnallisen, matkailun alustatalouteen pohjautuvan ekosysteemin sekä työkalut ja kulttuurin, joka mahdollistaa uusien liiketoimintamallien kehittymisen ja kannustaa kokeilemaan uusia ratkaisuja. Hyödynnämme kansainvälisten palveluiden ja teknologian mahdollisuudet, kehitämme omaa osaamistamme ja luomme yrityksille edellytyksiä kehittyä, kasvaa ja tehdä yhteistyötä. Painopisteitä on kolme: digitaalinen inventaari, datan hyödyntäminen yhteistyössä sekä osaamisen ja yhteistyön kehittäminen. Matkailuteollisuus tarvitsee nopeita ja voimakkaita toimenpiteitä digitaalisten valmiuksien ja osaamisen tason nostamiseksi. 8
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan Matkailun yhteistyöryhmä
Matkailun kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät linjaukset ja toimenpiteet vietäväksi seuraavaan hallitusohjelmaan 2019 Matkailun yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tavoite Ryhmän tavoitteena on koota ja priorisoida
LisätiedotKILPAILUKYKY KUNTOON. Matkailu- ja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala MATKAILU- JA RAVINTOLA- ALAN HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEET 2019
Matkailu- ja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala KILPAILUKYKY KUNTOON MATKAILU- JA RAVINTOLA- ALAN HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEET 2019 Miten Suomi ottaa osansa kasvusta? Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotMatkailun ongelmakohdat
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Matkailun ongelmakohdat Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 24.3.2017 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä
LisätiedotMahdollisuuksien matkailuala
Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:
LisätiedotAnniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin
Anniskelun arvonlisävero alennettava 14 prosenttiin Alennettu arvonlisävero siirtäisi kulutusta ravintoloihin, lisäisi työllisyyttä 2 400 työpaikalla ja kansantalouden tuotosta 300 miljoonalla eurolla.
LisätiedotMatkailun ajankohtaisia asioita
Matkailun ajankohtaisia asioita Salo 25.9.2018 Sanna Kyyrä TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä yhdessä muiden ministeriöiden ja alan toimijoiden kanssa
LisätiedotMatkailijat karsastavat kaivoksia
Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia
LisätiedotVISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE
VISIT FINLANDIN KANSSA MAAILMALLE LIISA KOKKARINEN LAPIN ALUEPÄÄLLIKKÖ VISIT FINLAND 2.11.2018 VISIT FINLAND YDINTEHTÄVÄT & PÄÄMÄÄRÄ 1. Kehittää matkailullista Suomi-kuvaa ja toimii kaupallisen maakuvaviestinnän
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotArvonlisäveron alentamisesta hyötyisi koko matkailu- ja ravintola-ala
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Anniskelun hintakilpailukyky heikko Arvonlisäveron alentamisesta hyötyisi koko matkailu- ja ravintola-ala KUVA (korkeus
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotVauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
LisätiedotMatkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla
Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotKilpailukyky kuntoon. Matkailuja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala. Miten Suomi ottaa osansa kasvusta?
Kilpailukyky kuntoon Matkailuja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala. Miten Suomi ottaa osansa kasvusta? Matkailu- ja ravintola-alaan panostaminen kannattaa Matkailu on kasvava toimiala ja yksi maailman
LisätiedotAsia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Teema: Pl 32 / Matkailun edistäminen
Eduskunta ASIANTUNTIJALAUSUNTO Valtiovarainvaliokunta 12.10.2017 1/5 Työ- ja elinkeinojaosto 13.10.2017 Asia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Teema:
LisätiedotAnniskelun alamäki jatkuu
KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Anniskelun alamäki jatkuu 17.11.2017 Eduskunnan verojaosto Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia
LisätiedotMatkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi
Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut
LisätiedotMatkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla
Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi
LisätiedotMatkailu / Työ- ja elinkeinojaosto
Matkailu / Työ- ja elinkeinojaosto 26.10.2016 - Julkinen tuki matkailun edistämiseen. Tuen muutokset ja niiden vaikutukset. - Matkailun edistämisen kehittämistoimien vaikuttavuus ja vaikuttavuutta heikentävät
LisätiedotBaltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen
Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002
LisätiedotMara-alan yritykset odottavat hyvää kesää
KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n tehtävänä on edesauttaa Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun kasvua, lisätä alueen ja sen toimijoiden matkailutuloa, ja elinvoimaa, sekä
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotSaaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa. Saaristoasiain neuvottelukunta Hanna-Mari Kuhmonen
Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa Saaristoasiain neuvottelukunta 8.11.2017 Hanna-Mari Kuhmonen TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä
LisätiedotMatkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotSuomesta pohjolan houkuttelevin kohde. VISIT FINLAND Kristiina Hietasaari
Suomesta pohjolan houkuttelevin kohde VISIT FINLAND Kristiina Hietasaari SUOMEN MATKAILUVIENTI 4,6 MRD Matkailun kokonaiskysyntä 15 mrd Ulkomaisten yöpymisten ennätys 6,8 milj. Iceland 8,4% Suuren kasvupotentiaalin
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotMatkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
LisätiedotMatkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
LisätiedotLapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle
LisätiedotKestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
LisätiedotEväitä kasvavaan elintarvikevientiin. Esa Wrang, Toimialajohtaja, Food from Finland, Finpro
Eväitä kasvavaan elintarvikevientiin Esa Wrang, Toimialajohtaja, Food from Finland, Finpro Suomen elintarvikevienti tänään Elintarvikealan markkina ei kasva kotimaassa. Kasvu löytyy viennistä. 1, 5 mrd
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa?
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotMiksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
LisätiedotMiset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013
Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa
Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,
LisätiedotLapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
LisätiedotSuomen Motoristit ry - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin
1 (6) 13.11.2018 - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin vaatii moottoripyörien autoveron alentamista verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi,
LisätiedotMARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015
pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen
LisätiedotMatkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä
Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
LisätiedotAjankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen
Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotKansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama
Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa Samuli Rikama Pk-yritysten viennin kehitys eri maissa, osuus tavaraviennistä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Tanska Hollanti Saksa Ruotsi Suomi 2011
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo
Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan
LisätiedotToimialapalvelu Näkemyksestä menestystä
Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotPk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät
Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa
LisätiedotL E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I
Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset
LisätiedotElokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset
Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotMarkkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotKoulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset 3.5.2018 Susanna Harvio & Tuomas Santasalo, WSP Finland Oy Selvityksen tavoite ja toteutus Työn toteutus: 01-04/2018 Toteuttaja: WSP
LisätiedotTalvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016
Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotInFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010
InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden
LisätiedotMarkkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotVastuullisuus & markkinointiviestintä. Katariina Imporanta / House of Lapland 2018
Vastuullisuus & markkinointiviestintä Katariina Imporanta / House of Lapland 2018 House of Lapland 8.10.2018 Lapin yhteinen markkinointi- ja viestintätalo. Tehtävämme on varmistaa, että Lappi näkyy, kuuluu
LisätiedotFinpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014
Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut
LisätiedotSuomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita
Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita Liisa Kokkarinen Visit Finland Ähtäri 20 maaliskuuta 2019 HALLITUKSEN LINJAUS ARKTISEN STRATEGIAN PÄIVITYKSEN PAINOPISTEISTÄ Suomen arktinen osaaminen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotLentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotArktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen
Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018 2019 liisa kokkarinen Keitä me ollaan ja mistä me tullaan Toivotetaan tervetulleeksi: Meidän tuleva työvoima Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Hanke- ja rahoitusammattilaiset
LisätiedotMATKAILUN KILPAILUKYKY JA LAATU
Matkailu- ja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala MATKAILUN KILPAILUKYKY JA LAATU MATKAILUPARLAMENTTI OULUSSA 15.11.2018 TOMI LANTTO Miten Suomi ottaa vastuullisesti osansa kasvusta? Iso kuva - Maailma
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotLiikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit
Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit 6.3.2018 Suomen menestys vientiyritysten varassa Kansantalouden tuotosta 46 % syntyy viennistä Vientiyritykset ovat palkanneet 1,1 työntekijää
LisätiedotCentral Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland
Central Baltic -ohjelma 2014-2020 Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland 15.10.2014 Helsinki Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelma-alue Suomessa
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotCoastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen
Coastal Bootcamp -projekti Kick off @Tammiluodon viinitila, Parainen 1.2.2019 Uusi matkailuhanke ja uusi yhteistyökuvio: Parainen + Salo + Kemiönsaari + Metsähallitus TAUSTAA Kotimaan matkailu on kasvussa.
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1924/ /2019
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2019 1 (1) 110 Asianro 1924/02.05.02.00/2019 Yrityspalvelun esitys (Lakeland 2)-hankkeen rahoituksesta (EU:n Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma)
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotKeski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori
Keski-Suomen matkailun kvmarkkinointikonttori Projektisuunnitelman valmistelu Tiina Mäntyharju, Leena Pajala, Tiia Valkama, Miikka Raulo ja Jussi Rekonen MATKAILUPARLAMENTTI 12.11.2013 REVONTULI HANKASALMI
LisätiedotStopover Finland HELI MENDE
Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu
LisätiedotMiten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa? Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miksi hallinta on aiheellinen kysymys? Matkailu kasvaa ja moninaistuu Kestävä matkailu
LisätiedotYlläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja
Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotAsia: O 3/2017 Ajankohtaiset asiat jaostossa. Teema: Ajankohtaiskatsaus matkailun kehittämisen ongelmakohdista ja kehittämishaasteista
1 24.3.2017 Eduskunnan työ- ja elinkeinojaostolle Asia: O 3/2017 Ajankohtaiset asiat jaostossa. Teema: Ajankohtaiskatsaus matkailun kehittämisen ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotArktisen kestävän matkailun edistäminen
Arktisen kestävän matkailun edistäminen Matkailu 4.0: Ympärivuotisuutta tuotetarjontaa ja palvelurakenteita kehittämällä Suomesta yksi kestävän matkailun kärkimaista 600.000 vuosille 2018-2019 Kestävyyden
LisätiedotTervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander
Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa
LisätiedotMARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016
EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
Lisätiedot