JUHA-PEKKA KOUTOSEN ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMINEN KIIN- TEISTÖLLÄ , KEMINMAA

Transkriptio

1 Meri-Lapin ympäristölautakunta Suensaarenkatu Tornio Annetaan julkipanon jälkeen dnro 36/ /2018 JUHA-PEKKA KOUTOSEN ELÄINSUOJAN YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMINEN KIIN- TEISTÖLLÄ , KEMINMAA ASIA Juha-Pekka Koutonen ovat jättäneet ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 :n mukaisen hakemuksen ympäristöluvan muuttamiseksi. Hakemus koskee eläinsuojan eläinmäärän lisäämistä Keminmaan kunnassa, Hirmulan kylässä osoitteessa Tervolantie 657, kiinteistöllä HAKIJA Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Koutonen, puh. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Juha-Pekka Koutosen omistamalle kiinteistölle Alue sijaitsee Keminmaassa Hirmulan kylässä. Kiinteistöllä sijaitsee eläinsuoja, jonka lypsylehmien määrän lisäämistä hakemus koskee. Eläinsuojarakennusta ei laajenneta, vaan eläinmäärän lisäys tapahtuu sisäisillä järjestelyillä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2, on oltava lupa. Kohdan 11 a) mukaan lupa on tarpeen eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle. 89 :n mukaan toiminnanharjoittaja voi hake ympäristöluvan muuttamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen eläinsuojien ympäristölupahakemukset, jotka koskevat vähintään 50, mutta alle 150 lypsylehmän eläinsuojia, jollei ympäristönsuojelulain 34 :stä johdu muuta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Torniossa toimii Meri-Lapin ympäristölautakunta. Toimipaikat: Tornio Keminmaa Tervola Puhelin ja sähköposti: Suensaarenkatu 4 Kunnantie 3 Keskustie 81 Puh. (016) (vaihde) TORNIO KEMINMAA TERVOLA etunimi.sukunimi@tornio.fi

2 2(16) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojan toiminnalla on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa eläinsuojalle (Nro 130/2014/1, Drno PSAVI/18/04.08/2014). Lupa on myönnetty 77 lypsylehmälle, 35 hieholle, 16 vasikalle (6-12 kk) ja 29 vasikalle (<6 kk). Länsi-Lapin maakuntakaavassa (vahvistettu ) eläinsuoja lantavarastoineen on alueella, joka on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (AA 55). Merkinnällä osoitetaan aluetta jonka kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Aluekuvauksen (AA 55) varausperusteen mukaan alue on asuntovaltainen taajama ja kehittämisperiaatteen mukaan aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta sekä uudis-, lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Eläinsuoja lantavarastoineen ei sijoitu Kemijokivarren maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (ma 8128 Kemijokivarren vanha asutus). Alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Asutus ja maankäyttö Nykyinen toiminta sijaitsee Keminmaan kuntakeskuksesta noin 5 kilometriä koilliseen Hirmulan kylällä Kemijoen varrella. Olemassa oleva eläinsuoja (lypsykarjapihatto) sijaitsee osoitteessa Tervolantie 657. Eläinsuojasta noin 400 metrin säteellä on viisi asuinkiinteistöä. Kyseisistä kiinteistöistä kolme sijaitsee eläinsuojasta luoteeseen, yksi lounaaseen ja yksi pohjoiseen. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee kaikkiaan kahdeksan asuinkiinteistöä, jotka kaikki sijoittuvat Tervolantien länsipuolelle. Eläinsuojaa lähin naapurin asuinrakennus (kiinteistöllä Heinimaa ) sijoittuu eläinsuojasta luoteeseen noin 210 metrin etäisyydelle. Kyseisestä asuinrakennuksesta m 3 :n lietesäiliö sijoittuu noin 165 metrin, 320 m 3 :n kuivalantala noin 160 metrin ja laakasiilot noin 180 metrin etäisyydelle. Asemapiirroksen ja karttatarkastelun perusteella eläinsuojaa toiseksi lähin naapurin asuinrakennus (kiinteistöllä Ojaranta ) sijoittuu eläinsuojasta lounaaseen noin 220 metrin etäisyydelle. Kyseisestä asuinrakennuksesta lietesäiliö sijoittuu noin 250 metrin ja kuivalantala noin 270 metrin etäisyydelle. Eläinsuojaa kolmanneksi lähin naapurin asuinrakennus (kiinteistöllä Raivionperä ) sijoittuu eläinsuojasta pohjoiseen noin 300 metrin etäisyydelle. Kyseisestä asuinrakennuksesta lietesäiliö sijoittuu noin 265 metrin ja kuivalantala noin 255 metrin etäisyydelle. 7 Uuden eläinsuojan lähiympäristö on peltoa. Uuden eläinsuojan länsipuolelle sijoittuu Kittilänlampi, joka sijaitsee eläinsuojasta lähimmillään noin 125 metrin etäisyydellä. Lietesäiliö sijoittuu noin 105 metrin ja kuivalantala noin 115 metrin etäisyydelle lammesta. Eläinsuoja sijoittuu noin 35 metrin etäisyydelle Tervolantiestä.

3 3(16) Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Olemassa oleva eläinsuoja ja sen yhteyteen sijoittuvat lantavarastot eivät sijaitse suojelualueilla tai luokitetulla pohjavesialueella, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan lannanlevitykseen käytettäviä peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Hankkeen vesistövaikutukset kohdistuvat Isohaaran alaosan valumaalueelle (65.111). Vesistö kuuluu Kemijoen vesienhoitoalueeseen ja AlaKemijoen vesimuodostumaan. TOIMINTA Yleiskuvaus Tila on olemassa oleva maidontuotantotila. Kiinteistöllä on olemassa oleva eläinsuoja, jonka lypsylehmien määrää on tarkoitus lisätä sisäisillä järjestelyillä, eläinsuojarakennusta laajentamatta, 27 lehmällä. Muiden eläinten määrä ei muutu. Muutoksen jälkeen tilalla olisi 104 lypsylehmää, 35 hiehoa, 16 vasikkaa (6-12 kk) ja 29 vasikkaa (alle 6 kk), mikä on yhteensä 1366,90 eläinyksikköä eli noin 126,6 lypsylehmäyksikköä. Hakemuksen mukaisen lypsylehmien muutoksen jälkeen tila tuottaa vuodessa noin 1 miljoona litraa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lypsykarjapihatossa lanta käsitellään pääosin lietelantamenetelmällä. Eläinsuojassa alle kuuden kuukauden ikäisistä vasikoista 24 kpl on kestokuivikepohjalla ja 5 kpl (juottovasikat) kuivikelannalla. Lisäksi lehmien poikima- ja hoitokarsinat (2 kpl) ovat kestokuivikepohjalla. Lypsykarjapihaton yhteydessä on lietelannalle kattamaton m 3 :n lietesäiliö ja kuivikelannalle kattamaton 320 m 3 :n kuivalantala. Lietesäiliö täytetään altapäin. Eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 600 m 3. Vanhan navettarakennuksen yhteydessä on katetut 180 m 3 :n ja 700 m 3 :n lietesäiliöt, jotka ovat edelleen käytössä. Kuivalantalan pinta-ala on 97 m 2, reunojen korkeus 230 cm ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Kuivalantala on varustettu lastauslaatalla. Lietesäiliöt ja kuivalantala ovat betonirakenteisia. Lypsykarjapihaton kestokuivikepohjat tyhjennetään kuivalantalaan kaksi kertaa vuodessa. Eläinsuojassa kestokuivikepohjien kokonaispinta-ala on 132,5 m 2 (vasikat 51 m 2, lehmät 81,5 m 2 ) reunojen korkeus 50 cm ja kuivikkeen paksuus 40 cm. Kuivikkeena alueella käytetään olkia ja turvetta. Kestokuivikepohjan lattiarakenne ja reunat ovat betonia. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy yhteensä 479 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilassa on käytössä wc, joka vedet johdetaan 5 m 3 :n umpisäiliöön. Tilan hallinnassa on peltoa yhteensä 105 hehtaaria, josta omaa on 54,93 hehtaaria ja vuokrapeltoa 42,00 hehtaaria. Omasta pellosta 27,28 hehtaaria tulee käyttöön kesällä Lannasta 30 % levitetään pelloille viikoilla 21 22, 50 % viikoilla ja 20 % viikoilla Lannan levitys pelloille tehdään omana työnä.

4 4(16) Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (3 kpl/v), pilaantunutta rehua (500 kg/v), metalliromua (100 kg/v), akkuja (1 kpl/v), loistelamppuja (4 kpl/v), pattereita (10 kpl/v) sekä öljyjä (250 l/v). Kuolleet eläimet haudataan. Pilaantunut rehu levitetään peltoon. Metalliromut ja muovit toimitetaan kierrätykseen. Akut, loistelamput, patterit ja öljyt toimitetaan jätekeräilyyn (Ekopiste, Kemi). Tilakeskuksessa on käytössä litran ja litran polttoainesäiliöt, jotka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöistä isompi on suoja-altaallinen. Säiliöt ovat betonilaatalla. Katos on suunnitteilla. Toinen säiliöistä on varustettu ylitäytönestimellä. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Toiminnassa käytetään muita öljytuotteita enintään noin 200 litraa, joita säilytetään varastossa betonilaatalla. Muu toiminta Eläinsuojassa on käytössä luonnollinen/painovoimainen ilmanvaihto. Käytössä on yhdeksän poistohormia, jotka sijaitsevat noin 9,2 metrin korkeudessa maantasosta. Esikuivattua säilörehua valmistetaan vuosittain noin tonnia. Säilörehu varastoidaan eläinsuojan yhteydessä olevissa laakasiiloissa (2 kpl), joista kertyvä puristeneste johdetaan puristenestekaivon kautta putkella m 3 :n lietesäiliöön. Eläinsuojan lehmiä ja hiehoja pidetään laitumella noin 4 kuukautta vuodessa. Eläinsuojan lähiympäristössä oleva laidunala on noin 6 hehtaaria. Lehmät pidetään laidunaikana sisällä. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juoma-altaalla. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Jaloittelutarhan rakentamista uuden eläinsuojan yhteyteen harkitaan vasta uuden eläinsuojan valmistumisen jälkeen. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teuraskuljetuksia tapahtuu keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Väkirehua toimitetaan tilalle noin kerran kuukaudessa. Säilörehun kuljetuksia tehdään tilalle lähialueen pelloilta. Lannan levitykseen liittyvää liikennettä (tilan omaa kuljetusta) tapahtuu lannan levitysajankohtina. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakijan arvion mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt täytetään pääsääntöisesti lietepinnan alapuolelta, mikä aiheuttaa lievää hajuhaittaa. Lietteenajon aikana aiheutuu lyhytaikaista lannan hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun hajusta. Toiminnasta aiheutuva meluhaitta on lähinnä tilan normaalista liikenteestä johtuvaa. Toiminnan päästöt veteen on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Lähialueella ei ole pohjavesialueita. Tuotannossa syntyvät valumat ja lietteet johdetaan kaikki tiiviiseen lietesäiliöön. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksen yhteydessä tai pintavaluntana pelloilta. Lietelannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Toiminnasta ei synny päästöjä ilmaan, lieviä ammoniakkipäästöjä lukuun ottamatta. Päästöt maahan estetään asianmukaisesti rakennetulla lantakuilus-

5 5(16) tolla, lietesäiliöillä ja lantalalla, joiden kunnosta pidetään säännöllisesti huolta. Lietteen ja kuivikelannan ajon yhteydessä huolehditaan levityskaluston kunnosta ja puhtaudesta. Piha-alueet pidetään siistinä. Arvio toiminnan riskeistä ja toimista onnettomuuksien estämiseksi Eläinsuojassa ei ole helposti syttyviä rakenteita, eikä siellä säilytetä koneita tai helposti syttyviä aineita. Eläinsuojan paloturvallisuudesta huolehditaan sammuttimilla ja tarvittaessa nopeasti hätänumeroon soittamalla. Eläinsuoja varustetaan palovaroitinjärjestelmällä. Vierailuja eläinsuojassa sallitaan rajoitetusti, ja vierailuilla huolehditaan aina suojavarusteista. Tilalla toimitaan kaikissa tilanteissa ennaltaehkäisevästi, ja mahdollisessa tautiepäilyssä otetaan yhteys kunnan eläinlääkäriin. Laitumella aitauksissa käytetään sähkövirtaa ja aitaukset tarkistetaan päivittäin. Laiduntavat lehmät ovat yleensä rauhallisia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Lanta hyödynnetään tilan peltojen lannoitukseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen (YSL 43, 44, 96 ; YSA 11 ) Lupahakemuksesta on kuulutettu Keminmaan kunnan ja Tornion kaupungin ilmoitustauluilla ja internetissä Tornion kaupungin sivulla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Keminmaan kunnassa ja Tornion kaupungintalolla samana aikana. Hakemuksesta on ilmoitettu Lounais-Lappi - lehdessä Hakemuksesta on erikseen annettu tieto sijoituspaikkatilan rajanaapureille kirjeitse. Kirjeet postitettiin Ympäristöterveysvalvonnalle on annettu mahdollisuus lausunnon antamiseen. Tarkastus kiinteistöllä????? Lausunnot, muistutukset ja hakijan antamat vastineet Hakemuksesta ei ole jätetty lausuntoja, muistutuksia eikä mielipiteitä. Näin ollen hakijaa ei tarvinnut kuulla niistä. RATKAISUOSA (YSA 15 ) VIRANOMAISEN RATKAISU (YSL 11, 48, 49 ; NaapL 17 ) Meri-Lapin ympäristölautakunta tutkii hakemuksen ja myöntää Juha-Pekka Koutoselle kiinteistölle ympäristöluvan eläinsuojan eläinmäärän lisäämiselle. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja kuitenkin noudattaen seuraavia lupamääräyksiä (siinäkin tapauksessa, että hakemuksessa esitetty olisi ristiriidassa lupamääräysten kanssa):

6 6(16) LUPAMÄÄRÄYKSET Eläinsuojat 1. Eläinsuoja, lantavarastot ja laakasiilot on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros , eläinsuojan pohjapiirros , lietesäiliön pohja- ja leikkauspiirros , kuivalantalan pohja- ja leikkauspiirros sekä laakasiilojen pohja- ja leikkauspiirros (YSL 11, 52 ) 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 104 lypsylehmää, 35 hiehoa kk, 16 hiehoa 6 12 kk, 29 alle kuuden ikäistä vasikkaa (yhteensä 1366,9 eläinyksikköä). Koko eläinmäärää ei saa ottaa käyttöön ennen kuin on olemassa lupamääräyksen 3. mukainen määrä lietesäiliötilavuutta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. (YSL 52 ) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Hajuhaittojen torjunta 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lannanvarastointitilojen ja jaloittelualueen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m 3. Kuivikelannan, pilaantuneen rehun ja lantalaan kertyvien sadevesien varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 205 m 3. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. (YSL 7-8, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. (YSL 7, 16, 17, 52, 53, 155, 156 ) 5. Eläinsuojan yhteydessä oleva m 3 :n avolietesäiliö on täytettävä altapäin ja se tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käy-

7 7(16) vät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli kelluvana katteena käytetään turvetta, on turvekerroksen paksuuden oltava vähintään 10 cm. Kelluvaa irtomateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Eläinsuojan yhteydessä olevassa kuivalantalassa varastoitava kuivikelanta tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Laakasiilossa säilytettävän sekä pilaantuneen tuorerehun hajuhaitat tulee tarvittaessa estää esimerkiksi peittämällä. (YSL 7, 52 ; NaapL 17 ) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään Meri-Lapin ympäristölautakunnalle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 96,3 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. (YSL 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) 7. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Eläinsuojasta 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla lantaa levitettäessä tulee lanta mullata välittömästi tai käyttää lietelannan levityksessä multaavaa/sijoittavaa levitintä. (YSL 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014; NaapL 17 ) 8. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojakaista tulee olla vähintään yksi metri. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta

8 8(16) tulvan jälkeen. Tulvanalaisia peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Suojavyöhykkeen leveydessä on otettava huomioon maaston korkeussuhteet, kaivon rakenne ja maalaji. (YSL 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi 9. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa hyväksyttäväksi Lapin ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Tiivispohjaista jaloittelualuetta tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. (YSL 6, 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) 10. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 30 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. (YSL 7, 15.1, 16-17, 20, 52, 53 ; VNA 1250/2014) 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. (YSL 7, 16-17, 20, 52, 58 ; JL 8, 13, 15, 17, 19, 28, 29, 72 ; JHM) 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä.

9 9(16) Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. (YSL 6-8, 11, 14-17, 20, 49, 52 ; YSA 15 ) 13. Jätehuolto on hoidettava Keminmaan kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. (YSL 7, 16-17, 20, 52, 58 ; JL 8, 13, 15, 17, 19, 28, 29, 72 ; JHM) 14. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, joihin Keminmaan kunta kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. (YSL 7, 14, 16-17, 52, 58 ; JL 13, 28, 72 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Meri-Lapin ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

10 10(16) Muut määräykset Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. (YSL 6, 8, 62, 172 ; JL 12, 118, 119, 120, 122 ; JA 20, 22, 25 ) 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. (YSL 6-8, 14-17, 20, 52 ; JL 13, 72 ) 17. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. (YSL 6-8, 14-17, 20, 52, 58, 123, 170, 172 ) 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 5-8, 14-16, 20, 52, 53 ; JL 8, 13 ; JHM) 19. Eläinsuojan eläinmäärän lisääntymisestä on ilmoitettava Meri-Lapin ympäristölautakunnalle. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Meri-Lapin ympäristölautakunnalle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. (YSL 6-8, 14-17, 52, 58, 170, 172 ; JL 13, 28, 72, 73, 120, 122 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo (YSL 87 ) Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminta olennaisesti muuttuu tai laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Lupaviranomainen voi määrätä tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi tai tarkistaa lupaehtoja, jos toiminta muuttuu tai jos on aihetta epäillä, että tässä luvassa annetut ehdot eivät ole riittävät estämään luonnon vahingollista muuttumista tai vaaraa terveydelle tai viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muuta näihin rinnastettavaa edun loukkausta, tai jos tarkistaminen on tarpeen toiminnan tarkkailemiseksi tai jos annetut määräykset eivät perustu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristön kannalta parhaaseen käytäntöön. Ehtoja voidaan myös lieventää tai vähentää, jos huoma-

11 11(16) taan, että vahingolliset ympäristövaikutukset saadaan riittävästi estettyä väljemminkin ehdoin. (YSL 29, 49, 52, 62 ja 89 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen (YSL 70.2 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT (HL 44 ) Lupaharkinnan perusteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston luvan määräyksiä 2, 3, 6 ja 19 on muutettu lypsylehmien lisäämisen ja siitä aiheutuvan lannan määrän lisääntymisen johdosta. Lupamääräyksiä 6, 15 ja 19 on muutettu valvontaviranomaisen muutoksen (Lapin ELY-keskukselta Meri-Lapin ympäristölautakunnalle) johdosta. Ympäristölautakunta katsoo tämän hetkisen tiedon mukaan, että määräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset ja toiminnassa voidaan noudattaa, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään. Edellä mainitun perusteella ympäristöluvan muutos myönnetään. (YSL 48 ) Luvan myöntämisen edellytykset (YSL 11, 12, 49 ) Luvan muuttamisen myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset huomioon ottaen, aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminta on sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristölautakunnan tämän hetkisen tiedon mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksillä 1 ja 2 varmistetaan toimintojen laajuus sekä sijoittuminen. Määräykset 1-14, ja 19 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai terveyshaittaa ja jotta ympäristön pilaantumisvaaraa voitaisiin ehkäistä tehokkaasti.

12 12(16) Määräykset 3-4, 6-14, ja 19 on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Määräykset 3, 6, 8, 9, 15, 17 ja 19 koskevat tarkkailua, kirjanpitoa, raportointia ja toiminnanharjoittajan selvillä oloa toiminnasta ja sen seurauksista. Nämä määräykset ovat tarpeen toiminnan valvomiseksi: toiminnanharjoittajan ja viranomaisen on pystyttävä olemaan selvillä siitä, että eläinsuoja toimii, kuten on tarkoitettu ja ilmoitettu, sekä toimintaan liittyvistä mahdollisista haitoista, vaaroista ja jätteistä sekä säädösten noudattamisesta. Näillä määräyksillä osaltaan täsmennetään toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta (YSL 6 ). Ne ovat tarpeen myös jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja hyötykäytön edistämisen seuraamiseksi ja valvomiseksi. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pintaja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointija johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lanta-varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. (lupamääräys 4) Eläinsuojan yhteydessä sijaitseva avolietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Täytettäessä lieteallas altapäin kuorettuu naudan lietelanta pinnasta ja muodostaa näin luonnollisen katteen lietelannan pintaan, mikä näin osaltaan vähentää lietealtaasta aiheutuvia hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista. Tarvittaessa uuden eläinsuojan yhteydessä olevan kuivalantalan lanta tulee kattaa. Koska hajua voi aiheutua laakasiiloista, on myös siiloissa varastoitu tuorerehu tai siiloon mahdollisesti varastoitu pilaantunut tuorerehu määrätty tarvittaessa peitettäväksi. (lupamääräys 5) Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset muun muassa suojakaistojen leveydestä, jotka on huomioitava lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä, sekä eläinsuojan pohjarakenteen ja lannanvarastointitilojen tiiveydestä. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitel-

13 13(16) luilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (määräykset 6-8) Lannan levityksessä on velvoitettu multaamaan lanta välittömästi tai käyttämään lietelannan levityksessä multaavaa/sijoittavaa levitintä uudesta eläinsuojasta 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla, koska sen katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen torjunnassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 7) Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee sen olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 9) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulku-teiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Laiduntamisen välttämisestä talous-vesikaivojen ympäristössä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueen hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (lupamääräys 10) Määräykset on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja koska jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteistä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely on tehtävä paikassa, jolla on siihen lupa. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjumismenetelmää. Roskaantumisen ja ympäristölle aiheutuvan muun haitan estämiseksi on huolehdittava laitosalueen siisteydestä. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on

14 14(16) noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lantaanalyysia. (lupamääräys 15) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 16) Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevia määräyksiä on annettu poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Häiriötilanteisiin varautuminen ennakolta ja mahdollisimman nopea toiminta häiriötilanteissa on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi. Häiriötilanteista, vahingoista, onnettomuuksista ja niihin liittyvistä korjaavista toimista ilmoittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen mahdollisimman pian, jotta häiriöistä aiheutuvia ympäristöhaittoja ja niiden torjumista voidaan valvoa ja ottaa kantaa mahdollisiin häiriöistä johtuviin valituksiin. (lupamääräys 17) Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista. Luvan voimassaoloaikana tekniikka voi kehittyä ja luvanhaltija on velvollinen ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa lupamääräyksistä huolimatta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (lupamääräys 18) Määräys 19 on annettu, jotta voidaan valvoa, että toiminnasta ei sen lopettamisen jälkeenkään aiheudu haittaa ympäristölle. Luvan haltijan on ilmoitettava olennaisesta muutoksesta hyvissä ajoin ennen muutosta valvontaviranomaisen edustajalle (Meri-Lapin ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu), jotta toiminnan seuranta ja valvonta voidaan järjestää asianmukaisesti ottaen muutos huomioon ja valvontaviranomainen voi arvioida muutoksen aiheuttamia ympäristö- ja muita vaikutuksia sekä mahdollista ympäristöluvan muutostar-

15 15(16) vetta Luvan tarkistamismahdollisuuden perustelu Lupaviranomainen varaa mahdollisuuden luvan ja lupaehtojen tarkistamiseen tämän päätöksen kohdan Lupamääräysten tarkistaminen mukaisesti. Tarkistamismahdollisuus on tarpeen, koska lupapäätöksessä ei voida ennakoida kaikkia toimintaan liittyviä tapahtumia eikä siten voida kattavasti asettaa ehtoja toiminnalle. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN (YSL 205 ; YsvoT) Meri-Lapin ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n mukaan keskimääräiseen työmäärään perustuva maksu on 1400 euroa. Koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 89 :n mukainen luvan muuttaminen määrätään maksu 30 % 3 :n mukaista maksua pienemmäksi eli maksu ympäristöluvan muuttamisesta on 980 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN (YSL 85 ) Päätös Päätös ja sitä koskeva valitusosoitus toimitetaan hakijalle käsittelymaksua koskevan laskun kanssa sekä tavallisena kirjeenä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Meri-Lapin ympäristöpalvelut pitää päätöksen ja em. liitteet nähtävillä, valitusaikana Keminmaan kunnan ja Tornion kaupungintalon ala-aulassa. Ainakin valitusaikana päätös on nähtävillä internetissä Tornion kaupungin sivuilla ilman liitteitä. Tieto päätöksestä Tieto päätöksestä annetaan Keminmaan kunnan ja Tornion kaupungin ilmoitustauluille julkipantavalla kuulutuksella. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan kirjeitse niille, joille annettiin kirjeitse tieto ympäristölupahakemuksen vireilläolosta. Ilmoituksessa mainitaan mm. paikat, joissa päätös on nähtävillä (Keminmaan kunta, Tornion kaupungintalon ala-aula sekä Internetissä Tornion kaupungin sivuilla) sekä päätöksen valitusaika. MUUTOKSENHAKU (YSL 84, 190, HlkL 14, 22 ) Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeudelta, jolle valituskirjelmä liitteineen on toimitettava. Valitusaika päättyy Päätökseen liitetään valitusosoitus. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014: 2, 5-7, 11, 14 17, 20, 22, 27, 34, 37,

16 16(16) 39, 42 44, 48, 49, 52, 58 62, 70, 83 85, 87, 89, 113, 123, 170, 172, 190, 198, 201, 205, 208 ; VNA ympäristönsuojelusta (YSA) 712/2014: 2,-4, 6, 11, 13 15, 23 ; Jätelaki (JL) 646/2011: 2, 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, , 141 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA) 179/2012: 8, 9, 12, 13, 17, 20, 22, 24 ja 25 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNA 1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) Hallintolaki (HL) 434/2003: 2, 5, 6, 9, 20, 22 24, 31, 32, 34, 36, 38, 43-45, 47, 54 57, 59 ; Hallintolainkäyttölaki (HlkL) 586/1996: 14, 22 ; Perämeren jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset, hyväksytty (JHM) Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, Meri-Lapin ympäristölautakunta, hyväksytty (YsvoT)