Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtamisjärjestelmän sertifiointi
|
|
- Yrjö Halttunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtamisjärjestelmän sertifiointi ISO 9001 ISO ISO Kiwa Inspecta Trust Quality Progress
2 Yleistä Sisällys Yleistä 2 Tietääkö SOTE-päättäjä mitä sertifiointi on? Me selvitimme. 3 Viitekehyksen valinnalla on ISO merkitys 5 ISO-sertifioinnin edut 6 ISO standardit puhuvat samaa kieltä 6 ISO-standardit luovat laatua SOTE alalla ISO 9001 ja ISO ISO ISO ISO KYS on kansainvälisesti johtamisjärjestelmänsä sertifioinut yliopistosairaala 9 Vaalijalan pitkäjänteinen laatutyö toi tulosta 11 HUS-tietohallinto saavutti ISO 9001-sertifikaatin 13 Miksi Kiwa Inspecta? 14 Yhteystiedot 15 Sosiaali- ja terveysalalla (sote) työskentelee 17% Suomessa työssäkäyvistä 2014 vuoden lopussa eli n henkeä. Vaikka muilla aloilla laatujärjestelmien sertifiointi on tunnettua, sote-toimialalla sertifiointia on vielä suhteellisen vähän. Laadun sertifioimatonta kehittämistä on kuitenkin tehty systemaattisesti usean vuoden. Sertifiointi lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä mahdollistaa toimintojen vertailtavuuden. Uusi hallituksen eteenpäin viemä toimintamalli on muuttamassa koko sote-toimialaa ja tätä kautta myös laadun arviointi, auditointi ja sertifioinnit tulevat nousemaan keskeiseen asemaan. Oleellista huomioitavaa viitekehyksen valinnassa Kustannukset Järjestelmien kustannuksiin vaikuttaa organisaation henkilöstömäärä ja liikevaihto sekä mahdollinen tietojärjestelmäsovellus tai edellytettävät koulutukset. Käyttöoikeusmaksut viitekehyksissä, joissa on käytössä jokin tietojärjestelmä tai sovellus Onko viitekehyksellä useampia toimijoita Suomessa mahdollisuus aitoon hintakilpailuun Varsinkin isoissa organisaatioissa on suositeltavaa valita viitekehys, jonka käyttö on mahdollista eri toimialoilla/palveluissa (muidenkin kuin sosiaali- ja terveydenhuolto) Tästä esitteestä löydät lisätietoa johtamisjärjestelmän sertifioinnista, viitekehyksistä sekä asiakastarinoita sosiaali- ja terveydenhoidon alalta, missä johtamisjärjestelmän sertifiointi on tehty onnistuneesti toimialaperehtyneen paveluntarjoajan kanssa. Annan mielelläni lisätietoja ja keskutelen kanssasi sertifiointiin liittyvistä kysymyksistä. Ulla Tikkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon pääarvioija, tuotepäällikkö, TtM Inspecta Sertifiointi Oy Matkapuhelin: ulla.tikkanen@inspecta.com
3 Tietääkö SOTE-päättäjä, mitä sertifiointi on? Me selvitimme. Niin kutsutussa palveluntuottajalaissa säädetään oikeudesta tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Mutta miten sote-päättäjien mielestä laatua mitataan ja miten sen voi osoittaa? Onko sertifioidusta laadunhallintajärjestelmästä heidän mielestään hyötyä? Julkisia sote-palveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys ja ammatinharjoittaja sekä yhdistys, osuuskunta, säätiö tai muu yhteisö. Vuodesta 2019 alkaen sote-palveluja maakunnille voivat todennäköisesti tuottaa lakimuutoksen myötä myös yksityiset toimijat. Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on täytettävä perusvaatimukset voidakseen päästä tuottajarekisteriin (palveluntuottajalaki) mutta maakunnat voivat edellyttää tuottajilta myös lisävaatimuksia (valinnanvapauslaki) eli viranomaisen tekemää ennakkotarkastusta. Ennakkotarkastusta ei tarvita, jos tuottajalla olisi sertifioitu laadunhallintajärjestelmä. Kiwa Inspecta tilasi pienimuotoisen, sote-, kuntayhtymä-, muutos ja maakuntajohtajille (ryhmä 1) sekä maakuntavaltuuston/-hallituksen jäsenille ja muutosten valmisteluryhmissä työskenteleville (ryhmä 2) osoitetun, puhelinhaastatteluin toteutetun selvityksen. Vastaajia oli kaikkiaan vajaa 50 henkeä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle on tarjolla useita erilaisia laatujohtamisen viitekehyksiä kuten CAF, EFQM, ISO ja SHQS. Suurin osa vastaajista (74 %) osasikin mainita jonkin laatustandardin tai laadun viitekehyksen, joista yleisimmät (70 %) olivat kansainväliset ISO-standardit. Laadukkaan johtamisen mittareina vastaajat mainitsivat kuitenkin yleisimmin yksittäiset henkilöstö- ja asiakaskyselyt sekä talous- ja tulosmittarit. Johdonmukaisen laatujärjestelmän käytön mainitsi vain muutama ja reklamaatioita ei maininnut kukaan. Suurimpina haasteina sote-palveluiden laadun arvioinnissa pidettiin mm. tiedonsaantia yleisesti, laadun seuraamista sekä standardien ja laatukriteereiden puutetta organisaatioiden käytössä. Toimintaprosessien erinäistä itsearviointia tehdään 64 %:ssa vastanneista organisaatioista mutta vain 23 %:lla on systemaattinen toiminta- tai laatujärjestelmä(malli) käytössään. Tulosten valossa johtamisjärjestelmien rakentaminen hyväksi havaittujen laatuviitekehysten mukaisesti olisi vastaus moniin sote-päättäjien kokemiin haasteisiin. Laatujärjestelmät auttavat palvelujen laadun arviointia ja mittausta sekä kehittämistä systemaattisesti. Suurimmat haasteet sote-laadussa Mitkä ovat oman roolisi suurimmat haasteet sote-laadussa?* (% vastaajista) Toteutuminen yleensä / integraation onnistuminen Tiedon saanti / epävarmuus Standardien ja laatukriteerien puute / laadun seuraaminen Palvelujen saatavuus / kustannukset Miten johtamisen laaatua voi mitata Miten mielestäsi johtamisen laatua voi mitata?* (% vastaajista) Henkilöstökyselyt Talous- / tulosmittarit Seuranta / mittarut /kyselyt yleensä Asiakastyytyväisyyskyselyt Henkilöstön toimintakyky Uudistuksen ja siihen liittyvien asioiden ymmärtäminen Johtaminen Kaikki N=44 Ensisijaiset N=18 Toissijaiset N=26 Organisaation / palveluiden toimivuus Johdon kyselyt Laatujärjestelmät Kaikki N=44 Ensisijaiset N=18 Toissijaiset N=26 Ei mikään / EOS Ei mitenkään / EOS * Kysymys esitettiin avoimena kysymyksenä, josta on luokiteltu vastausten teemat graafiin * Kysymys esitettiin avoimena kysymyksenä, josta on luokiteltu vastausten teemat graafiin
4 Viitekehyksen valinnalla on ISO merkitys! Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja tuottavien toimijoiden toiminnassa laadukkailla johtamisjärjestelmillä on ISO merkitys. Tämän tueksi kansainvälinen standardoimisjärjestö ISO tarjoaakin lukuisia standardeja kuten ISO 9001, ISO 13485, EN ja niin edelleen. Sertifiointi onkin tullut alan toimijoille hyvin ajankohtaiseksi ainakin sairaaloita ja vaativia sosiaalipalveluja tuottavia yksiköitä koskevan keskustelun ja mahdollisesti tulevaisuudessa velvoittavan sertifiointivelvollisuuden myötä. Kiwa Inspecta tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksille monia ISO-standardin mukaisia auditointeja, sillä ISO-standardien mukaisesti rakennetut johtamisjärjestelmät edustavat parhaiten kansainvälisesti todettua laatutasoa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle on tarjolla muitakin erilaisia laatujohtamisen viitekehyksiä kuten CAF, EFQM ja SHQS, joita vasten sertifiointi voidaan suorittaa. ISO -sertifioinnin edut Tukee organisaatiota toiminnan ja prosessien jatkuvassa kehittämisessä Auttaa vastaamaan asiakkaiden laatuodotuksiin ISO -standardit on tunnustettu kaikkialla maailmassa: auttaa kansainvälisessä kilpailussa Kolmannen osapuolen antama pätevä todiste, joka osoittaa yrityksesi ponnistelevan laadun puolesta Parantaa henkilöstön osallistumista, motivaatiota ja tietoisuutta asiakastarpeista sekä selkeyttää vastuunjakoa Parantaa riskienhallintaa Työkalu toimittajasuhteiden kehittämisessä Tukee yrityskuvan rakentamisessa, oikeus käyttää sertifiointimerkkiä mm. markkinointiviestinnässä Viitekehys Hyvää Huomioitavaa CAF Julkishallintofokus. Ei edellytä erillisen IT-järjestelmän / ohjelmiston käyttöä. EFQM Yksinkertainen toimintatapa Ei edellytä erillisen IT-järjestelmän / ohjelmiston käyttöä. ISO 9001 Ei sidottu yhteen toimijaan. Usea sertifioija Suomessa ja lisäksi useita riippumattomia kouluttajia ja konsultteja. Mahdollisuus hyödyntää terveyden-huoltoalan EN standardia sekä mahdollisuus yhdistää muihin ISO-sertifiointeihin (terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sertifiointi, tietoturvallisuus, ympäristö, työterveys ja -turvallisuus). Tunnettuus (myös kansainvälisesti) Ei edellytä erillisen IT-järjestelmän / ohjelmiston käyttöä. Maailmanlaajuisesti sote-toimialalle on myönnetty yli 1,1 miljoonaa ISO-sertifikaattia. SHQS Sisältää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lainsäädännön ja ohjeita sekä valtakunnalliset suositukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lisämaksusta saatavissa toimintaa tukevia aineistoja (esim. automaattinen rikosrekisteri). Ei sisällä kriteeristöjä. Ei valintamahdollisuutta arviointiyrityksessä. Ei sote-toimialaan liittyvää omaa materiaalia. Johtamisjärjestelmän sertifioiminen ISO-standardia vasten vaatii laadun jatkuvaa kehittämistä ja uudelleenarviointia. Tunnistettujen kehityskohteiden eteen on täytynyt tehdä kehitystyötä, jotta standardin vaatimusten täyttäminen voidaan varmentaa vuodesta toiseen. Ainoastaan yksi SHQS-arviontiyritys Suomessa, ei valinta- tai kilpailutusmahdollisuutta arviointiyrityksessä. Vaatii Laatuportti-järjestelmän käyttöönoton (käyttöoikeusmaksut). ISO-standardit puhuvat samaa kieltä keskenään ISO 9001on yhteensopiva muiden ISO-johtamisjärjestelmästandardien, kuten ISO (Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet), ISO (ympäristö), ISO (energiatehokkuus) kanssa. Tämä helpottaa integraatiota silloin, kun päädytään ottamaan ISO-standardi johtamisen työkaluksi myös laajemmin. Ota Yhteyttä ja kysy lisää Ulla Tikkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon pääarvioija, tuotepäällikkö, TtM Inspecta Sertifiointi Oy Matkapuhelin: ulla.tikkanen@inspecta.com Kaikki käytössä olevat ISO-järjestelmät voidaan arvioida ja sertifioidan joko erikseen tai samanaikaisesti. Näin Kiwa Inspectan sertifiointipalveluita laajemmin käyttävät yritykset voivat nauttia maksimaalisesta hyödystä arvioinneissa.
5 ISO standardit luovat laatua SOTE-alalla ISO 9001 ja ISO Laatujärjestelmä Laatujärjestelmä on oleellinen tekijä organisaation menestyksessä: laatujärjestelmä auttaa analysoimaan organisaation omat prosessit ja asiakastarpeet, ja tukee näin tavoitteiden saavuttamisessa. Laatujärjestelmienkin laatu kuitenkin vaihtelee. Kiwa Inspectan myöntämä ISO 9001 laatujärjestelmän sertifikaatti on luotettava todistus, joka osoittaa yrityksen toimivan asiakaslähtöisesti ja järjestelmällisesti laadun kehittämisessä. ISO 9001 on maailman tunnetuin standardi ja käytetyin johtamismalli, joka perustuu jatkuvan parantamisen filosofiaan. Siksi standardi toimii erinomaisena työkaluna liiketoiminnan, prosessien (mm. työskentelytavat, päätöksentekomallit ja vastuunjako) ja johtamisen kehittämisessä. ISO standardi soveltuu kaikenkokoisille organisaatioille ja kaikille toimialoilla. ISO on toimialaspesifi laatustandardi sosiaali- ja terveydenhuollon alalle. Sisällöltään sen vastaa ISO standardia. Riippumattoman asiantuntijan toteuttamat vuosittaiset auditoinnit tukevat toimintatapojen jatkuvassa parantamisessa ja pitävät ISO 9001 ja ISO laatujärjestelmän sertifikaatin voimassa. Arvioijillamme on pitkä kokemus kansainvälisten standardien soveltamisesta ja SO- TE-toimialalta. Kiwa Inspectan sertifioima ISO laatujärjestelmä voidaan integroida osaksi yrityksen olemassa olevaa toimintajärjestelmää. ISO Medical Devices Lääkinnälliset laitteet eli terveydenhuollon tarvikkeet ja laitteet ovat ihmisten hoitamisessa tai sairauksien diagnooseissa tärkeässä osassa. Näihin sisältyvät terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja ohjelmistot, joilla on kaikilla merkittävä vaikutus potilaan turvallisuuteen ja riskien hallintaan terveydenhuollossa. ISO standardiin perustuva laadunhallinnan johtamisjärjestelmä auttaa terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistajia ja käyttäjiä vähentämään riskiä ja parantamaan luotettavuutta. ISO on maailmanlaajuisesti laajimmin käytetty johtamisjärjestelmästandardi terveydenhuollon laitteille ja tarvikkeille. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden menestyksekäs suunnittelu ja tuotanto edellyttää laadun johtamisjärjestelmää perustuen ISO 13485:een. ISO Työterveys- ja työturvallisuus ISO standardi on kansainvälinen työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä, joka antaa järjestelmällisen kansainvälisesti todennetun turvallisuusjohtamisen viitekehyksen. Standardin mallin avulla voidaan kehittää yrityksen turvallisuuskulttuuria sekä vähentää tapaturmia ja sairauspoissaoloja. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän toteuttaminen ei Suomessa ole lakisääteistä kuten joissakin muissa valtioissa, mutta yritysten on yhä enenevissä määrin raportoitava työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä tietoja sidosryhmilleen. ISO edellyttää, että organisaatio tunnistaa ja noudattaa tarkoituksenmukaisia työterveys- ja työturvallisuussäädöksiä sekä muita vaatimuksia, mistä on yritykselle tunnistettavasti apua. ISO Ympäristöjärjestelmä Ympäristösertifikaatti ISO tarjoaa työkaluja jatkuvaan parantamiseen ja kertoo sidosryhmille vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöasioihin. Vastuullisuus ja turvallisuus ovat merkittäviä asioita liiketoiminnalle, ja ympäristöstä huolehtiminen kilpailuetuna korostuu jatkuvasti. Esimerkiksi raakamateriaalien tehokas hyödyntäminen ja energian säästäminen on sekä hyväksi ympäristölle että pienentää kustannuksia. ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä auttaa parantamaan organisaation prosesseja ja käytäntöjä; Ympäristösertifikaatin saamiseksi yrityksen tulee noudattaa lainsäädäntöä, tunnistaa organisaation aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä asettaa päämääriä ja tavoitteita ympäristövaikutusten pienentämiseksi. ISO sertifiointi tukee yritystä ympäristöasioiden pitkäjänteisessä hoidossa ja vastuiden ja valtuuksien selkeässä määrittelyssä. Lisäksi sen avulla voidaan kasvattaa henkilöstön ympäristöosaamista ja -tietoisuutta. ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä on valttia myös lupa-asioissa, viranomaisyhteistyössä ja markkinoinnissa.
6 KYS on kansainvälisesti johtamisjärjestelmänsä sertifioinut yliopistosairaala Mitä, jos makaisit leikkauspöydällä ja sairaalasta menisi sähköt poikki? Mitä henkilökunta tekisi? Entä mitä, jos kardiologisen osaston laite rikkoutuisi? Kuinka nopeasti uusi saataisiin paikalle? Jos jätät hoidostasi esimerkiksi hoitajalle palautetta, tiedätkö kirjataanko se ylös ja miten sekä milloin sen käsitellään? Jokainen sairaala ja terveydenhoitoalan toimija pyrkii toimimaan mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti onhan kyseessä kuitenkin ihmishenki. Silloin jos koskaan, on tosi kyseessä, jos prosessit eivät toimi korkeatasoisesti, riskeihin ei ole varauduttu tai niiden minimoimiseksi ei ole otettu käyttöön toimenpiteitä. Vaan ajat muuttuvat. Ihmiset vaihtuvat. Teknologia muokkaantuu. Vain muutos on pysyvää. Siispä myös prosessikehittämisen ja riskienarvioinnin on oltava jatkuvaa ja pitkäjänteistä. KYSissä se on juuri sitä. Ainoa laatuaan Suomessa KYS on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta ja sen toimintaa koordinoi Pohjois-Savon omistama, 19 kuntaa käsittävä kuntayhtymään. KYS vastaa noin pohjoissavolaisen erikoissairaanhoidosta ja lähes miljoonan itä- ja keskisuomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta. KYSissä työskentelee noin 4500 työntekijää. Vuoden 1990-luvun lopussa KYSin johtoryhmä huomasi, että ison sairaalan monenlaisiin käytäntöihin olisi saatava systematiikkaa. Eikä pelkästään kyssiläisten omasta näkökulmasta vaan maailmanlaajuisesti tunnistettujen laatukriteerien mukaisesti. Sairaala teki paljon sisäistä työtä ja auditoi johtamisjärjestelmänsä kansainvälisen ISO standardin mukaisesti. Neljä vuotta päätöksen jälkeen sertifikaatti oli saavutettu ensimmäinen kokoluokkansa ISO sertifioitu sairaala koko Euroopassa. Tästä on jo lähes 20 vuotta mutta sitä se on edelleen Suomessa. -KYS:n pitkäjänteinen kehitystyö kansainvälistä laatustandardia vasten näkyy mm. asiakastyytyväisyyden kehityksessä ja asiakaspalautteissa. Lääketieteen kehittämisen lisäksi myös hoitotyön kehittäminen on aktiivista. Jos sairastun työmatkalla, toivon olevani silloin Savossa, sanoo jo ensimmäisissä sairaalan auditoinneissa mukana ollut Kiwa Inspectan sopimusarvioija ja lääkärikeskus Aavan aluejohtaja Nina Lyly. KYSin auditointi on ainutlaatuinen myös auditointiprosessin näkökulmasta. -Olen tehnyt arviointeja jo 25 vuotta mutta melko harvoin näin monitahoisille ja suurikokoisille organisaatioille. Taustatyön sekä varsinaisen työn määrä tällaisessa tilauksessa on valtava, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri ja Kiwa Inspectan sopimusarvioija Juhani Lukkari. Sote kaikkien huulilla Suomessa on käyty julkista keskustelua siitä, että tulevan valinnanvapauden sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi edellyttää kunnollista laatujärjestelmää, jotta asiakas voi vertailla palveluntuottajien tuloksia. Yksi vaihtoehto tälle on maailman tunnetuin ja käytetyin johtamisjärjestelmästandardi, joka perustuu jatkuvan parantamisen filosofiaan: juurikin ISO-standardi Merkittävä asia meidän kannaltamme sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa on, että sen lisäksi, että ISO sertifiointi auttaa meitä kehittämään toimintaamme, sen myötä meidät voidaan hyväksyä suoraan palvelutuottajaksi, ilman erillistä arviointia, selittää hallintoylilääkäri Martti Kansanen. Vaikka sosiaali- ja terveysalan (sote) palveluntuottajia koskevat vaateet hakevat vielä muotoaan, tulee KYS olemaan ison loikan edellä muita sote-palvelujen tarjoajia. -KYS:llä on sertifikaatin myötä konkreettista näyttöä kansainvälisesti tunnustetusta laatujohtamisesta ja etenkin kokemusta. Prosessien hiominen on pitkä tie, selittää Mainiovireen entinen laatupäällikkö ja Kiwa Inspectan pääarvioija Ulla Tikkanen. Laadukas prosessi on näkymätön Sairaalan laatukoordinaattori Päivi Jantunen on ollut mukana KYSin laatumatkan ensi askelista lähtien. -Harva työntekijä tiedostaa, että kaikki se systematiikka ja jokapäiväisen toiminnan sujuvuus meillä on tulosta laatujärjestelmän ylläpidosta ja vuosia kestäneestä johtamisjärjestelmämme auditoinnista sekä näiden myötä tunnistettujen kehityskohteiden työstämisestä. Ennen ensimmäistä sertifikaattia meillä toteutettiin lähinnä lakisääteisiä vaatimuksia. Ei ollut esimerkiksi yhteisiä käytäntöjä kalibrointeihin eikä ohjeiden hallintaan. Mietimme joskus itsearviointia mutta prosessi olisi ollut liian raskas. Tämän ISO standardin mukaisella sertifiointiprosessilla koemme edistävämme parhaiten yhteisiä tapoja toimia, Jantunen kertoo. Vuonna 2015 johtamisjärjestelmästandardi ISO 9001:n vaatimuksia päivitettiin mm. johdon roolin, laadunhallinnan periaatteiden, palvelutuottajien ja riskilähtöisen päätöksenteon osalta. Uudet vaatimukset otettiin KYS:ssä myönteisinä vastaan. -Etenkin olemme tyytyväisiä siihen, miten ISO 9001:2015 huomioi johdon vastuun ja toimii tukena johtamisjärjestelmän kehittämisessä tämän osalta, summaa Kansanen.
7 Vaalijalan pitkäjänteinen laatutyö toi tulosta Ensimmäinen tämän kokoluokan SOTE-toimija sai ISO laatusertifikaatin Vaalijala on kuntayhtymä, jonka omistaa 33 kuntaa.sen kauaskantoinen tavoite on nyt saavutettu. Arviointi on saatettu päätökseen ja kuntayhtymä vastaanottaa ensimmäisenä tämän kokoluokan julkisena toimijana kansainvälisen ISO 9001:2015-laatusertifikaatin todisteeksi laatutyöstään. Vaalijala asetti sertifikaatin saavuttamisen tavoitteekseen jo vuonna Sertifiointiprosessi itsessään ei ole kovin pitkä prosessi. Kuntayhtymämme takana oli mittava, yli viiden vuoden prosessi toimintakäytänteiden kehittämisessä isossa organisaatiossa. Esityö itse sertifiointia varten oli siihen nähden pientä. Kun tunsimme, että olemme valmiita, kokosimme tiedot Vaalijalan yksiköistä ja henkilöstövahvuudesta. Ennen sertifiointia kokosimme auditoitavien yksiköiden yhteystiedot ja sovimme aikataulutuksen ehdotuksen mukaan, kertoo Vaalijalan laatupäällikkö Merja Jäppinen. Vaalijalan pitkäjänteinen työ ja kovat tavoitteet toimivat hyvinä esimerkkeinä muille sote-alan toimijoille. Kansainvälisen mittapuun mukaan ISO mukaista sertifiointia tavoitellessaan, Vaalijalan kuntayhtymä sai kattavan näkemyksen toimintajärjestelmänsä tilasta ja sen kehityskohteista eri toimipaikoissa. Arviointi toimii erinomaisena näyttönä maakuntauudistusten vaatimissa kehitys- ja yhtenäistämisprosesseissa, kertoo pääarvioija Ulla Tikkanen arvioinnin suorittavasta Kiwa Inspectasta. Kuntayhtymän arviointia suorittivat Tikkasen lisäksi pääarvioijat Pekka Närhi ja Paula Mikkola. Tiiminä toimiminen tuo aikatauluetuja ja näkemyksiä saadaan laajemmin. Arviointiprosessi aloitettiin viime syksyllä ennakkoarvioinnilla, jotta pystyttiin selvittämään mahdolliset kuilut nykyisen laatutason ja sertifiointitason välillä. Tämän jälkeen kuntayhtymällä oli vielä hetki aikaa muuttaa toimintatapoja ennen varsinaista arviointia, jonka ensimmäinen vaihe alkoi vuoden alussa ja toinen järjestettiin helmikuun lopulta alkaen. Sertifiointiprosessiin kuului myös palaute ja yhteenvetovaihe, jotka olivat antoisia vaiheita asiakkaan kehittymisen kannalta. Palvelukokemus oli alusta alkaen hyvä. Arviointikumppanin valinnassamme painottui Kiwa Inspectan tukevat resurssit ja kokemus sote-alan auditoinneista. Kaikissa auditointitilanteissa tuli esiin auditoijien hyvä vuorovaikutus, asiantuntijuus ja ammatillisuus. Palaute oli hyvää yksiköiden tahoilta, jännittävä tilanne muodostui oppimis- ja kehittämistilanteeksi, paljastaa Jäppinen. Pääarvioija Ulla Tikkasen mielestä sertifiointiprosessi kuvaa hyvin Vaalijalan toimintatapoja: Kun prosessi aloitettiin, se vietiin maaliin tehokkaasti aikaa hukkaamatta. Yhteistyö oli sujuvaa ja arvioijamme saivat hyvän käsityksen eri toimipisteiden yhtenäisistä toimintakäytännöistä. Arvioijamme olivat tervetulleita ja heitä suorastaan odotettiin. Voin nyt todeta, että Vaalijalan toimintajärjestelmä on huolella rakennettu ja se vastaa täysin ISO 9001 standardia. Koko organisaatiossa vallitsee intohimoinen kehittämisen henki johdosta rivityöntekijöihin. Voin suositella sertifiointiprosessia kaikille yrityksille ja yhteisöille. Ulkopuolisen auditoijan arviointi vahvistaa omia näkemyksiä ja tuo esiin kehittämisideoita. Tavoitteenani on ollut, että laatu ei ole mitään erillistä vaan kuuluu jokaisen työntekijän normaaliin työhön, sertifiointiprosessi lisäsi tietoisuutta asioista. Henkilöstö on tehnyt paljon työtä ja johtamisprosessi on jäntevöitynyt, kertoo Jäppinen. Arviointipalvelun hankintaan osallistuivat laatupäällikkö Jäppisen lisäksi kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Itse auditointiprosessiin osallistui johtoryhmä, yksikkötasolla yksiköiden esimiehet ja henkilöstö tilanteen mukaan, sektorijohtajat pääsääntöisesti, laatupäällikkö muutamassa yksikössä. Arviointeja tehtiin mm. Nenonpellossa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Kangasniemellä ja Varkaudessa. Johtamisjärjestelmän sertifiointi on prosessi, jossa yritys tai organisaatio hakee ulkopuolisen tahon, sertifioijan, tekemän auditoinnin kautta todistusta ko. järjestelmän standardinmukaisuudesta. Tällöin sertifioija varmistaa, että organisaation laadunhallinta vastaa standardivaatimuksia ja että käytännössä toimitaan niiden mukaisesti. ISO standardin perusrakenteeseen kuuluvat vaatimukset ja arviointi johdon vastuusta, resurssien hallinnasta, prosessien hallinnasta ja mittaamisesta, analysoinnista ja kehittämisestä (auditointi, prosessien valvonta, jatkuva parantaminen). Lisäksi prosessissa tuodaan esiin riskejä ja kehityskohteita joiden avulla organisaatio/yritys voi tehostaa ja parantaa toimintaansa.
8 HUS-tietohallinto saavutti ISO 9001-sertifikaatin - seuraavana vuorossa ISO HUS-Tietohallinto on noin 350 ammattilaisen tietotekniikan asiantuntija-, käyttö-, ylläpito- ja tukipalveluita tarjoava tulosalue, joka on jo vuosia aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ja tavoitteellisesti rakentanut laadunhallintajärjestelmäänsä. Keskeisiä elementtejä laadunhallinnassa on ollut johtamisen ja prosessimaisen toiminnan kehittäminen. Kevättalvella 2018 organisaatio sai kansainvälisesti tunnustetun sertifikaatin laadunhallintajärjestelmälleen, joka on laadittu ISO 9001:2015 -standardin periaatteiden mukainen. Päätös kansainvälisen sertifioinnin hakemisesta syntyi tarpeesta osoittaa puolueettomasti, että yhteisten toimintatapojen ja prosessien hiomiseksi on tehty paljon töitä. Toimintaprosessien ja johtamisjärjestelmän laadun koetus ovat olennaisia etenkin kovien muutospaineiden kourissa olevalla sosiaali- ja terveysalalla (sote). HUS-Tietohallinnossa on rakennettu toimintaprosessit kuntoon niin, että sillä ei ole väliä kuka tekee ja missä kaikkia ohjaavat samat, parhaaksi todetut käytänteet kertoo HUS-Tietohallinnon laatupäällikkö Maisa Lukander. Vaikka uusia toimijoita tulisi HUS:n piiriin, niin meillä on selvät sävelet siitä, miten otamme näitä uusia asiakkuuksia haltuun ja miten varmistamme palvelun laadun. Tietohallinnossa haluttiin ottaa käyttöön juuri kansainvälisen ISO-organisaation laatustandardin mukainen järjestelmäauditointi, koska se keskittyy johtamiseen ja riskienhallintaan toimialariippumattomasti. Teemme jatkuvasti riskienhallintaa, mutta sitä tulee myös johtaa, Lukander selittää. Lisäksi ISO standardi tuo synergiaetuja ja tukee nimenomaan IT-palveluiden hallintaan kehitettyä ISO standardia, joka organisaatiolla on kunnianhimoisesti tähtäimessään. Standardia tukevia ITIL-käytäntöjä (Information Technology Infrastructure Library) HUS-Tietohallinnossa onkin jo hyödynnetty pitkään. Arjen työssä johtamisjärjestelmän kehittäminen auditoinnin kautta on näkynyt jo niin, että ATKavun tuki- ja palvelupyyntöjen keskimääräinen vastausaika on lyhentynyt ja projektien laatu parantunut. Olen innostunut, sillä maakuntahallinnossa tietohallintopalveluiden osuus muodostaa noin 75 % ostoista ja tällainen toimittajan laadun kypsyystason todentaminen herättää luottamusta, kuvaa HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén. HUS toimii tärkeässä isojen toimijoiden verkostossa, jossa ensisijaista on kyetä osoittamaan objektiivisesti toimintaprosessien kunto. Suomen suurimmassa terveydenhuolto-organisaatiossa, jossa tuhansia ihmisiä hoidetaan vaikeiden sairauksien kanssa joka päivä, ICTasiat kytkeytyvät melkeinpä kaikkeen. HUS:ssa työasemien määrä on noin ja eri järjestelmiä noin 800. Tällaisessa toimintaympäristössä meille on erittäin arvokasta, että voimme näyttää ulkopuolisen auditoinnin myötä ICT-yksikölle saamamme kansainvälisen standardin mukaisen tunnustuksen, toteaa toimitusjohtaja Lindén. Standardointiprosessi on kehittynyt paljon mutkikkaan terminologian osalta ja ainakin Kiwa Inspectan auditoijat puhuivat täysin meidän kieltämme. Lähtökohtana ei ollut se, mitä standardissa lukee vaan se, miten sitä luetaan, Lukander esittää. Monisatapäisestä henkilökunnasta mukana auditointihaastatteluissa oli yli kuudesosa eli n. 60 henkeä. Antoisinta koko prosessissa oli nähdä, kun henkilökunta ymmärsi sen tarkoituksen. Tietyssä taitekohteessa henkilöstö alkoi nähdä kehitystyönsä saavutuksia ja inspiroitui vielä tiukemmin sitoutumaan prosessimuutoksiin. Henkilöstömme on se voimavara, jolla sertifiointi on saatu aikaiseksi, HUS-Tietohallinnon johtaja Pertti Mäkelä kertoo. Miksi Kiwa Inspecta? Luotettavuus, laatu ja kehitys Kiwa Inspecta on Pohjois-Euroopan johtava tarkastus-, testaus-, sertifiointi-, konsultointija koulutusalan palveluyritys. Kiwa Inspectan toiminnan selkäranka ovat luotettavuus, laatu ja kehitys (Trust,Quality and Progress), jotka ohjaavat päivittäistä tekemistämme. Palvelumme ehdoton ydin on luotettava asiakaskokemus. Osaaminen ja näkemus perustuu vankkaan toimialaosaamiseen Osallistumme aktiivisesti ja monialaisesti turvallisen huomisen ja vastuullisen tulevaisuuden rakentamiseen yhteiskunnassa. Toimintamme perustuu motivoituneeseen ja alansa huippuhenkilöstöön. Meille jokaiselle on selvää vaikutuksemme ja vastuumme toimessamme alan asiantuntijana. Inspecta Sertifioinnilla on pelkästään Suomessa liki 100 arvioijaa. Inspecta Sertifiointi Oy on FINAS:n akkreditoima Akkreditoitu sertifiointiorganisaatio on puolueeton ja sertifioinnin kohteesta riippumaton kolmannen osapuolen toimija, joila tulee olla kansainvälisissä standardeissa määritelty pätevyys ja muut edellytykset toimintaansa varten. FINAS (Finnish Accreditation Service) valvoo akkreditoidun arviointilaitoksen toimintaa. Akkreditoinnilla Inspecta Sertifiointi osoittaa pätevyyden kunkin standardin mukaiselle sertifioinnille ja siten rakentaa luottamusta puolueettomana kolmannen osapuolen arvioijana. Oikeat ratkaisut ja palvelutuotteet Kiwa Inspecta tarjoaa kattavan valikoiman johtamisjärjestelmäsertifiointeja. Sertifiointipalveluiden lisäksi Kiwa Inspecta tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle myös erilaisia tarkastus- ja tutkimuspalveluita: Kalibrointipalvelut Autoklaavien ja painelaitteiden tarkastukset Puhdastilamittaukset Kiinteistöjen kuntoarviot ja elinkaari Talotekniset kuntotutkimukset Sisäilmatutkimukset Palo- ja sammutuslaitteistojen tarkastukset Hissi- ja nosto-ovitarkastukset Ota yhteyttä ja kysy lisää Ulla Tikkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon pääarvioija, tuotepäällikkö, TtM Inspecta Sertifiointi Oy P ulla.tikkanen@inspecta.com
9 Inspecta Sertifiointi Oy Ulla Tikkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotepäällikkö, pääarvioija Puh Kiwa Inspecta asiakaspalvelu:
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotKysely sote-päättäjille sertifioinnista Kiwa Inspecta 2018
Kysely sote-päättäjille sertifioinnista Kiwa Inspecta 218 Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Vastaajarakenne 4 Yhteenveto 5 Suurimmat haasteet sote-laadussa Miten johtamisen laatua voi mitata 7 Toiminta-
LisätiedotOHSAS vs. ISO mikä muuttuu?
OHSAS 18001 vs. ISO 45001 mikä muuttuu? Kiwa Inspecta Sini Ahlgren HSEQ-tuotepäällikkö 12.9.2018 Trust Quality Progress OHSAS 18001 vaihtuu ISO 45001 standardiksi ISO 45001: Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät.
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi
Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi Kiwa Rima Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Mitä hyvä yritysturvallisuuden johtaminen on? Turvallisuuden johtaminen on tavoitteellista ja liiketoimintaa
LisätiedotLaatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa
LisätiedotInspectan palvelutarjonta HSE-toimintojen sertifioinnissa ja arvioinnissa Tuomme läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta HSE-johtamiskäytäntöihinne
Inspectan palvelutarjonta HSE-toimintojen sertifioinnissa ja arvioinnissa Tuomme läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta HSE-johtamiskäytäntöihinne Tomi Kasurinen, Inspecta Sertifiointi Oy, Liiketoimintajohtaja
LisätiedotLuotain-arviointi. Nykytila-arvio toiminnan osa-alueesta. Trust, Quality & Progress. Jatkuvuus Tietosuoja Tietohallinto Tietoturvallisuus
Nykytila-arvio toiminnan osa-alueesta Jatkuvuus Tietosuoja Tietohallinto Tietoturvallisuus Trust, Quality & Progress on tehokas tapa tietää enemmän Oletko tietoinen organisaationne tietohallinnon, tietoturvallisuuden,
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 14.6.2017 1 14.6.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 7.6.2017 1 6.6.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys
LisätiedotSERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva
LisätiedotLaadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg
Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 9.5.2017 1 16.5.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen arviointi ja hallintamalli
[presentation title] via >Insert >Header & Footer Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi ja hallintamalli Kiwa Inspecta Yritysturvallisuus? Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yritysturvallisuusmalli
LisätiedotToteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa
Laatu-kanava Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon organisaatiot laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta STMn asetus edellyttää mm. alueellista yhteistyötä
Lisätiedot15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko
15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma Mielikuvia laadunhallinnasta ja laatustandardeista etsitään vain virheitä ja syyllisiä vie paljon aikaa oikealta työltä mielletään
LisätiedotVastuullisuus ja johtaminen
[presentation title] via >Insert >Header & Footer Vastuullisuus ja johtaminen Polku sertifiointiin Kiwa Inspecta Timo Halttula Roger Andréasen 6.9.2017 Paasitorni Vastuullisuus ja johtaminen Asiakaslähtöisyys
LisätiedotToimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas
1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotLaadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015
Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotAkkreditointi menestyksen takeena
Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotVarma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014
Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotSertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu
Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Työpaja 1 17.4.2018 16.4.2018 Valmistelutilanne Kainuun maakunnassa / Matti Heikkinen,
LisätiedotLaboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?
Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista
LisätiedotTiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)
1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista
LisätiedotLaadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja
Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä
LisätiedotAsiantuntijalausunto. Veijo Romppainen, tietohallintojohtaja, PPSHP , Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Asiantuntijalausunto Veijo Romppainen, tietohallintojohtaja, PPSHP 3.5.2018, Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Yleistä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuudistus sekä maakuntauudistus
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE
ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN
LisätiedotLaatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
LisätiedotYritysturvallisuuden johtamisen viitekehys Kiwa Rima
[presentation title] via >Insert >Header & Footer Yritysturvallisuuden johtamisen viitekehys Kiwa Rima Kiwa Inspecta Jyrki Lahnalahti 2018-09-11 JULKINEN Kiwa Rima yleisesti turvallisuus (sekä security
LisätiedotJohtamisen standardit mitä ja miksi
Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden
LisätiedotSusanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant
Susanna Syrjänen, Tiimiesimies Jaakko Marin, Service Consultant Keravan kaupungin tietotekniikan palvelukeskus Henkilöstö: noin 30 hlö Asiakkaat: Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kunnat Työasemia: noin
LisätiedotAvarn Security. Ensiluokkaista turvallisuutta vastuullisesti
23.5.2019 Avarn Security Ensiluokkaista turvallisuutta vastuullisesti AVARN Security Liikevaihto n. 130 miljoonaa euroa* Asiakasarvon tuottaminen reaaliaikaisten ratkaisujen kautta. Yli 3 500 työntekijää*
LisätiedotPro Laadunhallinta. Standardit
Pro Laadunhallinta Standardit Mitä ovat standardit? normeja, yhteisiä toimintatapoja yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä, esimerkiksi litran maitotölkki julkaistaan asiakirjoina sähköalalla ensimmäinen Morsen
LisätiedotOhjattua suorituskykyä.
Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio
1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset
LisätiedotUuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto
Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto Maakunnan palvelulupaus Maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa
LisätiedotKasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)
Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:
LisätiedotTieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö
Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit
LisätiedotSote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK
Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen Heli Leskinen, lehtori, TAMK heli.leskinen@tamk.fi Agenda Mitä on liiketoimintaosaaminen? Miten sote-uudistus haastaa liiketoimintaosaamista?
LisätiedotKokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.
Kokemuksia energianhallintajärjestelmän käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.fi Esityksen sisältö Parma Kokemukset alussa Etenemisvaihtoehdon valinta
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotKäytännön kokemuksia laatujärjestelmistä
TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,
LisätiedotPirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025. Toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia 2016-2025 ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Jokaista potilasta arvostava palvelu ja turvallinen hoito Palvelukulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin
LisätiedotQL Excellence -käsikirja
QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotMitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?
Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotUuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto
Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto Maakunnan palvelulupaus Maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa
LisätiedotVALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö
VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla
LisätiedotAamubrunssi. Hotelli IsoValkeinen Kuopio Hotelli-ravintola Lasaretti Oulu Materiaali ja muistio keskusteluista.
Aamubrunssi Hotelli IsoValkeinen Kuopio 25.11.2011 Hotelli-ravintola Lasaretti Oulu 26.10.2011 Yhteistyössä: Materiaali ja muistio keskusteluista Ohjelma 8.30 Aamubrunssi ja tilaisuuden avaus 9.00 Tilaisuuden
LisätiedotAskeleet sote-muutokseen
Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut
LisätiedotTyöterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä
Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotAKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET
AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET HUS, LKL K10 Lasten syöpä-, veritauti- ja kantasolusiirto-osasto Merja Stenvall aoh, K10 laatuvastaava Mervi Taskinen dos, K10 laatupäällikkö LASTEN SYÖPÄ- JA VERITAUTI
LisätiedotAuditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010
Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan
LisätiedotLOGISTIIKKAKESKUS TOIMINNAN MUUTOKSESSA. Jyrki Putkonen toimitusjohtaja HUS-Logistiikka
LOGISTIIKKAKESKUS TOIMINNAN MUUTOKSESSA Jyrki Putkonen toimitusjohtaja HUS-Logistiikka VIITEKEHYS 2 HUS-LOGISTIIKKA LUKUINA Liikevaihto 190 milj. euroa Henkilöstö 260 Tuotevalikoima > 55 000 nimikettä
LisätiedotICT:n johtamisella tuloksia
Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40
LisätiedotVuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä
Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke
Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden
LisätiedotVastuullista turvallisuutta
Vastuullista turvallisuutta Teline- ja sääsuojapalvelut SafeSolveTM Teline-Rami Oy telinerami.fi SafeSolve TM -konsepti koostuu 4 osa-alueesta: Sertifioidut toimintajärjestelmät ISO 9001, ISO 14001 ja
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
Lisätiedot- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen
- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus
LisätiedotTulevaisuuden palvelusetelit
Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA
LisätiedotArviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen
2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16
LisätiedotLaatustandardit ja lakivaatimukset ohjaavat kehittämistyötä
Laatustandardit ja lakivaatimukset ohjaavat kehittämistyötä Kumppanuusfoorum 24-25.8.2017 Marika Miettinen Lead Quality Partner Healthcare, Welfare & Education marika.miettinen@tieto.com Marika Miettinen
LisätiedotLean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut
Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä 8.5.2017 Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut 1 VSSHP strategia 2017-2018, neljä strategista päämäärää Kaiken toiminnan on tuotettava arvoa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
Lisätiedot24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta
LisätiedotKokemuksia BSCI-jäsenyydestä
Kokemuksia BSCI-jäsenyydestä Vastuullinen vaate- ja tekstiiliala koulutus 6.6.2013 Satumaija Mäki Vastuullisuusasiantuntija Nanso Group Oy Mistä Nanso Groupin tuotteet tulevat? Nanso Groupilla omat tehtaat
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotKansainvälinen IPMA henkilösertifiointi
Kansainvälinen IPMA henkilösertifiointi 2019 Projektiyhdistys ry YHDESSÄ KOHTI MAAILMAA, JOSSA KAIKKI PROJEKTIT ONNISTUVAT Kansainvälinen IPMA sertifikaatti on ainutlaatuinen todistus henkilön kyvykkyydestä
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotKäytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009
Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa
LisätiedotSuomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry
Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotLaadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg
Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa
LisätiedotKyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa
Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotTerveydenhuollon laatupäivä
Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotMarjo Nykänen
MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin
LisätiedotKÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
LisätiedotTästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät
Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Helsinki, 23.5.2019 Paula Risikko, TtT Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä YHTEINEN TILANNEKUVA TOIMIVALTUUDET SUORITUSKYKY
LisätiedotErikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP
Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
Lisätiedot