Aluekehitys maakunnassa ja maakuntastrategiassa

Transkriptio

1 Aluekehitys maakunnassa ja maakuntastrategiassa Jukka Ylikarjula Maakuntajohtaja, kehittämisen muutosjohtaja Esitelmäversio #meidänkeskipohjanmaa

2 Mitä on aluekehitys? Aluekehitys ja aluepolitiikka on pitkäjänteistä suunnitelmallista yhteistä kehittämistä: Resilienssi eli muutosjoustavuus ja strategisuus/taktisuus Ennakoivuus, monialaisuus, moniulotteisuus Pitkän aikavälin edistäminen ja nopeampi keinovalikoima Elinolojen kehittäminen ja rahoituksen edunvalvonta Aluepolitiikka on vuoropuhelua kuntien, elinkeinoelämän ja valtion kesken Verkostot ja klusterit Osaamiskeskittymät (kampukset, teollisuuspuistot, ym.) Osaamisverkostot (Yritys, maaseutu, ympäristö, TKI, koulutus, tutkimuslaitokset, Biolaakso, ym.) Kansalliset ja kansainväliset kehittäjäverkostot Alueidentiteetti, osallisuus ja demokratia

3 Elinvoimainen kasvun maakunta Työllisyysaste maan paras ja työttömyys maan pienimpiä työvoimapula Yksityisen sektorin talouden tunnusluvut hyviä: Yrittäjätulo korkea erityisesti maaseudulla (maatilat, perheyritykset, turkistalous), yrittäjiä per asukas paljon erityisesti maaseutualueilla Investoivia ja kannattavia yrityksiä valtakunnallisessa vertailussa, tuottavuus korkeaa Menestyvä ja monipuolinen elinkeinorakenne Kansainvälinen kemianteollisuus merkittävä osuus Suomen kemianalan viennistä Teollisuuspalvelut, metalli- ja veneteollisuus, rakentaminen ja rakennustuotteet, kauppa ym. Käynnistyvä litiumkaivostuotanto ja tuulivoimapuistot ( ) Menestyvä maatilatalous, investoivat ja kannattavat tilat maitomaakunta Väestön kasvu ja korkea syntyvyys Integroitu Sote Kasvun ja kehityksen mahdollistava toimintaympäristö Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu sekä toinen aste vetovoimaisia ja korvaavat yliopiston puutetta Ammatillisen koulutuksen ketteryys ja kohdentuminen

4 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman kehittämisteemat ja työryhmät ALUEEN KEHITTÄMISEN TILANNEKUVA - UUSI MAAKUNTA

5 Painotukset vuosille : Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Joustavien ja kattavien koulutus- ja työllisyysväylien kehittäminen digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen elinikäisen oppimisen ja osaamisen jatkuva kehittäminen oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen koulutusviennin kehittäminen Innovaatioympäristön ja TKI -toiminnan kehittäminen kansallisten ja kansainvälisten tutkimusverkostojen kehittäminen korkeatasoisen tutkimukseen panostaminen ja edelleen kehittäminen kokemusperäisen innovaatiotoiminnan mallin kehittäminen alueen yritysten TKI toiminnan aktivointi ja vahvistaminen luonnonvara-alan TKI toiminnan vahvistaminen biotalouden toimintamahdollisuuksien edistäminen Älykäs Erikoistuminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi alueellisen ennakointijärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen alueellisen ennakointiyhteistyön edelleen kehittäminen

6 Painotukset vuosille : Elinkeinojen kehittäminen uuden maakunnan yritys- ja kasvupalvelut tulemaan alueen elinkeinotoimintaa asiakaslähtöisesti kilpailukyvyn ja tuottavuuden lisääminen alueen pk-yrityksissä kasvun ja kansainvälistymiseen aktivoiminen laatu- ja turvallisuusjärjestelmien kehittäminen uusien työpaikkojen ja uudenlaisen liiketoiminnan synnyttäminen korkean osaamisen työpaikkojen syntyvyyden mahdollistaminen suurteollisuuden sekä sataman toimintaympäristön ja kasvumahdollisuuksien tukeminen maaseudun yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen vahvan ja monipuolisen maaseutuyrityskannan kasvun vahvistaminen alueellisen kaivostoiminnan käynnistäminen alueellisen biojalostamoiden toiminnan käynnistäminen alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen digitalisaatio, sähköisten palveluiden ja liiketoiminnan kehittäminen Työllisyys osaavan työvoiman saannin turvaaminen uusien työpaikkojen syntyvyyden edistäminen korkeamman osaamisen työpaikkojen luominen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen verkostomaisten toimintamallien luominen rekrytointiprosessien ja rekrytointiosaamisen kehittäminen työhyvinvoinnin kehittäminen

7 Painotukset vuosille : Liikennejärjestelmän kehittäminen joustavien ja toimivien liikenneyhteyksien sekä kuljetusketjujen kehittäminen alemman tieverkon kunnossapito ja parantaminen liikenne- ja logistiikkajärjestelmien kehittäminen automaation ja digitalisaation keinoin Sataman liikenneyhteyksien kehittäminen ja syväväylän rakentaminen Kokkola-Pietarsaaren lentoliikenteen toiminnan turvaaminen ja kehittäminen raideliikenneyhteyksien kehittäminen Toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön synnyttäminen maatalouden toimintaympäristön kehittäminen elinkeinoja tukeva maankäytön kehittäminen ja kaavoitus toimivien tietoliikenneyhteyksien tarjoaminen kattavasti koko maakunnassa digitalisaatioon perustuvien palvelujen kehittäminen maakuntaverkkoa hyödyntämällä Laadukas ja turvallinen elinympäristö toimivan, eheän ja vetovoimaisen elinympäristön kehittäminen arjen sujuvuuden ja asioinnin turvaaminen joustavat liikkumisen muodot sekä matkaketjut monipuolisten kulttuuri- liikunta- ja luontopalveluiden mahdollistaminen tasapainoisen yhdyskuntarakenteen suunnittelu maaseutuasumisen mahdollisuuksien ja vetovoimaisuuden parantaminen asukas- ja paikallislähtöinen kehittäminen palvelujen saavutettavuuden lisääminen mm. sähköisten ratkaisujen kehittämisellä

8 Keski-Pohjanmaan strategiset liittoumat 1 18 maakuntaa, mutta lainsäädännössä on kokoavia tavoitteita. Keski-Pohjanmaalla on toimivia palvelu-, elinkeinoja kansalaislähtöisiä yhteistyöverkostoja sekä pohjoiseen että etelään. Keski-Pohjanmaa on aktiivinen sopimuksellisen yhteistyön maakunta! 2 Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyö 1. Yhteinen ERVA-alue ja uusi Sote! 2. EU-varat, NSPA-alue 3. Liikenne ja logistiikka 4. Kaivosasiat, akkuklusteri 5. Pohjoiset hankkeet Ruotsi-Norja-Venäjä 6. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö Vaalipiirin ja L-S:n maakuntien yhteistyö: 1. Yhteinen vaalipiiri ja edunvalvonta 2. Elinkeinoelämän 2-kieliset verkostot 3. ELY-, logistiikka- ja valtionhallinnon yhteistyö 4. Pohjoismaiset KV-verkostot 5. Korkeakoulu- ja kaupunkipolitiikat 6. Alueellinen kasvupalveluyhteistyö KOKs-PIEs Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen, Kuntaliitto 8

9 Maakunnallinen näkökulma 9

10 Vientirannikon kasvukäytävä (saavutettavuus) Elinvoiman vahva toteutunut kehitys (bkt, työllisyys, TKI) Positiiviset kehitysennusteet (toimialat, väestö, ikärakenne) Keskuskaupunkien vahvistuminen ja kilpailu - Tarvitseeko Kokkola Pietarsaaren kumppaniksi?

11 Keski-Pohjanmaan työllisyysaste Manner- Suomen korkein

12 Keski-Pohjanmaan matkailun kasvuluvut maan alhaisimmat (-7,3%) Houkuttelevuus? Kehittämispanokset? Kansainvälisyys! Käynnistettävä uutta mittavaa kehittämistä vetovoiman ja matkailun kehittämiseksi!

13 BIOLAAKSO Hankkeita EU-ohjelmakaudella Kokonaisarvo n. 38 milj., Biolaakson alueen osuus n. 20 milj. ( ) AnimalSense Bioarvolanta Kestävä Turkiseläin TurkisTeho RAKET Bio Toholampi Arvopilotti Toholammin Industry biojalostamo FOBIA Nordic koevaihe Hakkuutähteen BioHub ja hakkeen Fenix Future possibilities for CLT Smart WPC Puutuotealan kasvuhanke Kotieläintiloille kilpailukykyä bioturvallisuudesta Maaseudun asukk. energiatietoisuuden edistäminen OmaNauta Agribisnes II VISKURI Biolaakso II Ajantasalla Lihatilan talous Biojalostuksen arvoketjut Osaava Biolaakso Pohjavesien mallinnus Toimiva Biolaakso Yrittävä Biolaakso FutureFOXstudio PaikuGL Myötätuulta tuottajalle Hyvinvoiva Biolaakso GreenCare koulutusmalli Aura livskraft BIOPRO Bioraff Botnia Aura utbildnings -modul Biotalouden liiketoimintakärjet Motit liikkeelle Reittien ja matkailupalvelujen K-P Sulfa2 KISS Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin MetalRec LIAK UHMA uhanalainen maaseudun luonto K-P:n metsälogistiikka Maaseutuyritys2020 Metsäpalvelumarkkinat uudistuvat ADCHEM LECo SAOSTUS Kolmen vyyhti PREBIO Kemiall saostus AOPI Renepro PRECHEM Active Energy Geo- Sorbents EVAKOT Kaivo- Mitta Akkuklusteri ja KV-tason teollis verkostot uusi mahdollisuus Lähde: Ritva Jaakkola ja Tiina Ylä-Kero 2017/Biolaakso II -hanke

14 Keski-Pohjanmaan alueelliset EU- ja kansalliset kehittämisvarat ohjelmakaudella Alueelliset EU-varat EU+valtio (milj. ) Lisätietoa Kestävää kasvua ja työtä Suomen 59,84 EAKR, ESR ja valtio rakennerahasto-ohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) 39,0 Arvio K-P:lle koko ohjelmakauden aikana kohdistuvasta rahoituksesta. Maataloustukirahasto/viljelijätuet 399,0 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 0,42 Valtakunnallinen, ei maakunnallisesti korvamerkittyjä varoja. Arvio K-P:lle koko ohjelmakauden aikana kohdistuvasta rahoituksesta. Yhteensä 498,26 Kansalliset aluekehittämisvarat Valtion rahoitus Lisätietoa Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) 0,61 Rahoitusta saatu vuosina Kansalliset yritysten kehittämisavustukset 0,34 K-P:lle vuosina kohdistunut rahoitus Yhteensä 0,95 Muut alueelle kohdentuneet kansalliset varat Business Finlandin (aik. Tekes) myöntämä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus Lisätietoja 8,88 Sisältää sekä yrityksille että julkisille tahoille myönnetyn rahoituksen vuosina Finnvera selvitetään Finnpro selvitetään Alueellinen kuljetustuki 1,00 Arvio vuosina KP:lle kohdistuvasta tuesta Yhteensä Maakunnallinen näkökulma 14

15 Teemme yhdessä uutta maakuntaa #meidänkeskipohjanmaa Maakunnallinen näkökulma 15

16 Kriittiset onnistumistekijät (TOP6) 1. Järjestäjä - tuottaja Järjestäminen, tuotanto, palvelurakenteet, kehittäminen ja tietorakenteet 2. Strategia, organisaatio ja organisoinnit Maakuntastrategia, palvelulupaus ja osastrategiat Poliittinen ja viranhaltijaorganisaatio sekä konserniohjaus, säännöt ja toimivallat Osallisuus ja kumppanuusyhteistyö 3. Budjetti ja budjetointi Resurssit , JTS-neuvottelut, infra, ICT, BUDJETTI 2020 Yhteiset resurssit maakuntien ja keskuskaupungin kesken (vai ittekö tehdään?) 4. Henkilöstö Maakuntiin siirtyy yli hlöä, mutta valinnanvapaus siirtää sotehenkilöstöstä jopa 20% markkinoille ( työntekijää). 5. Tiedotus ja viestintä Maakuntalaiset, kumppanit ja henkilöstö (YT) tarvitsevat oikeaa tietoa. Maakuntavaalit tulossa mikä on maakunta ja mitä se tekee? 6. Yhteinen toimeenpano ja yhteistyörakenteet Lainsäädäntö, ministeriöiden ohjaus ja muutosverkostot. Valtakunnallinen vs. maakunta, yhtiörakenteet, ICT. Yhteistyö maakunnan sisällä (kunnat, toimijat) ja maakuntien välillä

17 TOTEU- TUS Maakuntalaki 35, 103 ; Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 14, 15 Strategiakello Visio- ja arvopaja Kokkolan kaupungintalo Nykytila ja taustakuvaus, ohjeet muutosjohtajille Luonnoksen viimeistely Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntastrategian 4/2019 SWOT-työpaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius SWOTkysely Muutosjohtajien strategiatyöryhmät työskentelevät 10/2017-5/2018, Benchmarking 12/2017 Luonnoksen käsittely maakuntavaltuustossa 1-3/2019 OSALLISTAMINEN JA TIEDOTTAMINEN Strategisten päätavoitteiden työpaja ALKEkeskustelu, JTSneuvottelu Tilannekuva / JTS Valmistelutyö 1-5/2018 Tavoite- ja sidosryhmäseminaari Luonnoksen käsittely VATE & poliittinen! seurantaryhmä 9-12/2018 Kokoaminen, kirjoittaminen ja Tilannekatsaus strategiaryhmille 6/2018 muokkaus 8-12/

18 Keski-Pohjanmaan alueelliset EU- ja kansalliset kehittämisvarat ohjelmakaudella Maakunnallinen näkökulma 18

19 Rahoitus Maakunnallinen näkökulma 19

20 SWOT Aluekehitys ja elinvoimaisuus (12/2017) VAHVUUDET vahvistetaan edelleen Elinvoimainen maaseutu Monipuolinen elinkeinorakenne Vahva kemian osaamiskokonaisuus Koulutusyhteistyö, alueelliset koulutuspolut MAHDOLLISUUDET hyödynnetään tehokkaasti Monipuolinen elinkeinoelämä Profiloituminen vahvuuksiin Nuori ikärakenne Modernit tutkimus-, oppimis- ja kehitysympäristöt HEIKKOUDET pyritään poistamaan Nuorten poismuutto Pääomien puute Osaamisvaje taloudellisten resurssien hankintaan Osaavan työvoiman puute UHAT pyritään torjumaan/sopeutumaan Resurssien riittävyys (rahat, henkilöstö, pääoma, osaaminen) Kasvuyritysten ja osaavan työvoiman pako Maakuntavaltuustossa omaa kyläpolitiikkaa Pärjääminen kilpailussa muiden alueiden kanssa 20

21 SWOT Maakuntaorganisaation hallinto ja prosessit (12/2017) VAHVUUDET vahvistetaan edelleen Pieni maakunta (ketteryys) Yhteinen, aito tahtotila luoda omaa maakuntaa Maakuntaorganisaation suunnittelu jo pitkällä Suunnittelu, päätöksenteko ja palvelut yhdessä organisaatiossa MAHDOLLISUUDET hyödynnetään tehokkaasti Lähipalvelut ja palvelujen saavutettavuuteen uudenlaiset ratkaisut Digitaalisten palvelujen kehittäminen Maakuntaorganisaation järjestämisessä mahdollisuus yhteistyöhön ja verkostoitumiseen Yritysten toimintaedellytysten ketterä huomioiminen (mm. kaavoitus) HEIKKOUDET pyritään poistamaan Pieni organisaatio, rajallinen osaaminen Epätietoisuus prosesseista ja hallinnosta Pitäydytään kiinni vanhoissa toimintatavoissa Resurssien niukkuus verrattuna lakisääteisiin tehtäviin UHAT pyritään torjumaan/sopeutumaan Ei kyetä uudistamaan organisaatiomalleja ja toimintaprosesseja Vastakkainasettelu Kokkolan ja maakunnan kuntien välillä Muutosvastarinta Palvelut sementoidaan, reviiriajattelu 21

22 K-P Maakuntavirasto järjestäjänä ja viranomaistehtävien toteuttajana, suunnittelupohja 0.3, Maakuntajohtaja Johtoryhmä KONSERNIHALLINTO JÄRJESTÄMINEN, STRATEGINEN PALVELUOHJAUS JA KEHITTÄMINEN Aluekehitys Aluekehitys ja kasvupalvelut Alueiden käytön palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Maaseutupalvelut Ympäristöterveydenhuolto Pelastus ja turvallisuus

23 Uuden maakunnan kehittämisen prosessit (sisäinen/ulkoinen) Monialainen kehittäminen (oma/alue): - Osallisuus ja HYTE - Identiteetti, kulttuuri ja liikunta - Kansainvälisyys - Tilastot, tutkimus ja ennakointi - Digitaalisuus - Turvallisuus ja varautuminen Maakuntajohtaja, konserniohjaus ja muu virkajohto Konsernin oma toiminta - maakuntastrategia Hallinto-, talous-, toimitilat ja muut tukipalvelut Alueellinen toiminta - maakuntaohjelma Valtio, kunnat, maakunnat ja palvelukeskukset Järjestäminen Kumppanit Tuotanto ja toimialat Oma monialainen kehittäminen Viestintä Markkinat, työvoimatarve EU, kansallinen, alueen TKI, ennakointi, tilastointi Alueviestintä ja vetovoima Henkilöstö Koulutus, työhyvinvointi Kansallinen muutoksen ja toimenpanon ohjaus

24 Kehityksen haasteita Alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen Työpaikat, julkiset palvelut (sote, koulutus ym.), kulttuuri, liikunta - ja harrastustoiminta.. Yritysten kasvun edellytysten varmistaminen Osaava työvoima, kasvua tukevat palvelut, infra ja yksityinen/julkinen rahoitus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen vähäisyys Pien- ja pk-yritysvaltainen elinkeinorakenne Nuorten hakeutuminen yliopistokaupunkeihin ja jääminen sinne Yliopistollisen koulutuksen vähäinen tarjonta Saavutettavuus Alempi tieverkosto, satamainvestointi, lentokenttä, tietoverkot ja sähköiset palvelut Maakunnallinen näkökulma 24

25 Mitkä ovat aluekehityksen ja alueen kehittämisen TOP-tavoitteet jatkossa? Osaamisklustereiden ja verkostojen jatkuva vahvistaminen Kansainvälisyys Korkeatasoisen osaamisen vahvistaminen Yritysyhteistyö ja elinkeinotoimintaa tukeva tutkimus Koulutustarjonta Elinolot ja palvelut Alueen vetovoima ja palvelujärjestelmän kilpailukyky Julkisen infran kilpailukyky Asuminen ja ympäristö Uusi maakunta: jääkö tuloksellinen keskipohjalainen elinkeinoja osaamislähtöinen aluekehittäminen soten ja säästöjen jalkoihin? JTS, alke-tilannekuva ja uusi MAKO! Alueen strategioiden integraatio! Alueen kehittämisen kokonaisuus K-P maakunnan kehittämisessä!