Yyterin loppuraportti

Transkriptio

1 Yyterin loppuraportti Yyterin laiturityöryhmä

2 2 (6) Sisällysluettelo Yyterin laiturityöryhmän loppuraportti Työryhmän perustaminen Työryhmän kokoukset Tehdyt toimenpiteet Natura-arvioinnin ja virtaamamalliselvitysten tulokset tiivistettynä Tarvittavat jatkotoimenpiteet Esitys kaupunginhallitukselle Loppusanat... 6

3 3 (6) Yyterin laiturityöryhmän loppuraportti 1. Työryhmän perustaminen Porin kaupunginjohtaja perusti työryhmän Yyterin laiturihanketta varten. Työryhmään nimettiin Anna Kyhä-Mantere, Harri Juhola, Mikko Nurminen ja Matti Lankiniemi. Työryhmän tehtävänä on selvittää Yyterin laiturin rakentamismahdollisuudet. Kaupunginjohtaja oikeutti teknisen toimialan infrayksikön tilaamaan syvyyskartoitukset, Natura-arvioinnin ja muut tarvittavat toimenpiteet, jotka rahoitetaan elinkeinoelämän tukemiseen tarkoitetusta määrärahasta. 2. Työryhmän kokoukset Työryhmä on kokoontunut neljä (4) kertaa. Työryhmän kokouksissa on käsitelty rannan monikeilaluotausta ja siihen liittyvää tarjouspyyntöä, laiturin sijoituspaikkavaihtoehtoja, laiturirakennetta, rannan käyttäjien kuulemista, yrittäjien kuulemista ja osallistamista, tarvittavan Natura-arvioinnin sisältöä, tarvittavia koerakenteita ja niiden asennuksen tilaamista, Naturaarvioinnin kilpailuttamista, konsultin valintaa jne. Työryhmä on kuullut kutsuttuna Yyterin kylpylähotellin edustaja Mikko Haaslahtea. Yhteen kokoukseen on osallistunut asiantuntijana satamarakennuksen työpäällikkö Jukka Latva. Työryhmä piti aloituskokouksen Natura-konsultti Sito Oy:n ja alakonsultti Luode Consulting Oy:n kanssa Työryhmän puheenjohtaja on neuvotellut laiturihankkeesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajien kanssa Turussa järjestetyssä kokouksessa. Lisäksi ELY-keskuksen edustajat ovat osallistuneet Porissa ja pidettyihin kokouksiin. Näissä kokouksissa olivat mukana myös edustajat ympäristö- ja lupatoimialalta sekä Natura-arviointia tekevän konsultin edustaja. 3. Tehdyt toimenpiteet Yyterin edustan merialueen syvyys luotaus ja pohjan muotojen selvittäminen monikeilamenetelmällä heinäkuussa. Työtä jatkettiin elokuussa. Lopputuloksena alueen syvyyskartta. Kaupunkisuunnittelun kesätyöntekijät kartoittivat heinäkuussa rannan käyttäjien mielipiteitä laiturirakennelmasta. Yyterin edustalle asennettiin elokuussa koerakenteita (raskasponttoonilaituri ja koetolpat). Elokuussa Natura-arvioinnin tekevän konsultin kilpailutus. Konsultin valinnasta tehtiin hankintapäätös Syyskuussa arviointia koskevat kokoukset sekä konsultin että ELY-keskuksen kanssa.

4 4 (6) Konsultin edellyttämien lisärakenteiden ja lisäselvitysten tekeminen lokakuussa. Natura-arviointiluonnos sekä virtaamamallinnusten tulokset valmistuivat sovitun mukaisesti joulukuussa. Tulosten esittely ja jatkoneuvottelut ELY-keskuksen kanssa arvioinnin riittävyydestä ja mahdollisista lisätöistä käytiin Kokouksessa sovittiin joistakin täydennyksistä arviointiin sekä yhteisvaikutusarvioinnin täydentämistä. Sovittiin myös, että konsultti laatii alustavat arviot eri laiturivaihtoehtojen kustannusarvioista. Täydennysten tuli olla valmiita tammikuun kolmannella viikolla. Lopulliset versiot Natura-arvioinnista, virtaamamallinnuksista ja kustannusarvioista valmistuivat Tulokset toimitettiin myös toimialajohtajalle. 4. Natura-arvioinnin ja virtaamamalliselvitysten tulokset tiivistettynä Natura-arvioinnissa selvitettiin kahteen eri paikkaan sijoitettavan kolmen erityyppisen laiturirakenteen vaikutuksia Yyterin alueen Natura-arvoihin. Luode Consulting Oy:n mallinnuksilla (Delft3D-mallinnus) selvitettiin eri laiturivaihtoehtojen vaikutuksia vedenalaisiin virtauksiin ja hiekkasedimentin liikkeisiin alueella ja sitä kautta vedenalaisten särkkien ja alkiodyynien muodostumiseen. Mallinnuksissa huomioitiin muuttujina aaltojen, tuulen ja meriveden pinnan korkeuden vaihtelut. Tavoitteena oli löytää pohjasedimentin nykytilaa mahdollisimman vähän muuttava laiturin rakenne. Mallinnetut laiturirakenteet olivat pilarirakenne (pylväslaituri), arkkkurakenne sekä ponttoonilaituri. Laiturin sijoituspaikkana vertailtiin rannan päälankongin edustaa (eteläinen vaihtoehto) ja hotellin rantaan tulevaa laituria (pohjoinen vaihtoehto). Nykytilanteen mallitulokset sekä koetoiminnan luotaustulokset osoittavat Yyterin hiekkarannan pohjasedimentin olevan jatkuvassa liikkeessä. Mallituloksissa havaitaan suuruusluokan ±20 cm muutoksia. Myös koetoiminnan luotauksissa nähtiin vastaavan suuruusluokan muutoksia verrattaessa monikeilaustulosten (Mapteam Oy ) ja koealueen luotaustulosten (Luode Oy ) päällekkäisten alueiden havaintoja. Mallituloksissa eroosiota tapahtuu pääasiassa nykytilassakin näkyvien syvempien kanavien alueella ja sedimentaatiota matalilla alueilla ja avoimen meren puolella. Rantaviivan edustalla havaitaan jatkuvaa eroosion ja sedimentaation vuorottelua muodostaen rannan suuntaista särkkää. Laiturivaihtoehtojen aiheuttamien vaikutuksien vertailussa mallia ajettiin kahden vuoden jakson ääritilanteita toistavilla tuuli- ja aallonkorkeusaineistoilla. Eri sektoreista saapuvia eri tuuli- ja aallonkorkeusolosuhteita ajettiin mallissa kutakin aina vuorokauden ajan. Näin ollen erityisesti pohjasedimentin liikkeisiin eniten vaikuttavien myrskytilanteiden osalta käytetty menetelmä liioittelee tuloksia, koska myrskytilanteiden kesto vaihtelee ollen tyypillisesti alle vuorokauden.

5 5 (6) Laiturivaihtoehdoista selvästi suositeltavin rakenneratkaisu on laiturin perustaminen pilarien varaan. Pilariperusteisena laiturin vaikutukset sedimentin pinnankorkeuteen, rantaviivan siirtymiseen, alueen virtausolosuhteisiin sekä vedessä kelluvien roskien kertymiseen jäävät kaikki vähäisiksi. Pilariperusteisen laiturin sijainnilla pohjoisella tai eteläisellä linjauksella ei ole suurta eroa. Eteläisellä linjauksella sedimentaatio aivan laiturin juuressa rantaviivan edustalla on hieman pohjoista linjausta suurempaa, joskin sielläkin vain vähäistä. Suurimmat vaikutukset syntyvät ponttoonilaiturilla. Syväykseltään 0,5 metrin laituri muodostaa kiinteän esteen aallokolle ja myös virtaukselle noin 100 metrin matkalla rantaviivasta eteenpäin. Loppuosuudellakin avoin virtausaukko pienenee merkittävästi erityisesti matalilla merivedenkorkeuksilla. Tämän johdosta virtausnopeudet ja eroosio vähenevät laiturin pohjoispuolella ja sedimentaatio voimistuu muodostaen laiturin suuntaisen särkän, mikä edelleen voimistaa laiturin aiheuttamia vaikutuksia. Laiturin juuressa rantaviiva kuroutuu merelle päin sedimentaation voimistuessa. Toisella puolella laiturin juuressa eroosio voimistuu syöden rantaviivaa dyynejä kohti. Molemmat rantaviivaa muuttavat prosessit jatkuvat kunnes uusi tasapainotila saavutetaan. Laiturirakenne ja viereen muodostuva särkkä muuttavat selvästi alueen virtauskenttää, mikä mahdollisesti vaikuttaa myös vedessä kelluvien roskien kertymiseen hiekkarannalle. 5. Tarvittavat jatkotoimenpiteet Suunnittelukokouksen pitäminen kaupunginhallituksen kanssa eri laiturivaihtoehdoista, kaupunginhallituksen periaatepäätös laiturin rakentamisesta ja uusi toimeksianto ja työryhmän perustaminen vastaamaan laiturin luvittamisesta sekä rakentamisesta. Laiturirakenteen yksityiskohtainen suunnittelu konsultin suositusten perusteella. Kaupunkisuunnittelun järjestämä osallistuva suunnittelu ja mielipiteiden esittäminen esimerkiksi nettisivujen kautta. Vesilain mukaisen luvan hankkiminen aluehallintovirastolta, mahdollisen poikkeamisen hakeminen asemakaavasta ja rakennusluvan hakeminen rakennusvalvonnasta. Yleisö- ja sidosryhmätilaisuuksien pitäminen lupahakemusten johdosta. Luvan hakeminen kaupunginhallitukselta laiturin kilpailuttamista varten. Laiturihankkeen kilpailuttaminen ja laiturin rakentaminen. 6. Esitys kaupunginhallitukselle

6 6 (6) Teetettyjen selvitysten ja Natura-arvioinnin pohjalta työryhmä pitää laiturin rakentamista Yyterin ranta-alueelle mahdollisena. Natura-arvioinnin ja virtaamamallinnusten mukaan laituri tulisi rakentaa pysyvänä pilariperusteisena laiturina. Ponttooniperusteinen laituri olisi ympäristövaikutuksiltaan hankalin ja sen vaikutukset Yyterin alueen herkälle dyyniluonnolle olisivat haitallisimmat. Koelaiturista saatujen kokemusten perusteella pitkän ponttoonin asentaminen ja ylläpito olisi myös erittäin haasteellista ja edellyttäisi laiturin siirtämistä alueelle ennen uimakauden alkua ja sen pois viemistä ja varastointia uimakauden päätyttyä. Konsulttina toiminut Sito Oy on pyytänyt laituriasiantuntijana toimineen Meritaito Oy:n alustavan ja karkean kustannusarvion eri laiturivaihtoehtojen osalta. Kustannusarvion mukaan 400 metrin ponttoonilaituri maksaisi noin 2,6 miljoonaa euroa (1300 /m2), arkkuperustainen noin 4 miljoonaa euroa (2000 /m2) ja paaluperustainen laituri noin 3,3 miljoonaa euroa (1500 /m2). Lisäksi yksityiskohtaiseen rakennesuunnitteluun ym. tulisi varata noin euroa ja luvitukseen (vesilain mukainen ympäristölupa ja rakennuslupa) noin euroa. Selvitysten lähtökohtana on ollut, että laituri tulisi tehdä 400 metrin mittaisena, jotta päästäisiin 2,5 metrin syvyiseen veteen. Näin mittavan laiturin tekeminen ja sulauttaminen Yyterin kansallismaisemaan on erittäin haastavaa. Työryhmä esittääkin kaupunginhallitukselle, että jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi otetaan noin 200 metrin mittainen laituri, joka ulottuisi noin 1,5 metrin syvyiseen veteen. Tällaisen laiturin istuttaminen maisemaan on huomattavasti helpompaa ja rakentaminen edullisempaa. Työryhmä esittää, että kaupunginhallitus osoittaa työryhmän käyttöön euroa yksityiskohtaiseen rakenne- ja arkkitehtisuunnitteluun sekä vesilain mukaisen luvan hakemiseen. 7. Loppusanat Työryhmä luovuttaa kaupunginjohtajalle syntyneet dokumentit. Työryhmä toteaa suorittaneensa työnsä toimeksiantonsa mukaisesti ja toteaa työnsä päättyneeksi. Porissa Matti Lankiniemi, puheenjohtaja Anna Kyhä-Mantere Harri Juhola Mikko Nurminen