ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 66/2013/1 Dnro PSAVI/101/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 66/2013/1 Dnro PSAVI/101/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Oulu LUVAN HAKIJAT Lamberg Henri, Tarja ja Rikhard Lehtikankaantie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Muistutukset ja mielipiteet... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 21

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Henri, Tarja ja Rikhard Lambergin eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Oulun kaupungin Kiviniemen kylään tilalle Lehtikangas Lypsykarjapihatto sekä uudet lantavarastot on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen tilakeskuksen itäpuolella sijaitsevalle naapurikiinteistölle Juurkooli Tilakeskuksen osoite on Lehtikankaantie 40, Oulu. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Tilalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi Tilalla on vuokrasopimukset 51,7 hehtaarin ja lannan luovutussopimukset 42,2 hehtaarin pelto-alasta. Tila sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Oulun kaupunkiseudun kaupunkikehittämisen kohdealueelle (kk-1) ja taajamatoimintojen alueelle (A). Oulun kaupunkiseutua osoittava kk-1-merkintä tarkoittaa aluetta, jossa kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kuntakeskuksiin ja alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta on pyrittävä täydentämään ja eheyttämään. Taajamatoimintojen alueen merkinnällä A osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueita. Oulujokivarren osayleiskaavassa tila sijaitsee AM-merkinnällä osoitetulla alueella, joka tarkoittaa maatilojen talouskeskusten aluetta. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavia rakennuksia. Lisäksi eläinsuojan kohdalle on merkitty sv-2-merkinnällä osoitettu tuotantoeläintilan suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei saa rakentaa asuinrakennuksia muutoin kuin maatilakeskukseen, mikäli karjankasvatuksesta aiheutuu ympäristöön merkittäviä haittoja. Pellot ovat pääosin maaja metsätalousvaltaisella alueella (M) ja maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.

4 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka toimintaa laajennetaan rakentamalla lypsykarjapihatto. Lypsykarjapihattoon voidaan sijoittaa 77 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 4 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lypsykarjapihaton valmistuttua nykyinen navettarakennus jää käyttöön ja sinne sijoitetaan 50 hiehoa ja 26 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Navettarakennus tullaan peruskorjaamaan pihatoksi. Nykyään navettarakennuksessa on 40 lypsylehmää, 27 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Laajennuksen jälkeen tila tuottaa vuodessa noin litraa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään rakennettavassa lypsykarjapihatossa ja nykyisessä navettarakennuksessa lietelantamenetelmällä. Eläinsuojien lietekuilut toimivat valutusperiaatteella ja lietekuilujen tilavuus on lypsykarjapihatossa 100 m 3 ja navettarakennuksessa 80 m 3. Eläinsuojissa alle kuuden kuukauden ikäiset vasikat (yhteensä 30 kpl) sijoitetaan kuivikepohjalle. Lypsykarjapihatossa lehmät ovat poikimisen ajan kuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään kutteria, olkea ja turvetta. Tilakeskuksessa on nykyisen navettarakennuksen yhteydessä kattamattomat 250 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt, jotka jäävät laajennuksen jälkeen käyttöön. Laajennuksessa lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan kattamaton 266 m 3 :n kuivalantala sekä kattamaton m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliöihin liete johdetaan valuttamalla nestepinnan alapuolelta. Lietesäiliöt ja kuivalantala ovat betonirakenteisia. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan yhteensä 400 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lannanlevitykseen on käytettävissä 116,2 hehtaaria peltoa, josta tilan omaa on 22,3 hehtaaria, vuokrapeltoa 51,7 hehtaaria ja sopimuspeltoa 42,2 hehtaaria. Tila on tehnyt lannan luovutussopimukset kolmen tilan kanssa. Lanta levitetään pelloille viikkojen 20 ja 40 välisenä aikana. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (4 6 kpl/v), muovia (2 t/v), jäteöljyä (400 l/v), torjunta-aineita (30 l/v), akkuja (3 kpl/v), loisteputkia (10 kpl/v), lasia (30 50 kg/v), pahvia ( kg/v), metalliromua (1,5 t/v) ja pilaantunutta rehua (15 t/v). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Muovit ja jäteöljyt noutaa tilalta Ekokem Oy. Vaaralliset jätteet ja lasit toimitetaan Ruskon jätekeskukseen. Metallit toimitetaan kierrätykseen Kuusakoski Oy:n kautta. Pahvit toimitetaan keräyspisteeseen tai vähäisten määrien ollessa kyseessä poltetaan tilan lämpökeskuksessa. Pilaantunut rehu varastoidaan ja kompostoidaan rakennettavassa kuivalantalassa ennen pellolle levitystä. Sekajätteet noutaa tilalta Kempeleen jätekuljetus. Tilalla on käytössä kaksi litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lapon estolaitteella ja joista toinen on 2-vaippasäiliö. Yksivaippasäiliö on kunnostettu. Säiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta joulukuussa Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 250 litraa, joita säi-

5 lytetään konesuojassa siten, että paloturvallisuus on otettu huomioon. Kasvinsuojeluaineita käytetään tilalla tarvittaessa ja niitä varastoidaan kellarin lukollisessa kaapissa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Tulevassa tilanteessa säilörehua valmistetaan esikuivattuna noin tonnia vuodessa. Säilörehu varastoidaan laakasiiloissa ja pyöröpaaleissa. Laajennuksessa tilakeskukseen rakennetaan lisää laakasiiloja nykyisen navettarakennuksen pohjoispuolelle. Laakasiiloista muodostuvat puristenesteet johdetaan puristenestekaivoon ja varastoidaan lietesäiliössä ennen pellolle levittämistä. Tilan hiehoja ja vasikoita pidetään laitumella vuodessa noin kolme kuukautta. Lypsylehmiä ei laidunneta. Tilan laidunala on yhteensä noin 4,5 5 hehtaaria. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty liikutettavalla juottosäiliöllä. Laitumella on käytössä kiertävä ruokintapaikka, jonka paikkaa vaihdetaan laidunaikana 3 4 vuorokauden välein. Rakennettavaan lypsykarjapihattoon on kolme erillistä tiereittiä, joita pitkin tapahtuvat pääsääntöisesti joko maidon, rehun tai lannan kuljetukset. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto noin kerran kuukaudessa. Lannan kuljetuksia tapahtuu viikoilla 20 40, jolloin lietevaunukuljetuksia on noin 300. Lisäksi tilalla käy teurasauto 1 2 kertaa kuukaudessa, eläinlääkäri 1 2 kertaa kuukaudessa, keinosiementäjä 2 3 kertaa viikossa, vierailijoita kerran kuussa, lomittaja noin päivänä vuodessa ja tinkimaidon hakijat 1 3 kertaa viikossa. Tilalla on traktoriliikennettä joka päivä. Rehunkorjuun aikoina tilalla on normaalia enemmän liikennettä. Käyttöveden tila hankkii Pikkaralan vesiosuuskunnalta. Asutus ja maankäyttö Tilakeskus sijaitsee Oulun keskustasta noin 10 kilometriä kaakkoon Kiviniemen kylässä Sääskensuolla maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella. Rakennettavan lypsykarjapihaton sijaintipaikka on olemassa olevasta navettarakennuksesta noin 120 metriä koilliseen. Rakennettavien 266 m 3 :n kuivalantalan ja m 3 :n lietesäiliön sijaintipaikat ovat navettarakennuksesta noin 75 metriä pohjoiskoilliseen. Rakennettavasta lypsykarjapihatosta noin 500 metrin säteellä on viisi naapurin asuinrakennusta. Lypsykarjapihattoa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 380 metrin etäisyydellä eläinsuojasta luoteeseen kiinteistöllä Korpela Rakennettavat uusi m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 270 metrin ja 266 m 3 :n kuivalantala noin 320 metrin etäisyydellä edellä mainitun naapurin asuinrakennuksesta. Nykyistä navettarakennusta lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 270 metrin etäisyydellä eläinsuojasta lounaaseen kiinteistöllä Vastike-aho Eläinsuojan yhteydessä olemassa olevat 250 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä edellä mainitun naapurin asuinrakennuksesta. Tilakeskuksen länsipuolella sijaitsee puutarha kiinteistöllä Sinitaivas Puutarhan kasvihuoneet sijaitsevat lähimmillään noin 390 metrin etäisyydellä nykyisestä navettarakennuksesta. 5

6 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan lannanlevitykseen käytettäviä peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Merikosken alueen (59.111) vesistöalueella, joka laskee Oulujokeen. Lisäksi lannanlevityspeltoja sijaitsee Kalimeenojan alueella (84.114), joka laskee Perämereen Oulun edustalle sekä Vääräojan alueella (84.108), joka laskee Perämeren Kempeleenlahteen. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Lietelannan levityksen aikaan voi ilmetä jonkin verran hajuhaittoja. Urakoitsija käyttää levityksessä multainta, mikä osaltaan vähentää hajuhaittoja. Kun liete levitetään pellon pintaan letkulevittimellä, pelto mullataan välittömästi joko karheamalla tai kyntämällä. Rehunteon aikaan saattaa aiheutua pöly- ja meluhaittoja. Työt tehdään säiden ja aikataulujen puitteissa niin, että niistä aiheutuu naapureille mahdollisimman vähän häiriötä. Laajennuksen myötä liikennöinti tilakeskukseen kasvaa, mikä lisää meluja pölyhaittoja. Tilan isokokoiset työkoneet ovat turvallisuushaitta ja -riski liikenteelle. Työkoneilla liikkuessa liikenteessä huomioidaan tien muutkin käyttäjät. Lypsykarjapihaton rakentamistoimiin liittyvästä liikenteestä aiheutuu haittavaikutuksia Sääskensuon yksityistielle. Tila neuvottelee haitasta tien hoitokunnan jäsenten kanssa. Laiduntamisesta voi aiheutua haittoja, jos eläimet karkaavat laitumelta. Laitumien aidat pidetään asianmukaisessa kunnossa. Tilalla on tehty pelastussuunnitelma, joka mukaan toimitaan häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Pelastussuunnitelma on toimitettu Oulun pelastuslaitokselle. Pelastussuunnitelma päivitetään koskemaan myös rakennettavaa lypsykarjapihattoa. Tilan käytettävissä olevaan lannan levitysalaan liittyy riski, ettei kaikkia nykyisiä vuokrapeltoja saada enää tilan hallintaan tulevaisuudessa. Riittävän peltoalan turvaamiseksi tila voi tarvittaessa tehdä lisää sopimuksia lannan levittämisestä toisten tilojen pelloille. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Lietelannan levityksessä käytetään multaavaa levitintä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty lannanlevitykseen käytettävien peltojen sijaintitiedoilla, tilan peltojen ja vuokrapeltojen yhteenvedolla, päivitetyllä asemapiirroksella (piirretty myös kuivalantala), lietesäiliöiden mitoitus-

7 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot tiedoilla, tiedolla eläinsuojissa kuivikepohjalle sijoitettavista eläinmääristä, tiedoilla pilaantuneen rehun ja kasvinsuojeluaineiden varastoinnista, tilan eläintiedoilla ikäryhmittäin, sijaintikartoilla liittyen toimintaan (eläinsuojat, lantavarastot ja laitumet) ja tilakeskusta lähimpiin asuinkiinteistöihin, nykyisen eläinsuojan pohjapiirroksella, tiedolla nykyisen eläinsuojan eläinmäärästä peruskorjauksen jälkeen ja rakennettavan lantalan pohja- ja leikkauspiirroksella. Lisäksi hakemuksen eläinmääriä on tarkistettu nykyisessä tilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Hakemusta on täydennetty asianosaisten yhteystiedoilla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun seudun ympäristötoimessa (os. Solistinkatu 2) ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Oulun kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että olemassa oleva eläinsuoja on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Tilan tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt tai lannanlevitykseen tarkoitetut pellot eivät sijaitse pohjavesialueella eivätkä suojelualueilla. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Eläinsuojan toimintoja ei sijaitse havaituilla tulva-alueilla. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) on eläinsuojan sijaintialueelle osoitettu Oulun kaupunkiseudun kaupunkikehittämisen kohdealue (kk-1) ja taajamatoimintojen alue (A). Oulun kaupunkiseutua osoittava kk-1-merkintä tarkoittaa aluetta, jossa kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kuntakeskuksiin ja alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta on pyrittävä täydentämään ja eheyttämään. Taajamatoimintojen alueen merkinnällä A osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueita. Lisäksi Sääskensuon ja sen lähialueen peltolohkojen läheisyyteen on merkitty muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja muinaismuistokohteita. Oulujokivarren osayleiskaavassa eläinsuoja sijaitsee AM-merkinnällä osoitetulla alueella, joka tarkoittaa maatilojen talouskeskusten aluetta. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarvittavia rakennuksia. Lisäksi eläinsuojan kohdalle on merkitty sv-2-merkinnällä osoitettu tuotantoeläintilan suojavyöhyke. Suojavyöhyke on tarkoitettu suojaamaan sekä tuotantoeläintilan toimintaa että ympäröivää asutusta mahdollisilta haitoilta. Tuotantorakennukset, lannanvarastointisäiliöt ja osa lannanlevityspelloista sijaitsevat Merikosken alueen (59.111) vesistöalueella, joka laskee Oulujokeen. Lisäksi lannanlevityspeltoja sijaitsee Kalimeenojan alueella (84.114), joka laskee Perämereen Oulun edustalle sekä Vääräojan alueella (84.108), joka laskee Perämeren Kempeleenlahteen. 7

8 Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma : Osa 5) todetaan, että Oulun edusta ja Kempeleenlahti ovat ekologisesti tyydyttävässä tilassa. Vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden Oulun edustalla vastaavat lisätoimenpiteet kuin Oulujoen valuma-alueella. Kempeleenlahdella tarvitaan kaikki mahdolliset toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi lähivaluma-alueella. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma : Osa 3) todetaan, että Oulujoki on keinotekoisesti ja voimakkaasti muutettu ja ekologinen tila on hyvä, jolloin sille alueelle ei ole tarpeen lisätoimenpiteitä. Oulujoen valuma-alueelle esitettyjä maataloutta koskevia keskeisiä lisätoimenpiteitä, joita voidaan käyttää Oulun edustalla, ovat: toteutetaan laajamittaisesti lisätoimenpiteitä, jotka optimoivat peltojen lannoitusta ja vähentävät korkeita peltomaan fosforipitoisuuksia ja ravinnetaseita, toteutetaan toimenpiteitä lannan ravinteiden huuhtoutumisriskien pienentämiseksi, laaditaan peltoalueiden kuivatusvesien puhdistamiseksi monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma sekä perustetaan peltojen suojavyöhykkeitä ja monivaikutteisia kosteikkoja. Toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulisi soveltuvin osin huomioida vesienhoitoalueelle kohdistuvat tavoitteet. Maataloutta koskevien vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyviä tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Laidunnettavia eläimiä pidetään öisin sisällä, jolloin niitä liikutellaan taajaan tuotantorakennuksesta laidunalueelle ja takaisin. Tällöin eläinsuojan kulkuaukon eteen on syytä rakentaa riittävän kokoinen tiivispohjainen alusta. Hakemuksen mukaan tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla jaloittelutarhaa. ELY-keskuksen mielestä on lupamääräyksiin tästä huolimatta syytä asettaa määräykset suunnitelman hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella, mikäli myöhemmässä vaiheessa jaloittelutarha haluttaisiin toteuttaa. Mikäli vanhassa eläinsuojassa on käytössä wc, tulee sen wc-vedet käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti johtamalla yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että se täyttää Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla vaadittavat puhdistustehot. 2. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että nykyisen talouskeskuksen itäpuolelle tilalle Juurkooli rakennetaan 77 lehmälle, 16 hieholle ja 4 vasikalle uusi pihattonavetta. Entiseen eläinsuojaan jää paikat 26 vasikalle ja 50 hieholle. Olemassa olevien lantavarastojen (lietesäiliöt 250 m 3 ja m 3 ) lisäksi rakennetaan uusi kuivalantala 266 m 3 ja lietesäiliö m 3. Oulun kaupungin ympäristölautakunta on tehnyt tilan ympäristöluvan tarpeesta arviointipäätöksen. Tilan eläinmäärä on todettu kasvavan suunnitellun laajennuksen myötä niin, että asiassa ympäristölupaviranomaisena toimii Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. 8

9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Voimassa olevassa Oulujokivarren osayleiskaavassa eläinsuojan tilakeskus sijaitsee maatilojen talouskeskusten alueella (AM) ja sillä on tuotantoeläintilan suojavyöhykemerkintä (sv-2). Suojavyöhykkeelle ei saa rakentaa asuinrakennuksia muutoin kuin maatilakeskukseen, mikäli karjankasvatuksesta aiheutuu ympäristöön merkittäviä haittoja. Haitan merkittävyys tulee arvioida tilan ympäristöluvan ja asuinrakennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Pellot ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) ja maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Toiminnan laajennus sijoittuu nykyistä toimintaa kauemmaksi lähimmästä naapurista, mutta säiliökokojen ja eläinten lukumäärän kasvaessa hakijan on tarpeen varautua tarvittaessa myös mahdollisten hajuhaittojen vähentämistoimenpiteisiin. Lupaviranomaisen tulee varmistua siitä, että nitraattiasetuksen vaatimukset lannan varastointitilavuudesta ja ympäristöministeriön suositukset lannan levitysalasta täyttyvät. Lantaloiden rakenteiden tulee olla MMM-RMO C4 -ohjeen mukaiset. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Tilan omien peltojen pinta-ala on vähäinen verrattuna vuokrapeltojen ja sopimuspeltojen pinta-alamääräiin. Lisäksi yksittäiset peltolohkot sijaitsevat suhteellisen etäällä toisistaan kauimmaiset jopa yli 10 kilometrin etäisyydellä, mikä seikka lupaviranomaisen tulee ottaa huomioon ja varmistua siitä, että peltopinta-alat ovat riittävät myös pitkällä aikavälillä. Lietteen levitykseen käytössä olevista pelloista osa sijaitsee suhteellisen lähellä kaava-aluetta ja näin ollen lietteen levityksessä aiheutuvan hajuhaitan välttämiseksi, tulee lupamääräyksissä edelleen jättää riittävän leveät suojaetäisyydet naapureihin. Lisäksi liete tulee mullata mahdollisimman nopeasti. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja välttää kuljetusta ja levitystä yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä ja koulujen ynnä muiden sellaista juhlatilaisuuksien aikaan. Ravinteiden vesistöön pääsyn estämiseksi virtsaa ja lietettä levitettäessä tulee jättää riittävät suojaetäisyydet valtaojiin. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija on antanut vastineen Vastineessa hakija toteaa, että tilan suunnitelmissa on hankkia lisää peltopinta-alaa joko ostamalla tai vuokraamalla. Tilan lietelanta on aina pyritty levittämään niin, että levityksestä aiheutuisi mahdollisimman vähän melu- ja hajuhaittoja. Uuden eläinsuojan valmistumisen jälkeen laiduntavia nautoja (vasikat ja hiehot) ei ole tarkoitus siirtää yöksi sisälle. Lypsylehmät ovat uudessa navetassa aina sisällä. Jaloittelutarha on ehkä mahdollista rakentaa uuden eläinsuojan yhteyteen, mutta todennäköisesti kivinen metsämaa tekee investoinnin toteuttamisen liian kalliiksi. Lietelannan käsittelyyn on hyviä uusia tekniikoita kehitteillä ja niitä otetaan tilalla käyttöön taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. 9

10 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Henri, Tarja ja Rikhard Lambergin eläinsuojan toiminnalle Oulun kaupungissa Kiviniemen kylässä kiinteistöillä Lehtikangas RN:o 42:2 ja Juurkooli RN:o 6:210 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 1. Eläinsuojat ja lantavarastot on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros (päivitetty ), pohjapiirros (lypsykarjapihatto) , pohja- ja leikkauspiirros (lietesäiliö) ja pohja- ja leikkauspiirros (lantala). 2. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 77 lypsylehmää, 66 hiehoa ja 30 vasikkaa (yhteensä 674 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään m 3. Kuivikelannan varastointitilavuutta on oltava vähintään 120 m 3. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä.

11 11 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 80,8 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lähellä asutusta lietelantaa levitettäessä tulee lietelanta mullata välittömästi tai käyttää multaavaa levitintä. Muilla hakijan hallussa olevilla tai lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla ja muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 7. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojavyöhyke tulee olla vähintään 1 metri. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Tulvanalaisia peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä.

12 Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Tiivispohjaista jaloittelualuetta tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. 9. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Jätteet ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi lokakuun 2014 loppuun mennessä. 12. Jätehuolto on hoidettava Oulun kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta- 12

13 aineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 13. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytystilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 16. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 13

14 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Lypsykarjapihaton valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijoiden asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojan toiminta laajenee noin 2-kertaiseksi nykyisestä 332 eläinyksiköstä 674 eläinyksikköön. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Uusi eläinsuoja sijoittuu nykyisen tilakeskuksen itäpuolelle siten, että etäisyys eläinsuojasta lähimpään naapurikiinteistön (Korpela) asuinrakennukseen on noin 380 metriä. Uusien lantaloiden tulisi sijaita ympäristösuojeluohjeen mukaan vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Uusi m 3 :n lietesäiliö sijoittuu edellä mainitusta lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta noin 270 metrin etäisyydelle ja uusi 266 m 3 :n kuivalantala noin 320 metrin etäisyydelle. Nykyinen käyttöön jäävä eläinsuoja sijoittuu tilakeskuksessa siten, että lähimpään naapurikiinteistön (Vastike-aho) asuinrakennukseen on noin 270 metriä. Eläinsuojan yhteydessä olevat 250 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä edellä mainitun naapurin asuinrakennuksesta. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä. Lupapäätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajilla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen.

15 15 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille on todettu, että Oulun edusta ja Kempeleenlahti ovat ekologisesti tyydyttävässä tilassa. Vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi Oulun edustalla vastaavat lisätoimenpiteet kuin Oulujoen valuma-alueella. Kempeleenlahdella tarvitaan kaikki mahdolliset toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi lähivalumaalueella. Oulujoki on keinotekoisesti ja voimakkaasti muutettu ja ekologinen tila on hyvä, jolloin sille alueelle ei ole tarpeen lisätoimenpiteitä. Maatalouden osalta keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiinto-ainekuormitusta. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset muun muassa suojavyöhykkeiden leveydestä, jotka on huomioitava lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä ja valtaojan varrella sekä eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen tiiveydestä. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, eläinsuojassa pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä m³ vuodessa. Ilman kiinteää katetta oleviin 250 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 424 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Lietesäiliöistä 250 m 3 :n pinta-ala on 78 m 2, m 3 :n 500 m 2 ja m 3 :n 834 m 2. Tilalla on varastointitilaa kolmessa lietelantasäiliöissä yhteensä m 3. Lisäksi eläinsuojissa on lietekuilutilavuutta yhteensä 180 m 3. Kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan uudessa ja vanhassa eläinsuojassa vasikoiden (30 kpl) kuivikepohjilla muodostuvan lannan varastointiin yhteensä 120 m 3 vuodessa. Kattamattoman kuivalantalan (pinta-ala 80 m 2 ) sade- ja sulamisvesien varastointitilavuutta tarvitaan 8 m 3. Vesien määräksi on arvioitu lantalan pinta-ala x 0,1 m. Kuivalantalassa varastoidaan myös pilaantunutta rehua noin 20 m 3 vuodessa. Kuivalantalan varastointitilavuus on 266 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi.

16 Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston haja-jätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 4) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 7) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 8) 16

17 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 9) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijan on jätelain 12 :n mukaan oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 13) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 14) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuoje- 17

18 lutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18) 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 9 ja 16. Lannanvarastointitilojen rakenteisiin ja kunnossapitoon liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vesien johtaminen on otettu huomioon lupamääräyksessä 4. Lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Jaloittelualueen mahdollinen rakentaminen on huomioitu lupamääräyksessä 8 ja eläinten laiduntaminen lupamääräyksessä 9. Lupaharkinnassa ei katsottu tarpeelliseksi määrätä rakennettavaksi tiivispohjaista alustaa eläinsuojan kulkuaukon eteen, koska vastineen mukaan tulevassa tilanteessa laiduntavia eläimiä ei siirretä yöksi eläinsuojaan. Lupamääräyksessä 17 on määrätty parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon siten, että lannanvarastointitilojen rakenteisiin ja kunnossapitoon liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Lupaharkinnassa on otettu huomioon riittävä lannan levitysala. Vastineen mukaan tilan suunnitelmissa on hankkia lisää peltoa joko ostamalla tai vuokraamalla. Lisäksi hakemuksessa esitetyn arvion mukaan tilan on mahdollista tehdä tarvittaessa lisää lannan levityssopimuksia toisten tilojen kanssa. Lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Jätteiden käsittely ja varastointi on otettu huomioon lupamääräyksissä