Miten käy ennaltaehkäisevän työn Sotessa?

Transkriptio

1

2 Miten käy ennaltaehkäisevän työn Sotessa? Siun sote edelläkävijänä Siun soten henkilöstöjohtaja, johtajaylihoitaja Johanna Bjerregård Madsen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

3 Esityksen sisältö johdon näkökulmasta Siun sote organisaationa Siun soten väestön terveyden ja hyvinvoinnin haasteet Kuntien ja Siun soten HYTE yhteistyön rakenteet Tiedolla johtaminen terveyden edistämisen työn ytimessä Terveydenhoitajat sote -integraatiossa

4 Siun sote organisaationa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

5 Siun sote muutamia tunnuslukuja n kuntoutuksen käyntiä/kk N käyntiä terveysasemilla/kk henkilöstöä 7377 n. 350 sijoitettua lasta/kk 2 vasikkaa n kotihoidon asiakasta/kk n suunterveyden käyntiä/kk n miepäkäyntiä/kk n aikuissosiaalityön asiakasta/kk. n. 200 työllisyystuella

6 Siun sote organisaationa vuonna 2016 Liikevaihto noin euroa Investoinnit noin euroa Henkilöstö määrä noin Konserniin kuuluvat myös: Kiinteistö oy Paiholankoski 57, 1 % Karjalan tekstiili palvelu Oy 87 % Siun talous oy 58,2 % Polkka oy 60 % Tikkamäen palvelut 100 % Kiinteistö Oy Tikkamäen vuokratalot 100 %

7 Maantieteellisesti Siun soten alue Maantieteellisesti Siun soten alue on jaettu neljään toiminnalliseen ja maantieteelliseen palvelualueeseen, joita johtavat kunkin toimialueen palvelujohtajat. VALTIMO NURMES JUUKA POLVIJÄRVI LIEKSA ILOMANTSI OUTOKUMPU KONTIO- LAHTI LIPERI JOENSUU HEINÄVESI RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI POHJOINEN LÄNTINEN KESKINEN ETELÄINEN KITEE

8 Lähipalvelut lähellä erikoisemmat palvelut saavutettavissa Siun soten lähtökohtana ovat laadukkaat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaat palvelut kaikkialla maakunnassa. Lähipalvelua ovat myös sähköiset palvelut. Uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja rakennetaan. Ammattilaisten keskinäinen yhteistyö ja konsultaatiokäytännöt tuovat myös erikoisemmat palvelut lähelle asukasta. Kohti kokonaisvaltaista hoitoa ja palvelua: asukas saa tarvitsemansa palvelun yhden luukun periaatteella.

9 Siun soten strategian tavoite Siun soten strategisena tavoitteena on kaikille yhdenvertainen ja asiakaslähtöinen terveyden edistämiseen liittyvä neuvonta, ohjaus ja tuki suhteessa asiakkaiden tarpeisiin. Neuvonnan, ohjauksen ja tuen on oltava kustannustehokasta ja toimintamallien asiakkaiden näkökulmista yhtenäisiä.

10 Siun soten organisaatio Terveys- ja sairaanhoitopalvelut - Terveydenhoitajia 38 hlöä Ikäihmisten palvelut - Terveydenhoitajia 2 hlöä Valtuusto Hallitus Toimitusjohtaja Palvelutuotanto Perhe- ja sosiaalipalvelut - Terveydenhoitajia 133 hlöä Ympäristö-terveydenhuolto Pelastuslaitos Terveydenhoitajia yhteensä 173 hlöä

11 Siun soten väestö terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

12 Demografinen huoltosuhde Alle Valtimo - Nurmes Juuka Lieksa 75 ja yli Polvijärvi Eno Ilomantsi Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Heinävesi Outokumpu Kontiolahti Joensuu Liperi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Kitee Kesälahti

13 Asema As.luku 2016 As.luku 2030 Muutos % Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Kontiolahti Lehmo Eno Uimaharju Rantakylä Siilainen Niinivaara Tuupovaara Kiihtelysvaara Heinävaara Asema As.luku 2016 As.luku 2030 Muutos % Reijola Pyhäselkä Ilomantsi Tohmajärvi Rääkkylä Kitee Kesälahti Liperi kk Ylämylly Viinijärvi Heinävesi Outokumpu Polvijärvi

14 Sairastavuusindeksi Pohjois-Karjalassa maan kolmanneksi suurin

15 Yli 75 vuotiaat, joille 500 m kävely tuottaa suuria vaikeuksia

16 Lapsiperheiden pienituloisuusaste Pohjois-Karjalassa maan keskiarvoa ja naapurimaakuntia suurempi Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuus Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Lähde: Sotkanet

17 Pohjois-Karjalassa nuorisotyöttömyys on yleistä, nuorisotyöttömyys % vuotiaasta työvoimasta Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Uusimaa Lähde: Sotkanet

18 Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden lisääntyminen on merkittävä haaste Ylipainoisten (ml. lihavat) osuus, % 13-16v pojista ja tytöistä Pohjois-Karjalassa Pojat, 13-16v Lähde: THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Johanna Tytöt, 13-16v Lähde: AvoHilmo

19 Lihavien* osuus yli 20-vuotiaista maakunnittain 2013 ja 2015, % Lähde: THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) BMI 30 kg/m 2, itse ilmoitettu pituus ja paino Johanna Bjerregård Madsen

20 Alkoholin aiheuttamat välittömät (2013) ja välilliset (2012) kustannukset (milj ), Yhteensä 2,4 miljardia Johanna Lähde: Jääskeläinen M 2016, Päihdetilastollinen vuosikirja 2016

21 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / asukasta 2016 Lähde: SOTKANET Johanna

22 Kuntien ja Siun soten HYTE - yhteistyö Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

23 Siun soten tuki kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön Siun soten JORY Siun soten toimialat HYTE - johtoryhmä So So Te Te Te So Te So So Te Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 = Siun soten nimeämät sote-yhdyshenkilöt (23 kpl) Johanna Bjerregård Madsen = johtoryhmän sihteeri, sote-yhdyshenkilöverkoston koordinaattori

24 HYTE - johtoryhmätyöskentely Siun soten HYTE-johtoryhmän keskeinen tehtävä on sellaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeiden tunnistamisen Siun soten palvelualueella, joihin nimenomaisesti voitaisiin vaikuttaa kiinteällä sote-kunta yhteistyöllä. Johtoryhmä pyrkii kokoamaan tietoa ajankohtaisista, suuria väestönosia koskevista ja sosiaali- ja terveydenhuollolle merkittäviä kustannuksia aiheuttavista hyvinvointi- ja terveyshaasteista, joihin vaikuttamiseen tarvitaan sekä kunnan että sote-toimijoiden osaamista ja toimenpiteitä. Tavoitteena on kerätä indikaattori ja kustannustietoa siten, että niitä pystytään myös tulevaisuudessa seuraamaan ja saadun tiedon avulla johtamaan. Lisäksi johtoryhmä pyrkii määrittelemään prioriteetteja sote-kunta yhteistoiminnalle sekä konkreettisia keinoja ja toimija miten haasteisiin voidaan oikeasti vaikuttaa.

25

26 Tiedolla johtaminen terveyden edistämisen ytimessä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

27 Yksilökohtaisen Sote-tiedon kulku Siun sotessa Asiakas/potilas Vastaanottokäynti Työntekijä Kirjaus Tilastoitua tietoa mm: Yksikkö Aikaleima Henkilötunnus Ammattiryhmä Palvelumuoto Käyntisyy Käyntityyppi Toimenpide Ym. tietoa Alueellinen tietojärjestelmä Maakunnan tietovarasto Tavoite: terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Tietojohtaminen Tietoa hallinnoidaan, analysoidaan ja hyödynnetään organisaatiossa ja sen toiminnassa Raportointija seurantajärjestelmät

28 Alueellinen toiminta- ja taloustieto yhdistettynä Siun sotella on maakunnallinen tietovarasto johon kootaan tietoa monista tietojärjestelmistä (esim. potilastieto, talous ja henkilöstötiedot) Näitä tietoja voi esittää raportointiohjelmilla (esim. Qlick) Tiedontuotannon tiimi tekee tarvittavia raportteja johtamisen tarpeisiin. Sote-tietojohtamisen erillisenä järjestelmänä Siun sotessa Region (Alue-Ecomed) Ohjelmistossa on yhdistettynä alueellinen toiminta ja kustannustieto

29 Terveydenhoitajat sote - integraatiossa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

30 Mihin terveydenhoitajien työssä pitää panostaa? Uusissa sote integraatio-organisaatioissa terveydenhoitajien työ tulee olla osallisena ja mukana moniammatillisessa terveyden edistämisen työssä Terveydenhoitajille tulee turvata lähiesimiehet ja keskijohto, joilla on riittävä hoitotyön ja terveydenhoitotyön substanssiosaaminen Terveydenhoitajien työpanoksen resursointi ja työn sisältö tulee määritellä optimaaliseksi suhteessa alueen väestön tarpeisiin Terveydenhoitajien työn sisältöä tulee johtaa kohdentaen sitä välittömään asiakas ja perhetyöhön yksilötyön painotteisuudesta kohti vaikuttavia ryhmä ja monimuoto ohjauksia (digitaalisuus) Siun sotessa on arvioitu terveydenhoitajien työnsisällön kohdentumista välittömään asiakastyöhön työ tiedolla johtamisen avulla kohdennettuihin toimenpiteisiin tulee jatkua

31 Terveydenhoitajien työnsisällön seuranta Siun sotessa toteutettiin terveydenhoitajille työn sisällön seuranta lokakuussa 2017 yhden työviikon ajalta. Seurannassa käytettiin Pirjo Partasen (2002) itsearviointimittaria, jota muokattiin ja terveydenhoitajatyöhön soveltuvaksi arviointilomakkeeksi. Lomakkeen sisällön muokkaamisesta vastasi terveydenhoitajatutkinnon omaavat asiantuntijat. Lomakkeen toiminnot jaettiin välittömään, välilliseen, yksikkökohtaiseen ja henkilökohtaiseen aikaan, joihin kuului yhteensä 29 eri toimintoa. Lomake lähetettiin kaikille terveydenhoitajanimikkeellä työskenteleville terveydenhoitajille ja vastauksia saatiin 106 terveydenhoitajalta. Itsearviointiin vastanneet terveydenhoitajat työskentelivät lasten- (30%), äitiys- (21%) ja perhesuunnitteluneuvoloissa (7%), kouluterveydenhuollossa (29%) sekä opiskelijaterveydenhuollossa (14%).

32 Tulokset Siun Sotessa terveydenhoitajien työssä välitön hoito, eli työskentely asiakkaan tai perheen läsnä ollessa, muodosti työajasta alle puolet (44%). Välittömään asiakastyöhön sisältyivät erityisesti terveystarkastukset, puhelinohjaus sekä muut tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Siun sotessa terveydenhoitajien välilliseen hoitoon, jolloin asiakas tai perhe ei ole läsnä, kului työajasta vajaa kolmannes (26%). Tähän kuuluivat muun muassa kirjaaminen sekä vastaanottoajan varaaminen, peruminen tai vaihtaminen. Yksikkökohtaisen työajan osuudeksi muodostui 22%, joista eniten työaikaa veivät työyksikön kokoukset ja koulutukset, toimisto- ja huoltotyöt. Laskennallisesti määräytynyt henkilökohtainen aika (tauot, oma aika) vakioituna oli 8%. Siun sote -alueiden välillä oli myös vaihtelua välittömän (34-47 %), välillisen (25-28 %) ja yksikkökohtaisen (17-30 %) työajan välillä.

33 Siun sote Terveydenhoitajien työajan seuranta 2017 toiminnoittain (%) 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Välitön hoito Välillinen hoito Yksikkökohtainen toiminta Siunsote 43,4 26,3 21,9

34 Siun sote Terveydenhoitajien työajan seuranta 2017 Välitön hoito (%) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1.1 Terveystarkastu kset ja niihin liittyvät määritellyt sisällöt vrt. toimintaohjeet 1.2 Sairaanhoito, joka sisältyy opiskeluterveyd enhuoltoon ja muu erikoissairaanh oidosta siirtynyt sairaanhoito esim. ADHD, syömishäriöt. Mielenterveys 1.3 Puhelinohjaus 1.4 Tutkimukset ja hoitotoimenpit eet, ohjaus sekä voinnin tarkkailu, jotka eivät sisälly kohtaan 1.1. terveystarkastu kset 1.5 Moniammatillin en yhteistyö asiakkaan tai perheen kanssa 1.6 Ryhmäohjaus ja neuvonta 1.7 Muu välitön hoito neuvolatoiminn assa sekä koulu- ja opiskeluterveyd enhuollossa 1.8 Työttömien, omaishoitajien tai muun ryhmän terveystarkastu kset 1.9 Muu välitön hoito terveysaseman vastaanottotoi minnassa Yhteensä 31,1 2,2 4,2 3,3 0,7 0,4 0,4 0,4 0,6

35 Siun sote Terveydenhoitajien työajan seuranta 2017 Välillinen hoito (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2.1 Kirjaaminen 2.3 Terveystarkastu 2.2 Muu ksen/ käynnin/ kommunikaatio ryhmätoiminna asiakkaan n valmistelu ja hoitamiseksi loppuunsaatta minen 2.4 Ajanvaraus asiakkaalle tai perheelle 2.5 Ajan peruminen tai vaihto toiminnasta, lääkäristä tai hoitajasta johtuvista syistä 2.6 Toiminnan/ hoitotiimin/ tiedon odottelu 2.7 Tutkimusten ja toimenpiteiden tilaaminen, vastausten tarkistaminen 2.8 Asiakaskohtaisii n asioihin liittyvät siirtymiset 2.9 Muu välillinen hoito Yhtensä 12,6 2,6 3,9 2,1 0,4 1,6 2,3 0,4 0,3

36 Lopuksi Järjestämislaki ja sote integraatio mahdollistavat terveyden edistämisen maakunnissa Terveydenhuollon ja sosiaalityön integraatio on mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön terveyden edistämiseen uudella tavalla, jota lainsäädäntö tukee Tulevassa järjestämislaissa maakunnan on sovittava palveluntuottajien kanssa terveyden edistämisestä ja seurattava sitä, että terveyden edistäminen toteutuu Maakunnassa voidaan hyödyntää rakenteisen tiedon ja terveysindikaattorien avulla -jotka toimivat terveyden edistämisen ohjureina - terveyden edistämisen tavoitteista kaikessa maakunnan palvelutuotannossa Toimenpiteitä voidaan vaatia terveyden edistämiseksi kaikilta maakunnan palveluntuottajilta, ei vain liikelaitoksen toiminnalta

37 Kiitos mielenkiinnosta! Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä