Vuorisaaren virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
|
|
- Iivari Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuorisaaren virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
2
3 Vuorisaaren virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma Heidi Kontiokari Vesa Härkönen Ari Holappa Kerttu Härkönen Heikki Väyrynen
4
5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SUUNNITELMAN TAVOITTEET SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖ KAAVOITUS MAASTO VESISTÖT METSÄT LUONTO- JA KULTTUURIARVOT VIRKISTYSKÄYTTÖ PALVELURAKENTEET, HUOLTO JA KEHITTÄMISTARPEET METSÄSTYS JA RIISTANHOITO LIIKKUMINEN JA MAASTOLIIKENNE MUU VIRKISTYSKÄYTTÖ METSÄTALOUS JA METSIEN KÄSITTELY METSIEN AIEMPI KÄYTTÖ METSIEN KÄSITTELY SUUNNITELMAKAUDELLA Hakkuu- ja käsittelytavat Toiminnan ulkopuoliset alueet TOIMENPIDESUUNNITTELU PORONHOITO LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU HALLINNAN JA HOIDON JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖ YLEISÖPALAUTE LAUSUNNOT SUUNNITELMAN SEURANTA KIRJALLISUUS KARTAT Kartta 1 Emäjoen vesistön rantayleiskaava Vuorisaaressa Kartta 2 Metsien kehitysluokat Kartta 3 Toiminnallinen aluejako, reitit ja rakenteet... 32
6
7 1 JOHDANTO Vuorisaari on Hyrynsalmen kunnassa, Hyrynjärvessä sijaitseva maisemaltaan merkittävä saari, joka toimii kuntalaisten lähivirkistysalueena. Saarta käyttävät tukikohtanaan veneilijät, kalastajat ja marjastajat sekä talvisin moottorikelkkailijat ja hiihtäjät. V alueelle perustettiin Metsähallituksen omalla päätöksellä Vuorisaaren luonnonhoitometsä, joka nykyisen Metsähallituksen maankäyttöluokituksen mukaan on virkistysmetsä. Metsähallituksen metsätalousalueille perustamat virkistysmetsät ovat ensisijaisesti virkistystarkoituksiin varattuja, usein maisemallisesti erikoisia alueita, joilla on virkistys- tai suojeluarvoja ja joiden hoidossa tulee korostetusti ottaa huomioon virkistyskäyttöä tukevien luonnonpiirteiden säilyminen. Metsähallituksen suunnitteluperiaatteiden mukaan virkistyskäytön erityisalueille laaditaan tarvittaessa alueen luonteeseen sopiva hoito- ja käyttösuunnitelma, joka ohjaa alueella tapahtuvaa toimintaa ja sen kehittämistä. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisesta on kaavamääräys Emäjoen vesistön rantayleiskaavassa ( ). Suunnitelman laatimisesta on päätetty Metsähallituksen Metsien käytön Kainuun aluetiimin kokouksessa Alueelle ei ole aiemmin laadittu eri käyttömuodot kattavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnitelman tausta-aineistona on käytetty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmää (SutiGis), jonka sisältämiä virkistysmetsää koskevia tietoja tarkennettiin suunnitelman laatimisen aikana. Suunnitelman laadinnassa on hyödynnetty mm. alueen historiasta, aikaisemmasta käytöstä ja osallistamisesta saatua tietoa, Hyryn alue-ekologista suunnitelmaa, Kainuun luonnonvarasuunnitelmaa sekä kaavakarttoja ja -selostuksia. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu v ja se koskee vuosia Suunnittelun vetäjänä ja suunnitelman kirjoittajana on toiminut suunnittelija Heidi Kontiokari Metsähallituksen metsätaloudesta. Suunnitelman laatimiseen ovat metsätaloudesta lisäksi osallistuneet tiimiesimies Vesa Härkönen ja ympäristöasiantuntija Ari Holappa. Virkistyskäyttöosion laatimiseen ovat Metsähallituksen luontopalveluista osallistuneet puistonjohtaja Kerttu Härkönen ja eräsuunnittelija Heikki Väyrynen. Myös yleisöä ja sidosryhmiä on osallistettu suunnitelman laatimisessa. Suunnitelman kuvat (pl. kuva 2) on ottanut Heidi Kontiokari ja kartat on laatinut Seija Pieniniemi Metsähallituksesta. Suunnitelman käsitteli ja hyväksyi Metsähallituksen Pohjanmaan Kainuun alueen johtoryhmä
8 2 SUUNNITELMAN TAVOITTEET Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen Vuorisaaren virkistysmetsän alueen eri käyttömuotoja (metsätalous, virkistyskäyttö, matkailu) ja niiden tavoitteita. Suunnitelman päätavoitteena on ohjata virkistysmetsän hoitoa ja käyttöä siten, että ne eivät vaaranna virkistyskäytön toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on mm. määritellä, kuinka alueen metsiä voidaan käsitellä säilyttäen samalla alueen virkistyskäyttöä tukevat ominaispiirteet ja maisema-arvot. Metsien käsittelyssä tavoitteena on myös virkistysympäristön parantaminen. Virkistyskäytön osalta tavoitteena on määritellä alueen kehittämistarpeet. Tässä suunnitelmassa kuvataan alueen hoidon ja käytön päälinjat seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi. Yksityiskohtaisia toimenpidesuunnitelmia tai hakkuulaskelmia ei suunnitelmassa tehdä, vaan metsikkökohtaiset käsittelyehdotukset ja palvelurakenteiden kunnostussuunnitelmat annetaan erikseen. Jatkossa toimenpidesuunnitelmat laaditaan tämän hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisesti. 8
9 3 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS 3.1 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖ Vuorisaari sijaitsee Hyrynsalmen kunnassa sijaitsevassa Hyrynjärvessä, n. 6 kilometrin etäisyydellä kunnan keskustasta koilliseen päin (kuva 1). Vuorisaaren virkistysmetsä käsittää koko saaren lukuun ottamatta rantavyöhykkeen padotusaluetta. Kuva 1. Vuorisaaren virkistysmetsän sijainti. Virkistysmetsän kokonaispinta-ala on 142 ha, joka on puuntuotoskyvyltään lähes yksinomaan metsämaata (taulukko 1). Kitumaita on 1,7 ha. Taulukko 1. Virkistysmetsän pinta-ala pääryhmittäin. Pääryhmä Pinta-ala, ha % Metsämaa 140,1 98,8 Kitumaa 1,7 1,2 Yhteensä 141,8 100 Koko suunnitelma-alue on Metsähallituksen metsätalouden hallinnassa ja se on maankäyttöluokaltaan virkistysmetsää. Virkistysmetsää ympäröivää rantavyöhykettä sekä saarta ympäröivää vesialuetta hallinnoi veden säännöstelystä vastaava yhtiö. Lähimmät asuintalot ja loma-asunnot sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä virkistysmetsästä. Virkistysmetsän alueella, saaren eteläosassa 9
10 sijaitsee laavu, jonka yhteydessä on tulentekopaikka, polttopuukatos ja käymälä. Rakenteiden polttopuu- ja jätehuollosta vastaa Hyrynsalmen kunta Metsähallituksen ja Hyrynsalmen kunnan välisen, v tehdyn ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Muita rakenteita saaressa ei ole. 3.2 KAAVOITUS Valtioneuvoston vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa 2020 ( ) Vuorisaaren virkistysmetsän alue on osoitettu virkistysalueeksi (V), jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen sekä luonnon ja ympäristöarvojen säilymiseen. Alueelle saa rakentaa yleistä virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Rakentamista ohjaavassa Emäjoen vesistön rantayleiskaavassa ( ) Vuorisaari on osoitettu virkistysalueeksi (V), joka on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokas alue. Kaavamääräyksen mukaan alueen käyttöä ohjaa hoito- ja käyttösuunnitelma ja alueelle rakentaminen on sallittua vain siten, etteivät alueen luonto- ja maisema-arvot vaarannu. Ennen vallitsevien olosuhteiden muuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä on alueelliselle ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavassa koko Vuorisaari yhdessä Vuorisalmen ja Vuoriniemen etelärinteen kanssa on osoitettu myös maisema-arvoiltaan merkittäväksi alueeksi (my), jolla ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n mukainen toimenpiderajoitus, joten maisemaa muuttavaa toimenpidettä varten tarvitaan lain 128 :ssä tarkoitettu maisematyölupa. Saaren luoteisosaan on rantayleiskaavassa osoitettu lisäksi kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo), joihin sisältyy metsälain 10 :n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä (kalliot). Alueen virkistyskäytön kehittämistarpeiden vuoksi on Vuorisaaren luoteisosassa sijaitsevaan niemeen osoitettu palvelu-/virkistyskohde sekä matkailupalveluiden alue (RM), jolle rakentaminen on sallittua. Myös laavu ja venevalkama on merkitty rantayleiskaavaan. Virkistysmetsää ympäröivä rantavyöhyke (leveys keskimäärin n m) on merkitty kaavaan padotusalueena, jonka käyttö edellyttää säännöstelijän myöntämää lupaa. Yleiskaavan määräykset mahdollistavat Vuorisaaren virkistyskäytön kehittämisen. Emäjoen vesistön rantayleiskaavan merkinnät Vuorisaaressa on esitetty kartassa MAASTO Vuorisaari on maisemallisesti hallitseva vesien ympäröimä alue (kuva 2). Yhdessä Vuorisalmen ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Vuoriniemen jyrkän etelärinteen kanssa Vuorisaari kalliorantoineen muodostaa merkittävän kokonaisuuden Hyrynjärven järvimaisemassa. Saaren korkeimmat kohdat sijaitsevat yli 30 m vedenpinnan yläpuolella. Alueen maasto nousee kohti saaren keskiosaa, joka korkeimmillaan on n. 185 m mpy. Matalimmillaan alue on järven rannoilla (n. 155 m mpy). Kallioperä heijastuu selvästi Vuorisaaren pinnanmuotoihin ja alueella onkin paikoin jyrkkiä rinteitä ja notkoja. Valtaosa (94 %) alueen pinta-alasta on kivennäismaiden metsämaata. Alueen maaperä muodostuu pääosin vaihtelevanpaksuisesta moreenipeitteestä. Kallioperä on laajoilla alueilla paljaana tai vain ohuen irtomaan peittämänä. Kalliopaljastumia on mm. saaren luoteisosassa, Vuorisalmen rannoilla ja laavun ympäristössä. Saaren rinteet ovat monin paikoin kallioisia. Myös louhikoita esiintyy monin paikoin. Turvemaita on paikallisesti rantavyöhykkeellä ja painanteissa yhteensä 9 hehtaarin alalla. Tästä rämettä on alle 1 ha ja korpea 8 ha. Suoalueet ovat ojittamattomia. 10
11 Kuva 2. Vuonna 1992 otettu ilmavalokuva Vuorisaaresta. 3.4 VESISTÖT Vuorisaaren virkistysmetsä sijaitsee Hyrynsalmen reittiin kuuluvan Emäjoen valuma-alueella. Virkistysmetsään ei sisälly vesistöjä. Saarta ympäröi 1800 hehtaarin laajuinen Hyrynjärvi, joka on ruskeavetinen ja parhaimmillaan 23,5 m syvä järvi. Pohjoisessa saari rajautuu n. 100 m leveään Vuorisalmeen. Emäjoen reittiä säännöstellään voimakkaasti, minkä vaikutukset ovat näkyvissä Hyrynjärven rannoilla. Järven rantavyöhykkeet ovat kapeita ja puustoa kasvaa useimmiten rantaan asti. Suunnitelma-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. 3.5 METSÄT Vuorisaaren virkistysmetsä on enimmäkseen hyvin puustoista aluetta. Alueen puuston tilavuus metsämaalla on yhteensä n m 3. Keskimääräinen puuston määrä metsämaalla on n. 183 m 3 /ha. Suunnitelma-alueen metsät ovat enimmäkseen käsiteltyjä ja tasaikäisiä, varttuneita metsiä. Paikoin puusto on myös tiheää ja nuorta männikköä. Osaa Vuorisaaren metsistä ei kuitenkaan ole käsitelty viime vuosikymmenten aikana, joten paikoin alueelta löytyy myös luonnontilaisten metsien rakennepiirteitä. Iäkkäitä puuyksilöitä, aihkimäntyjä sekä metsäpalojen jälkiä alueella on kohtalaisesti. Vuorisaaren alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja tarkemmin sen Pohjois- Karjala Kainuu -lohkoon. Vuorisaaren alue on kasvillisuudeltaan melko karua (taulukko 2). Kasvupaikkatyypeistä alueen metsämailla vallitsevat kuivahkot kankaat (82 %). Kuivia kankaita on 9 % ja tuoreita kankaita 10 % metsämaan pinta-alasta. 11
12 Taulukko 2. Metsämaan pinta-ala ja puusto kasvillisuusluokittain. Kasvillisuusluokka Pinta-ala Puusto *) ha % m 3 % Tuore kangas 13,4 9, ,5 Kuivahko kangas 114,1 81, ,0 Kuiva kangas 12,5 8, ,5 Yhteensä 140, *) turv la viljavuudeltaan vastaavat kasvupaikat Alueen puuston ikä vaihtelee välillä vuotta. Valtaosa (74 %) alueen metsistä on yli 100- vuotiaita ja kuuluu samalla uudistuskypsien metsien luokkaan (taulukko 3, kartta 2) luvulla tehtyjen uudistushakkuiden myötä alueelle on syntynyt taimikoita, joiden osuus metsämaan pintaalasta on 10 %. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä on yhteensä 16 % metsämaan pinta-alasta. Taulukko 3. Metsämaan pinta-ala ja puusto kehitysluokittain. Kehitysluokka Pinta-ala Puusto ha % m 3 % Taimikko 14,5 10,4 26 0,1 Nuori kasvatusmetsä 11,6 8, ,9 Varttunut kasvatusmetsä 10,4 7, ,5 Uudistuskypsä metsä 103,6 73, ,5 Yhteensä 140, Puustoltaan virkistysmetsä on enimmäkseen mäntyvaltaista aluetta, mutta myös kuusikoita ja kuusisekametsää alueelta löytyy kohtalaisesti. 85 % metsämaan pinta-alasta on puhdasta männikköä tai mäntysekametsää (taulukko 4). Kuusisekametsää (14 %) on erityisesti saaren pohjoisrinteessä ja puhtaita kuusikoita (2 %) kosteissa painanteissa. Sekapuuna lehtipuuta, lähinnä koivua kasvaa kohtalaisesti lähes koko alueella. Alueen puumäärästä mäntyä on 76 %, kuusta 19 %, koivua 5 %. Taulukko 4. Metsämaan puulajivaltaisuus. Puulajivaltaisuus Pinta-ala Puusto ha % m 3 % Puhdas männikkö 78,7 56, ,3 Mäntysekametsä 40,3 28, ,0 Puhdas kuusikko 2,0 1, ,2 Kuusisekametsä 19,1 13, ,5 Yhteensä 140,
13 3.6 LUONTO- JA KULTTUURIARVOT Suunnitelma-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura ohjelman kohteita. Alueelta tai sen läheisyydestä ei ole kirjattu myöskään uhanalaisten lajien esiintymiä Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään tai Hertta Eliölajit -järjestelmään. Alueen metsiä on aiemmin käsitelty niin, ettei luonnontilaisia metsiä eikä merkittäviä lahopuuesiintymiä juurikaan ole. Lahopuuta esiintyy alueella enimmäkseen yksittäisinä, osin järeinä maa- ja pystypuina tai tuulenkaatorykelminä. Luontokohteita Vuorisaaressa esiintyy yhteensä n. 8,5 hehtaarin alalla. Luontokohdetietoja on täydennetty hoito- ja käyttösuunnitelman maastotöiden yhteydessä. Virkistysmetsän luoteisosassa olevassa niemessä on luontokohteeksi luokiteltua kalliota 2,3 ha (kuva 3). Suunnitelman laatimisen yhteydessä on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään merkitty aarnimetsiköksi saaren länsiosassa sijaitseva luonnontilaisen kaltainen vanha metsikkö (4,5 ha). Metsikön puusto on kuusisekametsää ja siellä esiintyy kohtalaisesti lahopuuta ja maaperässä lähteisyyttä. Luontokohteista alueella esiintyy lisäksi louhikoita (1 ha) sekä lähteitä (0,6 ha), jotka on kirjattu paikkatietojärjestelmään suunnitelman laatimisen yhteydessä. Kuva 3. Vuorisaaren rannat ovat paikoin kallioisia. Kulttuurikohteista alueella esiintyy vanhoja tervahaudan pohjia. Hoito- ja käyttösuunnitelman maastotöiden yhteydessä paikkatietojärjestelmään on kirjattu yksi tervahauta. Museoviraston rekisterissä ei ole muinaisjäännöksiä Vuorisaaren virkistysmetsän alueelta. Saaren pohjoispuolella sijaitsevan Vuoriniemen rannalla on kivikautinen asuinpaikka. 13
14 4 VIRKISTYSKÄYTTÖ Vuorisaari on enimmäkseen kuntalaisten käyttämä lähivirkistysalue. Saaren rauhallinen luonnonympäristö tarjoaa virkistysmahdollisuuksia ympäri vuoden. Aluetta käyttävät mm. veneilijät, kalastajat ja marjastajat sekä talvella moottorikelkkailijat ja hiihtäjät. Vuorisaari on Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistyksen vuosittain kevättalvella järjestämän Kuutamohiihdon kohteena, jolloin Hietalahdesta Vuorisaaren laavulle kulkee tilapäinen hiihtolatu. Vuorisaari on yksi kyläyhdistyksen kehittämiskohteista ja yhdistyksen tavoitteena on tehdä saaresta monipuolinen ja tunnettu lähimatkailukohde Hyrynsalmella. Vuorisaaren laavulle pääsee helpoiten saaren kaakkoispuolelta Ämmänsaarentien (n:o 5) tuntumasta, esimerkiksi Hietalahdesta tai Martinniemestä. Lyhin reitti mantereelta saareen on saaren luoteispuolelta Vuoriniemestä. 4.1 PALVELURAKENTEET, HUOLTO JA KEHITTÄMISTARPEET Virkistyskäytön palvelurakenteista Vuorisaaren virkistysmetsän alueella sijaitsee puolikotamallinen laavu (kartta 3, kuva 4). Laavun yhteydessä on tulentekopaikka. Laavun läheisyydessä on myös halkovaja sekä kompostoiva käymälä. Merkittyjä retkeilyreittejä tai -polkuja virkistysmetsän alueella ei ole. Kuva 4. Vuorisaaren etelärannalla sijaitseva laavu. Vuorisaaren laavun ja sen yhteydessä olevien rakenteiden polttopuu- ja jätehuollosta vastaa Hyrynsalmen kunta Metsähallituksen ja Hyrynsalmen kunnan välisen, v tehdyn ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Vuorisaaren rakenteet on tehnyt Metsähallitus 1990-luvulla. Laavu, tulentekopaikka ja käymälä on tarpeen kunnostaa suunnitelmakaudella. Sen sijaan halkovaja on kohtalaisen hyvässä kunnossa. 14
15 Suunnitelmakaudella Metsähallituksen luontopalvelut kunnostaa Vuorisaaren huonokuntoisen laavun ja taukopaikan muut rakenteet, mikäli kunnostamiseen saadaan tarvittava rahoitus. Rakenteet ovat Metsähallituksen hallinnassa ja täten kunnostamisvastuu säilyy Metsähallituksella. Kunnostamiseen haetaan rahoitusmahdollisuuksia yhdessä kunnan kanssa. Vuorisaaressa ei ole jätteiden keräysastioita, joten jätehuollossa painotetaan kävijöiden omatoimisuutta opastamalla kävijöitä toimittamaan itse jätteensä pois luonnosta, polttamaan palavat jätteet tulisijoissa ja viemään kompostoitavat jätteet käymälän yhteydessä sijaitsevaan kompostiin. Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistyksen tavoitteena on siirtää vanha savupirtti nähtävyyskohteeksi Vuorisaaren luoteisosassa sijaitsevaan niemeen. Pirtti on Hyrynsalmen kunnan ostama, kunnostettu savottakämppä. Kyläyhdistyksen tavoitteena on kehittää Vuorisaaren matkailua myös laavulla ja tulipaikoilla sekä perustaa alueelle laavulta alkava luontopolku. Mikäli polulle ilmenee tarvetta suunnitelmakaudella, tehdään siitä erillinen suunnitelma ja polun mahdollisten rakenteiden hoito- ja ylläpitovastuista sovitaan erikseen. Metsähallituksen metsätalouden tulosalue voi tarvittaessa tehdä vuokrasopimuksen kyläyhdistyksen kanssa savupirtin sijoittamista varten yleiskaavassa osoitetulle paikalle sekä luontopolun sijoittamisesta saareen. Mahdollisesta savupirtin siirtämisestä, polun suunnittelusta ja rakentamisesta sekä niihin liittyvistä kustannuksista vastaa Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys 4.2 METSÄSTYS JA RIISTANHOITO Virkistysmetsän alueella metsästäminen on sallittu paikalliselle väestölle metsästyslain 8 :n mukaisesti ja ulkopaikkakuntalaisille Metsähallituksen normaalin lupakäytännön mukaisesti. Metsästysluvat myy Villi Pohjola. Pienriistan osalta alue kuuluu Hyrynsalmen Ristijärven pienriistan metsästysalueeseen. Hirvenmetsästyksen osalta alue ei kuulu varsinaisiin haettaviin hirvialueisiin, koska se on osakaskunnan vesialueen erottama, alle 1000 hehtaarin erillinen alue. Alue on kuitenkin haettavissa hirvenmetsästysalueeksi, jos hakijoilla on metsästysoikeus osakaskunnan vesialueelle. Metsähallituksen hirvenmetsästysoikeus myönnetään vuosittaisen aluelupamenettelyn kautta. Alueluvan nojalla hirviseurue hakee pyyntilupia riistanhoitopiiriltä. Alueen metsästyskäytäntö voi jatkua nykykäytännön mukaisesti, koska se ei sulje pois alueen muita käyttömuotoja eikä vaaranna alueen eliölajeja. Alueen vähäinen metsästyskäyttö ei aiheuta turvallisuusriskiä. Aktiivista riistanhoitoa alueella toteutetaan lähinnä huomioimalla riista metsien käsittelyssä ympäristöoppaan mukaisesti. Metsien käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota koivun, lepän ja kuusen (erityisesti alikasvos) säästämiseen hakkuiden yhteydessä sekä kosteikkopainanteiden poikueympäristöihin. 4.3 LIIKKUMINEN JA MAASTOLIIKENNE Jokamiehen oikeuksiin perustuva liikkuminen on sallittua virkistysmetsän alueella. Moottoriajoneuvoilla ajo maastossa on maastoliikennelain mukaan sallittu ainoastaan maanomistajan luvalla. Moottorikelkkailu ilman erillistä lupaa on sallittua vain jäällä. Moottorikelkkaa tai muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa voidaan käyttää alueen rakentamis-, huolto-, kunnostus- ja valvontatöissä. Vuorisaaren laavulle poikkeaa Ukkohallasta tuleva, Hyrynjärven yli kulkeva moottorikelkkaura (kartta 3), joka johtaa Moisiovaaraan ja sieltä edelleen Kuhmoon ja Suomussalmelle. Uraa ylläpitää Hyrynsalmen kunta palveluyrittäjän kautta. 15
16 4.4 MUU VIRKISTYSKÄYTTÖ Marjastus on tärkeä osa Vuorisaaren käyttöä. Luonnontuotteiden kerääminen, joka perustuu jokamiehenoikeuksiin, on sallittua virkistysmetsän alueella. Myös jokamiehenoikeuksiin perustuva tilapäinen leiriytyminen on sallittu alueella, mutta leiriytymistä ohjataan laavun läheisyyteen, missä kävijöillä on käytössään käymälä ja tulentekopaikka. Avotulenteko on sallittu vain sitä varten osoitetulla paikalla laavun yhteydessä ja polttopuuna tulee käyttää siihen varattua polttopuuta. 16
17 5 METSÄTALOUS JA METSIEN KÄSITTELY 5.1 METSIEN AIEMPI KÄYTTÖ Vuorisaaresta löytyy tervahautoja sekä harsintahakkuiden jälkiä, jotka kertovat alueen metsien hyödyntämisestä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Nykymuotoista metsätaloutta uudistushakkuineen alueella on harjoitettu 1950-luvulta lähtien. Saaren metsiä on käsitelty n vuoden välein. V Vuorisaareen perustettiin Metsähallituksen omalla päätöksellä luonnonhoitometsä, joka nykyisen Metsähallituksen maankäyttöluokituksen mukaan on virkistysmetsä. Osa alueen uudistuskypsistä metsistä on käsitelty väljennyshakkuin, mutta avohakkuita ei ole tehty tavanomaisessa laajuudessa. Luonnonhoitometsän aluejaossa Vuorisaari on ollut kokonaan P-aluetta (puisto-osa), jossa on sovellettu vuoden kiertoaikaa. Alueella toteutetuilla uudistushakkuilla on pyritty elävöittämään maisemaa pienipiirteisellä vaihtelulla. Viimeksi suunnitelma-alueella on tehty metsätaloudellisia hakkuita v. 1992, jolloin tehtiin siemenpuu- ja avohakkuita n. 15 hehtaarin alalla sekä väljennys- ja harvennushakkuita välialueilla. Hakkuut ja maanpinnan käsittely toteutettiin talvella. Uudistusalat ovat uudistuneet luontaisesti ja alueen herkkä maisema on pystytty säästämään hakkuiden yhteydessä (kuva 2). 5.2 METSIEN KÄSITTELY SUUNNITELMAKAUDELLA Vuorisaaren virkistysmetsän alueella on useita käyttömuotoja, jotka on otettava huomioon metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Metsien hoito- ja käsittelytoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että alueen maisema- ja luonnonarvot sekä virkistyskäytön ja matkailun toimintaedellytykset säilyvät. Suunnitelma-alueen metsien käsittelyn tarkoituksena on alueen virkistysarvon ja metsien monimuotoisuuden lisääminen, metsän elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä metsätaloustoimenpiteiden jatkaminen alueella. Virkistysmetsän hoidossa pyritään metsän tuottokyvyn säilyttämiseen, mutta alueella ei voida soveltaa tavanomaisia tuottovaatimuksia. Luontokohteet sekä ympäristöoppaan mukaiset maisemalliset tavoitteet ja tavoitteet säästöpuiden määrälle pienentävät hakkuumäärää normaaliin talousmetsään verrattuna. Alueen puustoisuudesta johtuen virkistysmetsällä on kuitenkin hyvät edellytykset sovittaa yhteen maisemanhoidon, virkistyskäytön ja metsien hoidon tarpeet. Suunnitelmakaudella metsätalouskäytössä olevilla osilla on kohtalaisesti metsänhoidollisia hakkuutarpeita ja -mahdollisuuksia. Kainuun luonnonvarasuunnitelman yhteydessä Vuorisaaren virkistysmetsän alue on metsänkäsittelyltään siirretty matkailu- ja retkeilymetsien luokkiin, joissa noudatetaan erirakenteistavien hakkuiden periaatetta. Erirakenteistavien hakkuiden tarkoituksena on säilyttää ja lisätä metsikkörakenteen vaihtelevuutta. Tavoitteena on metsikkörakenne, jossa esiintyy metsiköitä kaikista ikäluokista. Virkistysmetsä on enimmäkseen mäntyvaltaista aluetta, joten tavoitteena käsittelyissä on myös saada aikaan puulajivaihtelua kiinnittämällä erityistä huomiota lehtipuiden ja kuusen (erityisesti alikasvos) säästämiseen. Yksittäiset haavat ja raidat säästetään ja niiden pienialaiset keskittymät säästetään kokonaan. Pienialaisia kuusikoita säästetään käsittelyissä. Metsikön erirakenteisuutta kehitetään myös säilyttämällä puustoa eri läpimittaluokissa ja latvuskerroksissa. Erikoiset ja vanhimmat puuyksilöt säilytetään koko alueella. Hakkuissa säilytetään myös puuston tihentymiä ja taimiryhmiä. Säästöpuuston määrää voidaan säädellä kohteen mahdollisuuksien tai maisemallisten tavoitteiden mukaan (kuitenkin vähintään 20 m 3 /ha). Alueella tehtäviä metsänkäsittelyratkaisuja tulee tarkastella pitkällä tähtäimellä, sillä metsikkörakenteen ja puulajisuhteiden muutos vaatii hyvin pitkän ajan. Suunnitelma-alueen metsien virkistysarvo kasvaa tulevaisuudessa, kun metsät järeytyvät entisestään ja niiden rakenne monipuolistuu. 17
18 Virkistysmetsän maisema pyritään käsittelyissä säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena ja ehjänä. Metsien käsittelyn tulee olla pienipiirteistä ja sen tulee sopia maaston muotoihin. Rantametsissä puuston käsittelyn tulee olla tavallista varovaisempaa huomioiden riittävien suojavyöhykkeiden säilyminen. Suuret ja haitalliset muutokset palvelurakenteiden lähimaisemassa sekä puunkorjuun vaikutukset alueen virkistyskäyttöön pyritään minimoimaan. Myös yleiskaavassa osoitettu matkailupalveluiden alue (kartta 1) otetaan huomioon hakkuiden yhteydessä. Virkistysmetsän hoidossa ja käytössä noudatetaan metsälakia ja sen velvoitteita metsien käsittelylle. Erityishakkuut, jotka poikkeavat tavanomaisista käsittelymalleista toteutetaan metsälain 6 :n nojalla, jonka mukaan kohteissa, joilla on metsän monimuotoisuuden, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, voidaan hakkuu tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Metsälainsäädännön lisäksi metsien käsittelyä ohjaavat Metsähallituksen Metsänhoito-ohje (2008), Metsätalouden ympäristöopas (2004), Kainuun luonnonvarasuunnitelman (2004) ja Hyryn alueekologisen suunnitelman (1999) tavoitteet sekä kaavamääräykset (luku 3.2) Hakkuu- ja käsittelytavat Metsätaloustoiminnan piirissä olevaa metsämaata Vuorisaaren virkistysmetsän alueella on yhteensä n. 133 ha (kartta 3). Metsien käsittely tällä alueella perustuu metsikkökuviointiin, kuviokohtaisesti mitattuihin puustotunnuksiin sekä metsikkökuvioiden ikärakenteeseen ja kehitysluokkiin (kartta 2). Suunnitelmakaudella aluetta käsitellään pääasiassa pienialaisilla uudistushakkuilla sekä harvennusja väljennyshakkuilla, jolloin maasto ja maisema säilyvät peitteellisenä laajemmin tarkasteltuna. Alueen metsät ovat pääasiassa iäkkäitä uudistuskypsiä metsiä. Suunnitelmakaudella virkistysmetsän uudistuskypsien metsien uudistushakkuut toteutetaan pienaukkohakkuina. Pienaukkohakkuissa uudistaminen tapahtuu vaiheittain pitkällä aikavälillä ja peitteinen metsänkuva säilyy, jolloin voidaan välttää uudistamisvaiheesta virkistysalueelle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Maiseman herkkyydestä ja maaston muodoista riippuen pienaukkojen koko voi olla 0,1 0,5 ha. Pienaukkohakkuita voidaan toistaa vuoden välein, jolloin esim. 10 vuoden käsittelyvälillä pienaukkohakkuin kerralla käsiteltävä kokonaispinta-ala voi olla enintään kymmenesosa ja 20 vuoden käsittelyvälillä enintään viidesosa käsiteltävän metsikön pinta-alasta suunnitelmakaudella (kun metsikön kiertoaika n. 100 v.). Käytännössä alueen metsät ovat kuitenkin jatketun kiertoajan piirissä. Tulevaisuudessa uudistushakkuiden seurauksena syntyvät pienialaiset taimikot monipuolistavat alueen metsikkörakennetta. Uudistuskypsissä metsissä ja pienaukotettavien kohteiden välialueilla voidaan tehdä maisemallisesti tai metsänhoidollisesti tarpeellisia väljennyshakkuita (kuva 5). Väljennyshakkuiden tavoitteena on lisätä uudistusikäisen puuston ja sen latvuston elinvoimaisuutta ja valmistaa metsikköä luontaiseen uudistamiseen. Väljennyshakkuun voimakkuutta säädellään kohteen mukaan. Esimerkiksi luontaisen taimiaineksen synnyttämisen edistämiseksi voidaan puustoa paikoin väljentää tavanomaista harvemmaksi ja ylispuita poistamalla vapauttaa kasvutilaa jo olemassa oleville taimiryhmille ja nuorille puille. Ylispuita poistamalla voidaan myös tehdä muutaman aarin kokoisia, maisemallisesti huomaamattomia aukkoja, joilla vapautetaan aluspuustoa. Jos metsikön puusto on erirakenteinen, voidaan rakennetta ylläpitää poimintaluonteisin hakkuin. Näkyvyyttä saaressa voidaan parantaa ja kaukonäkymää avata väljennyshakkuin, jotka voivat paikoin ulottua lähes rantaan asti. 18
19 Kuva 5. Vuorisaaren tyypillistä, jo väljennettyä uudistuskypsää männikköä. Kasvatusmetsien harvennushakkuiden tavoitteena on vapauttaa kasvutilaa metsikön parhaille ja elinvoimaisimmille puille, edistää nuorten metsien järeytymistä ja lisätä mahdollisuuksien mukaan lehtipuuston suhteellista osuutta. Virkistysmetsän alueella harvennushakkuut toteutetaan metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Näkymien avaamiseksi ja maiseman parantamiseksi voidaan kuitenkin tehdä tavanomaista voimakkaampia harvennuksia ja maisemallisesti herkillä kohteilla puolestaan varovaisempia harvennuksia. Kasvatusmetsien pienen pinta-alan vuoksi virkistysmetsän alueella on melko vähäisiä harvennustarpeita. Virkistysmetsän alueella ei tehdä ojituksia eikä metsätaloudellisia kasvatuslannoituksia. Pystykarsintaa, kuten myös yksittäisten puiden poistoa voidaan tehdä maisemallisista syistä. Palvelurakenteiden ympäristössä metsiä käsitellään tarvittaessa varovaisin väljennys- ja harvennushakkuin kohteen mukaan. Rakenteiden välittömässä läheisyydessä puusto voi olla tavallista harvempaa. Maisemaa haittaavaa muuta nuorta puustoa voidaan raivata tarvittaessa. Myös rantavyöhykkeen puustoa voidaan tarvittaessa raivata paikallisesti muiden metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tämä edellyttää rantavyöhykettä hallinnoivan, veden säännöstelystä vastaavan yhtiön lupaa. Rantavyöhykettä käsiteltäessä on huomioitava riittävän suojavyöhykkeen säilyminen. Suunnitelma-alueen taimikot hoidetaan metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Hoidetut taimikot ovat virkistyksellisesti parempia kuin hoitamattomat tiheiköt. Taimikoissa sallitaan kuitenkin ryhmittäisyyttä ja eri-ikäisyyttä. Suunnitelma-alueen taimikoissa on kiireellisiä taimikonhoitotarpeita. Taimikoissa on myös ilmennyt hirven aiheuttamia taimivahinkoja, joiden seurauksena useiden männyntaimien latvat ja oksat ovat vaurioituneet. Osa taimista on toipunut vahingoista kohtalaisesti. Koneellinen puunkorjuu Vuorisaaressa toteutetaan talviaikaan. Myös uudistusalojen maanmuokkaus tehdään talvella hakkuiden yhteydessä mahdollisimman kevyin menetelmin (kaivinkonemuokkaus). Puuston luontaista uudistamista suositaan, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös kylvöä tai 19
20 istutusta. Koska toimenpiteet saaressa toteutetaan lumipeitteiseen aikaan, voidaan koneellisessa puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa välttää maanpinnan ja pohjakasvillisuuden kulumista. Korjuukaluston ja puutavaran kuljetus hoidetaan Martinniemestä Vuorisaaren etelärannalle tehtävän jäätien avulla Toiminnan ulkopuoliset alueet Kokonaan metsätaloustoiminnan ulkopuolisia alueita on yhteensä n. 9,1 ha, mikä on 6,5 % virkistysmetsän pinta-alasta. Tästä 7,4 ha on metsämaata, jolla puustoa on yhteensä n m 3. Käsittelyn ulkopuolisissa metsissä ei tehdä metsänhoitotoimenpiteitä, mutta poikkeustilanteissa, kuten metsätuhojen tai yleisen turvallisuuden vuoksi voidaan tehdä harkittuja pienimuotoisia toimenpiteitä, kuten yksittäisten puiden poistamista. 1. Alueen luontokohteet (luku 3.6), kuten aarnimetsiköt, kalliot ja louhikot sekä lähteet (yht. n. 8,5 ha) jäävät metsien käsittelyn ulkopuolelle (kuva 6). Nämä kohteet on merkitty luontokohteeksi Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Esimerkiksi saaren länsiosassa sijaitseva vanha metsikkö on merkitty aarnimetsiköksi hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Myös muut pienialaiset luontokohteet jätetään luonnontilaan. 2. Toiminnan ulkopuolisia alueita ovat myös alueen kitumaat (1,7 ha) sekä pienialaiset kosteikot. 3. Maiseman ja vesiensuojelun huomioimiseksi hakkuualojen ja vesistön väliin jätetään riittävät suojavyöhykkeet, jotka virkistysmetsän alueella ovat yleensä tavanomaista leveämpiä. Myös kaikista jyrkimmät, korjuuteknisesti vaativat rinteet (mm. Vuorisalmi) jäävät käsittelyn ulkopuolelle. Kuva 6. Vuorisaaren luontokohteet ovat metsien käsittelyn ulkopuolella. Pienialaisimpia luontokohteita, suojavyöhykkeitä ja jyrkimpiä rinteitä ei ole merkitty suunnitelmaan eivätkä ne sisälly yllä esitettyihin pinta-aloihin, joten todellisuudessa käsittelyjen ulkopuolelle jäävää pinta-alaa on enemmän. 20
21 5.3 TOIMENPIDESUUNNITTELU Tässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetyt metsien käsittelymallit ja -ohjeet ovat yleisluontoisia ja laajoja alueita koskevia toimintaperiaatteita. Yksityiskohtaisemmat käsittelyohjeet annetaan toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Tulevien toimenpidesuunnitelmien ratkaisujen tulee olla hoito- ja käyttösuunnitelman linjausten mukaisia. Toimenpidesuunnittelussa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös suunnitelmasta saatu palaute (luku 9). Suunnitelmakauden alkupuolella Vuorisaareen laaditaan puunkorjuun toimenpidesuunnitelma, jossa tarkastellaan kerralla koko suunnitelmakauden käsittelytarpeet alueella. Laadittavasta toimenpidesuunnitelmasta pyydetään lausunto Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistykseltä. Vuorisaaren alueen toimenpidesuunnittelussa on suositeltavaa käyttää tietokonepohjaisia maisemasuunnittelutyökaluja. Vuorisaaren alueeseen kohdistuu myös maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n mukainen toimenpiderajoitus (luku 3.2), joten alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman maisematyölupaa. Lupaa ei tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Emäjoen vesistön rantayleiskaavan mukaan maisemaa muuttavia toimenpiteitä ovat mm. avohakkuu, maaainesten otto, läjitys tai rantaviivan muuttaminen. Lain tarkoittamaksi toimenpiteeksi ei katsota tavanomaista metsän harvennusta, jos harvennus ei muuta merkittävästi alueen maisemaa. 21
22 6 PORONHOITO Porotalouden hallinnossa Vuorisaaren alue kuuluu Hallan paliskunnan alueeseen. Vuorisaaressa laiduntaa poroja satunnaisesti sekä kesällä että talvella. Poronhoitotyöt sekä porojen laiduntaminen ovat sallittuja alueella poronhoitolain mukaisesti. Poronhoidon edellytykset tulee ottaa huomioon metsätalouden toimenpiteissä. Tärkeillä jäkälämailla vältetään kesäaikaista puunkorjuuta ja maankäsittelyä tai käytetään mahdollisimman kevyitä menetelmiä. Vuorisaaressa hakkuut ja tarvittava maanmuokkaus toteutetaankin talvella, jolloin voidaan välttää maanpinnan kulumista. Ylitiheiden taimikoiden ja metsiköiden harvennus muuttaa pintakasvillisuuden suhteita jäkälien eduksi. Myös vanhojen kuusikoiden säilyttäminen palvelee porotaloutta, koska yleisesti ne ovat tärkeitä luppoalueita kevättalvella. 22
23 7 LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen suunnitelma-alueella perustuu Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan mukaiseen talousmetsien käsittelyyn sekä säilytettäviin luontokohteisiin. Luonnonsuojeluun liittyvät näkökohdat sekä mahdolliset lajihavainnot otetaan huomioon normaalisti metsätaloustoiminnan yhteydessä ympäristöoppaan mukaisesti. Erityisiä toimia luonnonsuojelun vuoksi alueella ei tarvita. Virkistysmetsän alueella lahopuuta ei tuoteta aktiivisesti, vaan lahopuuston annetaan lisääntyä mm. jättämällä riittävästi säästöpuita metsien käsittelyssä. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä on tarkennettu tietoja saaren luontokohteista (luku 3.6) ja määritelty ne metsien käsittelyn ulkopuolisiksi alueiksi. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, kuten lähteet sekä vähätuottoiset kalliot ja louhikot on merkitty luontokohteiksi Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään ja ne säilytetään käsittelyissä. Loput pienialaiset luontokohteet huomioidaan yksityiskohtaisemman toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Myös maastossa havaittu vanha tervahauta on merkitty Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään. Kulttuurikohteiden kirjaamista täydennetään toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Metsien käsittelyssä huomioidaan kohteiden säilyminen ja toimitaan ympäristöoppaan ohjeiden mukaisesti. 23
24 8 HALLINNAN JA HOIDON JÄRJESTÄMINEN Vuorisaaren virkistysmetsä on Metsähallituksen metsätalouden tulosalueen hallinnassa. Alueen hoito Metsähallituksessa toteutetaan yhteistyönä eri tulosalueiden välillä. Metsätalous vastaa alueen metsien hoidosta ja käsittelystä sekä maankäyttöön liittyvistä vuokrasopimuksista. Metsätalous vastaa myös alueen hoidon ja käytön suunnittelusta yhteistyössä Metsähallituksen muiden tulosalueiden kanssa. Vuorisaaren laavun polttopuu- ja jätehuollosta vastaa Hyrynsalmen kunta Metsähallituksen ja Hyrynsalmen kunnan välisen sopimuksen mukaisesti. Laavun hallinta ja kunnostamisvastuu on Metsähallituksella. Metsästysasioiden hallinnoinnista vastaa Metsähallituksen luontopalvelut ja metsästyslupien myyntiä hoitaa Villi Pohjola. Alueen valvontaa hoitaa Metsähallituksen henkilöstö muun työnsä ohessa. 24
25 9 YHTEISTYÖ Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Metsähallituksen osallistavan suunnittelun periaatteita noudattaen. Alueen suunnittelussa on oltu yhteydessä mm. Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistykseen sekä Hyrynsalmen kuntaan. Myös muita sidosryhmiä sekä yleisöä on osallistettu suunnitelman laatimisen aikana. Suunnitelman käsitteli ja hyväksyi Metsähallituksen Pohjanmaan Kainuun alueen johtoryhmä Suunnitelma julkaistaan Metsähallituksen internet-sivuilla. 9.1 YLEISÖPALAUTE Suunnittelun alkuvaiheessa Vuorisaaren hoidosta ja käytöstä saatiin palautetta Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistyksen järjestämän Kuutamohiihdon yhteydessä. Tapahtuma järjestettiin Vuorisaaressa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tilaisuudessa Metsähallitus keräsi osallistujien (yht. 36 hlö) mielipiteitä saaren hoidosta ja käytöstä. Palautteet on pyritty ottamaan huomioon hoito- ja käyttösuunnitelmassa (kursivoitu teksti). Tapahtumassa todettiin, että saari on aktiivisessa käytössä ja siellä käy paljon ihmisiä. Yksityishenkilöiden kommenteissa toivottiin Vuorisaaren huonokuntoisen laavun uusimista. Lisäksi toivottiin, että Vuorisaari pidetään mahdollisimman luonnonmukaisena. Vuorisaari on hyvä marjastuspaikka ja sen pitäisi osallistujien mukaan säilyä samanlaisena kuin tällä hetkellä. Maininta Vuorisaaren laavun kunnostamisesta on laitettu hoito- ja käyttösuunnitelmaan (luku 4.1). Metsähallitus kunnostaa laavun ja taukopaikan muut rakenteet, mikäli kunnostamiseen saadaan tarvittava rahoitus. Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenvuoron mukaan Vuorisaaren käytön kehittäminen on yhdistyksen tärkein painopiste ja yhdistys haluaa osallistua saaren hoitoa ja käyttöä koskevaan suunnitteluun. Kyläyhdistyksen mielestä saarta ei saa museoida, vaan siellä on toimittava virkistyskäytön parantamisen puolesta. Saareen voitaisiin tehdä laavulta alkava luontopolku. Kyläyhdistyksen tavoitteena on myös savupirtin siirtäminen saareen kaavassa varatulle paikalle, mikä tulisi huomioida metsien käsittelyssä. Nämä kyläyhdistyksen toiveet ja tavoitteet on huomioitu tässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa (luvut 4.1 ja 5.2). Palautteessaan kyläyhdistys toivoi paljon reunametsiä, jotka parantavat marjastusmahdollisuuksia. Hakkuut voisivat yhdistyksen mukaan keskittyä mäntyvaltaisille alueille, koivua, haapaa ja kuusta tulisi säästää ja puhtaiden kuusikoiden uudistamista tulisi välttää. Lisäksi toivottiin, että näkyvyyttä saaressa ja saaresta parannettaisiin mm. väljennyshakkuin, jotka ulottuvat paikoin rantaan asti. Yhdistyksen mukaan myös saaren ympärille on muodostunut tiheä puusto, joka tulisi ottaa mukaan käsittelyyn. Kyläyhdistys haluaa antaa lausunnon Vuorisaareen suunnitelmakaudella laadittavasta hakkuusuunnitelmasta. Hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä yksi saaren kuusivaltaisista ja vanhimmista metsiköistä on merkitty aarnimetsiköksi Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään ja se jää käsittelyn ulkopuolelle. Myös maininta näkymien avaamisesta on lisätty suunnitelmaan. Metsähallitus toimittaa laadittavan puunkorjuun toimenpidesuunnitelman kyläyhdistyksen kommentoitavaksi. Saaren ympärillä oleva rantavyöhyke (padotusalue) ja sillä kasvava puusto on veden säännöstelystä vastaavan yhtiön hallinnassa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan on laitettu maininta, että säännöstelystä vastaavan yhtiön kanssa niin sovittaessa rantavyöhykkeen puustoa voidaan raivata paikallisesti muiden metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä (luku 5.2.1). Lisäksi kyläyhdistyksen mielestä saari tulisi rauhoittaa hirvenmetsästykseltä. Metsäkanalintujen elinolosuhteet tulisi ottaa huomioon metsän käsittelyssä ja pieniä (alle 1 m) puita, mm. kuusia tulisi jättää suojaksi riistalle. Hirvenmetsästystä, tai muutakaan metsästystä ei Metsähallituksen mukaan 25
26 ole perusteltua rajoittaa suunnitelma-alueella. Hirvenmetsästys alueella joka tapauksessa rajoittuu yhteen tai kahteen seurueeseen, joilla on metsästysoikeus osakaskunnan vesialueella. Hirvenmetsästyksen rajoittaminen voisi myös lisätä taimituhojen esiintymistä Vuorisaaressa. Maininta alikasvoksen säästämisestä hakkuiden yhteydessä on lisätty hoito- ja käyttösuunnitelmaan. 9.2 LAUSUNNOT Hoito- ja käyttösuunnitelman laajempi osallistaminen toteutettiin suunnitelman luonnosvaiheessa, kun alustavia suunnitelmia oli jo esitettäväksi yleisölle ja sidosryhmille. Heinä-elokuussa v suunnitelmaluonnos oli yleisön nähtävillä Metsähallituksen Hyrynsalmen toimistolla, Hyrynsalmen kunnanvirastotalolla sekä Metsähallituksen internet-sivuilla. Tällöin kenellä tahansa oli mahdollisuus antaa palautetta tai lausunto suunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Suunnitelmasta ja palautteenantomahdollisuudesta tiedotettiin paikallisessa sanomalehdessä (Ylä-Kainuu). Lisäksi suunnitelman luonnoksesta pyydettiin erilliset lausunnot tärkeimmiltä sidosryhmiltä: Hyrynsalmen kunta, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kainuun ELY-keskus, Kainuun metsäkeskus, Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys ry, Ylä-Kainuun Luonto ry, Kainuun riistanhoitopiiri, Hyrynsalmen Ristijärven riistanhoitoyhdistys, Hyrynsalmen Ristijärven kalastusalue, Hoikan kalaveden osakaskunta, Salmen kalaveden osakaskunta, Hallan paliskunta sekä Fortum Power and Heat Oy. Yksityishenkilöiltä palautteita ei enää tässä vaiheessa tullut. Sidosryhmälausuntoja saatiin yhteensä kuusi kappaletta (Kainuun metsäkeskus, Fortum Power and Heat Oy, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys ry, Hyrynsalmen Ristijärven riistanhoitoyhdistys ja Hyrynsalmen kunta). Saatujen lausuntojen sisältö sekä niiden huomiointi ja aikaansaamat muutokset suunnitelmassa (kursivoitu teksti): Kainuun metsäkeskuksen mukaan Vuorisaaren virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma on hyvin laadittu. Lausunnossaan metsäkeskus ehdottaa, että peitteisen metsätalouden ja eriikäisrakenteisen metsän luonnissa yhdeksi tavoitteeksi voisi ottaa myös vanhojen ikipetäjien kasvatuksen valituissa kohteissa. Pystykarsinnan sijaan puiden poisto voisi luoda virkistävämpiä näkymiä pienemmillä kustannuksilla. Metsäkeskusta kiinnostaisi myös tietää aiotaanko rannoille systemaattisesti jättää käsittelemätön ja maisemallisesti eheä vyöhyke. Metsäkeskuksen mukaan Vuorisaari saattaisi sopia yhdeksi peitteisen metsätalouden esimerkki- ja oppikohteeksi. Vanhoja ikipetäjiä ei erikseen ole tarpeen kasvattaa Vuorisaaressa, sillä tällaisia puita alueelle kehittyy joka tapauksessa käsittelyissä jätettävän säästöpuuston myötä. Yksittäisten puiden poisto näkymien kannalta on käyttökelpoinen idea ja se voidaan huomioida metsien käsittelytoimenpiteiden yhteydessä. Maininta tästä on lisätty suunnitelmaan (luku 5.2.1). Metsien käsittelyssä pyritään välttämään systemaattista käsittelytapaa ja suoraviivaisia käsittelyalueiden rajoja, joten rannoille jätettävän suojavyöhykkeen leveys vaihtelee mm. maaston muotojen mukaan. Vesiensuojelun minimisuojavyöhykkeellä (5 m) ei tehdä metsätaloustoimenpiteitä. Fortum Power and Heat Oy:llä ei ollut huomauttamista Vuorisaaren virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän antaman lausunnon mukaan suunnitelmassa on esitetty alueelle osoitettu maakuntakaavan aluevaraus (V) kaavamääräyksineen, huomioitu maakunnan suunnittelun näkökohtia sekä tarkasteltu saaren luonnon-, kulttuuri- ja virkistyskäyttöarvoja ja historiaa monipuolisesti. Alueen luontokohteet on tarkoituksenmukaista jättää metsien käsittelyn ulkopuolelle sekä käyttää maiseman ja vesiensuojelun huomioimiseksi tavanomaista leveämpiä suojavyöhyk- 26
27 keitä hakkuualojen ja vesistön välissä. Kuntayhtymä toteaa, että suunnitelmassa mainitun, kyläyhdistyksen tavoitteena olevan luontopolun toteuttaminen lienee tarpeellista, mikäli savupirtti siirretään saareen. Kuntayhtymän mukaan liikkumisen ohjaamiseksi ja luonnon kulumisen ehkäisemiseksi tarvittava polku voitaisiin osoittaa hoito- ja käyttösuunnitelmassa ohjeellisena ja tarkentaa sen lopullinen sijainti myöhemmin toimenpidesuunnittelussa. Vuorisaareen ehdotetun polun sijainnin määrittäminen ei kuulu tämän hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteisiin. Mikäli polulle ilmenee tarvetta suunnitelmakaudella, tehdään siitä erillinen suunnitelma ja polun mahdollisten rakenteiden hoito- ja ylläpitovastuista sovitaan erikseen. Tämä tarkennus on tehty hoito- ja käyttösuunnitelmaan (luku 4.1). Hyrynsalmen kirkonkylän kyläyhdistys ry pitää Vuorisaaren hoito- ja käyttösuunnitelmaa pääosin hyvänä. Yhdistys kuitenkin toistaa, että hirvenmetsästys tulisi kieltää Vuorisaaressa. Yhdistyksen mukaan hirvenmetsästys saaressa ei ole ollut tavanomaista eikä alueella ole suurta merkitystä hirven metsästyksen kannalta. Lisäksi kyläyhdistyksen mukaan alueella tulee ottaa huomioon alueen arvot matkailussa ja paikallisten asukkaiden virkistyspaikkana. Vuorisaaren puusto tulisi huomioida siten, että siitä saataisiin jalostettua hyrynsalmelaisia brändituotteita paikallisesti. Metsähallitus ei voi kieltää hirvenmetsästystä Vuorisaaressa, koska alueella on metsästyslain 8 :n mukainen paikallisen vapaa metsästysoikeus. Hirvenmetsästysaika (loka-joulukuu) ei poissulje muuta virkistyskäyttöä alueella. Ns. suojelualueiden muodostaminen hirvelle voi lisätä hirven aiheuttamia taimituhoja ko. alueella. Syksyinen metsästyskausi voi vähentää Vuorisaaressa talvehtivien hirvien määrää ja siten vähentää myös taimituhojen esiintymistä. Myös Metsähallituksessa toivotaan, että Vuorisaaresta tulee suosittu matkailukohde ja alueen virkistyskäyttö lisääntyy. Hyrynsalmen Ristijärven riistanhoitoyhdistyksellä ei ollut huomauttamista Vuorisaaren virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Hyrynsalmen kunnalla ei lausunnossaan ollut huomautettavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnokseen. Hyrynsalmen kunta pitää yleissuunnitelman painotuksia oikean suuntaisina, mutta edellyttää, että suunnitelmaa toteutettaessa kuntaa koskevista yksityiskohdista sovitaan vielä tarkemmin erikseen. 27
28 10 SUUNNITELMAN SEURANTA Tämä suunnitelma on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Tämän jälkeen alueelle laaditaan uusi hoito- ja käyttösuunnitelma. Toiminnan myötä muuttuvia alueen ja sen metsiköiden ominaisuustietoja sekä tietoja mahdollisista uusista erityiskohteista päivitetään paikkatietojärjestelmään jatkuvasti. Suunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan aluetta koskevan toimenpidesuunnittelun yhteydessä. 28
29 KIRJALLISUUS Emäjoen vesistön rantayleiskaava. Kaavaselostus. Hyrynsalmen kunta & Suunnittelukeskus Oy s. Heinonen, P., Karjalainen, H., Kaukonen, M. & Kuokkanen, P. (toim.) Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. 159 s. Hiltunen, V. & Väisänen, M. (toim.) Kainuun alueen luonnonvarasuunnitelma, kausi Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja s. Kainuun maakuntakaava Kaavaselostus. Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kajaani, s. Kainuun maakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Kainuun maakunta - kuntayhtymä. Kajaani, s. Metsähallitus Hyrynsalmen hoitoalueen metsätaloussuunnitelma Metsähallitus Hyrynsalmen hoitoalueen metsätaloussuunnitelma s. Metsähallitus Hoito- ja käyttösuunnittelun ohje. Versio s. Metsähallitus Metsänhoito-ohje. Intranet-versio s. Moilanen, J., Kumpulainen, K., Ridell, R. & Suutari, V Hyryn alue-ekologinen suunnitelma. Metsähallitus. 47 s. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Maastoliikennelaki 1710/1995 Metsälaki 1093/1996 Metsästyslaki 615/1993 Poronhoitolaki 848/
30 Kartta 1 Emäjoen vesistön rantayleiskaava Vuorisaaressa 30
31 Kartta 2 Metsien kehitysluokat 31
32 Kartta 3 Toiminnallinen aluejako, reitit ja rakenteet 32
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä
Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan
Multimäen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Multimäen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2008 2017 Multimäen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2008 2017 Heidi Hyvönen 14.12.2007 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 7 2 SUUNNITELMAN TAVOITTEET...
Sinisen polun virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2008 2017
Sinisen polun virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2008 2017 Luonnos 11.12.2007 Heidi Hyvönen SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITELMAN TAVOITTEET... 6 3 SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 7 3.1 Sijainti
Sinisen polun virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Sinisen polun virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2008 2017 Sinisen polun virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2008 2017 Heidi Hyvönen 25.02.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 SUUNNITELMAN
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista
Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
Jauhovaaran virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Jauhovaaran virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Jauhovaaran virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Heidi Kontiokari 27.08.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 7 2 SUUNNITELMAN
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018
Metsätalouden ympäristöseuranta 2018 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
Peitteinen metsänkasvatus. Lapin 61. Metsätalouspäivät Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy
Peitteinen metsänkasvatus Lapin 61. Metsätalouspäivät 15.2.2019 Lauri Karvonen Metsähallitus Metsätalous Oy Peitteinen metsänkäsittely Peitteinen metsänkäsittely = metsänkäsittely ilman selkeää uudistamisvaihetta
Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:
RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on hakenut maisematyölupaa (2017-1309) metsänhakkuisiin kahteen kohteeseen: osoitteiden Mäenalus 15 sekä Rinnekodintie 3-7 takana oleviin metsiin (49-430-1-84, 49-430-1-85 ja 49-430-1-112).
Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
Kilpelänkankaan virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Kilpelänkankaan virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009-2018 Kilpelänkankaan virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Heidi Kontiokari 27.08.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 7 2 SUUNNITELMAN
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016
Metsätalouden ympäristöseuranta 2016 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
Laahtasen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Laahtasen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009-2018 Laahtasen virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2009 2018 Heidi Kontiokari 27.08.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...7 2 SUUNNITELMAN TAVOITTEET...8
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017
Metsätalouden ympäristöseuranta 2017 Miksi ympäristöseurantoja tehdään Metsien käsittelyssä lainsäädäntö, metsäsertifiointi ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ohjeineen edellyttävät, että mm. luontokohteiden
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke
Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa
Jämäksen alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Jämäksen alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 1 Jämäksen alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2007-2016 Ari Holappa Jussi Moilanen 06.02.2007 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 TAVOITTEET...5 3 SUUNNITELMA-ALUEEN
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus
RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS
7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa
Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset
sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
Epoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä
PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava
Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen
Jyrkänkosken virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma
Jyrkänkosken virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Jyrkänkosken virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Heidi Kontiokari Jussi Moilanen Pasi Korhonen Heikki Väyrynen 16.11.2010
Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
Toimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
Luonnonhoidon hankehaku
Sivu 1 Luonnonhoidon hankehaku Luonnonhoidon alueellinen suunnitelma Yhteenveto Tulostuspäivämäärä: 10.10.2018 Palvelualue: Eteläinen palvelualue Suunnitelma, nimi: Keräkankareen paahderinteet Suunnittelija:
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi
Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.
Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022
Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013
Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Tutkittavat käsittelyt 1. Avohakkuu metsikkö uudistetaan
METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.
METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut
PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 9.2.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa
METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI
LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.
Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen
Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden