Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari / liikenteen näkökulma. Maantielautat

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (7) Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari / liikenteen näkökulma 1 Saaristoliikenne Liikenneasioita koskeva esitelmä valtakunnallisessa saaristo-, vesistöja rannikkoseminaarissa Länsi-Turunmaalla. Saaristoliikenteellä tarkoitetaan tässä maantielautta- ja yhteysalusliikennettä, yksityisteillä olevien lossien avustuksia sekä saaristoliikennettä palvelevien laiturien ylläpitoa. Kaikkiaan näihin on tänä vuonna osoitettu rahaa valtion budjetissa noin 50 miljoonaa euroa. Maantielautat Maantielauttapaikkoja 42 kpl; V-S ELYn alueella 19 ~10 milj. matkustajaa / v ~40 M / v Liikennöinti ilman aikataulua 19 kohteessa Etuajo-oikeus mahdollista tietyille lauttaväleille vakinainen asuinpaikka asuinpaikka + työmatka muu peruste (riittävä tarve) Selvitetään etuajo-oikeuksien lukulaitteiden käyttöönottoa Turun saaristossa (Hailuodon malli) 4 Saaristoliikenne palvelee vuosittain noin kymmentä miljoonaa matkustajaa. Palvelutaso on määritelty Liikenne ja viestintäministeriön johdolla laaditussa ohjeessa. Ohjeen mukainen palvelutaso toteutuu liikenteen ostosopimusten uusiutumisen tahdissa. Maantielauttaliikenne on aikataulutettu vilkkaimmissa kohteissa ja yhteysalusliikenne kaikilla reiteillä. Maantielauttaliikenne on käyttäjille maksuton samoin viime syksystä alkaen yhteysalusliikenne. Myös avustettu yhteysalusliikenne muuttuu asteittain maksuttomaksi. Tietyillä maantielauttaväleillä ja Houtsakari Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Yliopistonkatu 34 Puhelin Telefaksi Sähköposti PL kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi TURKU etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 MUISTIO 2 (7) Iniö yhteysalusvälillä voidaan ajoneuvoille myöntää etuajo-oikeus, jotta voidaan turvata välttämättömän liikenteen sujuvuus ruuhka-aikana. Yhteysalukset Yhteysalusreittejä 15, lisäksi avustettavaa liikennettä 5 reitillä ~ matkustajaa / v ~9 M /v Aikataulunmukainen liikennöinti Etuajo-oikeus mahdollinen vain Mossala-Dalen välillä Yhteysalusliikenne maksutonta muilla kuin avustettavan liikenteen reiteillä kapasiteetin riittävyys etuajo-oikeuksien laajentaminen Yhteysalusliikennettä 4 Yksityistiet sekä niillä olevat lossit ovat välttämätön osa liikenneverkkoa. Yksityistielossit Yksityistielossien avustaminen ~20 kohteessa (80% nettomenoista) Avustuksiin ~2 M /v (~15 % yt - määrärahasta) Yksityistieasioiden kehittämisohjelma ; Erityiskohteiden avustaminen yleiset avustuskriteerit palvelutasoluokitus (ehdotus) Tieisännöinti koulutus v > ~200 isännöitsijää ympäri Suomen valtio tukee koulutusta 6

3 MUISTIO 3 (7) Valtio avustaa yksityisteiden parantamista noin 15 miljoonalla eurolla vuodessa. Tästä noin 2 miljoonaa euroa kohdistuu avustettaville yksityistielosseille, joita on tänä vuonna 20 kpl. Valtion ylläpitämiä saaristoliikenteen laitureita on koko maassa noin 250 kpl. Laiturien käyttö- ja ylläpitotavoitteita ei ole ajanmukaistettu nykytilannetta vastaavaksi. Laituriasioissa onkin tarpeen laatia yksityisten ja valtion vastuun periaatteista nykyistä yhdyskunta- ja elinkeinorakennetta vastaava linjaus. Laiturit (~250 kpl) Lauttalaitureita on 84 kpl Yhteysaluslaitureita on ~90 kpl (Saaristomeri); pääosin tyydyttävässä kunnossa Maantielaitureita on ~60 kpl; 20 % huonokuntoisia V-S ELYllä on alustava korjausohjelma ~20 laiturille Lisäksi laitureita omistavat kunnat, yksityiset, valtion muut viranomaiset mm. rajavartiolaitos Maantielaiturit 7 2 Saaristoliikenteen kehittämisen suunta selvillä Liikenteen maantielautat ja yhteysalukset kehittämiselle on nyt saatu selkeät peruslinjaukset: - Palvelutasotavoite on määritetty ministeriön johdolla. Palvelutaso on jaettu reitin merkityksen ja liikennemäärien perusteella neljään luokkaan. Suuria muutoksia nykytilanteeseen ei ole tulossa. Niissä kohteissa, joissa nykyinen laatutaso on alle tavoitteen, muutos toteutuu, kun sopimus uusitaan eli käytännössä muutaman vuoden kuluessa. - Pitkäkestoiset kokonaispalvelusopimukset varmistavat aluskannan uusiutumisen. Liikenteen hoitamisesta vastaavat varustamot, jotka kilpailutetaan julkisen hankinnan säännösten mukaisesti. Varustamot vastaavat myös alusten uusimisesta nykyvaatimuksia vastaaviksi. Sopimuskaudet ovat vuotta eli näin mahdollistetaan

4 MUISTIO 4 (7) pitkäjänteisyys mittaville alusinvestoinneille. Valtion omistamilla varustamoilla on noin 90 prosenttia markkinoista. Tilaaja tavoittelee toimivaa markkinatilannetta, joka edellyttäisi yksityisten varustamojen saamista alalle. Tässä onkin mahdollisuus myös saaristoalueiden varustamotoiminnan kasvuun. - Saaristoliikenteeseen osoitettu rahoitus on kasvanut merkittävästi. Tänä vuonna ollaan noin 50 miljoonan tasolla. Alusten uusiutuessa tilaaja arvioi pääomakustannusten nostavan vuosirahoitustarpeen noin tasolle 55 miljoonaa euroa. Jos tämä rahoitustaso toteutuu, voidaan kokonaistilanteeseen olla tyytyväisiä Silta olisi sekä käyttäjien että valtion kustannusten kannalta maantielauttaliikennettä edullisempi vaihtoehto noin kymmenessä kohteessa. Lyhyiden lauttavälien silloittaminen Selvitys (2006); 11 lyhyttä lauttaväliä olisi taloudellista korvata sillalla Lövö (Kemiönsaari) ja Oikarainen (Rovaniemi); rakennustyöt ovat käynnissä ~10 M /kohde, joka vastaa uuden lautan hankintahintaa ja noin 2 vuoden liikennöintikustannusta Ohjelman jatko epävarmaa 8 Siltaohjelman toteuttaminen on ajankohtainen, koska vaihtoehtona on investointi uusiin lauttoihin. Parhaillaan on käynnissä Lövön silta Kemiönsaarella ja Oikaraisten silta Rovaniemellä. Seuraavien siltakohteiden rahoittamiseen ei ole toistaiseksi löydetty ratkaisua. Matkailun kaipaama lossi-idylli ei kuitenkaan katoa. Parhaillaankin on vireillä Högsåran yksityistielossin ja Rengastien osuuden Houtskari Iniö siirtäminen kokonaan valtion vastuulle eli osaksi maantietä. Koko maassa tulee pitkälläkin aikavälillä olemaan kohdetta, jossa liikennettä hoidetaan valtion ostamana maantielautta- tai yhteysalusliikenteenä.

5 MUISTIO 5 (7) 3 Hallintouudistus parantaa saaristoliikenteen asiantuntemusta Alue- ja liikennehallinnon uudistus toteutui tämän vuoden alusta. Siinä saaristoliikenne keskitettiin yleisjohdon osalta Liikennevirastoon ja kehittämisen ja käytännön toimien osalta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Keskittäminen takaa saaristoliikenteen asiantuntemuksen ja tehokkuuden. Varsinais-Suomen ELY-keskus Vastuualueet: Elinkeino Liikenne Ympäristö Saaristoliikenteessä toimialueena koko maa Liikennehallinnon keskusvirastot nyt Liikennevirasto 11 Saaristoliikenneasioissa yhteydenotot tulee osoittaa ensisijaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukseen, jossa vastuut on ensivaiheessa jaettu seuraavasti: 1 Palvelutaso, liikenne - palvelutasopäätökset ja asiakaspalvelu / Hanna Lindholm ja Sirpa Vanhala - etuajo-oikeudet / Timo Vähämaa ja Meeri Niinisalo - netti ja keskitetyt asiakaspalvelut; 2 Palvelusopimukset - sopimusten kilpailuttaminen ja valvonta - laiturit, ranta-alueitten käyttö, ym. - Timo Laaksonen, Kari Höglund ja Tapani Jaakkola 3 Rahoitus, ym. - ELY-, Liikennevirasto ja kuntayhteistyö /

6 MUISTIO 6 (7) 4 Saaristoliikenteen haasteet Viime talvi toi esiin jäätalven aiheuttamat liikenneongelmat. Vaikka Saaristomerellä ja Suomenlahdella panostettiin n. 0,2 miljoonaa euroa yhteysalusliikennettä korvaaviin yhteyksiin, oli merialueilla tyytymättömyyttä. Jatkossa valtion budjetin momenttisäännöksi pyritään väljentämään niin, että avustusta voitaisiin myöntää erikoistilanteissa yksityisten ylläpitämiin jääteihin. Yhteysalusliikenteen maksujen poistuttua arvioidaan automatkailun lisääntyvän yhteysalusreiteillä. Jotta välttämättömän liikenteen sujuvuus säilyisi, otetaan käyttöön etuajo-oikeusluvat Houtskarin ja Iniön välisessä liikenteessä. Muilla yhteysalusreiteillä aluksen päällikkö ratkaisee tapauskohtaisesti lastausjärjestyksen. Myös Hailuodon liikenteessä käytössä olevan etuajo-oikeuden etätunnistusta pyritään laajentamaan vilkkaille yhteysväleille. Tällä tavoitellaan tehokkuutta. Öljyntorjuntavalmiutta ollaan parantamassa yhdessä ympäristöhallinnon kanssa. Juuri hyväksytyssä lisätalousarviossa on valtuudet kahden pitkän yhteysalusliikennesopimuksen tekemiseen. Näissä Kotkan ja Hiittisten alueille sijoittuvissa yhteysalusliikennereiteissä edellytetään aluksilta lisäksi nopeaa öljyntorjuntavalmiutta. Kohteet kilpailutetaan tämän vuoden aikana ja uusien vaatimusten mukainen liikenne alkaa vuoden 2013 alusta. Suuri haaste saaristoliikenteelle on yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen muutos. Erityisesti matkailun ja vapaa-ajantoimintojen kasvu lisää saaristoliikenteen kysyntähuippuja. Lähtökohtaisesti valtion vastuulla on peruspalvelutason turvaaminen. Vaikka alusten autonkuljetuskapasiteetissa on keskimäärin riittävä, on jo nykyisin kesäviikonloppuisin useissa kohteissa pitkiä odotusaikoja. Muutoksen suunta korostaa tätä kahtiajakoa edelleen. Ei ole realista odottaa, että valtio kasvattaisi palvelutasoa kysyntähuippuja vastaavaksi. Kapasiteetin kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen vaatinee mm. yksityisen rahoituksen, aikataulujen joustavuuden ja varustamojen innovaatiota, jotta matkailun tarpeita voitaisiin palvella lisäämättä liikenteen peruskustannuksia.

7 MUISTIO 7 (7) 5 Yhteenveto Saaristoliikenteen näkymät voidaan tiivistää seuraavasti: - Kehittämiselle on nyt selkeät peruslinjaukset sekä reaalinen rahoitustaso. - Pitkät sopimukset varmistavat aluskannan uusiutumisen ja luo mahdollisuuksia uusien yritysten syntymiselle. Valtio-omisteisten varustamojen rooli säilynee silti voimakkaana. - Matkailun odotuksia liikenteen kysyntähuippujen lisäpalveluun, tielaiturien palvelutason parantamiseen ja matkailijoiden lisäpalveluihin ei voitane merkittävästi lisätä perusväylänpidon rahoituksella. - Yksityistieverkon kunnossapito ja niiden lossiavustusten hoitaminen kaipaa saaristolaisten asukkailta ja kesäasukkailta uusia yhteistyömuotoja kuten tieisännöitsijän käyttämistä, jotta yhteiset liikenneasiat hoituvat muuttuvassa ympäristössä.. Lisätietoja; Johtaja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Yliopistonkatu 34, PL Turku puh pekka.a.jokela@ely-keskus.fi