Viestintää ja verkostoja MAASEUDUN KEHITTÄMISEN JA VIESTINNÄN HYVÄT KÄYTÄNNÖT KESKI-SUOMESSA

Transkriptio

1 Viestintää ja verkostoja MAASEUDUN KEHITTÄMISEN JA VIESTINNÄN HYVÄT KÄYTÄNNÖT KESKI-SUOMESSA

2 Viestintää ja verkostoja MAASEUDUN KEHITTÄMISEN JA VIESTINNÄN HYVÄT KÄYTÄNNÖT KESKI-SUOMESSA Tämä julkaisu kertoo keskisuomalaisista maaseudun kehittämisen ja viestinnän onnistumisista. Tarinoita yhdistää positiivinen tekemisen meininki ja ylpeys yhteisestä maaseudusta. Sykettä-viestintähanke yhdessä muiden keskisuomalaisten tekijöiden kanssa on rohkeasti kokeillut erilaisia tapoja viestiä maaseudusta ja kehittää sitä yhteisvoimin. Tämä julkaisu kokoaa tehtyä työtä ja toimii toivottavasti myös muille innoittajana. Antoisia lukuhetkiä! Jenni Tiainen Tiedottaja Sykettä-viestintähanke / Leader Keski-Suomi MAASEUTUVIESTINTÄ 6 VIESTI TULOKSISTA JA OSOITA TYÖSI MERKITYS 7 HANKEVAIKUTTAVUUDEN TULOSTAULU 8 TYÖPAJOISTA POTKUA MAASEUTUVIESTINTÄÄN 9 FIND YOUR WAY NÄKYY JA KUULUU 11 RETKEILLEN RAHOITUKSEN LÄHTEILLE 12 KESKI-SUOMI ROADSHOW: VIESTINTÄÄ KOKEILEVASSA HENGESSÄ 14 SOMETTAJIEN 24-TUNTINEN SEIKKAILU KESKI-SUOMESSA 17 PIHTIPUTAAN MUMMO JA VALTAKUNNALLINEN KYLÄHULLU MAASEUTUVIESTIJÖINÄ MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ 20 ONNENLAAKSOSSA LIPUTETAAN LANDEN PUOLESTA 22 LEADERIN KUMPPANIT VIESTINVIEJINÄ 24 LEADER JA KUNTA YHTEISTYÖSSÄ 25 MAASEUTUASIAA VAIKUTTAJILLE 26 PÖLLÖPARLAMENTTI 28 KESKI-SUOMI ON GO -SEMINAARISSA VOI BONGATA KEHITTÄJÄKUMPPANIN 29 AITOMAASEUTU.FI MAASEUTUA YHDISTÄVÄ KANAVA 30 MAASEUTUGAALA ON KESKI-SUOMEN MAASEUTUVÄEN YHTEINEN JUHLA 31 MAATALOUDEN HYVÄT IDEAT JAKOON 32 EUROOPAN MAASEUTUVERKOSTON TAPAAMINEN KESKI-SUOMESSA 33 OPINTOMATKOILLA OPPIMASSA Julkaisija: Sykettä-viestintähanke, Keski-Suomen Leader-ryhmät (JyväsRiihi, Maaseutukehitys, Vesuri, Viisari). Hanke saa rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Toimitusryhmä: Jenni Tiainen, Helmi Yli-Knuuttila, Tiia Rantanen, Niina Vuori, Pia Kautto ja Tiina Seppälä Taitto: Aava & Bang Oy Valokuvat: Jenni Tiainen, Helmi Yli-Knuuttila, Tiina Seppälä, Pia Kautto, Tiia Rantanen, Helena Raatikainen, @Maaseutuverkosto Paino: Grafitatu Oy

3 Vaalikaa tuloksia JA VAATIKAA LISÄÄ Viestintää on maailmassa enemmän kuin koskaan, ja siksi on yhä tärkeämpää tehdä siitä parempaa. Maaseutuohjelman viestintää on kaikkein eniten parantanut valtakunnallinen viestintäverkosto. Se on muiden EU-maiden kadehtima kruununjalokivi, jota ilman maaseutuohjelman viestintä olisi tehottomampaa ja harmaampaa. Suuri osa viestintäverkoston tuomasta lisäarvosta tulee maakunnallisten viestintähankkeiden kautta. Niiden ansiosta viestintä on päässyt lähelle ihmisiä, joille viestit on tarkoitettu. Viestejä on kyetty räätälöimään erilaisille kohderyhmille ja tuomaan mukaan paikallista twistiä. Viestinnän laatu ja vaikuttavuus paranevat, kun asialla on kokopäivätoiminen viestinnän ammattilainen. Viestintähankkeet ovat jättäneet itseään suuremman ja pitkäkestoisemman jäljen alueelleen innostamalla, kouluttamalla ja ohjaamalla maaseudun toimijoita viestinnälliseen ajatteluun. Keski-Suomessa on oltu valtavan innovatiivisia viestijöitä. Uusia keinoja kohderyhmien tavoittamiseen on kehitetty jatkuvasti. Sykettä-hanke on hyödyntänyt valtakunnallisesti valmisteltuja välineitä ja jakanut osaamistaan muille. Muun muassa road showt, Pöllöparlamentti ja tavat hankevaikutusten esiin tuomiseksi kiinnostivat koko maaseutuverkostoa. Sykettä-hanke on orkestroinut keskisuomalaiset maaseudun kehittäjät soittamaan vaikuttavammin samaan tahtiin. Vaalikaa hankkeen tuloksia ja vaatikaa lisää. Annukka Lyra, viestinnän erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 3

4 MAASEUTUVIESTINTÄ Maaseutuviestintä 4 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

5 Keski-Suomessa maaseutuohjelman mahdollisuuksia ja vaikutuksia on tuotu yleisön tietouteen eri keinoja hyödyntäen. Täällä on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tehty asioita uudella tavalla, positiivisessa hengessä. Viestinviejinä on käytetty bloggareita ja vloggareita, ihmisiä on kohdattu toreilla sekä kauppojen pihoissa. Maaseututoimijoita on opetettu viestimään somessa ja käyttämään älykännyköitä tehokkaasti. Monenlaista on siis kokeiltu ihmisten huomion saamiseksi ja näkyvyyttä on saatukin niin paikallislehdissä kuin somessa. Kaiken tekemisemme ydin on ollut tiivis yhteistyö muiden maaseututoimijoiden kanssa ja koko maaseutuverkoston kannustaminen viestintään. Uskomme siihen, että kun useampi taho viestii samasta asiasta, näkyvyys on huomattavasti laajempi. Toivottavasti seuraavat esimerkit antavat sinulle uusia ideoita ja inspiraatiota viestintään! VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 5

6 MAASEUTUVIESTINTÄ Viesti tuloksista JA OSOITA TYÖSI MERKITYS Nyt on aika nostaa työn tulokset esille! Jotta voimme tämän päivän infoähkyssä erottautua muusta viestitulvasta ja ansaita kohdeyleisöjen luottamuksen, tarvitsemme viestintää, joka tuo työn tulokset rohkeasti näkyviin. Tuloksista viestiminen osoittaa, että tekemällämme työllä on myönteisiä vaikutuksia niin yksilöiden elämään kuin yhteiskuntaankin. Samalla onnistumiset ja hyvät käytännöt pääsevät leviämään. Kuva: Contum Oy Vaikutuksista viestiessä kannattaa pohtia kohdeyleisöä eli sitä, kenet on tarkoitus vakuuttaa. Pyritkö vakuuttamaan rahoittajan, kuntapäättäjän, asiakkaan vai kenties yhteistyökumppanin? Seuraavaksi kiinnitä huomiota viestin sisältöön. Tärkeintä on osoittaa, että tehdyllä työllä on saavutettu jokin muutos. Mielenkiintoa numeroihin ja faktoihin saat höystämällä tuloksia ihmisten kokemuksilla ja tarinoilla. Keinoja tuloksista viestimiseen on lukuisia kannattaa vain lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia tapoja! Vinkit hankkeen tuloksista viestimiseen Pienetkin asiat ovat tärkeitä, joten kirjaa kaikki ylös! Kerro konkreettisista asioista, jotka ovat hankkeesi ansiosta muuttuneet. Pidä huomio kohderyhmässä ja erityisesti yksilöiden kokemuksissa. Kysy rohkeasti palautetta osallistujilta ja haastattele heitä myös siitä, mitä voisi tehdä seuraavalla kerralla paremmin. Nosta havaintosi esiin myös ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksissa pitääksesi jäsenet ajan tasalla vaikutuksista. Kerro hankkeen tuloksista ja saavutuksista koko hankkeen ajan. 6 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

7 MAASEUTUVIESTINTÄ Hankevaikuttavuuden tulostaulu MAASEUTURAHOITUKSEN VAIKUTUKSET NÄKYVÄKSI Tiedätkö mitä yhteistä näillä mediaotsikoilla on? Ihanaa, virkistävää, aiomme jatkaa sekä vanhukset että maatilat innostuivat virkistymisvierailuista ja Kaveri sai keilaradalla kohtauksen, yrittäjä pelasti hengen juuri hankitulla sydäniskurilla. Kumpikin kertoo siitä, mitä maaseudun kehittämisrahalla on Keski-Suomessa tehty ja mitä vaikutuksia toimilla on ollut. Me keskisuomalaiset maaseudun kehittäjät olemme opetelleet arvioimaan hankkeiden vaikutuksia ja raportoimaan pienistäkin havainnoista, palautteista ja oivalluksista sähköiselle tulostaululle. Taulun suhteen vain yksi sääntö: sinne ei kerrota omista tekemisistä, vaan työn tuloksista eli kuinka olemme pystyneet vaikuttamaan ihmisten arkeen ja koko yhteiskuntaan. Tärkeää on nimenomaan näkökulma, jossa asioita katsotaan hankkeen kohderyhmän vinkkelistä. Usein esitetty kysymys on, mitä pysyvää hankkeilla lopulta saadaan aikaan. Meillä on mahdollisuus kertoa pienistäkin onnistumisista, joista yhdessä kasvaa kokonaisuus, jolla on jo isompi merkitys. Samalla voimme löytää myös uuden näkökulman omiin tekemisiimme. Tulostaulu on vuorovaikutteinen, joten siellä voi kommentoida, haastaa ja kysyä lisätietoja sekä napata vapaasti ideoita. Naisten illassa iloisia kohtaamisia Paikallistuntemuksen lisääntymisellä vaikutuksia Yhteisön asennemuutos aikaan hankkeella Opintomatkoista täysi hyöty? Facebookosaaminen noussut Haaveammattiin vertaisohjaajatoiminnan kautta Hankekylät toteuttavat toimintaa itsenäisesti Hankeyhteistyöllä enemmän aikaiseksi Opin uusia taitoja ja asioita TUTUSTU TULOSTAULUUN! VAIKUTTAVUUS-ESIIN-KESKI-SUOMI/ Eiväthän meidän välimatkamme ole pitkiä! Palvelumuotoilulla ratkaisuja Verkostoista voimaa VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 7

8 MAASEUTUVIESTINTÄ Työpajoista POTKUA MAASEUTUVIESTINTÄÄN Maaseututoimijoita halutaan auttaa ja innostaa viestimään yhä aktiivisemmin. Tähän haasteeseen Sykettä-viestintähanke on vastannut järjestämällä Keski-Suomessa maaseuturahoitusta saaneille hanketoimijoille sekä muille maaseudun yrityksille ja yhteisöille viestintätyöpajoja. Työpajojen teemoina ovat olleet sosiaalinen media ja hakukonenäkyvyys, älykännykän hyödyntäminen viestinnässä sekä visuaalinen viestintä. Tilaisuudet ovat sisältäneet teemaan liittyvän tietoiskun, jonka jälkeen osallistujat ovat päässeet harjoittelemaan uusia taitoja käytännössä. Viestintätyöpajat ovat herättäneet laajalti kiinnostusta: tilaisuuksiin on ollut runsaasti tulijoita, ja kyselyitä mahdollisista tulevista työpajoista satelee. Osallistujilta on tullut positiivista palautetta siitä, että he ovat oppineet hyödyllisiä taitoja ja rohkaistuneet käyttämään uusia työkaluja viestinnässä. Aion kokeilla työssäni rohkeammin videoiden tekemistä. Sain rohkeutta kokeilla kännykkää viestinnässä. LISÄTIEDOT: Vinkit viestintätyöpajan järjestämiseen Kouluttajalla on suuri merkitys työpajojen onnistumisen kannalta. Panosta asiantuntevan ja aiheestaan innostuneen kouluttajan valitsemiseen. Varsinaiselle työpajatyöskentelylle on hyvä jättää kunnolla aikaa, sillä käytännön harjoittelu on hyödyllisintä osallistujien näkökulmasta. Jotta kaikkia osallistujia ehditään auttamaan ja ohjaamaan työpajassa, kannattaa osallistujamäärä rajata sopivaksi. Työpajat luovat oivan mahdollisuuden maaseututoimijoiden verkostoitumiseen, joten tilaisuuden alussa kannattaa pitää lyhyt esittäytymiskierros. 8 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

9 MAASEUTUVIESTINTÄ Find your way NÄKYY JA KUULUU Upeita esimerkkejä hankkeista, joissa on osaamista ja intoa viestiä, löytyy useita. Yksi näistä on Uuraisilla toimiva nuorten yrittäjyyskasvatushanke Find your way. Hanke näkyy ja kuuluu Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa, yhdistyksen nettisivuilla, sanomalehdissä sekä koulujen, kauppojen ja kirjaston ilmoitustauluilla. Find your way -hankkeessa on ymmärretty sosiaalisen median merkitys viestittäessä nuorille. Yhteistyötahoja ja nuorten vanhempia on tavoitettu yhdistyksen Facebook-sivujen kautta. Lisäksi Uuraisten Facebook-ryhmä on ollut oiva paikka kertoa nuorten perustamista 4H-yrityksistä ja niiden tarjoamista palveluista kuntalaisille. Sosiaalisen median lisäksi hankkeen toimintaa on esitelty muun muassa vanhempaintoimikunnassa, kunnanvirastolla ja koulun oppitunneilla. Paikallislehden kanssa tehdyn lehtiliitteen kautta tieto toiminnasta on saavuttanut laajasti paikkakuntalaisia. LISÄTIEDOT: VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 9

10 MAASEUTUVIESTINTÄ Vinkit hankeretken järjestämiseen Retken ajankohtaa ja kestoa kannattaa miettiä kohderyhmän näkökulmasta. Varaa reilusti aikaa kohteisiin tutustumiseen. Reittisuunnittelussa hyvänä apuna on esimerkiksi Google Maps karttasovellus. Kun kohteet ovat kohtuullisen lähellä toisiaan, aikaa ei kulu pitkiin siirtymiin. Käytä siirtymämatkat tehokkaasti kertomalla esimerkiksi järjestävän tahon toiminnasta ja matkan varrella sijaitsevista muista kohteista. Kerää jo ennen retkeä vierailukohteiden tiedot, mikä helpottaa esiin nouseviin kysymyksiin vastaamista. Perustiedot kohteista voi myös tulostaa paperille ja jakaa osallistujille. Varmista kaikki käyntikohteet ja varaukset (kuljetus, esittelyt kohteissa, tarjoilut, erityisruokavaliot) vielä muutamaa päivää ennen retkeä, kun tiedät osallistujamäärän. 10 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

11 MAASEUTUVIESTINTÄ Retkeillen RAHOITUKSEN LÄHTEILLE Keskisuomalaiset Leader-ryhmät yhdessä viestintähankkeen kanssa ovat liikuttaneet ihmisiä ahkerasti tutustumaan lähiseudun maaseutukohteisiin. Järjestetyillä hankeretkillä viestitään siitä, mihin julkista rahoitusta on alueella käytetty ja mihin sitä on saatavilla. Nämä hankeretket ovatkin osoittautuneet hyväksi ja konkreettiseksi keinoksi osoittaa maaseuturahoituksen vaikutuksia ja tehdä Leader-toimintaa tutuksi. Retkille ovat tervetulleita kaikki maaseudun toimijat alueen asukkaista yrittäjiin ja päättäjistä yhdistystoimijoihin. Vierailukohteiksi on valittu sellaisia paikkoja, jotka ovat saaneet Leader-rahoitusta. Kohteissa on nähtävillä hienoja esimerkkejä siitä, miten rahoitus on vaikuttanut positiivisesti yritysten kasvuun tai yhteisöjen toimintaan. Hankeretkillä olemme vierailleet muun muassa yrityksissä, luontokohteissa, kylätaloissa ja kotiseutumuseoissa. Usein rahoituksen hyödyt konkretisoituvat parhaiten osallistujille itse näkemällä ja kokemalla. Ihmisten positiivisesti yllättyneet reaktiot ja kommentit retkellä esitellyistä kohteista ja niiden moninaisuudesta antavat tärkeää palautetta sekä hankkeita toteuttaneille tahoille että rahoittajalle, kertoo Tiina Seppälä Leader Maaseutukehityksestä. Retket tarjoavat myös mahdollisuuden tutustua oman paikkakunnan ja lähiseutujen ihmisiin. Usein retkillä on kova puheensorina, mikä kertoo siitä, että ihmiset tutustuvat toisiinsa ja vaihtavat kokemuksia ja ideoita. Toisinaan retkillä syntyy jopa uusia avauksia, kun osallistujat yhdessä peilaavat retkillä nähtyä ja koettua oman yhteisön tarpeisiin ja toimintaan. Kyselyjä uusien hankeideoiden rahoitukseen on tullut monesti jo retkien aikana tai niiden jälkeen. Olemme myös saaneet uusia jäseniä Leader-yhdistykseen, kertoo Seppälä. Hankeretkiä on markkinoitu sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse ja lehti-ilmoituksilla. Paikallislehdet ovat useimmiten kiinnostuneita retkistä ja julkaisevat mielellään niistä valmiiksi kirjoitettuja juttuja. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 1 1

12 MAASEUTUVIESTINTÄ Keski-Suomi Roadshow: VIESTINTÄÄ KOKEILEVASSA HENGESSÄ Tämän päivän mediatulvassa voi joskus tuntua haastavalta tavoittaa ihmisiä omalla viestillään. Keski-Suomessa Sykettä-viestintähanke, Leader-ryhmät ja ELY-keskus tarttuivat tähän haasteeseen järjestämällä Roadshow-kiertueen. Idea syntyi, kun mietittiin uusia ja erilaisia tapoja viestiä maaseuturahoituksesta. Kiertueen tausta-ajatuksena oli mennä sinne, missä ihmiset liikkuvat eli toreille, kahviloihin ja kauppoihin. Keski-Suomen maakuntaan kehittämisrahoitusta ja yritystukia myöntävät Leader-ryhmät ja ELY-keskus vierailivat kaikissa Keski-Suomen kunnissa kaksi viikkoa kestäneellä kiertueella. Mukaan saatiin muitakin toimijoita, kuten TE-toimiston väkeä, hanketoimijoita sekä aktiivisia Leader-hallitusjäseniä. Kiertueella jututettiin paikallisia ihmisiä ja puhuttiin rahoituksesta, elinkeinoista, kehittämisestä, työvoimapalveluista ja monesta muusta maaseudun asiasta. Hanketoimijat jakoivat tietoa esimerkiksi kylätoiminnasta, maatilallisten hyvinvoinnista, muotoilusta ja green care-palveluista. Roadshow-kiertue oli oiva tapa esitellä organisaation toimintaa rennommalla otteella perinteisen toimistoympäristön ulkopuolella. Kiertueen pysähdyspisteillä piipahti kunnanjohtajia, päättäjiä, yrittäjiä, kehittämisyhtiöiden väkeä, hanke-, yhdistys- ja kylätoimijoita. Muutamia ihmisiä tuli paikalle pitkälle mietityn hankeidean kanssa, ja jotkut saapuivat kuulostelemaan, millaiseen kehittämiseen rahoitus taipuu. Kiertueella tavoitettiin paljon myös niitä, joilla ei ollut entuudestaan tietoa maaseutuohjelmasta. Roadshow-kiertueen seurauksena Leader-ryhmille tuli muutama uusi hankehakemus. Onnistumisia koettiin myös siinä, että kiertue ja maaseutuasiat saivat paljon näkyvyyttä paikallislehdissä ja maakunnan medioissa. Kaiken kaikkiaan kiertueeseen liittyviä juttuja julkaistiin eri medioissa noin 30 kappaletta. Myös somesta pystyi seuraamaan kiertuetunnelmia videoiden ja kuvien muodossa sekä lukemaan paikkakunnilta lähetettyjä terveisiä. LISÄTIEDOT: 12 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

13 MAASEUTUVIESTINTÄ Vinkit Roadshow-kiertueen järjestämiseen Suunnittele huolella kiertueen aikataulu ja sisältö, ja pyydä yhteistyökumppaneita mukaan. Kutsu tiedotusvälineiden edustajia paikalle ja tarjoa heille taustatietoa kiertueella esiteltävistä aiheista. Musiikki, arvonnat, kilpailut, maistiaiset ja jakotavarat houkuttelevat ihmisiä pysähtymään ja jäämään juttelemaan. Hyödynnä kohtaamiset ihmisten kanssa: ota videohaastatteluita, kerää palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä kutsu seuraamaan viestintäkanavia. Lähde kiertueelle avoimin ja rempsein mielin silloin ihmiset uskaltautuvat helpommin juttusille. Kutsu ihmisiä paikalle ja jaa kiertueen tunnelmia sosiaalisessa mediassa kuvin ja videoin. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 1 3

14 MAASEUTUVIESTINTÄ Somettajien 24-tuntinen seikkailu Keski-Suomessa Amazing Keski-Suomi -kilpailu on poikkeuksellinen ja uudenlainen tapa tuoda näkyvyyttä Keski-Suomeen. Kilpailussa viisi neljän hengen joukkuetta suunnisti vihjeiden perusteella ympäri maakuntaa rastilta toiselle. Rasteilla joukkueet suorittivat tehtäviä, jotka liittyivät keskisuomalaiseen maaseutuun, ruokaan, matkailuun, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Voittajaksi julistettiin nopeimmin maaliin ehtinyt joukkue. Merkittävän markkinointitempauksen kilpailusta teki se, että joukkueiden johtajina oli valtakunnallisesti tunnettuja ja aktiivisia somettajia. Rasteilta suoriutumisen lisäksi somettajat tekivät julkaisuja kilpailusta ja kohteista sosiaalisen median kanaviin tunnisteella #amazingkeskisuomi. Amazing Keski-Suomi tapahtumalle luotiin myös omat verkkosivut sekä Facebook-, Instagram-, Twitter- ja YouTube-sivut. Varsinaisena kilpailupäivänä katsojat saivat seurata joukkueiden etenemistä ja suoriutumista tehtävärasteilla sosiaalisen median ja studiolähetyksen kautta. Studiolähetystä varten järjestettiin videokuvaajat ja -kalusto sekä etsittiin sopiva juontaja. Osa studiolähetyksessä näytettävästä materiaalista kuvattiin jo ennen varsinaista kilpailua ja osa kilpailun aikana eri tehtävärasteilta. Lisäksi osa lähetyksistä toteutettiin suorana lähetyksenä studiosta. Kilpailu päättyi Jyväskylään keskelle Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaalia. Kyseisessä tapahtumassa oli myös Amazing Keski-Suomi -teltta, jossa yleisö sai seurata kilpailun etenemistä. Tapahtumamarkkinoinnissa hyödynnettiin sosiaalisen median lisäksi printtimediaa sekä laajaa verkostoa. Tapahtumaa oli järjestämässä useita maaseuturahaston toimijoita ja muita yhteistyötahoja, kuten Keski-Suomen liitto, Sykettä viestintähanke, oppilaitoksia ja kuntia. Amazing Keski-Suomi kilpailun pääjärjestäjä oli JAMKin hallinnoima Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke. LISÄTIEDOT: 14 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

15 MAASEUTUVIESTINTÄ Vinkit yhteistyöhön somettajien kanssa Selvitä ensiksi, millaisten somettajien kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja mitkä ovat yhteistyön tavoitteet. Somettajia valitessa ota huomioon, minkälaisen ja kuinka suuren yleisön kukin somettaja tavoittaa. Tapahtumakohteiden ja -idean tulisi sopia somettajan käyttämien kanavien aihepiiriin mitä paremmin tapahtuma ja sen rastikohteet linkittyvät kanavien aihepiiriin, sitä tehokkaampaa näkyvyyttä tapahtuma saa. Ota somettajiin yhteyttä henkilökohtaisesti ja ajoissa, jotta he ovat käytettävissä tapahtuma-aikana ja ehtivät tuottamaan mahdollisen ennakkomateriaalin. Ottaessasi yhteyttä somettajiin esittele tapahtuma ja kerro, millaista yhteistyötä on tarjolla. Sovi myös ennakkoon, mitä somettajille pystytään tarjoamaan palkkioksi. Valitse henkilö, joka vastaa yhteydenpidosta somettajien kanssa, huolehtii yhteistyösopimuksista sekä ohjeistamisesta ja aikataulujen pitävyydestä. Jos somettajien tuottamaa sisältöä halutaan käyttää somessa linkittämisen lisäksi muualla, siitä tulee sopia erikseen. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 1 5

16 MAASEUTUVIESTINTÄ Vinkit hahmojen hyödyntämiseen viestinnässä Mieti, löytäisitkö jonkin uudenlaisen tavan viedä tärkeää viestiäsi eteenpäin. Hahmon avulla voit yhdistää viihdettä ja asiaa sekä erottautua muista. Etsi luonteva puolestapuhuja asiallesi. Yhdistä faktaa ja fiktiota, huomioi mennyt ja tuleva. Hyödynnä olemassa oleva julkisuusarvo, ja pidä hahmo ajassa kiinni. Kokeile rohkeasti ja tee korjausliike, jos menee pieleen. Vinkki hahmolle: kanna rooliasi vastuullisesti ja pidä brandistäsi huolta. 16 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

17 MAASEUTUVIESTINTÄ Pihtiputaan Mummo JA VALTAKUNNALLINEN KYLÄHULLU MAASEUTUVIESTIJÖINÄ Kuluvalla ohjelmakaudella Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamiin kehittämishankkeisiin on mahtunut myös mielenkiintoisia hahmoja. Pihtiputaan Mummo on tuotu nykyaikaan ja toimimaan kunnan markkinointi- ja matkailukärkenä. Myös kylähulluus on käännetty maaseudun positiiviseksi voimavaraksi, ja valtakunnallisen kylähullun tittelin osuttua Keski-Suomeen on hulluteltu kokonaisen hankkeen verran. Viestinnän ymmärrettävyyskriteerinä on jo vuosikymmeniä käytetty muistisääntöä, että Pihtiputaan Mummokin sen ymmärtää luvun mummo ymmärtää maailman muuttuvan ja vaikuttaa aktiivisesti ympäristöönsä ja asioihin, joita pitää tärkeänä. Pihtiputaan mummo toimii hienosti arkijärjen ja elämänkokemuksen asialla. Pahitteeksi ei ole myöskään se, että hän vetää huomion keskisuomalaiselle maaseudulle. Valtakunnallisen kylähullun viitan harteilleen saanut Matti Hämäläinen on Alpiini Piiparisen hahmossa pähkäillyt maailmanmenoa maaseudun ihmisen näkökulmasta. Kyliltä kylille -hankkeen myötä Alpiini on päässyt kiertämään maakuntaa ja juttelemaan ihmisten kanssa. Supersuosittu esitys on innoittanut ihmisiä keskusteluihin siitä, mikä elämässä, kylissä ja yhteisöissä on tärkeää. SEURAA FACEBOOKISSA: PIHTIPUTAAN MUMMO KYLÄHULLU MATTI HÄMÄLÄINEN VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 1 7

18 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Maaseudun kehittäjien yhteistyö 18 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

19 Keskisuomalaiset maaseudun kehittäjät ovat tehneet verkostotyötä niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Olemme muun muassa olleet järjestämässä Keski-SuomiON GO -verkostopäiviä ja luomassa maaseudun kehittäjien yhteistyöverkostoa eli Pöllöparlamenttia. Euroopan maaseutuverkoston tapaaminen Keski-Suomessa ja osallistumiset kansainvälisiin tapahtumiin ovat puolestaan olleet tärkeitä paikkoja uusien kontaktien luomisessa eurooppalaisiin kehittäjiin. Suhteiden solmiminen eri sidosryhmien kanssa on ollut tärkeää, jotta olemme saaneet useampia viestinviejiä välittämään yhteistä viestiä. Lisäksi kun ihmiset tuntevat toisensa, on yhteisen toiminnan luominen ollut helpompaa. Maaseudun kehittäjien verkosto on toiminut tärkeänä voimavarana, ja olemme päässeet jakamaan tietoa ja oppimaan uutta toisiltamme. Sana keskisuomalaisesta verkostotyöstä on kiirinyt muihin maakuntiin, ja niissä on käynnistetty samankaltaista toimintaa maaseudun kehittäjien yhteistyön lisäämiseksi. Seuraavat esimerkit Keski-Suomesta ovat osoitus siitä, että verkostossa on voimaa! VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 1 9

20 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Onnenlaaksossa LIPUTETAAN LANDEN PUOLESTA Maaseutuko muka kuihtumassa? Oletus maaseutualueiden hiipumisesta kimpaannutti kyläläiset yhdellä Saarijärven kyläkunnalla. He päättivät yhdessä näyttää epäileväisille, etteivät näivettymispuheet pidä paikkaansa. Tästä sai alkunsa Päivä Onnenlaaksossa -tapahtuma. Päivä Onnenlaaksossa tapahtumassa Saarijärven Koskenkylä-Lehtolan kylien asukkaat avaavat ovensa yhden päivän ajaksi ja näyttävät, miten maalla eletään. Kyläläisillä on mahdollisuus esitellä vierailijoille, mitä itse haluavat. Vierailukohteita päivän aikana on laidasta laitaan: omakotitaloista maatiloihin, konekentästä kosteikkoon ja kappelista venekoppeliin. Tapahtumalla houkutellaan uusia asukkaita ja matkailijoita kylille sekä tietenkin osoitetaan, ettei maaseutu ole kuollut, vaan on elävämpi kuin koskaan. Kylien henkeäsalpaavat maisemat, historialliset ja upeat rakennukset, kekseliäät ja kauniit sisustukset sekä suloiset eläimet ovat tehneet suuren vaikutuksen vierailijoihin. Ei siis ihme, että tapahtuma kerää vuosittain runsaasti kävijöitä. Tapahtumamarkkinoinnissa on hyödynnetty Facebookia, nettisivuja, esitteitä ja aktiivista puskaradiota. Myös valtamedioissa on saatu näkyvyyttä. Kävijöiden kokema tunnelma ja hyväntuulinen vastaanotto ovat kuitenkin toimineet parhaana markkinointikeinona. Tapahtuma on osoitus siitä, että maaseudulla osataan tehdä yhteistyötä ja pitää hauskaa. Onnenlaaksoa ovat tekemässä kaikki ikää tai sukupuolta katsomatta. Kylän nuoret ovat saaneet kesätyöpaikkoja tapahtuman myötä. Kaikki ovat innolla mukana ja tuovat oman panoksensa yhteiseen tapahtumaan. Onnenlaakso-tapahtuma on loistava esimerkki siitä, mitä kyläläiset voivat saada aikaan tiiviillä yhteistyöllä ja hyvällä me-hengellä. Onnenlaakso-tapahtuma on saanut maaseuturahoitusta Leader Viisarilta. LISÄTIEDOT: 20 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

21 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Vinkit kylätapahtuman järjestämiseen Tapahtuman järjestämiseen tarvitaan vetäjien innostuksen lisäksi riittävän monen muun kyläläisen motivaatio tapahtuman järjestämiseen sekä ripaus hulluutta. Haasta kyläläiset mukaan tapahtumaan joko järjestäjiksi tai osallistujiksi esimerkiksi lähettämällä kyläkirje. Kokoa erilaisista kylän osaajista koostuva ydinryhmä, joka huolehtii kokonaisuudesta. Muista selkeä työn- ja vastuunjako, johon kaikki sitoutuvat. Valitse jokaiselle vierailukohteelle ja osatapahtumalle oma vastuuhenkilö. Rakenna tapahtuma niistä lähtökohdista ja vahvuuksista, joita kylältä löytyy. Aitous toimii! Viesti useissa eri kanavissa: netti, some, lehdet, painotuotteet, ihmiset ja itse tapahtuma! VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 2 1

22 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Sisä-Suomen kalatalousryhmä: Janne Ruokolainen Leaderin kumppanit VIESTINVIEJINÄ Leader-ryhmien sidosryhmät ovat avainasemassa maaseutuohjelman tunnetuksi tekemisessä ja toimivat tärkeinä viestinviejinä omilla alueillaan. Kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen Sisä-Suomen kalatalousryhmässä kehittää työkseen Sisä-Suomen elinkeinokalataloutta. Ruokolainen välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista muun muassa ammattikalastajille, kalankasvattajille, matkailuyrityksille ja kunnille. Hän arvioi, sopiiko hankeidea Euroopan meri- ja kalatalousrahaston vai maaseuturahaston piiriin ja ohjaa hakijoita tarvittaessa rahoituksen hakemisessa. Olen ikään kuin elinkeinokalatalouden kävelevä tietopankki. Jaan tietoa rahoituksesta, neuvon hakemusten tekemisessä ja kalastustermein verkotan eri kalatalouden toimijoita, kuvailee Ruokolainen. 22 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

23 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Leaderhallitusjäsen: Matti Riihimäki Kunnan yrityskoordinaattori: Mika Partanen Leader-hallitusjäsenellä on tärkeä rooli maaseutuviestijänä. Hallitusjäsen voi kertoa Leader-toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista eteenpäin tavatessaan yrittäjiä tai toimiessaan esimerkiksi kunnanvaltuustossa, kylillä ja yhdistysten parissa. Hallitusjäsenet ovat toisinaan mukana myös hankkeiden seurantaryhmissä. Sitä kautta he pääsevät seuraamaan hankkeiden etenemistä ja voivat omissa verkostoissaan kertoa rahoituksen vaikutuksista ja tuloksista. Vesuri-ryhmän hallituksen puheenjohtaja Matti Riihimäki on toiminut hallituksessa viisi vuotta, ja hän välittää aktiivisesti tietoa Leader-työstä. Olen kertonut Leaderistä Keuruulla järjestetyissä kylätilaisuuksissa ja -parlamentissa ja markkinoinut toimintaa myös elinvoimapajoissa, markkinoilla ja maaseuturahoituksen kiertueella. Jaan myös omalla facebook-sivuillani Vesurin ajankohtaisia uutisia ja monissa lehtijutuissa olen kertonut Leaderin mahdollisuuksista, kertoo Riihimäki. Muuramen kunnan yrityskoordinaattori Mika Partanen on Leader JyväsRiihelle tärkeä kumppani ja apu yritystukien markkinoinnissa. Partanen tapaa päivittäin muuramelaisia yrittäjiä ja sopivan yrityksen kohdalla kertoo maaseuturahoituksesta yhtenä tukimuotona. Yrityskoordinaattori järjestää myös yhdessä JyväsRiihen kanssa paikkakunnalle infotilaisuuksia ja klinikoita, joissa yrittäjät pääsevät selvittämään ideoidensa rahoituskelpoisuutta. Itse toimin muuramelaisille yrittäjille paikallisena ja tuttuna kasvona, jonka puoleen he mielellään kääntyvät. Tavatessani yrittäjiä kerron erilaisista rahoitus- ja tukimuodoista, ja tarvittaessa ohjaan heitä rahoituksen hakemisessa. Työssäni on etua siitä, että tunnen JyväsRiihen työntekijät, ja usein otan heihin yhteyttä ennen kuin lähdemme yrittäjän kanssa tekemään hankesuunnitelmaa. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 2 3

24 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Leader ja kunta yhteistyössä: KUNTIEN VÄLIRAHOITUS MAHDOLLISTAA HANKKEIDEN TOTEUTTAMISEN Yhteistyö kuntien kanssa on Leader-toiminnan edellytys. Kuntien sijoittama raha Leader-toimintaan moninkertaistuu, kun summaan lisätään vielä EU:n, valtion sekä yritysten ja yhteisöjen oman rahan sekä talkootyön arvo. Vastaavasti kunnat hyötyvät yritysten ja yhteisöjen toteuttamien Leader-hankkeiden myötä lisääntyneestä toiminnasta ja elinvoimasta. Yksi tärkeä Leader-ryhmän ja kunnan välinen yhteistyömuoto on kuntien myöntämä välirahoitus maaseudun kehittämishankkeille. Suurin osa Keski-Suomen kunnista on tehnyt päätöksen myöntää korotonta lainaa eli välirahoitusta yleishyödyllisille maaseudun kehittämishankkeille. Kuntalainan myötä hankkeisiin voivat lähteä myös sellaiset pienet yhdistykset, joilla ei muuten olisi taloudellisia mahdollisuuksia hanketoimintaan. Hankepäätöksen tultua lainaa voidaan hakea vapaamuotoisella hakemuksella kunnasta. Kunnissa päätöksen lainan myöntämisestä tekee esimerkiksi kunnanhallitus tai virkamies, kertoo talouspäällikkö Anja Kauppinen Leader Maaseutukehityksestä. Tämä lainakäytäntö sai alkunsa Leader Maaseutukehityksen toiminta-alueelta, Hankasalmen kunnasta, jo 1990-luvun lopulla. Tuolloin luottamushenkilönä toiminut aktiivinen kylätoimija Pentti Närhi ryhtyi ideoimaan tapaa, jolla pienet paikalliset hankkeet saisivat helpommin järjestettyä hankkeiden välirahoituksen. Myöhemmin lainakäytäntö on levinnyt Maaseutukehityksestä eri puolelle Suomea, ja Maa- ja metsätalousministeriö on esitellyt toimintatapaa vuosien varrella hyvänä käytäntönä maaseudun kehittämisessä. Vinkki Katso, mitä mieltä keskisuomalaiset kunnanjohtajat ovat maaseudun kehittämisestä ja Leader-toiminnasta. YOUTUBE.COM /KESKI-SUOMEN MAASEUTU 24 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

25 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Maaseutuasiaa vaikuttajille Keski-Suomen Leader-ryhmät tapasivat keskisuomalaiset kansanedustajat tavoitteenaan muistuttaa heitä paikallisen yhteisölähtöisen kehittämisen tärkeydestä ja ryhmien roolista siinä. Tapaaminen oli tärkeä, koska kansanedustajat vaikuttavat Leadertoimintaakin koskeviin asioihin monissa päättävissä elimissä. Ryhmät osoittivat toiminnan vaikuttavuutta kertomalla ja näyttämällä valokuvin, mitä kaikkea Leader-toiminnalla ja maaseuturahoituksella on Keski-Suomessa saatu aikaan 20 toimintavuoden aikana. Keskustelua käytiin myös tulevaisuudesta ja siitä, kuinka varmistetaan, että maakuntaan saadaan jatkossakin maaseudun kehittämiseen tarkoitettua rahaa. Olemme koko maakunnan asialla, ja haluamme omalta osaltamme olla myös tulevaisuudessa yritysten ja yhteisöjen tukena turvaamassa paikkakuntien elinvoimaa, muistutti Anja Kauppinen Leader Maaseutukehityksestä. Vinkit vaikuttamiseen Pidä säännöllisesti yhteyttä esimerkiksi kuntapäättäjiin, asioita valmisteleviin virkamiehiin ja kansanedustajiin. Osallistu aktiivisesti keskusteluun eri foorumeilla, yhteisöissä ja tilaisuuksissa. Valmistellessasi vaikuttavaa puheenvuoroa ota selvää kuulijoiden mielipiteistä, jotta tiedät, millaiset perustelut heihin vetoavat. Käytä monipuolisia argumentointikeinoja, koska ne vahvistavat puheen vaikutusta. Tarjoa faktatietoa esimerkiksi tilastotiedon tai tutkimustulosten muodossa. Anna esimerkkejä, havainnollista kuvin, kertomuksin ja kokemuksin. Vetoa syy-seuraussuhteisiin kuvailemalla, millaisia seurauksia ratkaisuvaihtoehto aiheuttaa käytännössä. Hyödynnä puolestapuhujia ja alan asiantuntijoiden lausuntoja argumentoinnissa. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 2 5

26 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Pöllöparlamentti Keski-Suomessa maaseudun kehittäjät kokoontuvat yhteen joka toinen kuukausi. Näitä säännöllisiä tapaamisia ja niistä muodostunutta yhteistyöverkostoa kutsutaan Pöllöparlamentiksi. Verkoston nimi juontaa juurensa ensimmäiseen tapaamiseen, joka järjestettiin ravintola Pöllöwaarissa. Viime ohjelmakaudella ( ) käynnistetyssä Pöllöparlamentissa tutustutaan ja verkostoidutaan, jaetaan tietoa, pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin ja ideoidaan yhteistä tekemistä. Paikan päälle kutsutaan tyypillisesti myös puhujavieraita ja asiantuntijoita eri aloilta. Mukana on ollut esimerkiksi valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden edustajia, media-alan asiantuntijoita ja kunnanjohtajia. Pöllöparlamenttiin ovat tervetulleita kaikki keskisuomalaiset maaseuturahoitusta saaneiden maakunnallisten hankkeiden työntekijät. Tapaamisista tiedotetaan sähköpostitse ja Pöllöparlamentin suljetussa Facebook-ryhmässä. Hyvin suunnitellut ohjelmat ja kiinnostavat puhujavieraat vetävät kerta toisensa jälkeen paikalle runsaasti osallistujia, ja maaseudun kehittäjien verkosto kasvaa entisestään. Verkostotapaamiset ovat herättäneet kiinnostusta myös muualla Suomessa, ja vastaavanlaista toimintaa onkin käynnistynyt Pöllöparlamentin innoittamana myös muihin maakuntiin. Aikataulusta, ohjelman suunnittelusta, muistion kirjoittamisesta ja hankevetäjien paikalle kutsumisesta vastaavat Keski-Suomen Leader-ryhmien Sykettä-viestintähanke ja JAMKin Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke. Noin kolme tuntia kestävän tilaisuuden alussa käydään kahvittelun lomassa hankevetäjien kuulumiskierros. Seuraavat tunnit jätetään mahdollisen asiantuntijan alustukselle, vapaalle keskustelulle ja kysymyksille. Verkostotyön etuna on se, että hankevetäjät tulevat tietoisiksi toistensa toiminnasta ja välttyvät päällekkäiseltä tekemiseltä. Lisäksi kehittäjät oppivat tapaamisissa uutta toisiltaan ja voivat jakaa kokemuksiaan hanketyöstä. - Se, että kaikki keskeiset maaseudun toimijat ovat samalla kertaa koolla, helpottaa viestintää, ja keskustellessa löytyy usein konkreettisia yhdessä tekemisen paikkoja. Kollegojen tapaamisessa saamme myös paljon tukea toisiltamme, koska painimme samojen asioiden parissa, kertoo projektipäällikkö Niina Rantakari. Hyvin toimivan verkoston ansiosta maaseutuhankkeet ovat järjestäneet useita tilaisuuksia, koulutuksia ja retkiä yhdessä. Lisäksi on syntynyt uusia yhteisöllisyyttä lisääviä maaseutuverkoston tapahtumia, kuten Keski-Suomi Roadshow-kuntakiertue, Amazing Keski-Suomi -tempaus ja vuosittaiset Keski-SuomiON GO-seminaarit. LISÄTIEDOT: 26 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

27 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Vinkit verkostotyöhön Verkostotyötä käynnistäessä on suositeltavaa tehdä alkukartoitus: keitä verkostoon kutsutaan ja miten, missä ja kuinka usein kokoonnutaan sekä miten verkostoa käytännössä ylläpidetään. Ensimmäisissä tapaamisissa kannattaa keskustella yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä. Verkostotyössä korostuu osallistujien sitoutumisen, keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisuuden merkitys niiden syntymiseen ja ylläpitoon on tärkeää panostaa. Vaihtelua verkostotapaamisiin saa muuttamalla tapaamisten rakennetta: voi järjestää esimerkiksi tutustumiskäyntejä tai työpajatyyppistä työskentelyä. Tapaamisista kirjoitettu muistio toimii yhteisenä muistina siitä, mitä on sovittu ja mitä missäkin hankkeessa on meneillään. Muistio palvelee myös niitä, jotka eivät ole olleet paikalla. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 2 7

28 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Keski-Suomi ON GO -seminaarissa VOI BONGATA KEHITTÄJÄKUMPPANIN Keski-Suomessa on järjestetty kaksi kertaa Keski-Suomi ON GO -seminaari, joka toimii maaseutuverkostopäivänä. Tapahtuma kokoaa keskisuomalaiset yrittäjät, päättäjät, kehittäjät ja muut maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yhteen. Seminaari auttaa uusien kehittäjäkumppanien löytämisessä, nostattaa maaseututoimijoiden yhteishenkeä ja edesauttaa työssäjaksamista. Seminaarit eivät ole ainoastaan penkissä pönöttämistä, vaan tilaisuus, jossa vuorottelevat asiantuntijoiden puheenvuorot sekä toiminnalliset osuudet. Aiemmissa seminaareissa osallistujat ovat muun muassa päässeet harjoittelemaan esiintymistaitoja ja verkostoitumista ammattinäyttelijöiden avustuksella. Lisäksi tapahtumassa on ollut talk show -osio ja tietoiskuja esimerkiksi yritysrahoituksesta. Seminaarin osana on järjestetty myös kehittäjätori, jossa on voinut tutustua maaseudun kehittämishankkeisiin. Keski-Suomi ON GO -seminaarin järjestäjinä ovat Sykettä-viestintähanke ja Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio yhteistyöhanke. 28 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

29 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Aitomaaseutu.fi MAASEUTUA YHDISTÄVÄ KANAVA Aitomaaseutu.fi sivusto kokoaa Keski-Suomen maaseutuasiat yhteen. Sivustolta löytyvät keskisuomalaisten maaseuturahoitusta saaneiden hankkeiden ajankohtaiset uutiset, tapahtumat, materiaalit ja yhteystiedot. Se tarjoaa tietoa myös keskisuomalaisesta ruokaketjusta, maataloudesta, maaseutumatkailusta ja -yrittäjyydestä sekä niiden kehittämisestä. Aitomaaseutu.fi-sivustoa seuraamalla pysyy sujuvasti ajan tasalla keskisuomalaista maaseutua koskettavista asioista. Yhteisen tapahtumakalenterin avulla vältytään päällekkäisiltä tilaisuuksilta ja voidaan parhaimmillaan luoda yhteistyökuvioita eri toimijoiden välille. Sivusto tarjoaa maaseututoimijoille myös yhteisen julkaisufoorumin uusille tutkimustuloksille, hyville käytänteille ja toimintamalleille. Aitomaaseutu.fi-sivuston sisällöstä päävastuussa on JAMKin hallinnoima Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke. LISÄTIEDOT: VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 2 9

30 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Maaseutugaala ON KESKI-SUOMEN MAASEUTUVÄEN YHTEINEN JUHLA Keski-Suomessa on järjestetty maaseututoimijoiden yhteinen Maaseutugaala jo viisi kertaa, tähän mennessä Saarijärvellä, Jyväskylässä, Äänekoskella, Jämsässä ja Karstulassa. Gaalassa maaseudun tekijät juhlivat ja nostavat maaseudun yhteishenkeä. Maaseutugaala on maaseutuväen, yrittäjien, kyläläisten ja kaikkien maaseudun ystävien yhteinen juhla. Maaseutu on monenlaisten mahdollisuuksien paikka, jonka toimijat ansaitsevat pienen virkistyshetken oman juhlan muodossa, kertoo Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen. Juhlatilaisuus käynnistyy kehittäjätorilla, jossa voi tutustua maaseutuhankkeisiin ja yhteistyökumppaneihin. Gaalan ohjelma on rakennettu niin, että lyhyet juhlapuheet ja rento juhlaohjelma vuorottelevat. Ohjelmassa on puheiden lisäksi musiikkia ja esityksiä. Toisinaan nautitaan myös erikoisohjelmasta, kuten maatalouden parhaiden käytäntöjen ja maistuvimman maaseutuyrityksen palkitsemisista sekä Keski-Suomen Vuoden kylän julkistamisesta. Gaalan ehdoton kohokohta on juhlapäivällinen, joka on perinteisesti koottu paikallisten tuottajien ja yritysten raaka-aineista ja tuotteista. Tarjolla on lähiruokaa ja kauden herkkuja pelloilta, metsistä ja järvistä. Juhlava tilaisuus päättyy maaseutuhenkiseen ilotteluun ja yhdessäoloon. Maaseutugaalan järjestämisestä vastaa JAMKin hallinnoima Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio yhteistyöhanke yhteistyökumppaneineen. 30 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

31 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Maatalouden hyvät ideat jakoon Keski-Suomen Maaseutugaalassa palkittiin vuonna 2017 Maatalouden parhaiden käytäntöjen kilpailun voittajat. Kilpailulla nostettiin maatalousyrittäjien käytössä olevia työtä helpottavia tapoja muiden tietoisuuteen ja hyödynnettäväksi. Käytännöt eivät välttämättä olleet uusia, mutta niiden toteutustapa saattoi poiketa totutusta. Usein parhaimissakaan käytännöissä ei ole kyse siitä, mitä tehdään, vaan miten jokin asia tehdään, kertoo projektipäällikkö Susanna Lahnamäki-Kivelä. Kilpailusarjoja oli yhteensä viisi: toimintatapojen kehittäminen, pienet parannukset, tilan yhteistyöverkosto, työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maatilat jättivät kilpailuun kaiken kaikkiaan 37 ideaa ja toimintatapaa, joista yleisö sai äänestämällä valita jokaisen sarjan parhaimmat. Kaikki ehdotukset on koottu -sivustolle tutustuttavaksi ja käyttöön otettavaksi. Kilpailun järjesti Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila hanke. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 3 1

32 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Euroopan MAASEUTUVERKOSTON TAPAAMINEN KESKI-SUOMESSA Kesällä 2017 Leader JyväsRiihi ja Sykettä-viestintähanke saivat kunnian olla mukana järjestämässä Euroopan komission ja maaseutuverkostojen edustajien tapaamista Keski-Suomeen. Kyseessä oli ainutlaatuinen tilaisuus, sillä vastaavanlaisia tapaamisia järjestetään Suomessa vain kerran ohjelmakauden aikana Yhdessä Suomen maaseutuverkostopalveluiden kanssa järjestettyyn kansainväliseen tapaamiseen osallistui 60 maaseudun kehittäjää 25 eri Euroopan maasta. Tilaisuudessa ideoitiin, miten tulevaisuudessa voidaan yhdessä luoda entistä parempaa maaseutua. Tapaamisessa tutustuimme eurooppalaisiin kollegoihimme ja pääsimme oppimaan toisiltamme hyviä käytäntöjä maaseudun kehittämiseen. Se oli myös upea tilaisuus tuoda esiin keskisuomalaista maaseutua ja sen kehittämistyötä, kertoo Pirjo Ikäheimonen JyväsRiihestä. Oli ilo huomata, että Suomessa olemme edelläkävijöitä monessa asiassa, kuten Leader-brändityössä ja maaseudun toimijoiden välisessä yhteistyössä. Verkostoituminen Euroopan maaseutuverkostotapaamisessa poiki JyväsRiihen työntekijöille yhteistyötapaamisen Brysseliin. Tuolla reissulla tutustuttiin Brysselissä toimiviin kansainvälisiin ja suomalaisiin asiantuntijoihin sekä Belgian Vallonian maaseutuverkostossa työskenteleviin kollegoihin. Verkostoituminen ja kansainvälinen yhteistyö kannattaa! Vinkit kansainvälisen tapaamisen järjestämiseen Esittele kansainvälisille vieraille omalle maalle/maakunnalle/paikkakunnalle ominaisia ja ainutlaatuisia asioita ja kohteita. Se mikä on itselle tuttua, voi ulkomaalaisille olla uutta ja hämmästyttävää. Valitse kokoustilat, ruokailu ja majoitus siten, että paikalliset erikoisuudet näkyvät. Hyödynnä paikallisoppaita, ja järjestä kävellen tai bussilla retki, jossa voi esitellä paikallisuutta ja kertoa samalla esimerkiksi faktoja maaseudusta. Lähetä ennakkomateriaalia ja tervetulotoivotukset esimerkiksi valokuvien muodossa. Jaa tapaamisessa vierailijoille kotiinviemiseksi mieleenjääviä materiaaleja. Tapaamisen tunnelmista voi jälkikäteen koostaa myös esimerkiksi videon, josta jää mukava muisto vierailusta. 32 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

33 MAASEUDUN KEHITTÄJIEN YHTEISTYÖ Toisinaan on hyvä mennä merta edemmäs kalaan, jotta tunnistaa myös lähempänä sijaitsevat apajat, toteaa Viisarin hankesihteeri Mari Puro, joka oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa Visiittiä. Opintomatkoilla OPPIMASSA Opintomatkat ovat muutakin kuin uusia elämyksiä, kauniita maisemia ja mielenkiintoisia tuttavuuksia. Ne voivat olla synnyttämässä jotain uutta ja hyödyllistä oman asuinalueen hyväksi. Opintomatkojen salaisuus piilee siinä, että ne edistävät hyvien käytäntöjen leviämistä paikkakuntien, maakuntien ja maiden välillä sekä rohkaisevat osallistujiaan uusiin kokeiluihin ja oman toiminnan parantamiseen. Opintomatkojen kohteita löytyi niin Suomesta kuin ulkomailta. Osallistujat saivat matkatuliaisina mukaansa uusia kumppanuuksia, toimintatapoja ja ideoita oman alueensa kehittämiseksi. Esimerkiksi Kyyjärven ja Kannonkosken kuntien yhteinen opintomatka Ruotsiin käynnisti kuntien välisen vierailuohjelman. Maaseudun Sivistysliiton opintomatka Englantiin puolestaan poiki hankeidean nuorten vapaaehtoistyön edistämiseksi, mikä on jalostunut jo hankesuunnitelmaksi asti. Pohjoisessa Keski-Suomessa toimiva Leader Viisari kokosi joukon alueen opintomatkoja Visiitti-teemahankkeeksi. VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 3 3

34 Brändätään maaseutu Maaseudulla on aitoa vetovoimaa! Maaseutu tarjoaa tilaa ja mahdollisuuksia yrittämiseen, asumiseen ja harrastamiseen. Valtaosa kaupunkilaisista halajaa aika ajoin maaseudun rauhaan lomailemaan. Myös lähi- ja luomuruokaa arvostetaan yhä enemmän missähän sekin tuotettaisiin, jos ei maaseutua olisi! Maaseudulla asuvien ja maaseutuelinkeinojen parissa työskentelevien kannattaa todellakin kampanjoida maaseudun puolesta. Tehokkainta on myönteisten näkökulmien ja rohkaisevien henkilökuvien esille tuominen, kuten tässä julkaisussa on tehty. Isoja maaseudun uutisia voisivat olla ne rohkeat maaseudun asukkaat, jotka perustavat uusia yrityksiä tai laajentavat aiempaa yritystoimintaansa. Moni maaseudulla toimiva matkailuyrittäjä on oivaltanut sen, että ulkomaisille matkailijoille suomalaisen luonnon rauha ja puhtaus ovat suurta luksusta, josta ollaan valmiita myös maksamaan. Erilaisia matkailualan rakennus- ja laajennuskohteita löytyy eri puolilta Keski-Suomea. Näistä kannattaa viestiä näyttävästi. Maaseutua voi myös brändätä nykyaikaisella tavalla. Tästä oiva esimerkki on Kehittämisyhtiö Witaksen hallinnoima Pihtiputaan mummo 2.0 hanke, joka on lähtenyt rohkeasti rakentamaan mummobrändistä pohjoisen Keski-Suomen vetovoimatekijää. Mummobrändi on seudun yritysten ja yhdistysten hyödynnettävissä. Jo nyt on tehty mummosukkia ja -essuja. Lisäksi mummo esiintyy messuilla ympäri Suomea. Pihtiputaan mummo tuo esiin mummoenergian positiivisuutta, maalaisjärkeä ja ekologisuutta asioita, jotka puhuttelevat tänä päivänä myös nuoria. Juuri näin keskisuomalaisesta maaseudusta kannattaa viestiä! Inkeri Pasanen, varapäätoimittaja, Sanomalehti Keskisuomalainen 34 VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA

35 Lue lisää maaseudun kehittämisen hyvistä käytännöistä Tutki kartasta ja hankerekisteristä, millaiset kohteet ovat saaneet maaseuturahoitusta Löydä tietoa paikallisten Leader-ryhmien toiminnasta Ota talteen tärkeitä vinkkejä hankeviestintään Tilaa uutiskirje Katso, mitä tapahtumia on tulossa ja ilmoittaudu mukaan Laita myös Keski-Suomen maaseudun youtube.com/ Keski-Suomen maaseutu Kuva: Heli Sorjonen VIESTINTÄÄ JA VERKOSTOJA 3 5

36 INNOSTUITKO? SYNTYIKÖ UUSIA IDEOITA? Oman paikkakunnan parhaaksi voi toimia monella eri tavalla. Tule meidän mukaan kehittämään maaseutua! Leader JyväsRiihi Sepänkatu 4, Jyväskylä Leader Maaseutukehitys Länsitie 7, Joutsa Keskustie 41, Hankasalmi Leader Vesuri-ryhmä Mottilantie 11, Jämsä Leader Viisari Virastotie 2, Saarijärvi Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä