ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 130/2014/1 Dnro PSAVI/18/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan ympäristölupa, Keminmaa

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 130/2014/1 Dnro PSAVI/18/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Keminmaa LUVAN HAKIJA Koutonen Juha-Pekka Rantakoutonen Lautiosaari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 5 Muu toiminta... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 6 Asutus ja maankäyttö... 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennykset... 7 Esitys eläinsuojan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Muistutus... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojat Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Hajuhaittojen torjunta Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuoja Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Hajuhaittojen torjunta Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut... 22

3 Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Juha-Pekka Koutosen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Uuden eläinsuojan rakentamispaikka sijaitsee nykyisestä navettarakennuksesta noin 800 metriä kaakkoon, Tervolantien länsipuolella, tiloilla Keskitalo /2 ja Hietala sekä määräalalla tilasta Ylikittilä /3. Nykyinen toiminta sijaitsee Keminmaan kunnan Hirmulan kylässä tilalla Koutonen Eläinsuojan osoite on Rantakoutonen 30, Lautiosaari. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Hakijalla on vuokrasopimukset 42 hehtaarin peltoalasta. Länsi-Lapin maakuntakaavassa (vahvistettu ) uusi eläinsuoja lantavarastoineen on alueella, joka on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (AA 55). Merkinnällä osoitetaan aluetta jonka kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Aluekuvauksen (AA 55) varausperusteen mukaan alue on asuntovaltainen taajama ja kehittämisperiaatteen mukaan aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta sekä uudis-, lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Uusi eläinsuoja lantavarastoineen ei sijoitu Kemijokivarren maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (ma 8128 Kemijokivarren vanha asutus). Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla lypsykarjapihatto. Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan toiminta on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015.

5 Uuteen eläinsuojaan voidaan sijoittaa 77 lypsylehmää, 51 hiehoa ja 29 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uusi eläinsuoja sijoittuu eri toimintaalueelle kuin nykyinen navettarakennus. Uuden eläinsuojan valmistuttua nykyinen navettarakennus poistuu eläinsuojakäytöstä. Nykyisessä navettarakennuksessa on 27 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen jälkeen tila tuottaa vuodessa noin litraa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lypsykarjapihatossa lanta käsitellään pääosin lietelantamenetelmällä. Eläinsuojassa alle kuuden kuukauden ikäisistä vasikoista 24 kpl on kestokuivikepohjalla ja 5 kpl (juottovasikat) kuivikelannalla. Lisäksi lehmien poikima- ja hoitokarsinat (2 kpl) ovat kestokuivikepohjalla. Lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan lietelannalle kattamaton m 3 :n lietesäiliö ja kuivikelannalle kattamaton 320 m 3 :n kuivalantala. Uudessa eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 600 m 3. Nykyisen navettarakennuksen yhteydessä on katetut 180 m 3 :n ja 700 m 3 :n lietesäiliöt, jotka jäävät käyttöön tulevassa tilanteessa. Rakennettavan kuivalantalan pintaala on 97 m 2, reunojen korkeus 230 cm ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Kuivalantala on varustettu lastauslaatalla. Lietesäiliöt ja kuivalantala ovat betonirakenteisia. Lypsykarjapihaton kestokuivikepohjat tyhjennetään kuivalantalaan neljä kertaa vuodessa. Eläinsuojassa kestokuivikepohjien kokonaispinta-ala on 132,5 m 2 (vasikat 51 m 2, lehmät 81,5 m 2 ) reunojen korkeus 50 cm ja kuivikkeen paksuus 40 cm. Kuivikkeena alueella käytetään olkia ja turvetta. Kestokuivikepohjan lattiarakenne ja reunat ovat betonia. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan yhteensä 369 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilassa on käytössä wc, joka vedet johdetaan 5 m 3 :n umpisäiliöön. Tilan hallinnassa on peltoa yhteensä 69,65 hehtaaria, josta omaa on 27,65 hehtaaria ja vuokrapeltoa 42,00 hehtaaria. Uuden eläinsuojan rakentaminen vähentää omaa peltoalaa 1 hehtaarin. Hakemuksen mukaan uutta peltoa raivataan Tervolantien itäpuolelle yhteensä 8,07 hehtaaria, joka on kokonaisuudessaan viljelykäytössä viimeistään vuonna Lannasta 30 % levitetään pelloille viikoilla 21 22, 50 % viikoilla ja 20 % viikoilla Lannan levitys pelloille tehdään omana työnä. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (3 kpl/v), pilaantunutta rehua (400 kg/v), metalliromua (100 kg/v), akkuja (1 kpl/v), loistelamppuja (4 kpl/v), pattereita (10 kpl/v) sekä öljyjä (250 l/v). Kuolleet eläimet haudataan. Pilaantunut rehu levitetään peltoon. Metalliromut ja muovit toimitetaan kierrätykseen. Akut, loistelamput, patterit ja öljyt toimitetaan jätekeräilyyn (Ekopiste, Kemi). Nykyisessä tilakeskuksessa on käytössä litran ja litran polttoainesäiliöt, jotka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöistä isompi on suoja-altaallinen. Säiliöille rakennetaan katos, jossa on reunakorokkeellinen pohjalaatta (betonia). Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Toiminnassa käytetään muita 5

6 Muu toiminta Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö öljytuotteita enintään noin 200 litraa, joita säilytetään varastossa betonilaatalla. Uudessa eläinsuojassa on käytössä luonnollinen/painovoimainen ilmanvaihto. Käytössä on yhdeksän poistohormia, jotka sijaitsevat noin 9,2 metrin korkeudessa maantasosta. Tulevassa tilanteessa esikuivattua säilörehua valmistetaan vuosittain noin tonnia. Säilörehu varastoidaan uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettavissa laakasiiloissa (2 kpl), joista kertyvä puristeneste johdetaan puristenestekaivon kautta putkella m 3 :n lietesäiliöön. Eläinsuojan lehmiä ja hiehoja pidetään laitumella noin 4 kuukautta vuodessa. Eläinsuojan lähiympäristössä oleva laidunala on 4,35 hehtaaria. Lehmät pidetään laidunaikana sisällä. Laidunalueet eivät rajoitu vesistöön. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juoma-altaalla. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Jaloittelutarhan rakentamista uuden eläinsuojan yhteyteen harkitaan vasta uuden eläinsuojan valmistumisen jälkeen. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teuraskuljetuksia tapahtuu keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Väkirehua toimitetaan tilalle noin kerran kuukaudessa. Säilörehun kuljetuksia tehdään tilalle lähialueen pelloilta. Lannan levitykseen liittyvää liikennettä (tilan omaa kuljetusta) tapahtuu lannan levitysajankohtina. Asutus ja maankäyttö Nykyinen toiminta sijaitsee Keminmaan kuntakeskuksesta noin 5 kilometriä koilliseen Hirmulan kylällä Kemijoen varrella. Uuden eläinsuojan (lypsykarjapihatto) rakentamispaikka sijaitsee nykyisestä navettarakennuksesta noin 800 metriä kaakkoon, Tervolantien länsipuolella. Rakennettavasta uudesta eläinsuojasta noin 400 metrin säteellä on viisi asuinkiinteistöä. Kyseisistä kiinteistöistä kolme sijaitsee eläinsuojasta luoteeseen, yksi lounaaseen ja yksi pohjoiseen. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee kaikkiaan kahdeksan asuinkiinteistöä, jotka kaikki sijoittuvat Tervolantien länsipuolelle. Hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen perusteella uutta eläinsuojaa lähin naapurin asuinrakennus (kiinteistöllä Heinimaa ) sijoittuu eläinsuojasta luoteeseen noin 210 metrin etäisyydelle. Kyseisestä asuinrakennuksesta m 3 :n lietesäiliö sijoittuu noin 165 metrin, 320 m 3 :n kuivalantala noin 160 metrin ja laakasiilot noin 180 metrin etäisyydelle. Asemapiirroksen ja karttatarkastelun perusteella eläinsuojaa toiseksi lähin naapurin asuinrakennus (kiinteistöllä Ojaranta ) sijoittuu eläinsuojasta lounaaseen noin 220 metrin etäisyydelle. Kyseisestä asuinrakennuksesta lietesäiliö sijoittuu noin 250 metrin ja kuivalantala noin 270 metrin etäisyydelle. Eläinsuojaa kolmanneksi lähin naapurin asuinrakennus (kiinteistöllä Raivionperä ) sijoittuu eläinsuojasta pohjoiseen noin 300 metrin etäisyydelle. Kyseisestä asuinrakennuksesta lietesäiliö sijoittuu noin 265 metrin ja kuivalantala noin 255 metrin etäisyydelle. 6

7 Uuden eläinsuojan lähiympäristö on peltoa. Uuden eläinsuojan länsipuolelle sijoittuu Kittilänlampi, joka sijaitsee eläinsuojasta lähimmillään noin 125 metrin etäisyydellä. Lietesäiliö sijoittuu noin 105 metrin ja kuivalantala noin 115 metrin etäisyydelle lammesta. Eläinsuoja sijoittuu noin 35 metrin etäisyydelle Tervolantiestä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Uusi eläinsuoja ja sen yhteyteen sijoittuvat lantavarastot eivät sijaitse suojelualueilla tai luokitetulla pohjavesialueella, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan lannanlevitykseen käytettäviä peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Hankkeen vesistövaikutukset kohdistuvat Isohaaran alaosan valumaalueelle (65.111). Vesistö kuuluu Kemijoen vesienhoitoalueeseen ja Ala- Kemijoen vesimuodostumaan. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakijan arvion mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt täytetään pääsääntöisesti lietepinnan alapuolelta, mikä aiheuttaa lievää hajuhaittaa. Lietteenajon aikana aiheutuu lyhytaikaista lannan hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun hajusta. Toiminnasta aiheutuva meluhaitta on lähinnä tilan normaalista liikenteestä johtuvaa. Toiminnan päästöt veteen on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Lähialueella ei ole pohjavesialueita. Tuotannossa syntyvät valumat ja lietteet johdetaan kaikki tiiviiseen lietesäiliöön. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksen yhteydessä tai pintavaluntana pelloilta. Lietelannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Toiminnasta ei synny päästöjä ilmaan, lieviä ammoniakkipäästöjä lukuun ottamatta. Päästöt maahan estetään asianmukaisesti rakennetulla lantakuilustolla, lietesäiliöillä ja lantalalla, joiden kunnosta pidetään säännöllisesti huolta. Lietteen ja kuivikelannan ajon yhteydessä huolehditaan levityskaluston kunnosta ja puhtaudesta. Piha-alueet pidetään siistinä. Eläinsuojassa ei ole helposti syttyviä rakenteita, eikä siellä säilytetä koneita tai helposti syttyviä aineita. Eläinsuojan paloturvallisuudesta huolehditaan sammuttimilla ja tarvittaessa nopeasti hätänumeroon soittamalla. Eläinsuoja varustetaan palovaroitinjärjestelmällä. Vierailuja eläinsuojassa sallitaan rajoitetusti, ja vierailuilla huolehditaan aina suojavarusteista. Tilalla toimitaan kaikissa tilanteissa ennaltaehkäisevästi, ja mahdollisessa tautiepäilyssä otetaan yhteys kunnan eläinlääkäriin. Laitumella aitauksissa käytetään sähkövirtaa ja aitaukset tarkistetaan päivittäin. Laiduntavat lehmät ovat yleensä rauhallisia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Lanta hyödynnetään tilan peltojen lannoitukseen. 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty päivitetyllä ympäristölupahakemuslomakkeella, muutetulla uuden eläinsuojan pohjapiirroksella (päiväys

8 ), liitteellä 7.1 naudat ja hevoset, ilmakuvalla uuden eläinsuojan sijoituspaikasta, omien ja vuokrapeltojen yhteenvedolla sekä päivitetyillä toiminnan yleiskuvauksella, tiivistelmällä yleisölle, peltoalalaskelmalla ja lietealtaan sekä lantalan mitoitustaulukoilla. Hakemusta on täydennetty muutetulla asemapiirroksella (päiväys ). Hakemusta on täydennetty asianosaisten yhteistiedoilla, kahdella kiinteistörekisterikartalla, päivitetyllä peltoalalaskelmalla, päivitetyllä lietealtaan mitoitustaulukolla, päivitetyllä lantalan mitoitustaulukolla sekä ilmakuvalla laidunpeltojen sijainnista, ilmakuvalla peltoraivion (1,7 ha) sijainnista, päivitetyllä lantalan pohja- ja leikkauspiirroksella (päiväys ) sekä tarkennetulla tiedolla toiminnassa muodostuvista jätteistä. Hakemusta on täydennetty päivitetyllä/muutetulla eläinsuojan pohjapiirroksella (päiväys ). Esitys eläinsuojan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijaa on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon esitys vaihtoehtoisesta eläinsuojan sijoituspaikasta, koska aluehallintovirastoon toimitetun hakemuksen mukaisessa toiminnassa suositusetäisyydet häiriintyviin kohteisiin eivät täyty. Hakemuksen mukaan uusi eläinsuoja sijoittui toiminnan nykyisestä eläinsuojasta noin 300 metriä eteläkaakkoon ja noin 100 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon päivitetyn ympäristölupahakemuslomakkeen liitteineen sekä uuden asemapiirroksen (päiväys ), jossa uuden eläinsuojan sijoituspaikka on nykyisestä eläinsuojasta noin 800 metriä kaakkoon, Tervolantien länsipuolella. Eläinsuojan eläinmäärää on lisätty alkuperäisestä hakemuksesta. Uuden eläinsuojan toiminta on esitetty kertoelmaosassa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Keminmaan kunnan virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Keminmaan kunnanvirastossa ja Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen ilmoitettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keminmaan kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin ELY-keskus toteaa, että uusi eläinsuoja tulee sijoittumaan 202 metrin päähän lähimmästä naapurista ja lieteallas tulee sijaitsemaan 151 metrin päässä naapurista. Sijaintia voidaan kuitenkin pitää suotuisena, sillä vallitsevat tuulet puhaltava lähimmästä naapurista päin. Koska lietesäiliö sijaitsee kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden suositusta lähempänä, tulee hajuhaittoja ehkäistä esim. kelluvalla katteella. Vesistövaikutukset kohdistuvat Isohaaran alaosan valuma-alueelle (65.111). Vesistö kuuluu Kemijoen vesienhoitoalueeseen (VHA 5) ja Ala- 8

9 Kemijoen vesimuodostumaan. Vesistön tila on luokiteltu veden laadun perusteella erinomaiseksi, mutta joen rakentamisesta johtuen (vaellusesteet) vesistön kokonaistila on arvioitu tyydyttäväksi. Ala-Kemijoen osalta vesienhoidon tavoitteena on, että vesien tila ei heikkene ja että vesistön hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä vaellusesteitä poistavien kalatiehankkeiden avulla. Maatalouden osalta ympäristötukeen perustuvilla nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä on keskeinen merkitys vesistökuormituksen vähentämisessä. Kemijoen alaosan alueelle on keskittynyt runsaasti maataloutta, joten veden laadun erinomaisen tilan ylläpitämiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota kuormituksen hallintaan. Toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulee siten huomioida muun muassa nitraattiasetuksen ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden mukaiset lannan varastointia ja levitystä koskevat ohjeet. Maatalouden suurilla tuotantoyksiköillä lietteenlevitys maahan sijoittavalla kalustolla voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kaikki eläinsuojaan ja sen toimintaan liittyvät rakenteet tulee rakentaa ja mitoittaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (ohje MMMRMO C4) ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden mukaisesti. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat yksikköön tulee tehdä ilmoitus vähintään kuukausi ennen eläinsuojan käyttöönottoa ja ELY-keskukselle tulee varata tilaisuus tarkastaa rakennelmat ennen niiden käyttöönottoa. Lietteen levitykseen käytettävissä olevista ulkopuolisten omistamista pelloista tulee olla kirjalliset sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. 2. Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Meri-Lapin ympäristölautakunta Ympäristölautakunta toteaa, että asiakirjoista saadun selvityksen perusteella uusi eläinsuoja sijaitsee hieman yli 200 metrin etäisyydellä lähimmästä kohteesta. Uudesta lietesäiliöstä lähimpään asuinrakennukseen on noin 166 metriä. Ympäristöministeriön ohjeen (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje) mukainen minimietäisyys täyttyy näin eläinsuojan ja lietelannan osalta. Lautakunnalla ei ole muuta huomauttamista hakemuksen johdosta. 9 Muistutus 3. XX, Raivionperä Muistutuksessa on esitetty kysymys siitä, onko etäisyydet suunnitellusta eläinsuojasta sitä lähellä oleviin häiriintyviin vakituisiin asuinkiinteistöihin ympäristölupaan liittyvien säädösten mukaisia. Jos suunniteltuun paikkaan myönnetään eläinsuojalle ympäristölupa, on lupamääräyksissä määrättävä, ympäristöhaittojen estämiseksi, lietesäiliön ja kuivikelantalan kattaminen kiinteillä katteilla. Kattaminen on tarpeen myös sadeveden ja lumen aiheuttaman valumavesien lisäkuorman sekä ympäristölle aiheutuvan hajuja kärpäshaitan vähentämiseksi. Tilakeskuksen lähipelloille ja muille pelloille levitettävä lanta tulee levittää vain sulaan maahan. Pellolle levitettävä lanta on peitettävä välittömästi, muokkaamalla tai käyttämällä multaavaa lannan levitintä. Ammoniakki ja muiden päästöjen ympäristölle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi on eläinsuojan poistoilma ohjattava ilmanvaihtohormeilla ylempiin ilmakerroksiin (30 40 metriin). Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että suunniteltu eläinsuojan rakennuspaikka sijoittuu Kemi- Tornio lentokentän lähestymisreitin alle, mikä aiheuttaa eläimille stressitiloja.

10 10 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on antanut vastineen Hakija toteaa vastineessaan, että kaikki etäisyydet vesistöihin kuin naapuriasuinkiinteistöihin ovat ympäristölupaan liittyvien säädösten mukaiset. Lietesäiliö ja kuivikelantala on suunniteltu myös säädösten mukaan. Niissä on otettu huomioon kaikki kuormitukset, kuten sadevesi ja lumien sulamisvedet. Lietelantalassa eivät kärpäset viihdy. Pelloille levitettävä lietelanta levitetään aina sulaan maahan ja noudatetaan lietelannalle olevia levitysaikoja. Liete levitetään muutenkin kaikkien säädösten mukaan. Eläinsuojan ilmanvaihto tehdään myös määräysten mukaan ja siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Jos poistoilma eläinsuojasta ohjataan metriin, ovat hajuhaitat paljon suuremmat, koska haju laskeutuu näin ollen paljon laajemmalle alueelle ja puustojen yli. Nykyisen eläinsuojan yli lentää samat lennot kuin suunniteltavan uuden yksikön yltä. Eläimille ei ole koskaan aiheutunut minkäänlaisia stressihaittoja. Uudessa suunniteltavassa eläinsuojassa on muutenkin otettu kaikki huomioon; eläimet, työntekijät ja naapurit sekä kaikki tehdään tämän päivän tarkkojen vaatimusten mukaan. Ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että hakemus täyttää ympäristöministeriön ohjeen mukaiset etäisyydet. Lautakunnalla ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Myös Lapin ELY-keskuksen lausunnossa on todettu, että kaikki Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositukset täyttyvät. Lietealtaan etäisyys on alle 200 metriä, mutta siitä tuleva hajuhaitta kuitenkin on pieni. Kaikki eläinsuojan ja sen toimintaan liittyvät rakenteet tulee rakentaa ja mitoittaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden sekä Kotieläintalouden ympäristöohjeiden mukaisesti. Tämä on itsestään selvyys nykyaikaisessa navetta rakentamisessa. Lapin ELY -keskukselle varataan tilaisuus tarkastaa rakennelmat ennen käyttöönottoa. Hakija toivoo pääsevänsä rakentamaan uutta ja kaikin puolin turvallista eläinsuojaa suunnitellussa aikataulussa. Näin tapahtuessa hakija välttyy myös ylimääräisiltä kustannuksilta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen enemmälti käsittelemättä siltä osin, kun se koskee tilalla Koutonen käytöstä poistettavan eläinsuojan yhteydessä sijaitsevia katettuja 180 m 3 :n ja 700 m 3 :n etälietesäiliöitä, tapahtuvaa jätehuoltoa sekä polttoaineen, kemikaalien ja öljytuotteiden käsittelyä ja varastointia. Aluehallintovirasto ottaa kuitenkin huomioon lupaharkinnassa tiedot etälietesäiliöiden lietteenvarastointitilavuuksista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Juha-Pekka Koutosen eläinsuojan toiminnalle Keminmaan kunnan Hirmulan kylässä tiloille Keskitalo /2 ja Hietala sekä mää-

11 räalalle tilasta Ylikittilä /3 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. 11 Lupamääräykset Eläinsuojat 1. Eläinsuoja, lantavarastot ja laakasiilot on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros , eläinsuojan pohjapiirros , lietesäiliön pohja- ja leikkauspiirros , kuivalantalan pohja- ja leikkauspiirros sekä laakasiilojen pohja- ja leikkauspiirros Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 77 lypsylehmää, 35 hiehoa kk, 16 hiehoa 6 12 kk, 29 alle kuuden ikäistä vasikkaa (yhteensä 633,4 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lannanvarastointitilojen ja jaloittelualueen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m 3. Kuivikelannan, pilaantuneen rehun ja lantalaan kertyvien sadevesien varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 205 m 3. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Hajuhaittojen torjunta 5. Eläinsuojan yhteydessä oleva m 3 :n avolietesäiliö on täytettävä altapäin ja se tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Mikäli kelluvana katteena käytetään turvetta, on turvekerroksen paksuuden oltava vähintään

12 10 cm. Kelluvaa irtomateriaalia tulee lisätä säännöllisesti ja sen pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Eläinsuojan yhteydessä olevassa kuivalantalassa varastoitava kuivikelanta tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Laakasiilossa säilytettävän sekä pilaantuneen tuorerehun hajuhaitat tulee tarvittaessa estää esimerkiksi peittämällä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 75,4 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 7. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Eläinsuojasta 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla lantaa levitettäessä tulee lanta mullata välittömästi tai käyttää lietelannan levityksessä multaavaa/sijoittavaa levitintä. 8. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojakaista tulee olla vähintään yksi metri. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vas- 12

13 ta tulvan jälkeen. Tulvanalaisia peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Suojavyöhykkeen leveydessä on otettava huomioon maaston korkeussuhteet, kaivon rakenne ja maalaji. Jaloittelualue ja laiduntaminen 9. Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa hyväksyttäväksi Lapin ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Tiivispohjaista jaloittelualuetta tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. 10. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 30 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Jätteet ja varastointi 11. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustet- 13

14 tuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 13. Jätehuolto on hoidettava Keminmaan kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. Pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 14. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, joihin Keminmaan kunta kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyn-tämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai 14

15 ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 17. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 15 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Koska tilalla Koutonen sijaitsevat etälietesäiliöt, tapahtuva jätehuolto sekä polttoaineen ja kemikaalien varastointi sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä uudesta eläinsuojasta, niiden ympäristövaikutukset eivät kohdistu samalle toiminta-alueelle. Täten ne eivät muodosta sellaista toimintakokonaisuutta uuden eläinsuojan kanssa niin, että niiden lupa-asiat olisi käsiteltävä samanaikaisesti ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n 4 momentin nojalla. Näiden toimintojen ympäristöluvan tarvetta ei myöskään arvioida tämän lupakäsittelyn yhteydessä. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Uuden eläinsuojan valmistuttua eläinsuojatoiminta siirtyy eri toimintaalueelle ja nykyinen eläinsuoja poistuu käytöstä. Uusi eläinsuoja sijoittuu noin 800 metrin etäisyydelle käytöstä poistettavasta eläinsuojasta. Uuden eläinsuojan sijoittamiseen sovelletaan ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuosituksia. Ohjeen mukaan kyseessä olevan 633,4 eläinyksikön eläinsuojan suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on normaaleissa olosuhteissa noin 240 metriä ja suotuisissa olosuhteissa noin 220 metriä. Lähimpään naapurikiinteistön (Heinimaa) asuinrakennukseen on etäisyyttä uudesta eläinsuojasta noin

16 Lupamääräysten perustelut 210 metriä ja kahteen seuraavaksi lähimpään asuinrakennukseen noin 220 metriä (Ojanranta) ja noin 300 metriä (Raivionperä). Hakijan vireille laittamassa hakemuksessa uusi eläinsuoja sijoittui noin 300 metrin etäisyydelle toiminnan nykyisestä eläinsuojasta. Aluehallintovirasto pyysi hakijaa esittämään uudelle eläinsuojalle mahdollista vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, jossa etäisyydet häiriintyviin kohteisiin vastaisi paremmin ympäristönsuojeluohjeen suosituksia. Hakija esitti uuden eläinsuojan sijoittamista noin 800 metrin etäisyydelle nykyisestä eläinsuojasta. Päätös koskee kyseistä eläinsuojan sijoituspaikkaa. Uusien lantaloiden tulisi sijaita ympäristönsuojeluohjeen mukaan vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Eläinsuojan tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Lähimpään naapurikiinteistön (Heinimaa) asuinrakennukseen on etäisyyttä lietesäiliöstä noin 165 metriä ja kuivalantalasta noin 160 metriä. Lähimpään vesistöön (Kittilälampi) on etäisyyttä uudesta eläinsuojasta noin 125 metriä, lietesäiliöstä noin 105 metriä ja kuivalantalasta noin 115 metriä. Uuden eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristössä ehkäistään määräyksellä täyttää rakennettava uusi lietesäiliö lietepinnan alapuolelta ja kattaa säiliö vähintään kelluvalla katteella. Mikäli hajuhaittoja ilmenee, lannan ja rehun varastointiin on annettu määräyksiä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi luvassa on velvoitettu multaamaan lanta välittömästi tai käyttämään lietelannan levityksessä multaavaa/sijoittavaa levitintä uudesta eläinsuojasta 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla. Näillä velvoitteilla laajennetusta toiminnasta ei katsota aiheutuvan kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kemijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjemassa (Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015) todetaan, että Ala-Kemijoki on vedenlaadultaan erinomaisessa tilassa, mutta joen rakentamisesta johtuen (vaellusesteet) vesistön kokonaistila on arvioitu tyydyttäväksi. Ala-Kemijoen osalta vesienhoidon tavoitteena on, että vesien tila ei heikkene ja että vesistön hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä vaellusesteitä poistavien kalatiehankkeiden avulla. Maatalouden osalta ympäristötukeen perustuvilla nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä on keskeinen merkitys vesistökuormituksen vähentämisessä. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset muun muassa suojakaistojen leveydestä, jotka on huomioitava lannan levityksessä vesistöjen läheisyydessä, sekä eläinsuojan pohjarakenteen ja lannanvarastointitilojen tiiveydestä. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. Lisäksi lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen, jotta ylilannoittamista ei tapahtuisi. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. 16

17 17 Eläinsuoja Lupamääräyksellä varmistetaan lypsykarjapihaton, lantavarastojen ja laakasiilojen sijoittaminen hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen lypsykarjapihaton pohjapiirustuksessa esitettyjen nautapaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla on varastointitilaa kolmessa lietesäiliöissä yhteensä m 3, jonka lisäksi eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 600 m 3. Säiliötilavuutta tarvitaan lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 3 044,3 m³ vuodessa. Lietelannan määrässä ei ole otettu huomioon vähentävästi lehmien ja hiehojen laiduntamisesta laidunalueelle eikä lehmien kestokuivikepohjaisiin hoito- ja poikimakarsinoihin kertyvää lantaa. Puristenesteen määräksi on arvioitu 0,05 m 3 /esikuivattu säilörehutonni. Ilman kiinteää katetta olevaan m 3 :n lietesäiliöön kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 258,3 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä avonaisen tilan pinta-ala x 0,3 m. Lietesäiliön pinta-ala on 861,0 m 2. Tilalla on varastointitilaa kuivalantalassa 320 m 3. Alle kuuden kuukauden ikäisten vasikoiden (29 kpl) kuivikelantaa muodostuu 116 m 3 vuodessa. Vasikoiden kestokuivikepohjissa (51 m 2 ) on varastoimistilavuutta yhteensä 20,4 m 3 (laskettu 40 cm kuivikkeen paksuudella), mikä voidaan ottaa huomioon lantalalta vaadittavassa varastoimistilavuudessa. Lehmien kestokuivikepohjilta muodostuu kuivikelantaa 130,4 m 3 vuodessa. Lehmien kestokuivikepohjissa (81,5 m 2 ) on varastoimistilavuutta yhteensä 32,6 m 3. Kattamattoman kuivalantalan sade- ja sulamisvesien varastointitilavuutta tarvitaan 9,7 m 3. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lantalan pinta-ala x 0,1 m. Kuivalantalassa varastoidaan myös pilaantunutta rehua 400 kg / 1,3 m 3 vuodessa (arvio 300 kg/m 3 ). Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. (lupamääräys 4)

18 18 Hajuhaittojen torjunta Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Uuden eläinsuojan yhteydessä sijaitseva avolietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Täytettäessä lieteallas altapäin kuorettuu naudan lietelanta pinnasta ja muodostaa näin luonnollisen katteen lietelannan pintaan, mikä näin osaltaan vähentää lietealtaasta aiheutuvia hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista. Avolietesäiliö sijaitsee noin 165 metrin etäisyydellä naapurikiinteistön asuinrakennuksesta. Tarvittaessa uuden eläinsuojan yhteydessä olevan kuivalantalan lanta tulee kattaa. Koska hajua voi aiheutua laakasiiloista, on myös siiloissa varastoitu tuorerehu tai siiloon mahdollisesti varastoitu pilaantunut tuorerehu määrätty tarvittaessa peitettäväksi. (lupamääräys 5) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 ikäluokassa kuukautta olevaa hiehoa, 4,5 ikäluokassa 6 12 kuukautta olevaa hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 6) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lypsykarjapihaton läheisillä peltoalueilla lannan levitys on sallittu vain multaamalla välittömästi tai käyttämällä lietelannan levityksessä multaavaa/sijoittavaa levitintä hajuhaittojen ehkäisemiseksi, koska sen katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen torjunnassa. (lupamääräys 7) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 8)

19 19 Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 9) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueen hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (lupamääräys 10) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijan on jätelain 12 :n mukaan oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 11 ja 12) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 13) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). (lupamääräys 14) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja