Tässä numerossa mm. Taloussuhdanteen käänteet...s. 2. Verotili-tietopaketti... s. 3. Sähköisen viestinnän tietosuoja... s. 10

Transkriptio

1 Tässä numerossa mm. Taloussuhdanteen käänteet...s. 2 Verotili-tietopaketti... s. 3 Sähköisen viestinnän tietosuoja... s. 10 Ohjeita työnantajalle sikainfluenssan varalta...s. 9 Yrittäjän työttömyysturvasta...s. 15 Palvelusetelit laajempaan käyttöön...s. 17 Kansainvälistymistietoa...s. 20

2

3 SUOMEN YRITTÄJÄT KOULUTTAA TÄHÄN JOUKKOON KANNATTAA KUULUA! Yrittäjän veroseminaari Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki Tukholma Helsinki Torstai Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali 1. kerros, Katajanokka, Helsinki Kahvi ja hedelmätarjoilu Seminaarin avaus Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät Taloustilanne sekä ennusmerkkejä tulevasta Varatoimitusjohtaja Eero Eriksson, Fennia Ajankohtaista verotuksesta, mihin ollaan menossa Pääjohtaja Mirjami Laitinen, Verohallitus Tilinpäätös 2009 Onko verosuunnittelu tarpeen talouden taantumassa KLT, KHT Seppo Laine, Tilintarkastus Seppo Laine Buffet-lounas Hytteihin majoittautuminen Ajankohtaista tilintarkastuksesta, tilintarkastajan havaitsemia kirjanpidon, tilinpäätöksen ja yrityksen talouden ongelmakohtia Varojen ja velkojen arvojen merkitseminen taseeseen ja arvonalennusten vähentäminen KTM, KHT Jouko Karttunen, Tiliaktiiva Oy Tauko Kirjanpitolainsäädännön muutoksia ja muutosodotuksia Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Helsingin kauppakorkeakoulu (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) Antaako henkilövakuuttaminen ja verotus mahdollisuuksia hyvään henkilöstöpolitiikkaan Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia Tauko Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin Tauko À la carte illallinen Perjantai Aamiainen 9.40 Laiva saapuu Tukholmaan Kahvi ja välipala Rahaa yrityksestä yksityistalouteen: miten kannattaa tehdä, miten verotetaan KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy Uusin vero-oikeuskäytäntö Menon vähennyskelpoisuuden ongelmia OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young Oy Kahvi- ja hedelmätarjoilu Yrittäjän oikeudellisia ongelmia Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy (16.45 laiva lähtee Helsinkiin) Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin Seminaarin päätös ja cocktails Buffet-illallinen Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi Lauantai Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin (Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.) Osallistumismaksu Jäsenhinta: 390,-/hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 435,-/hlö 1-hengen sisähytissä ja 465,-/hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta: 550,-/hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 595,-/hlö 1-hengen sisähytissä ja 625,-/hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Ilmoittautuminen Viimeistään p. (09) tai f. (09) /Härkönen Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan. Yhteistyössä

4 Julkaisija: Suomen Yrittäjät PL Helsinki puhelin (09) faksi (09)

5 Sisällysluettelo 1. VEROT JA RAHAT... 2 Taloussuhdanteen pohja, käänne ja nousu?... 2 Finnveran rahoituksen kysyntä kovassa kasvussa... 3 Verotili tietopaketti... 3 ELV-palautuksia myös elinkeinonharjoittajille... 7 Minimoi haitat viivästyneenkin veron maksamisessa TYÖNANTAJAN ABC... 9 Ohjeita työnantajille sikainfluenssan varalle... 9 Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutokset Ammattiliiton oikeus valvoa työnantaja-järjestöön kuulumattoman työnantajan toimintaa Onko irtisanomiselle ja lomauttamiselle vaihtoehtoja? Teknologiateollisuuteen neuvottelutulos YRITTÄJÄ IHMISENÄ Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Yritystoiminnan keskeytys tai lopetus työttömyysturvan kannalta Yritystoiminnan ABC Yrittäjän tukiverkko palvelee Palvelusetelikäytännöt esille kunnissa Yritysten ympäristötietoverkkopalvelu avattu Meneekö takuuseen vai ei? Asiantuntijahaku.fi Suoramarkkinoinnin pelisäännöt ja tietosuoja Käytännön tietoa EU-maissa toimiville yrityksille Sähköinen vienti-ilmoittaminen internetin kautta mahdollista vasta syyskuussa Suosittu KiVi 2009 Road Show jatkuu Käytännön hyötyä yrityksille Suomen Yrittäjien Venäjä-yhteistyöstä Kokeile SY:n kansainvälistä yhteyshenkilöverkostoa! Yrityksiä rohkaistaan hakemaan kumppaneita kehitysmaista Kaupanesteraportti 2009 valmistunut Yrittäjä Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) , raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Kirjoittajina toimivat Suomen Yrittäjien asiantuntijat talouden, rahoituksen, verotuksen, työelämäkysymysten, lainsäädännön, kansainvälistymisen ja koulutuksen alueilta. YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2009 Numero jäsensivut 1/ / / / / / ISSN

6 1. VEROT JA RAHAT Yrittäjä Taloussuhdanteen pohja, käänne ja nousu? Kesän aikana kertyi useita tietoja taloustilanteen vakaantumisesta ja jopa paranemisesta. Erityisesti kansainvälisen talouden numerot kohenivat hieman. Optimistisimmat puhuvat jo taantuman tai kriisin väistymisestä. Muutoksen suunta on ilman muuta oikea, mutta matka normaaliin tilanteeseen on ainakin suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta vielä pitkä. Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p.(09) , Ei yhtä käännepistettä Talousuutisoinnissa arvuutellaan, mihin ajankohtaan talouden käänne voisi osua. Käänteen etsimisessä on kuitenkin yksi paha ajatusvirhe: ei ole olemassa yhtä viikkoa, kuukautta tai vuosineljännestä jonka aikana koko talouden tila muuttuisi paremmaksi. Talouden käänne uuteen nousuun on pitkä tapahtumaketju, jonka alkupäästä loppuun voi kulua parikin vuotta. Tähän mennessä on otettu vasta pari askelta ketjun alkupäässä. Reaalitalouden käänteitä ennakoivat osakemarkkinat ovat nousseet selvästi, ja myös monet odotuksia mittaavat ns. ennakoivat indikaattorit ovat hieman kohonneet pohjalukemistaan. Kuluttajat ja osa yrityksistä näkee lähitulevaisuuden hieman valoisampana kuin vielä keväällä. Kyse on kuitenkin odotuksista, ei vielä todellisesta rahankäytöstä eikä liiketoiminnasta. Alkavan syksyn aikana työttömyys nousee väistämättä ja sama meno jatkuu vuoden 2010 puolella. Tähän on ainakin kolme syytä. Vientiyritysten uusien tilausten määrä ei ole oleellisesti noussut. Pääsääntöisesti tilauskanta on pieni ja työt vähissä. Lisäksi alkuvuonna aloitetut lomautukset kääntyvät lähikuukausina irtisanomisiksi varsinkin suurissa yrityksissä. Kolmas syy työttömyyteen löytyy kotimaan markkinoilta: rakennusalan lähiajan näkymät ovat heikot julkisten investointien lisäyksestä huolimatta ja myös kaupan alalla kysyntä on heikentynyt. Tämä näkyy loppuvuonna konkurssien kasvuna ja sitä kautta työttömyytenä. Työlliset ja työttömät Suomessa, 1000 henkeä 12 kk liukuvat keskiarvot Työlliset (VAS. ASTEIKKO Työttömät (OIK. ASTEIKKO) Se mikä on vielä kokonaan näkemättä, on tuotannon nousu teollisuudesta alkaen investointien ja kulutuksen lisäyksestä puhumattakaan. Ketjun loppupäässä, todennäköisesti vuoden 2011 puolella, työpaikkojen määrä alkaa nousta koko taloudessa tai edes useimmilla toimialoilla. Kaiken tämän jälkeen alkaa kuntatalouden ja valtion budjetin vahvistuminen. Kolme syytä työttömyyteen Työmarkkinoilla suunta on edelleen alaspäin. Ensimmäinen todella huono työllisyyskuukausi ässä talouskriisissä oli viime huhtikuu. Silloin työllisiä oli Suomessa lähes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrässä tapahtui yhtä suuri nousu Rahoitusmarkkinat lähempänä normaalia 06 Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tila on nyt oleellisesti parempi kuin alkuvuonna. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suurten pankkien oman pitkäaikaisen varainhankinnan hinta on pudonnut. Kun pankkien maksama marginaali markkinoilta hankkimastaan 5 vuoden rahasta oli alkuvuonna 2 %-yksikön luokkaa, on vastaava marginaali nyt vähintään puolittunut. Markkinat toimivat kohtuullisesti, eikä pelkoa pankkien likviditeetin loppumisesta ole e 10e 100 Tämän pitäisi heijastua myös pk-yrityksiltä perittäviin lainamarginaaleihin. Pelko luottotappioiden kasvusta sekä pankkien oman kannattavuuden ylläpito ovat nähtävästi korostuneet, koska yleinen tiukkuus yritysten lainamarkkinoilla on edelleen samaa luokkaa kuin keväällä. Eurotalouden heikkouden positiivinen seuraus on markkinakorkojen mataluus. Euroopan keskuspankki ei voi lähikuukausina löytää perusteita yhteen prosenttiin pudottamansa ohjauskoron nostoon. Ykkösellä alkavista euriborkoroista saadaan siten nauttia pitkälle ensi vuoteen.

7 Finnveran rahoituksen kysyntä kovassa kasvussa Finnveran rahoituksen kysyntä on ennätysvilkasta. Kotimaan rahoitusta on haettu n. 60 % enemmän kuin viime vuonna. Suurin syy kysynnän kasvuun on ollut uusien suhdannelainojen ja -takausten käyttöönotto viime maaliskuussa. Myös muuta rahoitusta on myönnetty paljon erityisesti tukialueilla, joilla suuret yritykset ovat voineet jo aiemmin saada ns. normaalia rahoitusta työllisyyden turvaamiseksi ja yritystoiminnan rakenteen monipuolistamiseksi. Vientikauppojen rahoituksessa uusien hakemusten määrä on kasvanut 115 %. Finnvera sai juhannuksen jälkeen väliaikaisen luvan myöntää lyhyen maksuajan luottovakuutuksia myös OECDmaihin, mikä lisää viennin rahoituksen kysyntää entisestään. Euromääräisesti Finnvera ei kuitenkaan ole rahoittanut yhtä suuria vientikauppoja kuin viime vuonna. Suhdannerahoitusta vaikeuksien yli Suhdannerahoitusta voidaan myöntää yritykselle, jonka rahoitustilanne on ajautunut vaikeuksiin taantuman myötä. Rahoituskriisiä edeltävän parin kolmen vuoden yhteenlasketun tuloksen tulee kuitenkin olla ollut positiivinen. Siksi Finnvera tarvitsee yritykseltä täydelliset tilinpäätöstiedot rahoituspäätöstä varten. Yrityksen pitäisi myös tehdä suunnitelma siitä, miten se selviää vaikeuksistaan taantuman jälkeen. Mitä valmiimpi hakemus yrityksellä on, sitä nopeammin se voidaan käsitellä, apulaisjohtaja Jukka Suokas kertoo. Finnveran suhdannerahoitus on tarkoitettu yrityksen rahoitustilanteen kohentamiseen taantuman aikana. Siksi rahoituksen saaminen edellyttää, että myös muut päärahoittajat vakauttavat saatavansa yhdeksi vuodeksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaata vuotta tai pankin lisärahoitusta. Rahoitushakemuksessa tarvittavat tiedot Finnveralta ei haeta erikseen varsinaista suhdannerahoitusta, vaan normaali rahoitushakemuksen täyttäminen riittää. Rahoituspäätöstä tehtäessä katsotaan sitten, onko kyse suhdannerahoituksesta voi ns. normaalirahoituksesta. Finnveran lainojen ja takausten hakeminen edellyttää aina oleellisten tietojen kirjaamista rahoitushakemukseen. Huolellisesti tehty hakemus ja tarkat tiedot kysyttävistä asioista nopeuttavat hakemuksen käsittelyä. Hakemusta täytettäessä siihen on aina kirjattava kaikki kysytyt tiedot: - yrityksen, yrittäjän ja yrityksen omistajan perustiedot - liiketoiminnan kuvaus tai erillinen liiketoimintasuunnitelma - (yrityksen päätuotteet ja -palvelut sekä arvio niiden markkinatilanteesta ja myyntinäkymistä, asiakkaat ja merkittävät kilpailijat) - kuvaus rahoitettavasta hankkeesta - suunnitelma hankkeen kokonaisrahoituksesta - yrityksen tulossuunnitelma kolmelle vuodelle - jo toiminnassa olevalta yritykseltä täydelliset tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta - yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä) Finnveran rahoitushakemuksen voi täyttää internetissä osoitteessa finnvera.fi Asioi sähköisesti otsikon alta. Verotili tietopaketti Verotilin ensimmäinen vaihe tulee käyttöön vuoden 2010 alusta. Verotili on uusi järjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää yritysten ja veroviranomaisen välistä ilmoitus- ja rahaliikennettä. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) , satu.grekin@yrittäjät.fi Verotili toimii siten, että Verohallinto kirjaa maksettavaksi tulevat suoritukset verotilille velvoitteina ja verovelvollisen maksamat suoritukset hyvityksinä. Verovelvollinen maksaa viitenumeron avulla kaikki velvoitteensa yhdellä tilisiirrolla. Maksujen suorituspäivä ja samalla verojen ilmoittamispäivä yhtenäistyy kuukauden 12. päiväksi. Verotili toimii verkossa, ja ulkoasultaan se muistuttaa paljon nykyisiä verkkopankkeja. Verotilijärjestelmä tulee ensi vaiheessa koskemaan oma-aloitteisia veroja, joita maksavat pääasiassa yritykset. Myöhemmin toisessa vaiheessa järjestelmän piiriin on tarkoitus saattaa Verohallinnon maksuunpanemat verot, kuten ennakkoverot. Toisen vaiheen suunnittelu aloitettaneen Verohallinnossa loppuvuodesta Kolmannessa vaiheessa mukaan järjestelmään tuodaan verojen perintään liittyvät toiminnot. Tässä artikkelissa on käsitelty verotilijärjestelmää yleisesti, sekä otettu esiin muutokseen liittyviä asioita, joita yrittäjän on hyvä huomioita järjestelmään siirryttäessä. 3

8 Verotilijärjestelmän piiriin siirtyvät verot alkaen - arvonlisävero - työnantajasuoritukset - vakuutusmaksuvero - arpajaisvero - ennakonpidätys puun myyntitulosta - ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä (työ- ja käyttökorvaukset) - ennakonpidätys koroista ja osuuksista - ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista - lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) - lähdevero koroista, rojalteista ja puun myyntitulosta (rajoitetusti verovelvollisilta) sekä - lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta) Ei varainsiirtovero eikä ennakon täydennysmaksu Verotilin avulla oma-aloitteisten verojen maksajat voivat vähentää negatiivisen arvonlisäveron muista maksettavista veroista ja maksaa vain erotuksen. Verovelvollinen saa uudessa järjestelmässä nykyistä paremman kokonaiskuvan verotustilanteestaan, kun kirjautumalla oman verotilin verkkopalveluun voi seurata omaa ilmoitus- ja rahaliikennettään. Tiliote Verohallinto kokoaa verotilille tiedot ilmoitetuista veroista, maksuista, palautuksista, koroista sekä myöhästymis- ja laiminlyöntimaksuista. Verotili täsmäytetään kuukausittain, ja veronmaksajalle toimitetaan verotiliote. Tiliote on aluksi paperinen, mutta myöhemmin saattaa muuttua kokonaan sähköiseksi. Palautukset ja hyvityskorko Veronmaksaja ei voi valita, mitä veroa verotilille maksaa, vaan automaatio kohdistaa maksut eri veroille lakisääteisessä järjestyksessä. Palautukset maksetaan verovelvolliselle viipymättä, ellei tämä itse aseta tilille palautusrajaa. Palautusrajan alittavat yleensä negatiivisesta arvonlisäverosta muodostuvat erät jäävät verotilille. Niille maksetaan hyvityskorkoa, ja ne voidaan käyttää erääntyvien verojen hyvitykseksi. Yrittäjä Hyvityskorko on viitekorko miinus 2 prosenttiyksikköä. Suomen Pankki on vahvistanut loppuvuoden 2009 viitekoroksi 1 %. Koska verotuksen korot määräytyvät edellisen vuoden lopun viitekoron mukaan, hyvityskorko painuisi käytännössä vuonna 2010 miinukselle. Valtiovarainministeriössä valmistellaan kuitenkin lainmuutosta, jossa nykyisiin säännöksiin tehtäisiin lisäys, että hyvityskorolla on viitekoron vaihteluista huolimatta aina minimi. Hyvityskorko on verovapaata tuloa. Varautuminen järjestelmämuutokseen Omalta taloushallinto-ohjelmiston toimittajalta kannattaa varmistaa, että vuoden vaihteessa on käytössä verotilin vaatimuksiin päivitetty ohjelmisto. Jos on esimerkiksi oikeutettu harvennettuun ilmoittamiseen, on hyvä tarkistaa, että omasta ohjelmistosta saa ulos kausiveroilmoituksen myös muulta, kuin kalenterikuukaudelta. On myös hyvä tarkistaa, että oma ohjelmisto taipuu ilmoitusvirheiden muuttuvaan korjausmenettelyyn. Myös Verohallinto tarjoaa maksuttoman vaihtoehdon kausiveroilmoituksen antamiseen. Verotilin verkkopalvelun yhteyteen avataan tätä varten oma ilmoituspalvelu. Myös nykyiset ilmoitustavat Tyvi, Ilmoitin.fi ja Palkka.fi pysyvät käytössä. Kausiveroilmoitus ja myöhästymismaksu Verotilijärjestelmässä annetaan kuukausittain kausiveroilmoitus. Se vastaa nykyistä valvontailmoitusta. Kausiveroilmoitus annetaan sähköisesti kaikista järjestelmään kuuluvista veroista ja maksuista. Ilmoituksen merkitys tulee olemaan verotilijärjestelmässä entistä suurempi, kun enää ei makseta tiettyä veroa, vaan automaatio hoitaa maksun kohdistamisen. Kausiveroilmoituksen antamispäivä ja verojen maksun eräpäivä on 12. päivä, kun ilmoitus annetaan sähköisesti. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen on oltava Verohallinnossa jo 7. päivä. Verotilin oma sähköinen ilmoituspalvelu antaa automaattisen kuittauksen siitä, että kausiveroilmoitus on saapunut Verohallintoon. Kuittausilmoitus kannattaa pitää tallessa, sillä se on vahva todiste myöhästymismaksua vastaan. Verotoimiston asiakaspalvelusta saa pyynnöstä myös todistuksen asiakirjan vastaanottamisesta, jos palauttaa paperi-ilmoituksia suoraan Verohallintoon. Ennakonpidätysten maksaminen myöhentyy nykyisestä kahdella päivällä. Arvonlisäveron maksaminen ja ilmoituksen antaminen aikaistuu kolmella päivällä. Jos kausiveroilmoitus myöhästyy, viivästyneenä ilmoitetulle määrälle määrätään myöhästymismaksu. Se korvaa osittain nykyiset verolajikohtaiset veronkorotukset. Ilmoituksen laiminlyönnistä peritään myöhästymismaksua silloinkin, kun suoritettavaa veroa ei kyseisenä kuukautena olisi. Myöhästymismaksu on tällöin 5 euroa verolajilta. Sille osalle veroa, joka ilmoitetaan myöhässä, lasketaan 20 %:n vuosittaisen korkokannan mukainen myöhästymismaksu. Tämän on tarkoitus kannustaa jättämään myös myöhästyneet ilmoitukset mahdollisimman aikaisin. Veronkorotusta ei tällöin määrätä, vaan myöhästymismaksu on ainoa sanktio. Myöhästymismaksu määrätään riippumatta myöhästymisen syistä. Se lasketaan kaavamaisesti samaan tapaan kuin korko, ajan kulumisen ja pääoman suuruuden perusteella. Myöhästymismaksusta ei lähetetä erillistä päätöstä, vaan se merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksun eräpäivä on seuraavan kuukauden yleinen eräpäivä. Enimmillään myöhästymismaksu voi olla euroa. Myöhästymismaksua määrätään myös - lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetulle veron määrälle - myöhässä saapuneelle kausiveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi, esim. ei toimintaa tai ei palkanmaksua -tiedoille ja negatiiviselle veron määrälle. Myöhästymismaksun huojentaminen Myöhästymismaksua voidaan huojentaa erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Myöhästymismaksu on kaavamainen, eli sen määräämisessä ei oleta huomioon sitä, miksi ilmoitus myöhästyi. Jos ajoissa annettua ilmoitusta myöhemmin korjatessa veron määrä kasvaa, on syytä huomioida, että tällöinkin myöhässä ilmoitetulle veron osalle määrätään myöhästymismaksua. Päätös, jolla Verohallinto on ratkaissut verovelvollisen vaatimuksen myöhästymismaksun tai muun viivästysseuraamuksen perimättä jättämisestä, on valituskelvoton. 4

9 Kausiveroilmoituksen ajoissa toimittamisesta kannattaa pitää erityistä huolta, sillä mahdollisuus myöhästymismaksun huojentamiseen on pieni. Kausiveroilmoituksella ei samasta syystä myöskään kannata tehdä virheitä verovelvollisen eduksi. Myöhästymismaksun laskeminen Päätös myöhästymismaksun määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Pyynnöstä myöhästymismaksusta saa erillisen päätöksen. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. Esimerkki: Kuukausimenettelyssä oleva verovelvollinen ilmoittaa toukokuun 2010 arvonlisäverotiedot ( euroa) ja kesäkuun 2010 ei palkanmaksua -tiedot myöhässä. Ilmoituksen olisi pitänyt saapua Verohallintoon ja se saapuu sähköisesti Myöhässä ilmoitetulle arvonlisäverolle euroa määrätään myöhästymismaksua 98,63 euroa myöhästymisajalta seuraavan kaavan mukaan: 20 x euroa x 18 pv = 98,63 euroa 100 x 365 pv Myöhässä ilmoitetulle ei palkanmaksua -tiedolle määrätään myöhästymismaksua 5 euroa. Jos ilmoitus olisi annettu paperilomakkeella, olisi myöhästymismaksua määrätty väliseltä ajalta, koska muulla tavoin kuin sähköisesti annetun kausiveroilmoituksen määräpäivä olisi ollut jo Jos kausiveroilmoituksessa on virhe Korjaavaa ilmoitusta ei verotilijärjestelmässä enää voi antaa, vaan annetaan lisäilmoitus. Lisäilmoituksella ilmoitetaan vain lisäykset tai vähennykset aiempaan ilmoitukseen. Virhe verovelvollisen eduksi Jos virheen vuoksi maksettavaa veroa on ilmoitettu liian vähän tai palautukseen oikeuttavaa veroa liian paljon, korjaus tehdään aina antamalla lisäilmoitus virheellisenä ilmoitetulle kohdekaudelle. Tällöin kyseiselle kohdekaudelle annetaan kausiveroilmoitus, jossa ilmoitetaan virheellisinä ilmoitetuista kohdista vain muutoksen määrät. Muutoksen määrä saadaan laskemalla, kun kohdekauden kirjanpidon mukaisesta oikeasta määrästä vähennetään aiemmin ilmoitettu määrä. Jos aiemmin ilmoitettu määrä ei muutu, sitä ei ilmoiteta lisäilmoituksella uudelleen. Jos aikaisemmin on ilmoitettu, ettei toimintaa tai palkanmaksua ole ollut, korjaus tehdään antamalla uusi kausiveroilmoitus. Virhe verovelvollisen vahingoksi Jos virheen vuoksi maksettavaa veroa on ilmoitettu liian paljon tai palautukseen oikeuttavaa veroa liian vähän, korjaus voidaan tehdä ottamalla virheen määrä huomioon myöhemmässä kausiveroilmoituksessa, kuten nykyisinkin. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa muutoksen määrät lisäilmoituksella. Korjaus voidaan tehdä myöhemmässä kausiveroilmoituksessa vain, jos virhe huomataan ennen kuin tilikauden tai kalenterivuoden viimeinen kausiveroilmoitus on annettu. Korjaus näkyy tällöin vain kirjanpidossa. Jos virhe huomataan vasta tämän jälkeen, korjaus voidaan tehdä antamalla lisäilmoitus tilikauden tai kalenterivuoden viimeiselle kohdekaudelle. Harvennettu ilmoittamisja maksujakso Verotili tarjoaa pienen liikevaihdon yrityksille mahdollisuuden antaa kausiveroilmoitus ja maksaa verot nykyistä harvemmin. Tämä osaltaan vähentää pienten yritysten hallinnollista rasitusta. Se myös mahdollistaa arvonlisäveron alarajahuojennuksen huomioimisen jo kausiveroilmoituksella, eikä sitä tarvitse hakea vasta tilikauden päätyttyä palautuksena. Harvennettu ilmoittaminen on aina vapaaehtoista, ja tehty valinta sitoo verovelvollista kolmen vuoden ajan. Myös Verohallinto voi valvonnallisista syistä siirtää verovelvollisen harvennetusta ilmoittamisesta kuukausimenettelyyn. Kerran vuodessa Päästäkseen pidennettyihin ilmoitus- ja maksujaksoihin yrityksen pitää täyttää tietyt edellytykset. Yrityksen tulee olla rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi tai säännölliseksi työnantajaksi ja täytettävä ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen edellytykset. Jos em. edellytykset täyttävän yrityksen kalenterivuoden liikevaihto on enintään , se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kalenterivuosittain. Eräpäivä alv-ilmoituksille ja maksuille on tällöin Jos tällainen pieni yritys on työnantaja, työnantajasuoritusten 5 ilmoitus- ja maksujakso on kuitenkin neljännesvuosi. Eräpäivät ovat työnantajasuoritusten osalta 12.4., 12.7., ja Alkutuottaja ja kuvataiteilija voivat liikevaihdosta riippumatta olla arvonlisäverotuksesta kalenterivuosimenettelyssä kuten nykyäänkin. Neljästi vuodessa Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään , on sekä arvonlisäveron että työnantajasuoritusten ilmoitus- ja maksujakso neljännesvuosi. Työnantajasuoritusten osalta tämä edellytys koskee myös alkutuottajaa ja kuvataiteilijaa, joka on työnantajarekisterissä. Jos liikevaihto on yli kalenterivuodessa, ei ole mahdollisuutta päästä pidennettyyn menettelyyn. Yrittäjän on itse seurattava, ylittyvätkö liikevaihtorajat. Heti, kun rajan ylittyminen näyttää todennäköiseltä, on yrittäjän itse ilmoitettava Verohallintoon ja siirryttävä takaisin kuukausittaiseen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Miten pidennettyyn menettelyyn pääsee? Syksyllä 2009 Verohallinto lähettää pienille yrityksille kirjeen, jossa kerrotaan ilmoitus- ja maksujakson pidentämisestä. Jos yritys ei halua siirtyä pidennettyyn jaksoon tai jos liikevaihto on muuttunut, siitä pitää ilmoittaa Verohallintoon palauttamalla kirjeen liitteenä lähetetty lomake määräajassa. Verohallinnon tilaston mukaan alvvelvollisten rekisterissä oli vuonna 2007 yhteensä yritystä. Näistä noin puolet on oikeutettu harvennettuun menettelyyn: alle euron liikevaihdon yrityksiä arvioidaan olevan noin Liikevaihdoltaan euron yrityksiä arvioidaan olevan noin Tämän kertasiirron jälkeen uudet yritykset ja jaksoihinsa muutosta haluavat ilmoittavat asiasta erillisellä vero.fi:stä saatavalla lomakkeella. Myöhemmin vuoden 2010 kuluessa Y-lomakkeet uudistetaan ja tiedot pidennetyistä kausista annetaan Y-lomakkeella. Jos yritys ei reagoi tulleeseen kirjeeseen, Verohallinto siirtää yrityksen automaattisesti harvennettuun menettelyyn. Tehty valinta sitoo kolme vuotta. Jaksoa ei voi se aikana muuttaa muusta syystä kuin liikevaihtorajan ylittymisen vuoksi. Niiden yritysten, joiden arvonlisäverot ovat säännöllisesti negatiiviset, kannattaa punnita harvennettuun siirtyminen tarkkaan (ks. Arvonlisäveron palautushakemukset).

10 Harvennettu ilmoittaminen ei koske arpajaisveroa ja vakuutusmaksuveroa, vaan ne on ilmoitettava ja maksettava aina kuukausittain. Arvonlisäveron palautushakemukset Negatiivisen arvonlisäveron hakeminen erillisellä palautushakemuksella päättyy, niin kuin myös negatiivisen veron vyöryttäminen tuleville kausille. Jos vähennettäviä arvonlisäveroja on enemmän kuin suoritettavia, ne voi vähentää muista verotilille suoritettavista veroista. Tällöin negatiivisen alv:n saa hyödykseen nykyistä aikaisemmin. Jos muista suorituksista vähentämisen jälkeen vielä jää negatiivista arvonlisäveroa, sen saa palautuksena tekemällä seuraavalle kausiveroilmoitukselle palautusta koskevat merkinnät. Palautukseen oikeuttava alv luetaan verovelvollisen hyväksi ilmoituksen antamispäivänä, kuitenkin aikaisintaan kohdekautta seuraava kuukauden yleisenä eräpäivänä. Jos kohdekausi on kuukausi (esim. joulukuu), varhaisin hyväksisaantipäivä on Jos kohdekausi on neljännesvuosi, ensimmäiseltä neljännekseltä hyödyn saa aikaisintaan jne. On syytä huomata, että negatiivisen arvonlisäveron voi saada hyväkseen aikaisintaan kohdekautta seuraavana 12. päivänä. Erityisesti harvennetussa ilmoitus- ja maksujaksossa olevat saavat siten hyödyn negatiivisesta arvonlisäverosta vain neljännesvuosittain, tai kerran vuodessa. Ennakkopalautusta ei voi enää jatkossa saada. Arvonlisäveron kohdistaminen Arvonlisävero kohdistetaan pääsääntöisesti sille kuukaudelle, jolloin suorite on luovutettu. Kirjanpitokirjaukset tehdään laskujen perusteella ja kirjanpito oikaistaan suoriteperusteiseksi vasta tilinpäätöstä laadittaessa. Kun arvonlisävero tilitetään kalenterikuukausittain, aiheuttaisi ehdoton suoriteperusteen noudattaminen lisätyötä veron laskemisessa. Tämän vuoksi arvonlisäverolaissa on verovelvollisille annettu oikeus käyttää tilikauden aikana laskutusperustetta. Esimerkiksi lähetetystä laskusta on arvonlisävero tilitettävä Muuttamalla laskutuspäiväksi 1.9. veron eräpäivä siirtyy marraskuun 12:nteen. Laskutusjaksoa muuttamalla voi siis saada lisäaikaa arvonlisäveron tilittämiselle. Laskutuskautta muutettaessa on syytä pitää huolta maksuvalmiudesta tilinpäätöskuukauden arvonlisäverojen suhteen. Kun myös arvonlisäverot on oikaistava suoriteperusteisiksi, yhdeltä kuukaudelta suoritettava vero voikin olla tavanomaista suurempi. Jos vero jää maksamatta Suorittamattomista veroista huomautetaan verotiliotteella. Eräpäivän järkeen verotili täsmäytetään, ja yritys saa sähköisen tiliotteen, josta käy ilmi tilitapahtumat, saldo täsmäytyspäivänä, suorittamatta jääneet velvoitteet ja käyttämättömät hyvitykset. Viivästyneistä maksuista peritään viivästyskorkoa eräpäivästä suorituspäivään. Viivästyskorko on uusi nimi oma-aloitteisten verojen myöhästymisestä tähän saakka maksetulle veronlisäykselle. Sen suuruus on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, eli normaalisti laskettuna vuonna 2010 se olisi 8 %. Poiketen tavallisesta viivästyskoron laskemisesta valtiovarainministeriö esittää elvytystoimena, että viivästyskorko vuonna 2010 olisi 7 %. Tämän muutoksen on tarkoitus parantaa yritysten maksuvalmiutta. On kuitenkin epäselvää, muutettaisiinko myös perinnän säännöksiä. Jo hyväksytyt säännökset ovat sen sisältöisiä, ettei veroja kannata jättää maksamatta: niitä peritään alla selostetulla tavalla, ja ne aiheuttavat ennakkoperintärekisteröinnin ja luottotietojen menetyksen. Jos verotili on kahden tiliotteella annetun huomautuksen jälkeen edelleen miinuksella, ilmoitetaan seuraavassa kuussa perintään siirrosta. Maksamaton määrä siirretään perintään ja lähetetään erinä ulosottoon kuten nykyään. Julkinen protestointi on myös mahdollinen. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut, verotilillä suorittamatta jääneet verot ovat suoraan ilman eri päätöstä ulosottokelpoisia. Erillisiä maksuunpanopäätöksiä maksamattomista veroista ei enää tehdä. Tiliotteella näkyvistä maksamattomista veroista voidaan myös sopia maksujärjestely. Verohallinnon perinnässä suositellaan tällä hetkellä mieluummin maksujärjestelyä, kuin lykkäyksen hakemista. Lykkäyksen hakeminen on kankeaa, eikä vuoden tai puolen päähän siirtyvä eräpäivä koko summasta ole omiaan parantamaan verovelvollisen maksuvalmiutta. Maksuvalmius Ennen eräpäivää maksetulle verolle maksetaan hyvityskorkoa, mikä on muutos nykyiseen menettelyyn. Voikin olla viisasta pitää aina vähän rahaa verotilillä ilmoitus- ja maksu-unohdusten varalta. Mikäli oma maksuvalmius huolestuttaa, voi esimerkiksi yrittää sopia pankin kanssa lainojen maksun siirtämisestä kuukauden alusta kuukauden loppuun. Samoin voi olla muitakin vastaavia maksuja, joiden aikataulun uudelleen sopiminen helpottaa rahoitustilannetta. Viivästyneet oma-aloitteiset verot voi suorittaa laskemalla viivästysseuraamukset esimerkiksi vero.fi-sivulla olevan laskurin avulla, ja lisäämällä ne suoritettavaan veroon. Termi veronlisäys poistuu verotiliverojen osalta, ja korvataan sanalla viivästyskorko. Veronkorotuksia ei enää verotilijärjestelmässä pääsääntöisesti ole. Ne korvaa myöhästymismaksu, jos vero on ilmoitettu myöhässä. Suomen Yrittäjät seuraa tarkkaan sitä, miten yritysten maksuvalmius kestää yhteen eräpäivään siirtymisen. Otamme mielellämme vastaan yrittäjien kokemuksia yhden eräpäivän vaikutuksesta maksuvalmiuteen. Myöhästynytkin vero kannattaa maksaa mahdollisimman suurelta osin oma-aloitteisesti ilman eri kehotusta. Verotili-palveluun tunnistautuminen Palveluun tunnistaudutaan pankkitunnisteilla tai sähköisellä henkilökortilla. Yrityksen puolesta toimitaan yrityksen nimenkirjoittajan antamalla Katsovaltuutuksella. Katsoon tulee verotilin käyttöä varten uusia rooleja syksyllä. Tunnisteet, valtuudet ja roolit sähköisten Verotilipalveluiden käytössä tulevat muutenkin laajenemaan ja muuttumaan. Käsite asianhoitajavaltuutus korvataan käsitteellä sähköisen asioinnin valtakirja. Näistä ja muista järjestelmän teknisistä yksityiskohdista pyritään tiedottamaan myöhemmin tarkemmin. 6

11 Eräpäivät siirtymäkaudella Maksut ja ilmoitukset niiltä kohdekuukausilta, jotka päättyvät vuoden 2010 puolella annetaan verotilijärjestelmän mukaisina eräpäivinä. Työnantajasuoritukset: joulukuu > tammikuu > Arvonlisävero: joulukuu > tammikuu > Myös verotiliaikaa edeltävälle ajalle kohdistuvat maksuunpanot, joiden Yrittäjä päätöspäivä on tai sen jälkeen, kirjataan verotilille. Eräpäiväksi tulee seuraava yleinen eräpäivä, joka on vähintään 3 viikon päässä. Verohallinnon infopaketti verotilimenettelyyn siirtyville joulukuussa Verohallinto lähettää vuodenvaihteessa postitse tietopaketin verotilistä uuteen menettelyyn siirtyville veronmaksajille. Paketti sisältää mm. maksuohjeen, kausiveroilmoituksen täyttöoppaan, verotilioppaan ja ohjeita siirtymäkaudelle. Satunnaiset työnantajat esim. kotitaloudet saavat viitteen Verotilipalvelusta, Palkka.fi:stä tai puhelimitse Verohallinnosta. Kausiveroilmoitus tulee todennäköisesti näyttämään tältä, ks. linkistä: download.asp?id=7208;29042 Kausiveroilmoituksen täyttöopas antaa myös arvokasta lisätietoa, ks. linkistä: asp?id=7224; ELV-palautuksia myös elinkeinonharjoittajille Edellisessä YrittäjäInfossa 3/09 kerrottiin, että Tulli maksaa aiemmin autoverolle kannetun ei-arvonlisäveron (ns. ELV) palautukset loppuvuodesta ilman eri hakemusta. Palautuksia koskeva hallituksen esitys (HE 97/2009 vp) on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) , satu.grekin@yrittäjät.fi Palautus myönnetään yksityishenkilöiden lisäksi myös niille arvonlisäverovelvollisille toimijoille, jotka eivät ole voineet vähentää veroa arvonlisäverotuksessa säädettyjen vähennysrajoitusten takia. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomion komission Suomea vastaan nostamassa autoverotusta koskevassa kanneasiassa. ELV:n osalta tuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että ELV:n vähennyskelpoisuuden salliminen arvonlisäverovelvollisille maahantuojille on verosyrjintäkiellon ja arvonlisäverodirektiivin vastaista. Tämän seurauksena perityt ELV:t palautetaan niille, jotka eivät ole saaneet sitä hyväkseen vähennyksenä myynnistä suoritettavista arvonlisäveroista. Tällaisia tahoja ovat pääasiassa yksityishenkilöt, mutta oikeus palautukseen voi olla yritykselläkin. Minimoi haitat viivästyneenkin veron maksamisessa Tässä artikkelissa kerrotaan, miten myöhästyneet verot käyttäytyvät, ja miten voi maksaa myöhästyneenkin veron mahdollisimman vähäisillä viivästysseuraamuksilla. Artikkelissa mainitut asiat pitävät paikkansa vielä vuonna Arvonlisäverotuksessa henkilöautoihin liittyvät verot ovat vähennyskelvottomia, ellei auto ole yksinomaan vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa. Yritys, jolla on vähennysrajoituksen alainen, vuosina autoverotettu henkilöauto, on siis oikeutettu palautukseen. Verohallinto hoitaa Tullin tekemien veronpalautuspäätösten tulostuksen ja postituksen sekä veronpalautusten maksamisen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) , satu.grekin@yrittäjät.fi Ensi vuoden alusta voimaan astuva verotili muuttaa oma-aloitteisten verojen maksamista, ilmoittamista ja viivästysseuraamuksia. Verotilistä on koottu yksityiskohtainen tietopaketti tähän YrittäjäInfoon ja sen on myös yrittajat. fi -jäsensivuille. Vielä vuonna 2009 arvonlisäverot erääntyvät maksettaviksi kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 15. päivä. Ennakonpidätykset ja sotut erääntyvät kohdekuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä. Molemmat ovat oma-aloitteisia veroja, eli Verohallinto 7 ei niistä erillistä laskua lähetä, paitsi jos suoritus on reippaasti myöhässä. Oma-aloitteisten verojen lisäksi on olemassa maksuunpantuja veroja. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistövero ja ennakkovero. Niiden suorittamista varten verovelvolliselle lähetetään tilisiirto-

12 lomake. Oma-aloitteisestakin verosta tulee maksuunpano, jollei suoritusta ala kuulua. Oma-aloitteisten verojen viivästysseuraamuksesta käytetään nimeä veronlisäys. Maksuunpannun veron viivästysseuraamuksen nimi on viivekorko. Maksa saman kuun aikana ilman veronkorotusta Laskua ei kannata jäädä odottamaan edes myöhästymistilanteessa, sillä Verohallinto muistaa maksuunpanossaan veronlisäyksen eli koron lisäksi myös veronkorotuksella. Myöhästyneetkin arvonlisäverot ja ennakonpidätykset kannattaa pyrkiä maksamaan saman kalenterikuukauden aikana, kun ne ovat erääntyneet. Tällöin myöhästymisestä ei seuraa veronkorotusta. Myöhästyneisiin maksuihin pitää luonnollisesti lisätä veronlisäys, jonka laskemisessa voi käyttää apuna Verohallinnon verkkosivuilla olevaa viivekorkolaskuria. Veronlisäyskorko vuonna 2009 on 11,5 % ja seuraavana 7 %, kuitenkin aina vähintään 3 euroa. Vaikka korko keveneekin, ei ole koskaan suositeltavaa hoitaa yrityksen rahoitusta lykkäämällä verojen maksua. Jäljempänä selostettujen perintätoimien, kuten protestoinnin ja ennakkoperintärekisteristä poistamisen seurauksena yrityksen toimintaedellytykset heikkenevät huomattavasti. Jos maksaa esimerkiksi erääntyneen arvonlisäveron veronlisäyksineen 4.9., voi odottaa Verohallinnolta maksuunpanopäätöstä veronkorotuksen osalta, vaikka vero viivästysseuraamuksineen onkin jo maksettu. Veronkorotukset määräytyvät seuraavasti: Viivästyspäiviä Korotusprosentti yli Maksamisesta sopiminen Mitä varhemmin maksuvaikeuksiin joutunut yrittäjä on yhteydessä Verohallintoon, sitä joustavammin maksamisesta voidaan sopia. Oma-aloitteisista veroista ei kuitenkaan vielä voi tehdä maksujärjestelyä. Verohallinnon tavoitteena on, että oma-aloitteisesti, sekä maksuunpanoilla ja muistutuksilla maksettaisiin mahdollisimman iso osuus, ja maksujärjestelyä tarvittaisiin vain mahdollisimman pienelle loppuosalle. Jos yrittäjä ilmoittaa oma-aloitteisen veron maksuvaikeuksista, Verohallinto voi kirjata yhteydenoton ylös, mutta sitovaa sopimusta maksujärjestelystä ei ennen maksuunpanoa ja maksumuistutusta vielä tehdä. Yhteydenotto tässä vaiheessa, kuten myös osittainen maksukin, toimii osoituksena yrittäjän maksuhalusta. Maksuhalua on tärkeää osoittaa erityisesti silloin, jos on epäselvää, täyttääkö yrittäjä maksujärjestelyn edellytykset. Maksujärjestelyyn ei ryhdytä, jos: - veroja on ulosotossa perittävänä, - kaikkia lakisääteisiä veroilmoituksia ei ole annettu Verohallinnolle, - erääntynyttä veron ennakkoa on edelleen maksamatta, - Verohallinnon kanssa aikaisemmin tehtyyn maksujärjestelyyn sisältyneitä veroja on edelleen maksamatta. Varsinainen maksujärjestely voidaan tehdä vasta maksuunpannusta verosta vaikkakin maksujärjestelyyn sisällytetään mukaan usein myös vielä erääntymättömät verot. Yrittäjä saa maksujärjestelystä kirjallisen päätöksen. Verohallinto ei tee sitovia sopimuksia maksujärjestelyistä muuten kuin kirjallisesti. Samasta verosta voi saada maksujärjestelyn vain kerran. Jos sinulla on voimassaoleva maksujärjestely, ei uutta verovelkaa saa tulla. Jos rahat riittävät joko maksujärjestelyerän maksuun, tai uusiin erääntyviin veroihin, muttei molempiin, on suositeltavaa ottaa heti yhteyttä oman maksujärjestelyn hoitajaan Verohallinnossa. Voi olla mahdollista vielä muuttaa maksujärjestelyä, jos uutta verovelkaa ei synny, ja maksukyvyttömyys on tilapäistä. Maksuunpano ja arvioverotus Jos valvontailmoitus on annettu, mutta vero maksamatta, Verohallinto maksuunpanee veron, veronkorotuksen ja viivästysseuraamukset eräpäivää seuraavan kuun puoleenväliin mennessä. Eräpäivä määrätään saman kuukauden lopulle. Jos ilmoituskin on antamatta, on Verohallinto hieman tätä aikaisemmin lähettänyt myös kehotuksen valvontailmoituksen antamiseksi. 8 Ellei valvontailmoitusta kehotuksestakaan saada, Verohallinto arvioi veron määrän ja panee sen maksuun. Ilmoituksen laiminlyönti on kallista, sillä mukana seuraa veronkorotus ja viivekorko. Viivekorko on samansuuruinen kuin veronlisäys. Valvontailmoituksen myöhästymisestä määrättävä veronkorotus määrätään seuraavasti: Valvontailmoitus myöhässä Korotusprosentti yli Ilmoitusten laiminlyönti on suuri haitta yritystoiminnalle. Paitsi että se on kallista, se estää myös maksujärjestelystä sopimisen ja aiheuttaa ennakkoperintärekisteristä poistamisen. Ajantasaisella ilmoitusliikenteellä säilyvät parhaiten myös neuvotteluyhteydet Verohallintoon päin maksuvaikeuksissa. Maksumuistutuksesta ulosottoon Aina on mahdollista ja suositeltavaa maksaa myös myöhästynyt vero tai osakin siitä oma-aloitteisesti. Jos maksuunpantua veroa ei makseta, noin viikon kuluttua sen eräpäivästä Verohallinto lähettää maksumuistutuksen. Maksamattomista arvonlisäveroista ja työnantajasuorituksista voi myös joutua protestilistalle. Maksu- ja ilmoituspuutteet ovat myös peruste poistaa yritys ennakkoperintärekisteristä. Maksumuistutus lähetetään vain kerran. Kaksi maksumuistutusta lähetetään ainoastaan kiinteistöverosta ja yksityishenkilön jäännösverosta. Ellei suoritusta saada maksumuistutuksenkaan johdosta, vero lähetetään ulosottoon perittäväksi. Ulosoton asiakkuus estää maksujärjestelystä sopimisen myös muista veroveloista. Verohallinto voi myös velkojana hakea yrityksen konkurssiin. Yritys voi tältä välttyäkseen hakea myös yrityssaneerausta. Yrityksen ollessa elinkelpoinen velkojat voivat puoltaa saneeraushakemusta, jolloin siihen pääseminen helpottuu. Yhtiö on elinkelpoinen, jos sen maksukyvyttömyys voidaan saneerausmenettelyllä poistaa muutenkin kuin tilapäisesti. Jos kuitenkin yritystoiminta on rahoitettu pelkästään jättämällä verot ja muut lakisääteiset maksut maksamatta, ei Verohallinto puolla saneeraushakemusta. Verohallinnon perintää on kuvattu myös YrittäjäInfossa 2/09 ja yrittajat.fi - jäsensivuilla.

13 2. TYÖNANTAJAN ABC Ohjeita työnantajille sikainfluenssan varalle Sikainfluenssaepidemia aiheuttanee toteutuessaan yrityksissä normaalia kausi-influenssaa enemmän sairauspoissaoloja. Työnantajan onkin tärkeää varautua mahdollisuuksien mukaan influenssa-aaltoon jo etukäteen. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) , merja.hirvonen@yrittajat.fi Asiantuntijat arvioivat, että noin kolmasosa väestöstä sairastuu, ja pahimmillaan tämä voi yksittäisessä pienyrityksessä johtaa koko henkilökunnan samanaikaiseen sairastumiseen. Tähän artikkeliin on koottu keskeisimmät sairauspoissaoloja koskevat määräykset sekä tietoa sikainfluenssan ehkäisystä. Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada sairauden ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 % palkastaan. Useissa työehtosopimuksissa on lisäksi määräyksiä tätä pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Mikäli työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräyksen nojalla 1+9 päivää pidemmältä ajalta, on hänellä oikeus nostaa vastaavalta ajalta työntekijälle kuuluva sairauspäiväraha. Selvitys työkyvyttömyydestä Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle mahdollisimman pian, jos mahdollista, ennen työvuoron alkua. Työpaikalla on hyvä olla selkeät ohjeet siitä, miten ja kenelle poissaolosta ilmoitetaan. Työnantajalla on oikeus pyytää työntekijältä lääkärintodistus tämän sairaudesta. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin säännöksiä, joiden mukaan enintään kolme päivää kestävä poissaolo voidaan lääkärintodistuksen sijaan todistaa myös terveydenhoitajan antamalla todistuksella, jos kyse on epidemialuontoisesta sairaudesta. Työnantaja voi myös tilapäisesti muuttaa käytäntöään lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen vaatimiseen epidemian sattuessa. Toteutuessaan sikainfluenssaepidemia aiheuttanee työterveyshuoltoa hoitavien lääkäriasemien ruuhkautumisen ja useat yksityiset lääkäriasemat ovat toivoneet työnantajien muuttavan työkyvyttömyystodistuksia koskevaa ohjeistusta väliaikaisesti. On tärkeää huomata, että vaikka työnantaja tilapäisesti muuttaisi yleistä ohjeistustaan, on hänellä silti aina oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus, jos on syytä epäillä sairauslomaoikeuden väärinkäyttöä. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kuitenkin lääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien, jotta yrittäjä voisi saada sairauspäivärahaa heti omavastuuajan (yrittäjällä 1+3 päivää) jälkeiseltä ajalta. Sairauspoissaolo edellyttää aina työkyvyttömyyttä. Näin ollen epidemiankaan aikana ei työntekijöillä ole oikeutta ennaltaehkäisevistä syistä jättäytyä kotiin. Tämä koskee myös niin sanottuja riskiryhmiä, kuten raskaana olevia ja henkilöitä, joilla on jokin perussairaus. Näiden riskiryhmien osalta ei ole toistaiseksi annettu erityissäännöksiä pandemiankaan aikana. Riskiryhmät on kuitenkin syytä huomioida työn järjestelyissä ja pyrkiä järjestämään työt niin, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa. Sairastuneen lapsen hoitaminen 9 Työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan hänen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys myös lapsen sairaudesta. Tilapäinen hoitovapaa on lain mukaan palkaton, mutta monissa työehtosopimuksissa on määrätty palkanmaksusta sen ajalta. Palkanmaksujakson pituus saattaa olla lyhyempi kuin laissa mainittu 4 päivää. Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämistä varten, ja mikäli lapsen sairaus jatkuu tätä pidempään, on vanhempien lähtökohtaisesti järjestettävä lapsen hoito muulla tavoin. Sikainfluenssaepidemian aikana on kuitenkin mahdollista, että sairausjaksot venyvät, eikä ulkopuolista hoitoapua ole saatavissa epidemian takia. Näissä tilanteissa vanhemmilla saattaa olla oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Tällainen oikeus on lain mukaan silloin, kun työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolo pakottavasta perhesyystä koskee myös muuta kuin alle 10-vuotiasta lasta. Työturvallisuus Työnantajalla on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympä-

14 ristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Pandemiatilanteessa työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa työn järjestelyissä huomioon tartuntavaara ja esimerkiksi etätöistä sopiminen tilapäisesti on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä myös erilaisin työn järjestelyin sekä työntekoa koskevin ohjein (kuten käsienpesu). Työnantajalla ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta siirtää työntekijää eri tehtäviin, esim. pois asiakaspalvelusta tartuntavaaran vuoksi, ellei tähän ole erityistä syytä. Toisaalta myöskään työntekijä ei saa tietoisesti altistaa muita henkilöitä tartunnalle. Influenssan leviämisen estäminen työyhteisössä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet): Sikainfluenssa tarttuu: - Yskiessä ja aivastaessa. - Hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Pysäytä mikrobien leviäminen: - Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla kun yskit tai aivastat. - Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. - Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. - Puhdista kätesi heti yskimisen tai aivastamisen jälkeen - Pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista kädet desinfioivilla käsipyyhkeillä Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu ohjeistaa työnantajia asiaan liittyen, p. (09) Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutokset Kesäkuun 2009 alussa voimaan tulleilla sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksilla parannettiin yritysten toimintaedellytyksiä selventämällä yrityksen oikeutta käsitellä sähköpostiviestien tunnistamistietoja väärinkäytöstapauksissa. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Outi Tähtinen, p. (09) , outi.tahtinen@yrittajat.fi Aikaisemmin voimassa ollut sähköisen viestinnän tietosuojalaki oli tulkinnanvarainen ja paikoin avoin esimerkiksi sen suhteen, missä tilanteissa yrityksillä on oikeus käsitellä sähköpostiviestien tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien suojaamiseksi. Tunnistamistiedolla tarkoitetaan tilaajaan tai käyttäjään (esimerkiksi työntekijään) yhdistettävissä olevaa tietoa, jota viestintäverkoissa käsitellään viestien siirtämiseksi, jakelemiseksi tai tarjolla pitämiseksi. Tunnistamistietoja ovat esimerkiksi siirrettävän tiedon määrään ja viestin vastaanottavaan verkkoon liittyvät tiedot. On tärkeää huomata, että tunnistamistiedot eivät ole itse viestin sisältöön liittyviä tietoja ja että sähköisen viestinnän tietosuojalain säännökset eivät anna oikeutta viestien sisällön tarkasteluun. Yritys voi käsitellä viestien tunnistamistietoja myös muissa tilanteissa kuin väärinkäytöstapauksissa, esimerkiksi työntekijän suostumuksen, palvelujen toteuttamisen ja käyttämisen, laskutuksen, teknisen vian tai tietoturvan perusteella. Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan yhteisötilaajat (esimerkiksi yritykset) saavat käsitellä tunnistamistietoja omissa järjestelmissään kahdessa eri väärinkäytöstilanteessa. Ensimmäinen väärinkäytöstilanne koskee luvatonta käyttöä ja toinen yrityssalaisuuksien paljastamista. On tärkeää huomata, että myös väärinkäytöstilanteissa on huomioitava sähköisen viestinnän tietosuojalain 8 3 momentti, jonka mukaan tunnistamistietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn vaatimassa laajuudessa, ja se on toteutettava luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa tarpeettomasti vaarantamatta. Edelleen on tärkeää huomata, että tunnistamistietojen käsittely voi kohdistua ainoastaan nk. työsähköpostiin (etunimi.sukunimi@ yritys.fi) Luvaton käyttö Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan yrityksellä on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. 10 Luvatonta käyttöä voi olla jonkun laitteen, ohjelman tai palvelun asentaminen työnantajayrityksen viestintäverkkoon. Luvatonta käyttöä voi myös olla se, että työntekijä avaa sivulliselle pääsyn yrityksen viestintäverkkoon tai viestintäpalveluiden käyttöön. Luvatonta käyttöä voi olla myös muu edellä kerrottuihin tilanteisiin rinnastuva viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttö, jos se on käytöstä laadittujen ohjeiden vastaista. Tunnistamistietoja voidaan käsitellä automaattisen hakutoiminnon avulla tai manuaalisesti. Automaattinen hakutoiminto voi perustua viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin. Kun tunnistamistietoja käsitellään automaattisen hakutoiminnon avulla, hakukone hakee viestintäverkosta poikkeamia tietyin ennalta määritellyin kriteerein ilman, että kukaan yrityksessä saa työntekijän sähköpostiviestin tunnistamistietoja tietoonsa. Manuaalisessa käsittelyssä yksittäisen työntekijän viestien tunnistamistiedot voivat tulla yrityksen tietoon.

15 Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan tunnistamistietojen automaattisen ja manuaalisen käsittelyn edellytyksenä on, että tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yritykselle merkittävää haittaa tai vahinkoa. Manuaalinen käsittely edellyttää lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä luvattoman käytön ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi sekä luvattoman käytön lopettamiseksi. Yritys voi käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään yrityksen viestintäverkon tai viestintäpalvelun kirjallisten ohjeiden vastaisesti jossain seuraavissa tilanteissa: - Automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama - Maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun käytön kustannukset ovat nousseet epätavallisen korkeiksi - Viestintäverkossa havaitaan sinne oikeudetta asennettu laite, ohjelma tai palvelu - Yksittäistapauksissa muu edellä kerrottuihin tilanteihin rinnastuva, yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että viestintäverkkoa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään yrityksen viestintäverkon tai viestintäpalvelun käytöstä annettujen kirjallisten ohjeiden vastaisesti, esimerkiksi jos yrityksen yhteysosoitteesta havaitaan tulevan viestintäpalvelujen määrityksiin nähden vieraantyyppistä liikennettä. Yrityssalaisuuksien paljastaminen Yritys saa käsitellä tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi sähköisen viestinnän tietosuojalaissa määritellyillä edellytyksillä. Tunnistamistietojen käsittelyn edellytykset yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi vastaavat pitkälti edellä käsiteltyä luvatonta käyttöä. Yritys voi käsitellä ainoastaan sellaisten työntekijöiden tunnistamistietoja, joille on annettu tai joilla muutoin on yrityksen hyväksymällä tavalla pääsy yrityssalaisuuksiin. Yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, jonka vuotaminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa yritykselle. Sähköisen viestinnän tietosuojalain tunnistamistietojen käsittely tarkoittaa vielä tavallista merkittävämpää yrityssalaisuutta. Yrityssalaisuuksien, joiden suojaamiseksi tunnistamistietoja käsitellään, on oltava yrityksen tai sen yhteistyökumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä. Tunnistamistietoja voidaan käsitellä myös teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksien suojaamiseksi. Yritys voi käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että yrityssalaisuus on viestintäverkkoa tai viestintäpalvelua käyttämällä luvattomasti annettu ulkopuoliselle ja jos - Automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama - Yrityssalaisuus julkaistaan tai sitä käytetään luvatta - Yksittäistapauksessa muusta 1 tai 2 kohtaan rinnastuvasta ja yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että yrityssalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle. Yrityksellä on myös muita keinoja suojata yrityssalaisuuksia. Yritykset voivat myös lähtökohtaisesti käyttää järjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata sitä, kuka on esimerkiksi tallentanut tai tulostanut tietoja. Yritykset voivat käyttää myös muita valvontamuotoja, kuten esimerkiksi kulunvalvontaa tai kameravalvontaa. Myös työntekijöiden kanssa tehdyillä salassapitosopimuksilla voidaan suojata yrityksen liikesalaisuuksia. Menettely tunnistamistietojen käsittelyssä Kun yritys on tehnyt päätöksen ryhtyä torjumaan luvatonta käyttöä, tulee yrityksen ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista tehdä asianmukaiset tietoturvatoimenpiteet verkon ja palvelun käytön turvaamiseksi sekä määrittää, mitä viestejä saa välittää ja hakea, miten viestintäverkkoa ja palvelua saa käyttää ja minkälaisiin osoitteisiin viestejä ei saa lähettää. Yrityksen on annettava ohjeet kirjallisesti verkon ja palvelun käyttäjille. Yrityksen tulee nimetä tietoturvasta vastaavat henkilöt, joilla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja sekä käydä yt-neuvottelut tunnistamistietojen käsittelyssä noudatettavista menettelyjen perusteista ja käytännöistä. Yt-lain soveltamisen ulkopuolella olevan yrityksen on kuultava työntekijöitä sekä tiedotettava työntekijöille menettelyistä ja käytännöistä. Lisäksi yrityksen on annettava tietosuojavaltuutetulle ennakkoilmoitus tunnistamistietojen käsittelyn aloittamisesta. Kun yritys on tehnyt päätöksen ryhtyä suojaamaan yrityssalaisuuksiaan verkossa, tulee yrityksen tehdä asianmukaiset tietoturvatoimenpiteet verkkonsa ja palvelunsa käytön ja tietojen turvaamiseksi. Yrityksen on rajoitettava pääsyä yrityssalaisuuksiin ja määritellä, miten yrityssalaisuuksia saa käsitellä ja minkälaisiin osoitteisiin viestejä ei saa lähettää. Yrityksen on annettava ohjeet kirjallisesti verkon tai palvelun käyttäjälle. Myös yrityssalaisuuksien suojaamiseen liittyvien tunnistamistietojen käsittelyssä yrityksen on nimettävä tietoturvasta vastaavat henkilöt, käytävä asiassa ytneuvottelut sekä annettava tietosuojavaltuutetulle ilmoitus samalla tavoin kun luvattoman käytön torjumiseen liittyvien tunnistamistietojen käsittelyssä. Tarkempia ohjeita saat SY:n jäsenneuvonnasta sekä tietosuojavaltuutetun nettisivuilta lf9uwtx86.pdf. Työnantajan ABC-palvelussa yrittajat.fi sivuilla on materiaalia koskien työsähköpostiviestien avaamisen edellytyksiä. 11

16 Ammattiliiton oikeus valvoa työnantajajärjestöön kuulumattoman työnantajan toimintaa Suomen Yrittäjien neuvontaan tulee säännöllisesti kyselyitä ammattiliittojen oikeudesta valvoa työnantajajärjestöön kuulumattoman työnantajan toimintaa. Valvonta tapahtuu pääosin työsuojeluviranomaisten toimesta, ja ammattiliittojen ja työnantajan välinen yhteistyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) , merja.hirvonen@yrittajat.fi ja lakineuvoja Lauri Rautio, p. (09) , lauri.rautio@yrittajat.fi Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa työlainsäädännön ja yleissitovien työehtosopimusten määräysten toteutumista. Työsopimuslaissa on todettu, että tätä valvontatehtävää suorittaessaan työsuojeluviranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä niiden työnantajien ja työntekijöiden yhdistysten kanssa, joiden tekemien työehtosopimusten määräyksiä työnantajien on noudatettava. Yleisesti on katsottu, että työmarkkinajärjestöjen asema korostuu erityisesti yleissitovien työehtosopimusten tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Vaikka työmarkkinajärjestöt osallistuvatkin työsuojelupiirien rinnalla tähän valvontatyöhön, ei näillä kuitenkaan ole lakiin perustuvaa oikeutta kohdistaa valvontakeinoja työnantajajärjestöön kuulumattomaan työnantajaan. Työmarkkinajärjestöillä on rooli valvontatoiminnassa työsuojeluviranomaisten rinnalla ja näiden kanssa kiinteää yhteistyötä tehden, mutta ei lakiin perustuvaa oikeutta yksinään käyttää valvontakeinoja, kuten päästä työpaikoille ja suorittaa siellä tarkastuksia. Tämä lähtökohta seuraa jo perustuslaista, jonka mukaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle onnistuu vain lain nojalla. Tällöinkin edellytetään, että julkisen hallintotehtävän delegoinnilla ei vaaranneta kansalaisten perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Työmarkkinajärjestöt voivat kohdistaa valvontakeinoja työnantajajärjestöön kuulumattomaan työnantajaan ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuen. Lisäksi esimerkiksi rakennustyömailla pääurakoitsijat sopivat työmarkkinajärjestöjen kanssa valvontakeinojen käyttämisestä, jolloin työnantajajärjestöön kuulumattoman työnantajan velvollisuudet suhteessa työmarkkinajärjestöön perustuvat esimerkiksi alihankintasopimuksen osapuolten väliseen sopimukseen tai työehtosopimukseen. Yksinkertaistaen voi siis todeta, että työmarkkinajärjestöillä on rooli valvontatoiminnassa työsuojeluviranomaisten rinnalla, mutta oma-aloitteisiin valvontakeinoihin heillä ei ole oikeutta ilman työnantajan suostumusta. Työmarkkinajärjestöillä on aina mahdollisuus ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta työsuojeluviranomaisille. Onko irtisanomiselle ja lomauttamiselle vaihtoehtoja? Taloudellisen tilanteen heikentyessä työnantajana toimiva yrittäjä joutuu väistämättä pohtimaan kuinka väliaikaisesti heikentyneestä tilanteesta voitaisiin päästä yli. Olennaista on löytää senkaltaiset ratkaisut, jotka mahdollisimman vähän heikentävät yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) , merja.hirvonen@yrittajat.fi Valittaviin ratkaisuihin vaikuttavat yrittäjän arviot siitä, kuinka nopeasti tilanne kohenee, ja aiheuttaako taloudellisen tilanteen heikentyminen mahdollisesti pysyvämpiä muutostarpeita yritystoiminnassa. Taloudellisen tilanteen heikentymiseen kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein taloudellisen tilanteen heikentymiseen tarjotaan ratkaisuksi irtisanomista tuotannollisin tai taloudellisin perustein, ja sen vaihtoehtona lähinnä lomautusta. Onkin totta, että lainsäädännön mahdollistamat muut keinot ovat rajalliset, mutta näitä muita keinojakin voi ja kannattaa pohtia erityisesti väliaikaisesti heikentyneessä tilanteessa. Työaikajärjestelyt Työaikajärjestelyt ovat ylivoimaisesti eniten käytetty keino selviytyä väliaikaisesti hiljaisemman jakson ylitse. Näiden keinojen käyttömahdollisuudet riippuvat paljolti siitä, millaisia säännöllisen työajan järjestelyn keinoja yrityksessä on otettu käyttöön. 12

17 Säännöllisen työajan järjestelyyn vaikuttaa olennaisesti työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa määritellyt mahdollisuudet järjestää säännöllinen työaika laissa mainitusta yleissäännöstä poiketen (8 tuntia päivässä, 40 tuntia viikossa). Työehtosopimuksin on varsin laajasti sovittu mm. vuorokautisen työajan enimmäispituuksista, viikoittaisen työajan enimmäispituuksista sekä tasoittumisjakson pituudesta. Säännöllisen työajan järjestely onnistuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa jo etukäteen tiedetään kysynnän taas vilkastuvan tasoittumisjakson aikana. Joissakin yrityksissä on otettu käyttöön niin sanottu työaikapankki, jonka avulla työaikaa ja siihen liitettäviä korvauksia voidaan säästää ja ottaa käyttöön pitkäjänteisesti. Tällainen työaikapankki saattaa helpottaa työajan tasaamista pitkällä aikavälillä, ja mikäli työaikapankki on yrityksessä käytössä, kannattaa hiljaisena aikana käyttää työaikapankkiin kertyneitä vapaita. Työaikapankkiin säästettäviä eriä voivat olla hieman toimialasta riippuen esimerkiksi: - työajan lyhentämisvapaat eli pekkaspäivät - (vapaaksi muutetut) ylityökorvaukset - työajan tasaamisvapaat - vuosiloman nk. säästövapaaosuus Osa-aikatyöhön siirtyminen Lomauttaminen on mahdollista myös osa-ajalle. Tällöin työntekijä saa niin sanottua soviteltua päivärahaa, eli työajan lyhentäminen korvataan osittain työttömyysturvajärjestelmästä. Ennen osa-aikalomautuksesta päättämistä kannattaa selvittää työntekijän mahdollisuus soviteltuun päivärahaan, joka on riippuvainen siitä työajasta, jota työntekijä lomautettuna ollessaan tekee. Pääsääntö on,että soviteltua päivärahaa voidaan maksaa henkilölle, jonka työaika on enintään 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia osa-aikatyöhön siirtymisestä. Sopiminen on mahdollista aina, mutta erityisen usein sitä käytetään tilanteissa, joissa työntekijällä on myös jokin henkilökohtainen syy siirtyä osa-aikatyöhön. Tällainen voi olla esimerkiksi siirtyminen osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle. Työsopimuslaissa on säädetty myös työnantajan yksipuolisella päätöksellä tapahtuvasta osa-aikatyöhön siirtymisestä. Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi silloin, kun hänellä olisi tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Tällöin työsuhde voidaan osa-aikaistaa irtisanomisen vaihtoehtona ja irtisanomisaikaa noudattaen. Vuosilomaan liittyvät järjestelyt Vuosilomalaki sallii suhteellisen laajan liikkumavaran vuosiloman sijoittamisessa. Työnantaja päättää vuosiloman sijoittamisesta lomakaudella, ja varsin yleisesti vuosiloma sijoitetaankin lomakaudella hiljaisimpaan ajankohtaan. Tämän lisäksi vuosilomalaki sallii sopia koko vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Vuosiloman voi siis antaa jo ennen lomakautta, mikäli asiasta päästään sopimukseen. Näin kyseisen työntekijän työpanos saadaan käyttöön lomakaudella, mikäli kysyntä silloin on jo virkistynyt. Taloudellisesti hankalassa tilanteessa on syytä muistaa myös vuosilomalain tarjoama mahdollisuus sopia kaikkien työsuhteen aikana kertyneiden vuosilomien pitämisestä ennakkoon työsuhteen päättymiseen mennessä. Näin ollen työntekijä voi irtisanomisajallaan pitää kaikki ne vuosilomat, jotka kertyvät työsuhteen päättymiseen mennessä. Tällöin työntekijälle ei jää maksettavaksi lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Sen sijaan lomarahan tai lomaltapaluurahan käyttäytyminen tällaisessa tilanteessa kannattaa tarkastaa oman alan työehtosopimuksesta. Työsuhteen ehtojen muuttaminen sopimusperusteisesti Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan milloin tahansa työsuhteen kestäessä sopia työsuhteen ehtojen muuttamisesta, kuitenkin siten, että lain ja työnantajaa sitovan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja ei voida alittaa. Näin ollen taloudellisesti hankalassa tilanteessa voidaan yhdessä sopia, että palkkoja alennetaan, mutta niitä ei voida alentaa alle työehtosopimuksen mukaisen minimin. Sama sääntö koskee muutakin työsuhteen vähimmäisehdoista poikkeamista sopimalla, kuten lomarahoista tai ylityökorvauksista luopumista. Tiedossa on, että lainvastaisiakin sopimuksia on tehty, mutta työnantajan on syytä muistaa tällaiseen sopimukseen liittyvä riski: työntekijällä on oikeus koska tahansa vaatia hänelle lain mukaan kuuluvaa vähimmäispalkkaansa, ja työnantajan on se maksettava. Merkitystä ei ole sillä, kuka sopimusta on ehdottanut, tai millä tavoin asiasta on sovittu. Työsuhteen ehtojen muuttaminen työnantajan yksipuolisella päätöksellä Työsopimuslaissa ei ole muita työsuhteen ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen viittaavia säännöksiä kuin säännös oikeudesta muuttaa työsuhde osa-aikaiseksi. Korkein oikeus on ottanut kantaa työnantajan oikeuteen irtisanomisen sijasta alentaa työntekijöiden palkkoja: KKO 1989:89 Yhtiön taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin olivat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi tällöin irtisanomisen sijasta irtisanomisaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa heidän palkkojaan, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäistason ja toimenpide yhdessä muiden käytettävissä olleiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on painotettu sitä, että palkanalennukset tapahtuvat irtisanomisten vaihtoehtona, ja että työnantaja on ryhtynyt muihinkin toimenpiteisiin tilanteen yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Käytännössä palkan alentaminen on mahdollista tilanteissa, joissa se yhdessä muiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautuu välttämättömäksi yrityksen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Muutoksen on tapahduttava irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työehtosopimusten vähimmäispalkkoja ei voida alittaa. 13

18 Teknologiateollisuuteen neuvottelutulos Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus ovat päässeet neuvottelutulokseen. Uusi kolmivuotinen sopimus tulee voimaan Osapuolet katsovat, että kolmivuotinen sopimuskausi vakauttaa työmarkkinoita. Palkan tarkistuksista sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 %:n kustannusvaikutuksen puitteissa tai vaihtoehtoisesti 0,5 %:n yleiskorotuksena. Korotukset tulevat voimaan viimeistään Ellei palkankorotuksista ole sovittu yritys- tai työpaikkakohtaisesti, korotetaan palkkoja tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,5 %:n yleiskorotuksella. Jos yrityksen taloudellinen tilanne, tilauskanta tai työllisyys on poikkeuksellisen heikko, on yrityksessä mahdollisuus sopia, ettei korotusta makseta tai että se siirretään myöhempään ajankohtaan. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun palkantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti-toukokuussa. Neuvottelujen perusteena ovat arviot sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta sekä talouden ja työllisyyden näkymistä. Neuvottelutuloksen mukaan alan työpaikoilla voidaan sopia entistä joustavammin palkan lisäksi myös työajasta, neuvottelukäytännöistä ja luottamusmiehen roolista. Lisätietoja Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta (09)

19 3. YRITTÄJÄ IHMISENÄ Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Yrittäjän työttömyysturvaa koskevien kyselyiden määrä on kasvanut taloudellisen tilanteen heikentyessä. Tärkeä ennakkokysymys työttömyysturvannäkökulmasta on sen määrittely, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) , merja.hirvonen@yrittajat.fi Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä, tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan kannalta on tärkeää määritellä, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäseniksi he hakeutuvat. Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen. Katkeamattoman suojan työttömyysturvassa voi varmistaa vain siirtymällä palkansaajakassasta yrittäjäkassan jäseneksi kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain mukaan YEL- tai MYEL-vakuutettu henkilö. Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään työttömyysturvalain mukaan henkilöä, - joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai - joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai - joka edellä tarkoitetulla tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta. Yritystoiminnan keskeytys tai lopetus työttömyysturvan kannalta Yrittäjän työttömyysturvaa koskevissa kyselyissä yksi eniten epäselvyyksiä aiheuttavista kysymyksistä on yritystoiminnan katsominen lopetetuksi tai keskeytetyksi siten, että oikeus työttömyysturvaan syntyy. Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on joko yritystoiminnan lopettaminen tai sen keskeyttäminen todistettavasti vähintään 4 kuukauden ajaksi. Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Sellaisissa pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi perustua myös pelkän omistamisen mukanaan tuomaan määräysvaltaan. Esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on kuusi jäsentä, kaikkia omistajia on pidettävä yrittäjinä, koska kunkin omistusosuus on yli 15 prosenttia. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pienessä osakeyhtiössä, jonka kolme osakasta omistivat tasaosuuksin, heistä jokainen oli johtavassa asemassa muodollisesta asemastaan riippumatta. Näin ollen alle 50 % omistusosuuskin voi johtaa yrittäjästatukseen, vaikkei henkilöllä muodollista johtavaa asemaa yrityksessä olisikaan. Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) , merja.hirvonen@yrittajat.fi Yritystoiminnan lopettaminen Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi konkurssiin asettamisella tai siinä aiemmin työllistyneen henkilön työkyvyn alennuttua olennaisesti tai kun muutoin on ilmeistä, ettei sitä enää jatketa. Yritystoiminnan lopettaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että yrityk- 15 sen vaihto- tai käyttöomaisuudesta on luovuttu, tai myyntivoittolaskelman jättämistä työttömyysetuuden maksajalle.

20 Lopettamisen edellytyksiä on tarkemmin määritelty seuraavasti: Konkurssi ja selvitystila katsotaan kaikissa yhtiömuodoissa riittäväksi selvitykseksi yritystoiminnan lopettamisesta. Mikäli yhtiö on edelleen merkittynä kaupparekisteriin, sen toimintaa ei voida katsoa lopetetuksi, vaan ainoastaan keskeytetyksi, mikäli muut keskeyttämisen edellytykset täyttyvät. Tosiasiassa kaupparekisteristä poistamiseen liittyy myös ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekistereistä poistaminen sekä kaikkien yritystoimintaan liittyvien vakuutusten lakkaaminen. Myös yrityksen sopimussuhteet (esimerkiksi toimitilojen osalta) tulevat päätettäviksi, vaikka tätä ei erikseen ole mainittu työttömyysturvan saamisen edellytyksenä lopettamistilanteissa. Ammatinharjoittajan osalta yritystoiminta voidaan katsoa lopetetuksi, kun hän on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä muista yritystoimintaan yleensä liittyvistä vakuutuksista, yritystoiminnassa käytettävistä toimitiloista ja tehnyt ilmoitukset ennakkoperintärekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä tarvittaville muille viranomaisille. Lisäksi edellytetään myyntivoittolaskelman tekemistä tai selvitystä käyttö- tai vaihto-omaisuudesta luopumisesta. Ratkaisukäytännössä on edellytetty myös toiminimen osalta lopettamisilmoituksen tekemistä kaupparekisteriviranomaiselle. Oikeus työttömyysetuuteen voi syntyä myös siten, että henkilö ei enää täytä työttömyysturvalain mukaista yrittäjän määritelmää. Esimerkiksi luopumalla omistusosuudestaan yrityksessä henkilö voi menettää yrittäjästatuksensa ja tulla oikeutetuksi työttömyysetuuteen. Perheenjäsenen osalta myös muuttaminen pois yrityksen omistajan kanssa yhteisestä taloudesta voi tulla kyseeseen. Yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin myös yritystoiminnan muututtua sivutoimiseksi. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilö on ollut vähintään 10 kuukautta kyseiseen yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Käytännössä lopettamisen edellyttämät toimet ovat varsin vaativia, ja useimmiten yritystoiminnassa tehtävät muutokset täyttävätkin ensin keskeyttämisen edellytykset. Yritystoiminnan keskeyttäminen Yritystoiminta katsotaan lain mukaan todistettavasti keskeytetyksi, kun yhtiön selvitystilan tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen taikka ammatinharjoittajan tekemien ilmoitusten ja toimenpiteiden perusteella on pääteltävissä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty. Yritystoiminnan tulee olla yhtäjaksoisesti keskeytyneenä vähintään 4 kuukauden ajan. Toiminnan todisteellista keskeyttämistä neljän kuukauden ajaksi ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun kysymyksessä on kausiluontoinen yritystoiminta, henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä tai kyse on ollut satunnaisesta päätoimisesta yritystoiminnassa työllistymisestä. Näitä edellytyksiä käsitellään jäljempänä tarkemmin. Keskeyttämisen edellytyksiä on määritelty tarkemmin seuraavasti: Keskeyttämisestä on kysymys silloin, kun yhtiön selvitystilan, tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen, viranomaisen todistuksen taikka ammatinharjoittajan tekemien ilmoitusten perusteella on pääteltävissä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty. Keskeyttäminen ei edellytä yrityksen poistamista kaupparekisteristä, eikä myöskään käyttö- tai vaihto-omaisuudesta luopumista eikä myyntivoittolaskelman tekemistä. Sen sijaan keskeyttäminen edellyttää yrityksen poistamista verohallinnon ylläpitämistä rekistereistä (mm. ennakonpidätysrekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri), yrittäjäeläkevakuutuksen lakkauttamista sekä toimitiloista luopumista. Yritystoiminnan tai omaa työtä koskevan keskeytymisen katsotaan alkavan siitä ajankohdasta lukien, jona viimeisin keskeyttämistä osoittava toimi on tehty. Keskeytyksen on jatkuttava yhdenjaksoisesti neljä kuukautta. Jos tuona aikana on yksikin toimeksianto tai työtä tehdään yhtenäkin päivänä, kyseessä ei ole yhdenjaksoinen keskeytys ja neljän kuukauden keskeytysajan laskenta aloitetaan alusta. Keskeytyksen yhdenjakoisuus ja kesto voidaan todentaa esim. kirjanpitäjän todistuksella. Yritystoiminnan lopettamista tai vähintään neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos: 1) henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, joka itse osallistuu työsuoritukseen ja on pysyvässä toimeksiantosuhteessa pääsääntöisesti yhteen toimeksiantajaan, jonka välittömän johdon ja valvonnan alainen hän on. Lisäksi edellytetään, ettei hänellä ole viimeksi kuluneen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien ollut yhteensä enempää kuin yksi ulkopuolinen työntekijä kerrallaan palveluksessaan tai 2) yritystoimintaa luonnonolosuhteista johtuen on pidettävä kausiluonteisena. Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Lisäksi edellytetään, ettei yritystoiminnasta tarkoitettu tulo turvaa eikä ole tarkoitettu turvaamaan ympärivuotista toimeentuloa Yrittäjän perheenjäsenen osalta yritystoiminnan lopettamista tai vähintään neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos: 1) henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista siten, että hän on työllistynyt yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan 2) henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta. Muuksi vastaavaksi syyksi ei ole katsottu yrityksen taloudellisen aseman heikkenemistä esimerkiksi markkinatilanteen heikentymisen vuoksi Edellä mainitut kohdat koskevat vain sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole ollut määräysvaltaa yrityksessä. Käytännön ratkaisutoiminnassa on katsottu, että nämä henkilöt eivät ole voineet omistaa pienintäkään osaa yrityksestä, eikä heillä ole voinut olla hallinnollista asemaa yrityksessä. 16

21 4. Yritystoiminnan ABC Yrittäjän tukiverkko palvelee Tukiverkon tarkoituksena on tarjota helppo ja toimiva väylä yrittäjille, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudellisten kysymysten ohessa yrittäjille tarjotaan myös henkistä apua. kanssa. Talouden vakauttamistilanteita varten on koottu aluejärjestökohtaisia vakauttamisryhmiä, jotka käsittelevät saapuneet hakemukset ja pohtivat, mitä kussakin tilanteessa voi tehdä. Varsinais-Suomen Yrittäjien alkuvuodesta käynnistämä yrittäjän tukiverkkopalvelu ( laajeni keväällä valtakunnalliseksi palveluksi, jossa ovat mukana kaikki Suomen Yrittäjien aluejärjestöt. Palvelun avulla pyritään auttamaan elinkelpoisia yrityksiä yli vaikean suhdannetilanteen. Tukiverkko täydentää järjestömme tarjoamia muita neuvontapalveluita. Verkkopalveluun kuuluu neljä osaa: vertaistuki, talouden vakauttaminen (lomake vakauttamishakemuksen tekemistä varten), tietopankki ja keskustelu. Vertaistuki ja talouden vakauttaminen ovat ensisijaisesti aluejärjestöjen omia palveluita. Tietopankki ja keskustelu ovat kaikille yhteisiä valtakunnallisia palveluita. Palvelu toimii pääasiallisesti internetissä, mutta esimerkiksi vertaistukea saa myös puhelimitse. Mukana on kokeneita yrittäjiä, joilta saa tukea ja keskusteluapua. Lisäksi tarjotaan henkistä tukea yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran ja seurakuntien Tukiverkkopalveluun on tullut tähän mennessä yli 700 yhteydenottoa. Pääasiallisesti yrittäjät ovat lähestyneet palvelun asiantuntijoita yksittäisillä kysymyksillä, mutta myös vakauttamisryhmien apua on tarvittu. Tukiverkkopalveluun pääsee aluejärjestöjen ja yrittajat.fi sivujen kautta tai suoraan internetosoitteesta fi. Palvelu on avoin kaikille apua tarvitseville yrittäjille ja se on myös täysin maksuton. Palvelusetelikäytännöt esille kunnissa Laki palvelusetelistä sosiaali- ja terveyspalveluissa tuli voimaan elokuun alussa. Uuden lain lähtökohtana on selkeyttää palvelusetelien käyttöä ohjailevaa säädöspohjaa ja tehdä palvelusetelistä nykyistä käyttökelpoisempi väline sosiaali- ja terveyspalveluissa. Laki parantaa yksityisten palveluntarjoajien kilpailu- ja toimintaedellytyksiä merkittävästi. Palveluseteleitä voi esimerkiksi jatkossa käyttää yli kuntarajojen ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät muutenkin yksityisten palveluntarjoajien tullessa jatkossa nykyistä selkeämmin aidoksi vaihtoehdoksi. Kun asiakas valitse itse palveluntuottajansa, ovat eri toimijat tasavertaisessa asemassa suhteessa asiakkaisiin ja siten asiakaslähtöisyys varmistaa markkinoiden toimivuuden. Kilpailua käydään niillä tekijöillä joilla sitä toimivilla markkinoilla kuuluukin käydä eli palveluiden saatavuudella, laadulla ja hinnalla. Asiakkaiden lisäksi palvelusetelien käyttöönotosta hyötyvät kunnat, joille palveluseteli tarjoaa aidon mahdollisuuden kustannussäästöihin. Kunta maksaa palveluista aina vain palvelusetelin arvon, joka palvelusetelin arvosta riippuen jää useimmiten alle palveluiden oman tuotannon kustannusten. Samalla kunnan rekrytointiongelmat vähenevät, oman henkilöstön työpaine sekä uusien investointien tarve kevenee ja kuntaan saadaan uutta verotuloja tuovaa yritteliäisyyttä. Myös kustannusten ennakoitavuus paranee merkittävästi. Valtio hyötyy säästämällä sairauspäivärahoissa ja eläkekustannuksissa. Kunnan päätös tarvitaan Palvelusetelilaki on luonteeltaan mahdollistava, joten se ei velvoita kuntia palveluseteleiden käyttöönottoon. Kukin kunta päättää siis itsenäisesti ottaako se palvelusetelit käyttöön ja jos ottaa, niin missä laajuudessa. Paikallisen tason elinkeinovaikuttamisen avainkysymys onkin, miten laajasti kunta haluaa lähteä selkeyttämään ja tehostamaan järjestämisvastuullaan olevaa palvelutuotantoa sekä missä määrin hyödyntämään yksityisten palveluntarjoajien osaamista ja resursseja halutaan jatkossa hyödyntää. Suomen Yrittäjät, kehittämispäällikkö Janne Pesonen, p. (09) , Avainkysymyksiä palveluseteleiden käyttöönotossa ovat ensinnäkin niiden käyttöönotto yleensä, palvelusetelin piirin tulevat palvelut, palvelusetelien hinta sekä ne palveluntarjoajat, jotka palveluseteleillä maksettavien palveluiden tuottajiksi kelpuutetaan. Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada palvelusetelit käyttöön mahdollisimman laajasti osana kuntapalveluiden tuotantoa. Kunnissa tulisikin selvittää palvelusetelien soveltuvuus omaan kuntaan mahdollisimman laajasti. Palvelusetelien arvon osalta kunnissa kannattaa ensin laskea mahdollisimman selkeästi oman tuotannon kustannukset, tehdä sen jälkeen tarvittavat vertailut ja asettaa palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on asiakkaalle aidosti houkutteleva vaihtoehto. Liian pieni palvelusetelin arvo johtaa palvelusetelin päälle maksettavan omavastuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Myös palveluseteleiden hyödyt jäävät siis saamatta. 17

22 Palveluntarjoajien valinnan osalta kunnissa kannattaa tehdä selkeät kriteerit ja hyväksyä palveluseteleiden piiriin kaikki kriteerit täyttävät palveluiden tuottajat. Näin palvelumarkkinoille pääsy on säädeltyä, riittävän helppoa, mutta ennen kaikkea mahdollista ja palvelumarkkina pääsee kysynnän ja tarjonnan kehittymisen myötä aidosti kehittymään. Yritysten ympäristötietoverkkopalvelu avattu Yritysten ympäristöasioista tarvitsemaa tietoa on nyt saatavana yhdestä verkko-osoitteesta. Palveluun ( ymparisto) on koottu muun muassa ympäristöasioihin liittyvää lainsäädäntöä, tietoa ympäristöä ja rahaa säästävistä käytännöistä sekä yrityksille suunnatuista tukimahdollisuuksista. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi rekisteröitymistä. Tieto on luokiteltu ympäristövastuut, työkalut, säädökset, asiantuntijapalvelut ja ympäristösanasto -otsikoiden alle. Yrityksen ympäristövastuut -osio kattaa keskeiset yrityksen toimintaan liittyvät ympäristöasiat, kuten esimerkiksi jätehuollon, kemikaalien käytön, energia-asioiden järjestämisen ja materiaalitehokkuuden huomioimisen. Työkalut-osiossa on esitelty työkaluja ympäristöasioiden hoitamiseen ja kehittämiseen sekä kerätty toimialakohtaisia ympäristöoppaita. Säädökset-osiossa on lyhyesti kerrottu tärkeimmät ympäristölainsäädäntöön liittyvät asiat ja koottu linkkejä tiedonlähteisiin. Asiantuntijapalvelut-osiossa on kooste ympäristöviranomaisista ja linkkejä tahoille, joista yritys voi etsiä asiantuntija-apua omaan käyttöönsä. Ympäristösanastoon on koottu keskeiset termit ja linkkejä lisätietoihin. Lisätietoa: Meneekö takuuseen vai ei? Kuluttajaviraston ja Kodintekniikkaliiton tuottama Takuu-apuri opastaa myyjää erilaisten laitteen vikaa koskevien kuluttajavalitusten hoitamiseen. Takuu liittyy kodintekniikka-alalla lähes kaikkiin tilanteisiin. Apurin avulla myyjäkin on varmemmalla pohjalla käsitellessään asiakkaan valitusta. Takuu-apuri soveltuu hyvin myös uusien myyjien koulutukseen yrityksissä. Verkkotyökalu on laadittu nimenomaan avuksi käytännön tilanteisiin. Siksi verkkotyökalun sisältö on mahdollisimman ytimekästä ja eteneminen sujuvaa. Takuu-apuri yritykselle/takuu-apuri/ Lisätietoa takuusta ja virhevastuusta yrityksille yritykselle/virhe/ Asiantuntijahaku.fi Yrittäjälle avautuu syksyllä 2009 maksuton kanava Uusi palvelu on apu yhtä hyvin yrittäjille kuin palvelujaan kauppaaville asiantuntijoille. Asiantuntijahaku.fi on maanlaajuinen hakupalvelu, jonka kautta yrittäjä voi etsiä haluamaansa yksityistä palvelua. Palveluja voi hakea esimerkiksi paikkakunnan tai osaamisen mukaan. Asiantuntijahaku.fi palvelun betaversio on avattu asiantuntijoille rekisteröitymistä varten. Yrittäjille palvelu tarjoaa nopean tien laajan asiantuntijajoukon puheille. Asiantuntijoille palvelu on puolestaan maan kattavin markkinointikanava. Molemmille se on maksuton. 18

23 Suoramarkkinoinnin pelisäännöt ja tietosuoja Suoramarkkinointikampanjaa suunnittelevalla yrityksellä on monta asiaa pohdittavanaan: kohderyhmä, markkinointiviestinnän väline ja sisältö, toteutetaanko kampanja itse vai hankitaanko palveluja joltakin toiselta yritykseltä jne. Kampanjan onnistumisen varmistamiseksi yrityksen on tarpeen tuntea myös tietosuojan asettamat pelisäännöt ja huomioida ne riittävän aikaisessa vaiheessa. Yksityishenkilöihin kohdistettavaa kampanjaa suunnittelevan yrityksen on ensinnäkin tiedettävä, millaiset edellytykset sillä on käyttää henkilörekisterinsä (esim. asiakasrekisterinsä) tietoja suoramarkkinointitarkoituksessa. Huomioitavaksi tulee mm., onko markkinointi mahdollista ilman kuluttajan ennakkosuostumusta. Viestintävälineen ja markkinointikiellon merkitys Sähköinen suoramarkkinointi yksityishenkilölle edellyttää pääsääntöisesti siihen ennalta annettua suostumusta. Ennakkosuostumuksen vaatimuksesta voidaan poiketa vain tietyin sähköisen viestinnän tietosuojalaissa säädetyin edellytyksin, jos kyse on suoramarkkinoinnista asiakassuhteessa olevalle kuluttajalle. Sähköistä suoramarkkinointia ei siis saa käyttää ns. uusasiakashankinnassa ilman vastaanottajana olevan yksityishenkilön ennakkosuostumusta. Sähköistä suoramarkkinointia on mm. sähköposti- ja tekstiviestimarkkinointi. Puhelinsoiton tai kirjeen avulla toteutettavaa suoramarkkinointia saa harjoittaa, ellei henkilö ole tätä kieltänyt. Henkilötietolaki säätää kuluttajalle oikeuden kieltää yritystä käsittelemästä henkilötietojaan suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia varten. Jotta kielto-oikeuden käyttäminen olisi mahdollista, henkilön tulee voida tietää, että hänen tietojaan aiotaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Yrityksen tulee aina noudattaa kuluttajien sille esittämiä suoramarkkinointikieltoja. Toimintatapojen ja teknisten järjestelmien on oltava yrityksissä sellaisia, että kiellot tulevat huomioiduiksi viivytyksettä. Lainvastaista on, jos henkilö joutuu esittämään kieltonsa yritykselle useampaan kertaan ennen kuin suoramarkkinointi lopetetaan. Osoitelähde ja virheettömät tiedot Kuluttajalla on oikeus saada tietää, mistä hänen tietonsa on saatu markkinointitarkoituksessa käytettäväksi. Tämän vuoksi suoramainoksessa tulee ilmoittaa tiedonhankinnassa käytetyn henkilörekisterin nimi, rekisterinpitäjä ja tämän yhteystiedot. Puhelinmyynnissä vastaavat tiedot on annettava pyynnöstä. Jotta markkinointia ei päätyisi väärille henkilöille, yrityksen tulee huolehtia vastaanottajien yhteystietojen ajantasaisuudesta ja virheettömyydestä. Vastuuta ei voi ulkoistaa Markkinoilla toimii lukuisia yrityksiä, jotka tarjoavat erilaisia suoramarkkinointikampanjoiden toteuttamiseen liittyviä palveluja. Nämä palvelut saattavat pitää sisällään esim. kuluttaja-asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä, jota suoritetaan toimeksiantajana olevan rekisterinpitäjäyrityksen lukuun. Tietosuojan näkökulmasta arvioituna rekisterinpitäjäyritys voi hankkia erilaisia palveluja kampanjansa toteuttamiseksi, mutta se ei kuitenkaan voi ulkoistaa omaa vastuutaan. Ulkoistamisesta huolimatta rekisterinpitäjäyritys käyttää määräysvaltaa rekisteriinsä ja vastaa tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämisestä. Toimeksisaajan vastuut ja tehtävät määräytyvät pitkälti sopimusvastuuna. Tämän vuoksi on tärkeää, että ulkoistamissopimuksia tehtäessä muistetaan huomioida myös tietosuoja-asiat. Suoramarkkinointia koskevia tietosuojavaltuutetun kannanottoja sekä ohjausmateriaalia on löydettävissä internet-osoitteesta fi/7254.htm. Kirjoittaja on ylitarkastaja Hanna Lankinen, tietosuojavaltuutetun toimisto, 19

24 Käytännön tietoa EU-maissa toimiville yrityksille Sinun Eurooppasi yritykset -internetsivuston kautta yrittäjät saavat helposti tietoa liiketoiminnasta muissa EU:n jäsenvaltioissa. Se on perustettu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja on osa eurooppalaisia pkyrityksiä tukevaa aloitetta. Sivusto auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään mahdollisuuksiaan EU:n yhteismarkkinoilla. Sivustolle on koottu vastauksia kysymyksiin juridisista vaatimuksista, mahdollisuuksista ja kaupankäynnin rajoituksista yksittäisissä jäsenvaltioissa ja koko unionin tasolla. Sivusto tarjoaa myös yhteyden jäsenvaltioiden internet-palveluihin, internetissä oleviin hallinnollisiin palveluihin, liiketoiminnan tukipalveluihin sekä neuvoo rahoitusmahdollisuuksissa eri jäsenvaltioissa. Euroopan komissio: Sinun Eurooppasi - yritykset Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma Euroopan komission yritys-eurooppa-verkosto Helsinki EU-toimiston verkkosivut ovat uudistuneet osoitteessa Kotisivuillamme voit muuttaa yhteystietojasi tai vaihtaa uusittuja aihealueita. Kysymyksiä ja palautetta voit lähettää osoitteella helsinki.euoffice@euhel.be Helsinki EU-toimisto Rue Belliard B-1040 BRUSSELS Puh Sähköinen vienti-ilmoittaminen internetin kautta mahdollista vasta syyskuussa Suomen Tullin web-sovellus sähköisen vientiilmoituksen antamiseksi netin kautta otetaan käyttöön syyskuussa 2009 aiemmin ilmoitetun sijasta. Syyskuuhun 2009 asti sanomaliikennevälitteinen ilmoittaminen on ainoa mahdollinen tapa antaa sähköinen vienti-ilmoitus. Suomen Yrittäjät, kv. asioiden asiamies Thomas Palmgren, p , thomas.palmgren@yrittajat.fi Tästä syystä Tullihallitus vaatii vientiilmoitukset annettavaksi sähköisesti vasta alkaen. Vienti-ilmoitus voidaan antaa siirtymäkaudella nykykäytännön mukaisesti Tullille myös paperi-ilmoituksena SAD- lomakkeella. Tässä tapauksessa ilmoitukselle on lisättävä nykyiseltä ilmoitukselta puuttuvat turvatiedot lisätiedot - kenttään. Turvatiedot ovat pakollisia myös sähköisellä vienti-ilmoituksella alkaen. Suomen Tulli hyväksyy myös nykyisen ilmoitusmenettelyn jatkumisen koti- ja jaksotullausvienneissä sekä enintään 1000 arvoisissa pienvienneissä lokakuun 2009 loppuun asti. Edellytyksenä on, että tullilainsäädännön mukainen vientimenettelyn poistumispaikka on Suomessa. Myös pikarahtivienneissä voidaan jatkaa toistaiseksi nykyisiä ilmoitusmenettelyitä. Edellytyksenä on, että tullilainsäädännön mukainen vientimenettelyn poistumispaikka on Suomessa. 20 Siirtyminen sähköiseen vienti-ilmoittamiseen muuttaa eniten toimintamalleja niissä yrityksissä, jotka ovat aiemmin käyttäneet kotitullausta. Kotitullaajille tulli tiedottaa vielä erikseen muutoksen vaikutuksista ns. epäsuorissa vienneissä, joissa tavara poistuu EU:sta toisen jäsenvaltion kautta. Tullihallituksen päätös julkaistaan omana Tullihallituksen tiedotteena (THT). Tulli on uudistanut nettisivujaan ja ilmoittaminen onnistuu jatkossa myös tullin nettisivujen kautta (

25 Suosittu KiVi 2009 Road Show jatkuu Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä KiVi 2009-kiertue jatkuu koko syksyn ajan. Syyskuusta joulukuuhun on 11 tilaisuutta. KiVi 2009 seminaarisarja päättyy aamupäivällä Helsingin päätösseminaariin. KiVi-brändi on vakiintunut suomalaisessa yritysten kansainvälistymisen edistämisen kentässä. Tämän vuoden tilaisuuksissa on ollut keskimäärin 70 osallistujaa, näistä valtaosa yrityksistä. Tilaisuudet ovat EK:n, Kauppakamarin ja SY:n yhteistyötilaisuuksia, joita TEkeskus koordinoi. EU:n komissio on myös kahdesti valinnut KiVi-projektin yhdeksi Euroopan parhaista käytännöistä yritysten kansainvälistymistä edistävien projektien joukossa. KiVi tilaisuudet ovat noin puolen päivän mittaisia. Yleiskuva kansainvälistymispalveluista on auennut ja tilaisuudesta lähtiessään osallistujalla on ollut käsitys, mistä tietoa tarvittaessa saa lisää. Tilaisuuksien yhteydessä on useimmiten kansainvälistymistori, jossa voi verkostoitua. Jos yrityksenne toimii kansainvälisesti tai harkitsee kansainvälistymistä, KiVi tilaisuuksiin kannatta mennä. Käytännön hyötyä yrityksille Suomen Yrittäjien Venäjä-yhteistyöstä Suomen Yrittäjät tekee tiivistä yhteistyötä Venäjän yrittäjäjärjestö Oporan kanssa. Tästä hyötyvät ne suomalaiset yritykset, jotka toimivat Venäjän markkinoilla. Venäjä on ja pysyy tärkeänä kauppakumppanina ja siksi yrittäjäjärjestöjen yhteistyö on strategisesti tärkeätä. Olemme auttamassa suomalaisia yrityksiä menestymään ja nyt finanssikriisin keskellä tavoite on saada kauppa taas vetämään. Oporan kanssa on sovittu konkreettisista palveluista Suomen Yrittäjien jäsenille. Pietarin Oporan sisällä on yrittäjien oikeuksia puolustava toimisto, joka toimii koko Luoteis-Venäjän alueella. Apua ja neuvoja saa eri tilanteissa. Apu voi olla tarpeen, kun syntyy ongelmia viranomaisten, lupakäytäntöjen ym. byrokratian kanssa. Yhtä hyvin apua voi saada asiakkaiden löytämisessä tai muiden kontaktien hankkimisessa tai luomisessa. Suomen Yrittäjät, kv. asioiden asiamies Thomas Palmgren, p , Syksyn aikataulu: 8.10 Joensuu Keminmaa Vaasa (Viexpo) Kokkola (Viexpo) 3.11 Kotka 4.11 Mikkeli Kajaani Satakunta Turku Helsinki Tilaisuuksien ohjelmat ovat sivuilla kohdassa tapahtumakalenteri. Toimiston palvelut ovat maksullisia alkaen 70 eurosta. Hinnoittelu vaihtelee toimeksiannon mukaan. Hinnoittelusta on syytä sopia ennen varsinaisen toimeksiannon alkamista. Yhteyden Oporaan saat soittamalla numeroon + 7 (812) (Jevgenia Sergejeva), soopor@list.ru. Jevgenia puhuu suomea. Yhteyden saat myös SY:n toimiston Thomas Palmgrenin kautta, p , thomas.palmgren@yrittajat.fi. Kokeile SY:n kansainvälistä yhteyshenkilöverkostoa! Suomen Yrittäjien kansainvälisen yhteyshenkilöverkoston tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälisessä kaupassa. Verkosto täydentää suomalaisille yrityksille suunnattua palvelutarjontaa. Tämän verkoston kautta saat tilanteenmukaista neuvontaa. Verkoston jäsenet puhuvat pääsääntöisesti suomea ja kyseessä ovat ulkomailla asuvat suomalaiset. Verkosto on maailmalaajuinen. Verkoston toimintaperiaate on, että puhelut tai sähköpostit, jotka eivät vaadi vastaajalta erityistä selvitystyötä, ovat ilmaisia. Toimeksiannot ovat maksullisia ja osapuolet sopivat keskenään korvauksista. 21 Yhteyshenkilöiden tiedot löydät sivuilta kohdasta Yritystoiminnan ABC -> kansainvälistyminen -> SY:n kansainvälinen yhteyshenkilöverkosto

26 Yrityksiä rohkaistaan hakemaan kumppaneita kehitysmaista Suomalaisille yrityksille voisi aueta uusia liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaista, jos vain yritykset tuntisivat paremmin esimerkiksi saatavilla olevat tukimahdollisuudet. Kolme vuotta toiminut ulkoministeriön liikekumppanuusohjelma (Finnpartnership) on kuitenkin vielä yrityksille tuntematon. Tähän mennessä kehitysmaihin suuntautuvia hankkeita on ollut yli 200, ja tukea on myönnetty 55 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin. Liikekumppanuusohjelman tarkoituksena on edistää kohdemaan kehitystä ja osaamisen siirtoa Suomesta kehitysmaihin. Tavoitteena on myös rohkaista suomalaisia yrityksiä hankkimaan liikekumppanuuksia sellaisista maista, jotka eivät ole kuuluneet suomalaisyritysten tavallisimpiin kohdemaihin. Liikekumppanuustuki voi kohdistua esimerkiksi kehitysmaatuontiin, teknologian siirtoon kehitysmaihin tai kehitysmaihin etabloitumiseen. Lisäksi tukea myönnetään suomalaiseen ympäristöteknologiaan liittyviin pilottihankkeisiin kehitysmaissa. Tukea ei myönnetä vientiin eikä sillä rahoiteta varsinaisia investointeja. Finnpartnership tarjoaa pääasiassa kahta palvelua, liikekumppanuustukea ja matchmaking-palvelua. Tuki kattaa hankkeeseen liittyvät selvitystyöt, kuten hankevalmistelun, yhteistyökumppanin etsinnän, kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutuksen sekä asiantuntijapalvelut. Tukea voi saada enintään euroa hanketta kohti. Tuen määrä riippuu kohdemaasta ja yrityksen koosta, ja on aina prosentuaalinen osuus kaikista kustannuksista. Yritykset voivat etsiä sopivia liiketoimintamahdollisuuksia Finnpartnershipin verkkosivuilla olevasta matchmaking tietokannasta ja laittaa sinne itse tietoa kehitysmaihin suuntautuvista partnerihauista. Kaupanesteraportti 2009 valmistunut Uusi kaupanesteraportti antaa kattavan kuvan suomalaisen elinkeinoelämän ongelmista sekä ulkomarkkinoilla että EU:n sisämarkkinoilla. Ulkoasianministeriön kauppapoliittinen osasto on kartoittanut yhdessä edustustojen kanssa loppuvuodesta 2008 suomalaisyritysten kohtaamia kaupanesteitä. Selvityksen tekemiseen osallistuivat ulkoministeriön lisäksi työja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari sekä Finpro. Raportti on saatavissa yrittajat.fi sivuilta. 22

27 SUOMEN YRITTÄJÄT KOULUTTAA TÄHÄN JOUKKOON KANNATTAA KUULUA Varautumisen ABC oikeudellinen tietopaketti pienyrittäjälle Kajaani klo , Scandic Kajanus, Koskikatu 3 Hämeenlinna klo , Sokos Hotel Vaakuna, Possentie 7 Rovaniemi klo , Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29 Pori klo , Sokos Hotel Vaakuna, Gallen-Kallelankatu 7 Mikkeli klo , Länsi-Savo Oy, Teollisuuskatu 2 6 Sisältö Työsopimuslain säädöksiä haasteelliseen taloustilanteeseen Lomautuksen perusteet ja käytännön toteutus Irtisanomisen perusteet yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä Vaihtoehtoja irtisanomiseen ja lomauttamiseen, kuinka työaika joustaa, onko muita jouston mahdollisuuksia? Uskallanko työllistää? Lisäksi YT-lakiin liittyen: millaisissa yrityksissä lakia sovelletaan kuka yrityksessä neuvottelee, milloin ja miten työvoiman vähentämistä koskevat neuvottelut Sopimussuhde ja maksukyvyttömyys Sopimuskumppanin maksukyvyttömyyteen varautuminen Saatavien perinnästä Lyhyesti maksukyvyttömyysmenettelyistä: konkurssi, yrityssaneeraus, yksityishenkilön velkajärjestely Keskustelua TERVETULOA MUKAAN! Koulutus on tarkoitettu vain Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille ja se on maksuton. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Kouluttajat: Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Lainopillinen asiamies Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät Lainopillinen asiamies Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät Sitova ilmoittautuminen: Mikäli olet estynyt saapumasta, peruutathan viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Muutoin laskutamme 30 (+ alv) tarjoilu- ym. kuluista. Kajaani: 8.9. mennessä, paula.karjalainen@yrittajat.fi tai puh Hämeenlinna: mennessä, arja.sillanpaa@hameenyrittajat.fi tai puh. (03) Rovaniemi: mennessä, kerttu.peltoniemi@lapin.yrittajat.fi tai puh Pori: mennessä, satakunnan.yrittajat@satakunnan.yrittajat.fi tai puh. (02) Mikkeli: mennessä, mirja.hamalainen@yrittajat.fi tai puh Ilmoittautua voi myös:

28 VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT Käytä jäsenetuja säästät rahaa! LISÄTIETOJA yhteistyökumppaneidemme tarjoamista eduista saat yrittajat.fi -jäsensivustolta kirjautumalla sinne omalla jäsentunnuksellasi. JÄSENPALVELUT löytyvät yrittajat.fi -sivustolta Suomen Yrittäjät -välilehden alta kohdasta Palvelut jäsenyrityksille > jäsenedut. Kysy alueelliset neuvontapalvelut ja jäsenedut omasta aluejärjestöstäsi! Majoitus Best Western -ketjun hotelleista jäsenetusi on 15 % listahinnoista, etuja myös ketjun hotelleissa Baltiassa. Hintatiedot ja varaukset tai palvelunumerosta puhelimitse Kerro varatessa asiakaskoodi (online- ja puhelinvaraukset). Hotel Arthur 20 %:n alennus normaalihintaisista huonehinnoista ma pe sekä Ravintola Arthurissa 10 % à la carte -hinnoista. Hintatiedot ja varaukset puhelimitse (09) tai myyntipalvelu@hotelarthur.fi. Jäsenille etuja majoituksesta kaikissa Suomen Choice -hotelleissa. Lisätietoja Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista. Hotel Pilotti, Vantaa, hotel.pilotti@choicehotels.fi, p. (09) Hotel Santa Claus, Rovaniemi, sales@hotelsantaclaus.fi p. (016) ja Hotel Isovalkeinen, Kuopio, sales@ isovalkeinen.com p. (017) Scandic ja Hilton -hotelleissa jäsenetu 5 50 % normaalihinnoista, etuja myös Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Kerro varatessa sopimusnumero D Lisätiedot ja hinnat saat kun kirjaudut yrittajat.fi -jäsensivuille sekä tai Hintatiedot ja varaukset: Scandic puhelin (kaikissa Pohjoismaissa) Hilton Kalastajatorppa (09) , Helsinki Strand (09) ja Helsinki-Vantaa Airport (09) Pysäköinti Laivamatkat Lentoparkki Oy pysäköinnistä jäsenetualennus 15 % normaalihinnoista. Katso hinnasto ja ajo-ohjeet yrittajat.fi -jäsensivuilta. Osoite Tietotie 4, Vantaa. Lisätietoja 24 h puhelinpalvelu (09) tai Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa 50 %. Tarkat hintatiedot, alennuskoodit ja varaukset saat kirjautumalla yrittajat.fi -jäsensivuille. Kerro reittimatkavarauksissa asiakasnumero , reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä. Lisätietoja Viking Linen myyntipalvelu (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm), online-risteilyvaraukset -jäsensivuilta sekä Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Lisätietoja ja Club One kanta-asiakasohjelmaan rekisteröityminen yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen rekisteröitymislomakkeen viimeiseen kenttään asiakasnumero Silver tasolla olet oikeutettu 20 % alennukseen normaalihintaisista tuotteista, Silver tason ennakkovaraajan etu on 35 % normaalihintaisista matkoista. Lisätietoja ja varaukset Club One puhelin (1,64 / vastattu puhelu + aina pvm/mpm) tai Luoton- ja riskienhallinta Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenille sopimusasiakkuuden ja räätälöityjä yrittäjäraportteja jäsenetuhintaan. Jäsenedut: 1 henkilökohtainen käyttäjätunnus verkkopalveluun ja 2 edullista yrittäjäraporttia. Lisätietoja palvelunumerosta (3,35 / min + pvm) Rekisteröityminen asiakkaaksi kirjautumalla -jäsenpalvelun kautta. Hakupalvelut Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Sähköpostiturvapalvelut Sähkö Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi -jäsensivustoa! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Neuvonta ja tekninen tuki puh (arkisin 8 16) tai sähköpostilla fi nder@fonecta.com. Matkapuhelut jäsenhintaan 0,0575 / min (alv 0 %) tai 600 minuuttia puheaikaa (50 min/kk) veloituksetta puhepaketin päälle uuden Minun Sonera Yrityksille -puhepaketin kytkennän yhteydessä tai muuttamalla nykyisen puhepakettisi isommaksi. Lisää tietoja jäseneduista saat tai puhelimitse D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille jatkuvan 20 %:n alennuksen palveluidensa kuukausimaksuista. Palvelun maksuton kokeilutilaus: sytilaus. Lisätiedot ja hintatiedot kirjautumalla yrittajat.fi -jäsensivuille tai tai puh. (09) Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niille yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on kwh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja: asiakaspalvelu puh tai sähköpostilla skapat@skapat.fi. Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 % alennus kaikista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia, mutta ei lisäpalveluja. Kerro autoa varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varaukset: tai varaukset@europcar.fi tai varauspalvelusta puh Suomen Yrittäjät MasterCard -maksuaikakortti Suomen Yrittäjät MasterCard -kortilla hyödynnät yrityksesi ostoihin korotonta maksuaikaa ja sinulla on aina rahaa käytettävissä yrityksesi sopimaan käyttörajaan asti. Kortin myöntää Nordea Pankki. Lisätietoja ja korttihakemukset puhelin (09) tai Vakuutukset Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille uudistuivat ja laajenivat vuonna Uutena etuna on mm. laajaan Fenniakaskoon sisältyvä keskeytysvakuutus, jonka päiväkorvaus on 85 euroa (omavastuu 3 vrk) sekä laajan Fenniakaskon lähtöbonus 70 prosenttia. Tarjoamme edelleen Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajan Fenniakaskon maksusta. Uudet edut tulevat voimaan jälkeen alkaviin uusiin vakuutuksiin. Lisätiedot tai soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon Polttoaineet ja lämmitysöljyt Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta bensiinistä ja dieselistä laskutuksen yhteydessä 2,5 snt/litra (sis. alv), asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Sopimuksen voi tulostaa merkitse hakemukseen kohtaan lisätietoja Suomen Yrittäjät ry -sopimus. Lisätietoja Neste Oil Yrityskortista tai Neste Oil asiakaspalvelunumerosta euroshell Yrityskortilla Shell-bensiinistä ja -dieselistä 2,1 snt/litra (sis. alv), Shell- Express -automaateilla suoritetuista ostoista alennus ei huomioidu. euroshell-korttihakemukset Shell-huoltamoilta. Merkitse Yrityskorttihakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero Lisätietoja Shell Huoltamo- ja korttipalvelusta tai Shell Thermo -lämmitysöljyistä 2 snt/litra (sis. alv), kertatoimituksen vähimmäismäärä 1000 litraa. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta Kerro tilauksen yhteydessä jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. St1 Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 2,35 snt/litra (sis.alv), alennukset myönnetään Suomessa noin 350:llä erikseen merkityiltä St1-asemilta. Yrityskortilla ei laskutuseikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset maksuttomasta palvelunumerosta tai kortit@st1.fi. Jäsenyrityksille ST1 Polttoöljyä erikoishintaan, kertatoimituksen vähimmäismäärä l. Tilaukset ja lisätiedot puhelin Kerro tilauksen yhteydessä jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä 2,69 snt/litra (sis.alv) lisäksi 10 % voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista. Yrityskorttiostoista ei peritä tilinhoitomaksua. Jäsenkortin magneettiraidalla alennus 1,7 snt/litra. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Expressautomaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätietoja Teboilin palvelunumerosta tai Teboil Lämmitysöljystä 1 snt/litra (sis.alv), kertatoimituksen vähimmäismäärä litraa. Kerro tilauksen yhteydessä jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Puhelintilaukset Beställningar , sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki puhelin (09) toimisto@yrittajat.fi