PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN UUTISLEHTI LOKAKUU 2018

Transkriptio

1 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN UUTISLEHTI LOKAKUU 2018 Kuva: Tuomo Repo Panssariprikaati sai peruskorjatun kasarmin käyttöönsä Riihimäen varuskunnan kasarmi 18 on peruskorjattu ja otettu Panssariprikaatin käyttöön. Rakennuksessa on noin 4000 neliömetriä varusmiesten majoitus- ja koulutustiloja sekä toimistotiloja. Korjaustöiden yhteydessä kasarmin viereen rakennettiin 300 neliömetrin suuruinen varastorakennus telttojen kuivatukseen. Kasarmi 18 on vuonna 1912 venäläisten tyyppipiirustusten mukaan rakennettu punatiilikasarmi. Kasarmin peruskorjaus kesti kaikkiaan 19 kuukautta. Korjaustyöt jouduttiin tekemään kahdessa vaiheessa, jotta toinen pääty rakennuksesta pystyttiin pitämään varusmieskäytössä toista päätä korjattaessa. Rakennus peruskorjattiin kauttaaltaan väliseiniä myöten, ainoastaan vanha välipohja jätettiin paikoilleen. Museoviraston toiveiden mukaan rakennus palautettiin 1950-luvulla tehdyn peruskorjauksen mukaiseksi eikä ruvettu muuttamaan rakennuksen ilmettä alkuperäiseen vuoden 1912 koristeellisen asuun. Korjaustyöt suunnitteli Jeskanen- Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, ja pääsuunnittelijana oli arkkitehti Tuomo Repo. Pääurakoitsija oli Lapin Teollisuusrakennus Oy. Riihimäen varuskunta eli viralliselta nimeltään Hattula-Riihimäen varuskunta on nykyisin osa Panssariprikaatia. Panssariprikaati on Parolannummella ja Riihimäellä toimiva jouk- ko-osasto. Riihimäki otettiin osaksi Parolannummen varuskuntaa 2015 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Riihimäen varuskunta on yksi Suomen vanhimmista edelleen käytössä olevista punatiilivaruskunnista. Samanlaisia Venäjän vallan aikana tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja varuskuntia nousi Riihimäen lisäksi muun muassa Dragsvikiin ja Helsingin Santahaminaan sekä Pietarin radan varteen Lahden Hennalaan, Riihimäelle, Kouvolaan ja Korialle. Varuskuntakäytössä ovat Riihimäen lisäksi enää Santahamina ja Dragsvik. projektipäällikkö, arkkitehti Jouni Multimäki

2 Säkylän varuskunnassa peruskorjattu kasarmi 2 jälleen käytössä Kuvat: Turkka Ehramaa Peruskorjattu kasarmi 2 luovutettiin kesäkuussa Porin prikaatin käyttöön. Säkylän varuskunnassa on valmistunut kasarmi 2:n peruskorjaus. Rakennus luovutettiin kesäkuussa 2018 Porin prikaatille varusmiesten majoitus- ja koulutuskäyttöön. Vuonna 1964 valmistunut kasarmirakennus kävi läpi perusteellisen korjauksen rakenteiden ja talotekniikan osalta. Lisäksi piha-alueelle rakennettiin uusi varasto- ja teltankuivatusrakennus. Kasarmin takapiha rakennetaan raskasta liikennettä varten ja etupiha jää kevyen liikenteen käyttöön. Pääurakoitsijana oli Rakennustyöt Ville Kauppi Oy. Säkylässä on neljä 1960-luvulla rakennettua kasarmia, jotka kaikki peruskorjataan. Kasarmi 1:n peruskorjaus valmistui joulukuussa 2016, kasarmi 3:n peruskorjauksen on tarkoitus valmistua joulukuussa 2019, ja kasarmi 4:n peruskorjaus on hankesuunnitteluvaiheessa. Kasarmien tilat, rakenteellinen kunto, talotekniikka ja energiatehokkuus eivät ole enää vastanneet nykyaikaisten majoitusrakennusten vaatimuksia. Peruskorjausten yhteydessä kasarmeihin rakennetaan lisää majoitustupia, kouluttajien työ- ja sosiaalitiloja, varastotiloja sekä sisäänkäynteihin saappaiden ja pakkien pesupaikat. projektipäällikkö, rakennusinsinööri Merja Artinsalo Korjaustöiden yhteydessä kasarmin eteen rakennettiin varastorakennus mm. telttojen kuivatusta varten.

3 Kuva: Kari Huttunen Kuvat: Savon Voima Oy Lämpö varuskuntaan johdetaan jatkossa kolmisen kilometrin päästä Savon Voiman Vuorela-Toivalan biolämpökeskuksesta. Nykyiseen lämpökeskukseen asennetaan öljykäyttöinen kattila varmistamaan lämpöhuolto häiriötilanteissa. Siilinjärven-Kuopion (Rissalan) varuskunta siirtyy kaukolämpöön Siilinjärven-Kuopion varuskuntaalueen lämmön toimittajaksi valittiin kesäkuussa tarjouskilpailun perusteella Savon Voima Oy. Yhtiö aloittaa kaukolämpöverkon rakentamisen lokakuussa 2018 ja liittää varuskunnan rakennukset kaukolämmitykseen keväällä Kaikki lämmön käyttöpaikat varustetaan etäluettavilla lämpömäärämittareilla ja liitetään Rakennuslaitoksen GM-HUTO-energiaseurantaan. Samaan kaukolämpöverkkoon liitetään myös puolustusvoimien erilliskohteita. Varuskunnassa toimii Karjalan lennosto, jossa työskentelee noin 500 henkilöä ja palvelee noin 250 varusmiestä. Kaukolämmön myötä varuskunnan lämmityskustannukset alenevat merkittävästi. Kaukolämpö korvaa vuosittain MWh turpeella ja MWh öljyllä tuotettua lämpöä. Hiilidioksidipäästöjen alenema on huomattava, noin tonnia vuodessa, mikä on reilut 6 % puolustusvoimien kiinteistölämmön kokonaispäästöistä. Jakeluhäiriötilanteita varten nykyiseen varuskunta-alueen lämpökeskukseen asennetaan öljykäyttöinen lämmityskattila. Varautuminen on huomioitu myös erilliskohteissa, joiden lämmitys on varmistettu paikallisilla yksiköillä. Yksi erillinen lämmönkäyttöpaikka varustetaan pellettilämmityksellä. Helppo ja toimintavarma Savon Voiman lämmitysratkaisussa korostuu meille asiakkaana helppous ja toimitusvarmuus. Energiatehokas ja ympäristöystävällinen kaukolämpö turvaa lämmön saannin varuskuntaalueelle pitkälle tulevaisuuteen, sanoo Rakennuslaitoksen johtava energiaasiantuntija Kari Huttunen. Kaukolämmön kilpailukyky ei perustu pelkästään toimitusvarmuuteen, vaan se tukee myös kiertotaloutta monella tapaa: polttoaineena käytämme metsäteollisuuden lähellä syntyviä sivuvirtoja, tuhkat palautamme takaisin metsään lannoitteeksi ja oman toiminnan hukkalämmöt sekä jatkossa myös asiakkaiden hukkalämmöt otamme talteen kaukolämpöverkkoon, kertoo Savon Voiman kaukolämmöstä vastaava liiketoimintajohtaja Maija Henell. Vuonna 1947 perustettu Savon Voima on tuottanut kaukolämpöä vuodesta 1975 lähtien. Yhtiöllä on noin 20 erillistuotannon lämpökeskusta Pohjois- Savon alueella. Yhtiön omistajina on 20 kuntaa Pohjois-Savosta. Konsernipalvelut on keskitetty Rissalan alueelle. johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen

4 Kuvat: Marika Valve RAKDIGI-hankkeella lisää digitaalista suorityskykyä Riitta Hiltunen Rakennuslaitoksessa on käynnistetty laitoksen digitaalista suorituskykyä edistävä RAKDIGIhanke vuosille Hankkeella tuetaan myös TUVE-palvelujen käyttöönottoa. Parhaillaan on käynnissä hankkeen tavoitetilan määrittely laatujohtajan johdolla. Rakennuslaitoksen tietojenkäsittelyympäristölle asetettavat turvallisuusvaatimukset ovat vähintään suojaustason ST III mukaiset kaikissa oloissa. Suojaustasojen (ST I, II, III, IV) avulla ohjataan viranomaisten luokiteltujen asiakirjojen käsittelyä. Rakennuslaitoksen TUVEprojekti käynnistyi Markku Oksman Rakennuslaitos siirtyy hallinnon turvallisuusverkko TUVEn palveluiden käyttäjäksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin TUVE-yksikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen yhteinen projekti käynnistyi virallisesti Santahaminassa. Hanketta valmistelevia töitä on tehty jo pitkään. Rakennuslaitoksessa projektia vetää ICT-asiantuntija Markku Oksman ja Valtorissa hankkeesta vastaa kehityspäällikkö Riitta Hiltunen. TUVE-projekti on osa Rakennuslaitoksen RAKDIGI-digitalisaatiohanketta. Varsinainen käyttöönottoprojekti käynnistyy maaliskuussa Hyvällä suunnittelulla paras tulos Santahaminan tapaamisessa olivat läsnä kaikki hankkeeseen osallistuvat tahot. Projektin aikatauluttaminen ja eri osioiden määrittely ovat onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Projektipäällikkö Harri Suopajärvi Valtorista totesikin, että Rakennuslaitoksen pitkän ajan tavoitteiden kuuleminen oli arvokasta, koska nyt tehdään ratkaisuja, jotka tukevat tavoitteiden saavuttamista tulevaisuudessa. TUVE-projektin ohjausryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja projektiryhmän työ etenee koordinoidusti työpajatyöskentelynä. Ennen ensimmäistä työpajaa laaditaan projektin viestintäsuunnitelma, jonka avulla varmistetaan tiedonkulku sekä projektin sisällä että erityisesti Rakennuslaitoksen henkilökunnalle. hallintojohtaja Ritva Peura Kiinteistönhoitaja Jani Mäki esittelee GM HUTO -asiakastukiportaalia projektiryhmälle Rakennuslaitoksen Santahaminan toimipisteessä. TUVE-projektin aloituskokous pidettiin Santahaminassa 19.9.

5 Kirjaamotoiminta keskitetään Rakennuslaitoksen keskusyksikköön Rakennuslaitokseen lähetettävien asiakirjojen kirjaamotoiminta keskitetään vuoden 2019 alusta lukien Keskusyksikköön Haminaan. Kirjaamon sähköpostiosoite on ja postiosoite Puolustushallinnon rakennuslaitos, Kirjaamo, PL 1, Hamina. Kirjaamotoiminnan keskittämisen myötä koko laitokselle luodaan yhtenäiset toimintatavat asiakirjojen käsittelylle. Toiminnan muutos on osa Rakennuslaitoksen organisaatiouudistusta ja yksi RAKDIGI-hankkeen projekteista. Tällä hetkellä asiakirjojen kirjaamista tehdään kaikissa Rakennuslaitoksen palveluyksiköissä. OsaamisLuotsi ennakoivaan suunnitteluun Parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle TILAHALLINNAN ERIKOIS- OSAAMINEN HENKILÖSTÖ- RAKENTEEN ENNAKOINTI Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hallinnon turvallisuusverkkohankkeessa (TUVE) on suunniteltu ja toteutettu valtion ylimmälle johdolle ja turvallisuusviranomaisille oma korkean varautumisen tietoverkko ja yhteisiä palveluja. Verkon perustana on Puolustusvoimien korkeasti suojattu tieto- ja viestintäverkko, jota on TUVE-hankkeessa laajennettu ja modernisoitu ja joka saatetaan muidenkin turvallisuusviranomaisten käyttöön. Viranomaisten turvallisuusverkko parantaa viranomaisyhteistyön toimintavarmuutta, nopeutta ja turvallisuutta sekä tilannekuvan muodostamista yhteiskunnan normaalitilanteessa ja poikkeusoloissa. Rakennuslaitoksessa henkilöstön asiantuntijuus ja erityisesti puolustushallinnon tilahallinnan tarpeisiin perustuva erikoisosaaminen ovat toiminnan ydinasioita. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistuksella on haluttu varmistaa oikeanlaisen osaamisen riittäminen eri tehtävissä nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstörakenteen suunnitelmallista kehittämistä on lähdetty toteuttamaan koulutusorganisaatio Amiedun OsaamisLuotsi-palvelun avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ennakoivaa henkilöstösuunnittelua siten, että ensin kartoitetaan toiminnan kriittiset menestystekijät ja eri tehtävien tärkeimmät osaamistarpeet. Sen jälkeen tarkastellaan henkilöstörakennetta: pitääkö henkilöstön osaamista muuttaa, tarvitaanko uusia ihmisiä ja millaista osaamista halutaan rekrytoida. Tavoitteena on koko organisaation osaamiseen liittyvien toimintatapojen yhtenäistäminen, koulutuksen kohdistaminen entistä paremmin palvelutuotannon kannalta oikeisiin asioihin ja tehtäviin sekä rekrytointiprosessin helpottuminen. OsaamisLuotsin avulla Rakennuslaitokselle on luotu työkalu myös kehityskeskusteluun ja rekrytointeihin. Esimerkkejä OsaamisLuotsin käytöstä Rakennuslaitoksessa OsaamisLuotsia hyödynnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, kun määriteltiin tuolloin perustettavana olevan Asiakastukikeskuksen henkilöstön osaamistarve ja tehtävänkuvaukset. Prosessin avulla suunniteltiin työntekijöiden perehdytyskoulutus ja rekrytointi. Keväällä 2017 määriteltiin Rovaniemen palveluyksikössä Osaamis- Luotsin avulla kiinteistöpalveluttoimialan osaamistarpeet, ja tulosten pohjalta on tehty henkilöstösuunnittelua. Turun palveluyksikössä on tarkoitus tehdä ensi vuoden alussa vastaavanlainen osaamistarvekartoitus, jossa selvitetään myös Merivoimien vaatimukset Rakennuslaitoksen osaamisen osalta. OsaamisLuotsia aiotaan hyödyntää jatkossa koko Rakennuslaitoksen henkilöstösuunnittelussa, tehtäväkuvien määrittämisessä, koulutussuunnittelussa ja rekrytoinnissa. Ylläpidon toimialajohtaja Ari-Pekka Laxén

6 NBDE-vuosikokous ensimmäistä kertaa Baltiassa Kansainvälinen Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) -vuosikokous järjestettiin Tallinnassa. Alkujaan pohjoismaiselle yhteistyöfoorumille tämä oli jo järjestyksessään 46. vuosikokous, mutta nyt kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa Baltiassa. Vuosikokoukseen osallistui puolustuskiinteistöjen asiantuntijoita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Kuluneen toimintavuoden aikana Rakennuslaitos on osallistunut NBDEyhteistyöfoorumin seuraavien aihealueiden työryhmiin: energia, ympäristö, hankinnat, benchmarking, viestintä ja paikkatietojärjestelmät (GIS). Vuosikokouksessa kuultiin organisaatioiden kuulumiset. Toimintaympäristön muutokset, puolustusbudjettien nousu, rakennushankkeet ja strategiset hankinnat olivat monen maan status report -esityksessä esiin nousevia aiheita. Lisäksi norjalaisilta kuultiin puheenvuoro hankintaorganisaation keskittämisestä, Ruotsi esitteli energiatehokkuushankkeita ja Tanska asiakastukikeskuksen käyttöönottoa. Isäntämaa Viro käsitteli puheenvuorossaan yhteistyötä Viroon sijoitettujen Nato-joukkojen kanssa. Liettua ja Latvia toivat esille ajankohtaisia rakennushankkeita. Liettuan esityksessä keskityttiin julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön hankkeissa, ja Latvia esitteli prosessinhallintaa. Vuosikokouksessa päätettiin, että kaikki nykyiset työryhmät jatkavat tulevan toimintavuoden aikana. Lisäksi johtajien kokouksessa ehdotettiin kolmea erillistä työpajaa, jotka kaikki hyväksyttiin. Työpajojen aiheina ovat asiakastukikeskukset, laatujärjestelmät ja prosessit sekä organisaatioiden vastuurajapintoja käsittelevä Management Days. Vuosikokouksen toisena päivänä vierailtiin Viron merivoimien tukikohdassa Tallinnan edustalla. Ennen tukikohtakierrosta kuultiin Kaspar Korjusin alustus digitalisaation maailmasta ja mahdollisuuksista. Korjus on Viron e-kansalaisuushankkeen projektipäällikkö ja kokenut digitalisaation moniosaaja. Seuraava vuosikokous järjestetään Riiassa NBDE-yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedonvaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertaisorganisaatioilta oppimalla. Vuosikokouksen jälkeen työryhmille annetaan uudet tehtävät ja tavoitteet tulevalle toimintavuodelle. Ryhmien työskentelymuotoja ovat verkkokokoukset, työpajat ja yhteiset tapaa- miset vuorotellen eri maissa. Verkkokokousten hyödyntäminen sekä yhteinen verkkoportaali ONLYOFFICE tehostaa työryhmien välistä yhteistyötä. NBDE Suomen projektipäällikkö Tiina Ryynänen Kuva: Tiina Ryynänen Kuva: Ardi Hallismaa Puolustuskiinteistöjen asiantuntijoita koolla Tallinnassa.

7 Mahtipontista musiikkia ja taidokkaita marssiesityksiä Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlallisuuksien näyttävimpiä tapahtumia oli heinä-elokuun vaihteessa järjestetty Hamina Tattoo. Rakennuslaitoksen keskusyksikön kotikaupunki hengitti viikon verran musiikin tahtiin. Kaupunkifestivaali tarjosi yli sata tapahtumaa aamun kahvikonserteista lastenkonsertteihin ja myöhään yöhön jatkuneeseen Tattoo Klubiin. Kuva: PV/Niko Lehtonen Viikon kohokohta oli perinteinen Marssishow Hamina Bastionissa. Esiintymässä olivat Suomen sotilassoittokuntien lisäksi sotilassoittokunnat Alankomaista, Venäjältä, Yhdysvalloista, Saksasta, Iso-Britanniasta, Etelä-Koreasta ja Norjasta. Rakennuslaitos oli kutsunut sidosryhmiään katsomaan Marssishow ta, ja ennen esitystä kokoonnuttiin Keskusyksikön tiloihin. Norjan kuninkaan kaartin soittokunta on maailmankuulu kuviomarssin taitoryhmä. Kuvat: Kirsti Helin Nimitys Kuva: Marika Valve Risto Kosonen on nimitetty Puolustushallinnon rakennuslaitoksen valmiusjohtajaksi alkaen. Hän vastaa Rakennuslaitoksen valmiudesta, riskienhallinnasta ja turvallisuudesta apunaan valmiuspäälliköt, turvallisuusja tietoturvapäällikkö ja palveluyksiköiden turvallisuusasiantuntijat. Kososen toimipaikka on Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Haminassa. Risto Kosonen on työskennellyt Puolustusvoimissa yhteensä 30 vuotta pääasiassa huollon ja logistiikan johtotehtävissä muun muassa Karjalan Prikaatissa huoltopäällikkönä ja huoltopataljoonan komentajana, Huoltokoulun johtajana, Itä-Suomen huoltorykmentin komentajana, Huollon tarkastajana ja Maavoimien huoltopäällikkönä. Rakennuslaitoksen toiminta ja puolustushallinnon kiinteistöala ovat tulleet minulle hyvin tutuiksi palvelusurani aikana. Uudessa tehtävässäni haluan olla auttamassa Rakennuslaitosta sen ydintehtävissä eli maanpuolustukselle tärkeiden kiinteistöjen ylläpidossa, rakennuttamisessa ja ympäristöasioiden sekä asiak kuuden hoidossa. Valmiutta ja turvallisuutta ei korosteta tänä päivänä yhtään liikaa. Olen iloinen Rakennuslaitoksen henkilöstön erityisen positiivisesta asenteesta maanpuolustukseen ja ylipäätään työntekoon. Toisaalta minua huolettaa liiallinen palveluiden ulkoistaminen usein vaihtuville kaupallisille toimijoille. Risto Kososen perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksina hänellä ovat kalastus, veneily, retkipyöräily sekä akvarellimaalaus ja filatelia.

8 maaliskuu 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen uutislehti. Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, Isoympyräkatu 10, PL 1, Hamina, puh , Päätoimittaja Pekka Salojärvi. Toimitus Princeps Oy, Kirsti Helin, puh Taitto Princeps Oy, Sanna Purho. Paino Grano Oy. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu). Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet Tilaajarekisteri: Tilaajarekisteriä ylläpitää lehden tuotannosta vastaava Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta. Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde Kotisivut Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa Kirjaamo: Keskusyksikkö Isoympyräkatu 10, PL Hamina Laitoksen johtaja Pekka Salojärvi Sodankylä Palveluyksiköt Kouvola Kouvolankatu Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki Säkylä Huovintie 24 B Säkylä Johtaja Jouni Aro Jyväskylä Rykmentintie Tikkakoski Vs. johtaja Harri Raitio Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Helsinki Santahaminantie Helsinki Johtaja Aki Toivonen Hämeenlinna Vankanlähde 7, PL Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen Kajaani PL Kajaani Johtaja Petri Oksanen Asiakastukikeskus Kajaani Turku Heikkilän kasarmi, PL Turku Johtaja Reima Johansson Tampere Lapintie 4, PL Tampere Johtaja Jani Haataja Sodankylä PL Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola Jyväskylä Asiakastukikeskus Jyväskylä Puhelin: asiakastuki@phrakl.fi Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Helsinki Kouvola Hamina Parhaat palveluratkaisut Energiapalvelut Kiinteistöpalvelut Rakennuttamispalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Tilaturvallisuuspalvelut Ympäristöpalvelut