Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola
|
|
- Kirsi Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola
2 Syyskauden työpajasarjaa Työpaja I Visiotyöpaja Työpaja II Päijänne-seminaari Työpaja III Päätöstyöpaja Yhteinen Päijänne Millaista yhteistyötä toivotaan? Yhteistyön ja kestävän toiminnan painopisteet Yhteinen visio Painopisteiden tarkistaminen ja täydentäminen Konkreettiset toimet ja toimijat eri painopisteissä Kehittämisen foorumi: biosfäärimalli vai jokin muu? Mikä? Toimijaverkoston kokoaminen. Tarve ja halu tehdä yhteistyötä? Jatkosuunnitelman hahmottelu. Mitä seuraavaksi? Toiminnan painopisteiden viimeistely Kehittämisen foorumi
3 Työpajassa v esiteltiin Päijänne Brändiksi -hankkeen kohtaamisissa esiin nousseet näkemykset ja kysymykset Unescon biosfäärialueesta sekä kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämisestä Päijänteen alueella pohdittiin Päijänteen alueen kestävän ja vastuullisen toiminnan kehittämisen painopisteitä teemat Päijänne-seminaarin työpajoihin jatkotyöstämistä varten hahmoteltiin painopisteille visioita: Millaista on tulevaisuuden toiminta ja yhteistyö Päijänteen alueella? ideoitiin, miten kestävää ja vastuullista toimintaa hyödynnettäisiin Päijänteen alueen brändäämisessä. Soveltuisiko Unescon biosfäärialue toiminnan foorumiksi?
4 Tavoitteet Yhteinen visio Tekemisen painopisteet Tekemisen tapa Yhteinen Päijänne
5 Tehtävä 1 Yhteinen Päijänne Mitä Päijänteen alueessa on sellaista erityistä, jota haluamme korostaa ja vahvistaa?
6 Päijänteellä erityistä
7 Tehtävä 2 Yhteistyön/ toiminnan painopisteet Mietitään tekemisiä, joilla meidän erityisyys pysyy ja kehittyy ja yhtenäisyys vahvistuu. a) Minkä asioiden edistämisessä tarvitsemme yhteistyötä ja keskustelua Päijänteen alueella? b) Miten kestävyys ja vastuullisuus toteutetaan tässä tekemisessä? Miten se tukee yhteisen Päijänteen kuvaa?
8 Yhteistyön / toiminnan painopisteet 1 2 Kestävä matkailu Matkailussa merkittävä liiketoimintapotentiaali Sekä lähimatkailu että kansainväliset markkinat Toiminnan edellytysten turvaaminen, infra kuntoon Tarvitaan kehittämispanostusta ja yhteistyötä, mm. yritysten yhteisiä tuotteita, asiakkaalle helppoja paketteja Kehitettävä kestäviä matkailutuotteita, joilla turvataan luonnon monimuotoisuus Luotava uusia, innovatiivisia tuotteita monialaisella yhteistyöllä, esim. metsätalous, kulttuuri ja matkailu Lähiruoka ja lähiruokakohteet osaksi matkailutuotteita Keskeistä elämysten ja kokemusten tarjoaminen Matkailun kehittämisen kärkenä Lakeland-yhteistyö ja - brändi. Tarvitaan keskustelua, haluttaisiinko erottua Lakelandalueella kärkenä Päijänne, vastuullinen toiminta ja/tai kestävän toiminnan mallialue eli biosfäärialue? Hyvinvointi Tarvitaan keskustelua, mitä erityistä hyvinvointi juuri Päijänteellä merkitsee. Kokonaisvaltainen, eri toimintoja yhdistävä teema ja tavoite, esim. asukkaat, elinkeinot, ympäristö Raikkaampi yhteistyön tavoite kuin paljon käytetty elinvoimaisuus, sopisi osaksi Päijänteen kehittämisen visiota Kytkeytyy hyvin Metsähallituksen hyvinvointivisioon. Päijänteen alueen veturikaupunkien Lahden ja Jyväskylän brändissä keskeisenä liikunta. Myös väliin jäävissä rantakunnissa paljon liikunnan, erityisesti luontoliikunnan, mahdollisuuksia. Nämä yhteistyöllä esille osana hyvinvoinnin teemaa. Blue Care -toiminnan kehittäminen Saaret käyttöön, ei kannattavaa hakata puuta. Metso-ohjelma kohdennetusti saarille. Yhteistyö ja brändääminen hyvällä elämänlaadulla
9 Yhteistyön/ toiminnan painopisteet 3 Puhdas vesi Itsestäänselvyys meille. Millainen brändiarvo muille kertoessa? Eri painoarvo koti- ja ulkomaan markkinoinnissa? Halutaan turvata, ei tapahdu itsestään. Tarvitaan tutkimusta ja seurantaa sekä vesistön hoidon ja elinkeinojen yhteensovittamista veden puhtauden turvaamiseksi. Päijänteen vesi on pääkaupunkiseudun juomavesi. Kiinnostaisiko hyödyntäjiä osallistuminen veden puhtauden ylläpitämiseen? Vesiosaamisen esille nostaminen ja vienti, sininen biotalous Blue Care -toiminnan kehittäminen Kalastusalueiden jätevesikampanjoista mallia, laajempi jalkautus Ruohojuuritason kampanjointi ja sitouttaminen, vrt. Suomi 100 -kampanja: Ilmianna itsesi. Mitä olet tehnyt puhtaan veden puolesta? 4 Tuotteet metsästä, maalta ja vedestä Kalatalouden edistäminen, lisätään järvikalojen käyttöä Ruokaketjun logistiikan kehittäminen, paikalliset tuotteet helposti kuluttajien saataville (suoramyynti, kaupat, ruoka- ja matkailupalvelut) Lähiruoka ja lähiruokakohteet paremmin esille, suomalaisen ruoan arvostuksen lisääminen. Aika ryhtyä sanoista tekoihin. Vaikuttamista tarvitaan, koska hinta ohjaa edelleen valintoja. Nostetaan esille biotaloutta, koska sen sisälle leivottu niin metsätalouden tuotteet kuin ruoka ja juomakin. Alueen tuotteiden laatu ja erityisyys esille Toimisiko lähituotannon markkinoinnissa yhteinen tunnus, esim. Puhtaasti Päijänteeltä? Erottuuko riittävästi? Metsän, maan ja veden tuotannon/tuotteiden kytkentä matkailuun. Yhteinen kehittäminen ja innovatiiviset elämystuotteet.
10 Huomioita yhteisestä visiosta Elinvoimainen alue ja juotavan hyvä vesi - kohti uuden polven mahdollisuuksia ja haasteita kestävästi ja vastuullisesti yhdessä toimien. Vaatii panostamista ja resursseja. Mikä on eri toimijoiden kiinnostus ja halu sitoutua yhteiseen Päijänne-brändiin ja visioon? Visiota ja brändiä (tarinaa) tärkeää rakentaa kaikkien toimijoiden yhteistyönä Ruohojuuritason sitouttaminen. Annetaan vastuuta, ei käskytetä. Valittava kärki, toimialan sijaan muu yhdistävä teema, esim. blue-green Elinvoimaisuuden sijaan visioon näkyviin hyvinvointi ja laatu Juotavan hyvä markkinointimielessä hyvä, ei niinkään kehittämistä ohjaavana visiona
11 Tehtävä 3 Miten vuoropuhelu käydään? Mikä on se foorumi, jolla Päijänteen alueella tehtäisiin yhteistyötä, myös pitkällä tähtäimellä?
12 Ehdotuksia yhteistyön foorumista Yhdistykseen perustuva, yhdessä valitut säännöt, kaikki kiinnostuneet voisivat hakeutua jäseniksi (yksityishenkilöt, yritykset) Päijänne-käräjät, esim. konfliktien käsittelyyn ja yhteisten pelisääntöjen luomiseen, osallistetaan ja kuullaan asukkaita, esim. jos turismi alkaa häiritä paikallisten asumista ja elämistä Päijänne-applikaatio, yrittäjien tinder, myös eri toimialojen yhteistyöryhmien, esim. MAKU- ja KYKY-ryhmät, yhteensaattaminen. Tarvitaan myös kasvokkain kohtaamisia. Vapaaehtoisuuteen perustuva kestävän toiminnan foorumi, kiinnostuneet mukaan. Määritellään visio, toimenpiteet ja seuranta, kootaan tarvittavat resurssit. Sen jälkeen päätös, tarvitaanko tueksi Unescon biosfääristatusta.
13 Painopisteiden/teemojen työstö jatkuu seminaarissa Työpaja I Visiotyöpaja Työpaja II Päijänne-seminaari Työpaja III Päätöstyöpaja Yhteinen Päijänne Millaista yhteistyötä toivotaan? Yhteistyön ja kestävän toiminnan painopisteet Yhteinen visio Painopisteiden tarkistaminen ja täydentäminen Konkreettiset toimet ja toimijat eri painopisteissä Kehittämisen foorumi: biosfäärimalli vai jokin muu? Mikä? Toimijaverkoston kokoaminen. Tarve ja halu tehdä yhteistyötä? Jatkosuunnitelman hahmottelu. Mitä seuraavaksi? Toiminnan painopisteiden viimeistely Kehittämisen foorumi
Päijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti
Päijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti 16.11.2018 www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Syyskauden työpajasarjaa 3.10. Päijänne-seminaari Korpilahti Painopisteiden
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018 Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Mikä ihmeen biosfääri?
Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.
Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa
Päijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä
Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä 4.12.2018 Padasjoki Niina Rantakari, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Anna Pajari, Lahden ammattikorkeakoulu www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 20.8.2018, Hotelli Kumpeli, Heinola Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Päijänne Brändiksi
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
Päijänne Brändiksi -hanke
Päijänne Brändiksi -hanke Niina Rantakari Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kulttuuriympäristöt matkailun voimavarana Cygnaeus-talo, Jyväskylä, ti 13.2.2018 Päijänne Brändiksi -hanke Rahoitusohjelma: Maaseuturahasto
Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT
PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
ja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
Levi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
Päijänteen matkailuyhteistyön esiselvityshanke 1.3.2018 30.9.2018 Hakija Nimi: Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry Y-tunnus: 1025160-4 Kunta: Asikkala Yhteystiedot Käyntiosoite: c/o Päijänne Leader ry, Meijeritie
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
Sustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
Strategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
Lataa Green Care - hyvinvointia pohjoisen luonnosta. Lataa
Lataa Green Care - hyvinvointia pohjoisen luonnosta Lataa ISBN: 9789525923254 Sivumäärä: 108 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.34 Mb Julkaisu osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun luontoon ja maaseutuun
Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.
Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.2018 TIETOA MARTOISTA 119-vuotias marttajärjestö on Suomen johtava arjen
We re here for water. Puhtaan ja elinvoimaisen Järvi-Suomen puolesta. 5th of June, 2019 Mikkeli, Saimaa
1 We re here for water Puhtaan ja elinvoimaisen Järvi-Suomen puolesta. 5th of June, 2019 Mikkeli, Saimaa Oivallus 2 Urho oli odottanut malttamattomana perheemme purjehduslomaa merellä. Vesileikit olivat
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina
EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,
Päijänne-seminaari. Kooste työpajojen tuloksista.
Päijänne-seminaari Kooste työpajojen tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Seminaarin työpajat osa syyskauden työpajasarjaa 20.8. Työpaja I Visiotyöpaja 3.10. Työpaja II Päijänne-seminaari
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:
Green care - kasvattajina
Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi
HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa Hanna Harju-Virtanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan Lape-hanke hanna.harju-virtanen@tampere.fi 040 8064730 1 Osallisuus on osallistumisen
Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus
INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari
Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus
Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy
Vastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita?
Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita? 1 Mietimme asiat ja täytimme niillä tärkeyden ja toteutettavuuden nelikentän Tärkeää tai asialla
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
TS ERIKOISSIVUSTOT + re-marketing. Pilottikampanjat
TS ERIKOISSIVUSTOT + re-marketing Pilottikampanjat 1) TS RUOKA + Tavoitat kohdennetusti varsinaissuomalaiset ruokakulttuurista kiinnostuneet Maksimoi TS ruoka -sivuston verkkokampanjasi teho tavoittamalla
Kyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
Luonto lisää liikettä
Luonto lisää liikettä LUONTOLIIKUNTA, HYVINVOINTI FORSSAN SEUTUKUNNAN MATKAILUN MASTERPLAN LUONTO JOKA LIIKUTTAA SINUA Metsähallituksen ja Eerikkilän strateginen tahtotila Kehittää toimintamalli lasten
Merialuesuunnittelun edistäminen
Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin
Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026
Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta ja tapa toimia. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja korkea osaaminen
Vihreää kasvua ja menestystä maalle
3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 16.11.2018 LAMK, Lahti Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Ohjelma Aamukahvi Avaus ja esittäytyminen
Vetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa
YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?
KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.
Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.2017 Yhteensovittamisessa on kyse monitavotteisesta kestävyydestä
Tilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö
Tilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö 11.4.2019 12.4.2019 1 Kestävä kaupunki ohjelman visio Kestävä kehitys toteutuu kaupunkien ja kuntien kaikessa toiminnassa
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy
Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.5.2018 Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy 16/05/2018 Päivi Laitila - Energiatehokkuuden rahoitus 2018 2 ENERGIA- TEHOKKUUS MATERIAALI- TEHOKKUUS SEURANTA
Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa. Sisukkaasti ja yhdessä.
Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa. Sisukkaasti ja yhdessä. Hyvinvointimatkailussa nähdään paljon potentiaalia. Suomella on erinomaiset edellytykset tarjota hyvinvointia keholle ja mielelle. Saunassa
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia
Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden
Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi
Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma
Lapin strategia. Työpaja
Lapin strategia Työpaja 9.1.19 Työskentely screeniossa Screen.io on selainpohjainen työkalu, jolla voit osallistua keskusteluihin, kyselyihin ja äänestyksiin omalta älypuhelimeltasi, tabletiltasi tai tietokoneeltasi
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi
Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi 6.4.2017 Hanna-Maija Väisänen, Katja Pasanen, Eeva Koivula Kohti vastuullista matkailua -hanke Mitä tarkoitetaan vastuullisuudella
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT
VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9
Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!
Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM! 15.10.2015 TKI foorumi Satakuntaliitto Marko Jori Toimialapäällikkö Pyhäjärvi-instituutti 1 Järvikalaa -NAM 1.1.2015 31.12.2016,
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Jerrytapaamisen kulku 9.5.2019 Esityslista: 1. Tervetulotoivotus ja kokouksen läpikäyminen 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Järjestöneuvoston
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari
Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA
LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen
Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari
Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten
Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos
Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos Kantar TNS Oy Tarja Pentilä Merkkitekoja-kampanja 2018 kuluttajan suhde vastuullisuuteen ja valintojen merkityksellisyyteen Päätulokset Vastuullisuusmerkit
tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin
Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke
Hyväksytty: Kvalt SOININ KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2021
Hyväksytty: Kvalt 6.6.2017 32 SOININ KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2021 VISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA ITSENÄINEN & KEHITTYVÄ Soini on itsenäinen kunta, jossa perheet ja työpaikat ovat elinvoiman
Yhdessä kohti biotalousyhteiskuntaa. Luonnonvarakeskus
Yhdessä kohti biotalousyhteiskuntaa Luke tuo tutkimuksen lähelle elinkeinojen kehittämistä Luke kiinnittyy yhä tiiviimmin maakunta, kaupunki, alueyhteistyöhön olemme tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään
2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen
- KASVAVA MAHDOLLISUUS
- KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,
Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen. Carita Harju Levi
Aito suomalainen saunaelämys -yhdistää luonnon, hiljaisuuden ja rentoutumisen Carita Harju Levi 31.8.2017 Sauna from Finland Yhdistys perustettiin 29.4.2010 Jäseniä nyt laajasti eri toimialoilta yli 170
Slow Food: Maukasta, puhdasta ja reilua paikallisesti ja globaalisti. Pohjoiset arktiset maut seminaari Oulu, 5.9.2013 Minna Junttila,
Slow Food: Maukasta, puhdasta ja reilua paikallisesti ja globaalisti Pohjoiset arktiset maut seminaari Oulu, 5.9.2013 Minna Junttila, Mitä on Slow Food? Kansainvälinen ekogastronominen kansalaisliike Perustettu
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen
Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018 2019 liisa kokkarinen Keitä me ollaan ja mistä me tullaan Toivotetaan tervetulleeksi: Meidän tuleva työvoima Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Hanke- ja rahoitusammattilaiset
Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi
Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital
PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
Kul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa
21.11.17 Liisa Bergius K-S Lii.o Miikka Kumpulainen/Saija Silen K-S museo Kul$uuriympäristö maakunnan kehi$ämisessä ajankohtaista Keski- Suomessa Kul$uuriympäristöstrategian toteu$aminen, maakuntaohjelma