Lääkärinä työkykyä tukemassa

Transkriptio

1 STM / OTE klo Lääkärinä työkykyä tukemassa Hoito, kuntoutus ja työkyvyn tukeminen mielenterveydenhäiriöissä Oyl Katinka Tuisku, Erityispoliklinikat, HYKS Psykiatria Vastaava sosiaalityöntekijä Päivi Parikka, HYKS Psykiatria

2 Mistä on näyttöä? Työssä käyminen ja työllistyminen tukee mielenterveyttä, pitkä poissaolo työstä haitaksi (Waddell 2008, Van der Noord ym 2014, Butterworth 2011, Hultin ym. 2012) Työhönpaluuta edistää monialainen, koordinoitu kuntoutus tiiviissä yhteydessä työhön (Cornelius ym 2011, Bond ym. 2012, Saarnio 2012, Cullen ym 2017) 2 2

3 Yhteistyön merkitys työhönkuntoutuksessa Oikea-aikaisuus: MT-kuntoutuksen viiveet haittaavat tuloksia, ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään (Tuulio-Henriksson ym. 2015, Gould ym ja 2012, Saari 2013) Psykiatrin konsultaatioita matalalla kynnyksellä: aikaistaa työhönpaluuta 68 päivällä (Van der Feltz-Cornelis ym. 2010) Eläköitymistä ennustavat epäspesifit oireet huomioitava kuntoutuksessa: ahdistus-, ja masennusoireet, sekä työhön liittyvät pelot ja välttäminen kaikissa sairausryhmissä (Oyflaten ym 2008, Knudsen ym 2010) Psykoterapia: Työkykyä edistää jos on työura ja työhönpaluuta käsitellään terapiassa (Vahtera ym 2009, Lagerveld ym 2012) Osallistaminen työkykyarviossa ja kuntoutussuunnittelussa (Kivistö 2003, Laukkala ym 2013, Vuokko ja Tuisku 2017) 12/5/2018 3

4 Ammatillinen kuntoutus Työkokeilu Ammatillinen koulutus Työhönvalmennus Koulutuskokeilu Ammatinvalinnanohjaus Tuettu työllistyminen Kuntouttava työtoiminta Valmentavat opinnot 4 Välimuotoinen Kiila, TEAK Omaväylä Erikoissairaanhoidon sosiaalityö Voimavararyhmät Taito-valmennus Sosiaalinen kuntoutus Päihdekuntoutus, avo/laitos Perhekuntoutus Kotikuntoutus Asumiskuntoutus Syrjäytymistä ehkäisevät työpajat Yhteisöllinen toiminta (III sektori, SOS) Lääkinnällinen kuntoutus Psykoterapiat Neuropsykologinen kuntoutus Kuntoutuskurssit Toimintaterapiat Fysioterapiat Psykiatrinen perhetyö/ohjaus Päihde-ryhmä-KBT Sosiaal.taitojen Harjoittelu Mukailtu lähteestä Laukkala ym. SLL 5/2015 4

5 Mitä tarvitaan? Asiakkaan osallistaminen, omien tavoitteiden määrittely ja valinnan mahdollisuuksia keinojen suhteen Pystyvyydentunteen ja motivaation vahvistaminen niihin vaikuttavien tekijöiden huomioiminen. Psykiatrin konsultaatio F-poissaolon toistuessa tai pitkittyessä >1kk ja mt-oireisille vaikeasti työllistyville Tehokkaan psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen rinnalla riittävän varhain aloitettu ammatillinen kuntoutus, asteittainen työelämään suuntaaminen, oikein ajoitetut työllistymisen tukitoimet Palveluohjaus ja koordinaatio, kuntoutuksen monialainen toteutus, tiivis verkostoyhteistyö, selkeät koordinaatiovastuut

6 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastuu Psykiatriset konsultaatiot työkyvyn- ja työllistymisen ongelmissa mt-häiriöissä/ epäiltäessä mt-häiriötä toimintakykyvajeen syyksi Näyttöön perustuvat sairausryhmäkohtaiset hoidot ja kuntoutukset, hoitoketjun koordinaatio Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja valmistelu verkostoyhteistyössä TE/TYP kanssa työttömille psykiatrian potilaille ja TTH kanssa pitkään työstä poissaolleille psykiatrian potilaille Ammatillisen kuntoutuksen koordinaatiovastuun siirtäminen yhteisesti sovitulla tavalla TE/TYP ja TTH:lle, yhteistyön jatkaminen, kunt.seuranta Lähdetieto masterill 6

7 TYÖKYVYN TUKEMINEN HYKS PSYKIATRIA YHTEINEN STRATEGIA ON PERUSTA TYÖKYVYN TUELLE Masennus on suuri eläköijä moniammatillisen työn yhteinen strateginen tavoite on syrjäytymisen ja eläköitymisen ehkäiseminen/estäminen Monialaisessa työssä kaikilla ammattiryhmillä on hihat käärittynä ja sama tavoite, selkeät tehtävät ja työnjako Potilasryhmäkohtainen erityisosaaminen tarvitaan hoidon yhteydessä, erityistyöntekijöiden palvelut, sosiaalityö, psykologityö, toimintaterapia Työkykystrategia ja Hyvän hoidon mallit mahdollisimman varhainen puuttuminen potilaan työkykyyn ja työkyvyn tukemiseen jo hoitoon tulovaiheessa Jokaisen potilaan yksilöllinen ja ajankohtainen tilanne selvitetään hoitoon tulovaiheessa, työ-ja opiskelutilanne, työ-ja toimintakyky ja kuntoutuksen tarve Kytketään potilaan perhe ja verkosto ja muut toimijat mukaan Päivi Parikka HYKS Psykiatria 7

8 HYKS Psykiatrian työkykyarviointikäytännöt Työkykystrategian 2015/2017 pohjalta(+rivakka) Konsultatiivinen arvio nopeasti, matalalla kynnyksellä sh+ lääkäri työpari, tai sostt ja lääkäri-työparin toimesta Työkyvyn moniammatillinen tutkimus: Verkostoyhteistyö (skype etä-yhteydet, uutta,rivakka!) Objektiiviset havainnot eri tilanteista Voimavarojen ja vahvuuksien huomioiminen Motivaatiotekijöiden huomioiminen ja jaetut tavoitteet Kuntoutuksen ensisijaisuus Lähdetieto masterille 8

9 Perustutkimus: Työkykystrategia: työnjakoa Sairaanhoitaja; koordinointi, tiedon keruutiedonkeruu, koordinaatio ja yhteydenpito. Arjen toimintakyvyn, voimavarojen ja verkostojen kartoitus Sosiaalityöntekijä; sosiaalisen tilanteen ja kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutus ja etuudet, kuntoutusverkostoyhteistyö (kuntoutuksen manager) Lääkärin tutkimus ja kannanotto työ/toimintakykyyn Objektiiviset havainnot tutkimustilanteissa ja toimintaympäristöistä, subjektiivisen kokemuksen huomiointi Verkostoyhteistyö: tiedonkeruu ja kuntoutussuunnitelma TE/TYP, työpaikat, oppilaitokset, työterveys-/oppilasterveyshuolto, muu terveydenhuolto, kuntoutuspalveluntuottajat, ym. Täydentävät tutkimukset tarvittaessa: Psykologin/neuropsykologin, toimintaterapeutin, fysioterapeutin tutkimus Päivi Parikka HYKS Psykiatria 9

10 Työkyvyn arviointi ja työkyvyntuki -sosiaalityön osuus Sosiaalisen tilanteen tutkimus ja arviointi palvelutarpeenarviointi (SHL) Toimeentulo ja sosiaaliturva Sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja ohjaus Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestäminen, osallisuuden tukeminen, ryhmätoiminta voimavaravalmennus Ammatillisen kuntoutuksen tarpeen arviointi (koulutus ja työura) Kuntoutusvaihtoehtojen selvittäminen (oikeudet ja mahdollisuudet) Hoito-ja kuntoutussuunnitelmatyöhön osallistuminen Kuntoutuksen suunnittelu monialaisessa yhteistyössä potilaan kanssa Psykososiaalinen tuki, perhe-ja verkostotyö Verkostoyhteistyö työterveyshuolto, työpaikat, te-palvelut, vakuutuslaitokset, palvelujärjestelmä, huomioiden eri kohderyhmien tarpeet esim. työtön, työssä oleva Kuntoutussuunnitelman toteutumisen seuranta ja konsultaatiovastuu Päivi Parikka HYKS Psykiatria 10

11 Verkostoyhteistyö Psykiatriassa erityisesti sosiaalityö toimii palveluiden rajapinnalla, alueellisessa verkostoyhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, turvaten potilaiden etuisuuksien ja palveluiden saatavuutta ja kuntoutusprosessien jatkuvuutta Verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa; työterveyshuolto, työpaikat, oppilaitokset, te-palvelut, vakuutuslaitokset, muu palvelujärjestelmä Välitetään ymmärrystä sairauden mahd. aiheuttamista rajoitteista työ-ja toimintakykyyn ja annetaan hoitotahon tuki. Tämä edesauttaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja realistisuutta. Esim. työttömien työkyvyn arviointi kaikissa hoitotilanteissa ja verkostoyhteistyön ja yhdyshenkilöiden(kopin ottajat) kytkentä, koska ongelmien monikerroksisuus ja pitkittyvä työttömyys lisäävät riskiä entisestään syrjäytyä (Rivakan mallit) Psykiatrian potilaskohderyhmät ovat runsaasti sote-palveluja käyttävä ryhmä, (Erityistä tukea tarvitseva kohderyhmä, SHL)-sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen erit. huomiointi verkostoyhteistyö palveluiden tuottamisessa- työ-ja toimintakyvyn edistämiseksi Lähdetieto masterille 11

12 Monikanavaiset työkyvyn tuen palvelut, kehittämistyö Psykiatrian sosiaalityö osallistuu potilaiden tarvitsemien monikanavaisten palvelujen kehittämistyöhön mm. työllistymisen tuen palvelut alueellisesti ja hanketyö valtakunnallisesti OTE-Rivakka (Kela-kokeilut, Työkykykoordinaattorikoulutus, Verkostoagenttitoiminta) Mielenterveystalo Työhön paluun omahoito Taloudellisen ahdingon omahoito Kehitystyö käynnissä, mm. erilaiset nettivalmennukset Terveyskylä digitaaliset sosiaalityön palvelut mm. sosiaalityön pulmanavigaattori- erilaiset oppaat ja tietopaketit-kehitystyö käynnissä Kykyviisari- TTL-yhteistyö 2018 tavoitteena pilotoida ja saada digihoitopulun osaksi Tavoitteena lisätä työkyvyntuen palvelujen kirjoa, edistää hoito-ja kuntoutusprosessien sujuvuutta ja vahvistaa potilaiden omatoimijuutta työ-ja toimintakyvyn tukemiseksi Lähdetieto masterille 12

13 Työkyky ja suhde työhön -arviointilomakkeet Työhönpaluuvalmius-arvio: Potilas täyttää. Sopii valmiuden seurantaan ja työhönpaluun valmisteluun, esteiden ja edistävien kartoitukseen, kuntoutussuunnitelman laatimiseen Numeraalinen valmius 0-10 (muuttuu seurannassa) Työhönpaluun koetut esteet ja edistävät tekijät (esteisiin ratkaisuja ja sopeutumiskeinoja, edistäviä tekijöitä vahvistetaan) Työhönpaluun pystyvyydentunne: Potilas täyttää. Sopii kuntoutuksen seurantaan, jossa pystyvyydentunteen lisääntyminen ja työhönpaluu on tavoitteena. Ennustaa työhönpaluuta 3kk sisällä. Antaa tietoa ajatuksista ja kokemuksista jotka voivat olla esteenä paluulle, jos ei niitä käsitellä tai etsitä käytännön ratkaisuja ongelmiin.

14 Työhönpaluuvalmiusarvio (Terveysportti, Toimia) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

15 Toimintakyky arviointilomakkeet lomakkeet ja ohjeet SDS, Sheehan disability scale: toimintakyvyn itsearviointi kolmella elämänalueella (työ ja opiskelu, koti ja perhe, sosiaalinen elämä) käänteisasteikko Sofas, Social and Occupational functioning assessment scale: sh, lääkäri tai työryhmä täyttää haastatteluun, havaintoihin ja muualta saatuun tietoon perustuen. Arvioidaan 4 toimintakyvyn osa-aluetta (itsestä huolehtiminen, koti, vapaaaika, työ) ja muodostetaan kokonaisarvio toimintakyvystä asteikolla kuluneen kuukauden ajalta. CORE Clinical Outcomes in Routine Evaluation. Käytetään työkyky- ja kuntoutusarviossa, kun potilas ohjataan psykoterapiaan. CORE on psykososiaalisten hoitojen/kuntoutuksen vasteen seurantamittari, sisältää toimintakyvyn yhtenä 4:stä osa-alueesta (Hyvinvointi ad 16, Psyykkiset oireet ad 48, Toimintakyky ad 48, Riskikäyttäytyminen ad 24, summa ad 136) käänteisasteikko

16 Voimavarat ja positiiviset arviointimenetelmät Mielenterveyspotilaan voi olla vaikeaa tunnistaa voimavarojaan, itsessään ja sosiaalisessa ympäristössään Sairaimmissakin ihmisissä on vahvuuksia, ja niitä tarvitaan kuntoutuksessa etenemiseen. Kaikkia vajeita ei saada korjattua, kompensoivia vahvuuksia voidaan kehittää. Positiivinen mielenterveys vaikuttaa ennusteeseen ja sitä voidaan vahvistaa Haastattelun täydennyksenä voidaan käyttää kyselylomakkeita: SWEMWBS lyhyt henkisen hyvinvoinnin kysely sopii voimavarojen kartoitukseen ja seurantaan kuntoutuksen edetessä, vaikka oireet ei vähenisi, hyvinvointi voi lisääntyä SOC-13, lyhyt koherenssikysely, ennustaa parempia kuntoutustuloksia

17 Kirjallisuutta Nuorten työkyvyn psykiatrinen arviointi Heilä H, Blomgren J, Vainiemi K. SLL 2014; 69(23): Resource-oriented assessment of work ability in Psychiatry Tuisku K, Joutsenniemi K, Rentto T, Heikinheimo S. Psychiatria Fennica 2015;46: Positiivinen mielenterveys: Mitä se on ja kuinka sitä mitataan? Appelqvist- Schmidlechner K, Tuisku K, Tamminen N, Nordling E, Solin P. Suomen Lääkärilehti 2016; 71(24): Uudet itsearviointimittarit työ- ja toimintakyvyn arvioon. Vuokko A, Tuisku K. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2017;133(7): Effectiveness of Workplace Interventions in Return-to-Work for Musculoskeletal, Pain-Related and Mental Health Conditions: An Update of the Evidence and Messages for Practitioners Cullen KA, Irvin E, Collie A ym. J Occup Rehabil DOI /s x