PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO
|
|
- Katariina Haavisto
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO Suomalaisten mielestä ihanteellinen lapsiluku perheessä on 2,4 lasta¹. Vastaajista ne, joiden omassa lapsuuden perheessä oli ollut useampia sisaruksia, pitivät ihanteellisena lapsilukuna suurempaa lukua (2,8) kuin ainoat lapset (2,3) tai kaksilapsisissa perheissä kasvaneet (2,4). Keskimääräinen lapsiluku suomalaisissa perheissä on 1,8 lasta. Perheistä 43 prosenttia on kahden lapsen perheitä. Ensimmäisen ja toisen lapsen syntymäväli on suomalaisissa perheissä keskimäärin 3,5 vuotta. Sisarusten ikäero toisen ja kolmannen lapsen välillä on keskimäärin suurempi kuin ensimmäisen ja toisen lapsen välillä. Niissä perheissä, joissa lapsia on enemmän kuin kaksi, on ensimmäisen ja toisen lapsen ikäero keskimäärin pienempi kuin kaksilapsisissa perheissä¹. Ilmeisesti perheet, jotka suunnittelevat useamman kuin kahden lapsen hankkimista, pitävät enemmän kiirettä toisen lapsen hankkimisen kanssa. Aikaisemmin (1971) pidettiin ihanteellisena ikäerona sisarusten välillä 2,2 vuotta, vuoden 2002 perhebarometrin mukaan ihanteellisena syntymävälinä pidettiin 2,4 vuotta. Vastausten vaihteluväli oli niinkin suuri kuin yhdestä vuodesta yli kymmeneen vuoteen. Vain 1,2 prosenttia vastanneista piti ihanteellisena vain yhtä lasta perheessä¹. Sosiaalisen kehityksen kannalta edullinen sisarusten välinen ikäero on 2-3 vuotta. Jos ikäero on kovin suuri, sisarusten kokemuspiiristä muodostuu niin eriaikainen ja erilainen, että kaverillisen sisaruussuhteen sijasta sisarusten välille kehittyy pikemminkin toisen vanhempi-lapsi-suhteen kaltainen suhde. SISARUSASEMAN VAIKUTUS Kokemuksemme lapsuuden perheestämme muokkaavat meitä. Esikoisista kasvaa erilaisia kuin kuopuksista tai keskimmäisistä lapsista. Yleistäen voi sanoa, että esikoisista tulee vastuunkantajia ja johtajia, he menestyvät, keskimmäiset lapset kapinoivat, ovat joustavia ja heille kehittyy hyvät sosiaaliset taidot. Kuopukset pääsevät helpolla, mutta toisaalta heillä saattaa olla vaikeuksia kantaa vastuuta asioista. Lapsuuden roolit ja toimintamallit säilyvät alitajuntaisina toimintamalleinamme loppuelämän ajan. Ne ovat tapa toimia ja olla keskinäisissä vuorovaikutussuhteissa erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa; työyhteisöissä, harrastus- ja ystävyyssuhteissa ja erityisesti parisuhteessa. Tiedostamalla tämän asian voimme ainakin osittain vaikuttaa asiaan. Amerikkalaisissa ja brittiläisissä 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa² osoitetaan, että lapsen kehityksen olennaisin ympäristötekijä on hänen asemansa perheessä ja sisarusparvessa. Vaikka jokainen perhe on erilainen, esikoisilla, keskimmäisillä, kuopuksilla ja ainoilla lapsilla on yhteisiä piirteitä, jotka pysyvät osana heidän käyttäytymistään läpi elämän. Nämä piirteet muuttuvat
2 rooleiksi, hankalasti muutettaviksi toimintatavoiksi, joista tulee niin automaattisia, ettemme huomaa toimivamme niiden mukaan. ESIKOINEN Esikoinen tekee vanhemmista äidin ja isän. Esikoinen kantaa vahvimmin vanhempien odotukset ja on usein epävarmojen vanhempien koekaniini. Toisaalta esikoisena oleminen on itsessään palkitsevaa; hän oppii ensimmäisenä kävelemään, puhumaan, ajamaan polkupyörällä, lukemaan jne. Pienemmän sisaruksen syntymä on esikoiselle kriisi; hän menettää itseoikeutetun asemansa ainokaisena. Esikoisten selviytymisstrategiana on tässä tilanteessa tyypillisesti vanhempien miellyttäminen ja heidän toiveidensa mukaan toimiminen. Esikoisen rooli perheessä on parhaimmillaan imarteleva ja itsetuntoa parantava. Jos esikoiselle annetaan ikä- ja kehitystasoon nähden sopivasti vastuuta ja luottamusta, hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä. Jos esikoiselta vaaditaan liikaa, voi vaarana olla suorituspaineet ja kokemus siitä, että tulee hyväksytyksi vain olemalla mukautuva ja avulias, suorittamalla. Aikuistuessa rajojen asettaminen omalle jaksamiselle voi olla vaikeaa. Esikoinen asettaa itselleen korkeita vaatimuksia, heikkous ja hoivattavana oleminen ovat pienten ominaisuuksia. Työelämässä esikoiset ovat usein johtajia tai johtavassa asemassa, vastuunkantajia tai hoito- ja kasvatusalalla työskenteleviä. KESKIMMÄINEN Toisena (tai kolmantena, neljäntenä) syntyneen lapsen ei tarvitse kokea sitä järkytystä, että menettää asemansa ainoana lapsena ja vanhempien jakamattoman huomion kohteena. Toisaalta perheen muut lapset joutuvat aloittamaan elämänsä isomman sisaruksen varjossa. Lapsen kehitykseen kuuluvien uusien taitojen oppimisella ei ole enää samaa uutuusarvoa kuin esikoisen kohdalla. Ei myöskään samanlaisia paineita saavuttaa ne. Keskimmäisillä lapsilla ei ole samanlaista automaattisesti lankeavaa roolia kuin esikoisilla tai kuopuksilla. Keskimmäisistä lapsista tulee muita useammin taiteilijoita tai keksijöitä ja he ovat todennäköisemmin alttiimpia radikaaleille ajatuksille kuin esikoiset³. Tätä voisi tulkita mm. siten, että saadakseen huomiota keskimmäisten lasten täytyy olla räväkämpiä ja tehdä näyttävämmin asioita kuin esikoisten. Vanhemmat ovat jo tottuneet vanhemmuuteen eivätkä hermostu pienistä Parhaimmillaan keskimmäisistä lapsista kehittyy itsenäisiä ja neuvottelutaitoisia. Keskimmäiset lapset sukkuloivat muiden sisarusten joukossa ja osaavat valita eri tilanteissa erilaisia rooleja joko
3 isompien tai pienempien kanssa. Keskimmäiset lapset ovat usein sosiaalisesti taitavia, joustavia ja sovittelevia. KUOPUS Kuopuksen asema perheessä ei ole uhattuna samalla tavalla kuin muiden lasten; hän saa pitää asemansa perheen vauvana menettämättä tätä roolia muille. Heistä kehittyy muita huolettomampia ja itsekeskeisempiä. Toisaalta kuopuksen itsenäistyminen voi olla vaikeampaa tämän perheen ikuisen pikkuvauvan roolin ja lellittynä olemisen vuoksi. Monella kuopuksella on hyvä itseluottamus. Kuopuksilla on usein aikuisina vaikeuksia ottaa auktoriteettiasemaa. He eivät aina uskalla sanoa omia mielipiteitään. AINOA LAPSI, AINOKAINEN Ainoilla lapsilla on sekä esikoisten että kuopuksen edut, mutta myös molempien velvollisuudet. Ainoat lapset ovat usein pikkuvanhoja ja järkeviä, mutta voivat olla tunne-elämältään kehittymättömämpiä, koska he eivät ole yhtä harjaantuneita sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa tunnemyräköissä kuin sisarussuhteessa kasvaneet, jotka ovat joutuneet kokemaan enemmän turhautumisia ja epäjohdonmukaista käyttäytymistä sisaruksiltaan. Kun perheessä on useita jäseniä, eivät perheen ristiriitatilanteiden aiheuttamat paineet kasaudu yhden harteille. Sisarukset ovat malleina toisilleen ja antavat vastavuoroista tukea. Lapset, joilla on sisaruksia ovat taipuvaisempia valitsemaan kaverinsa laajemmalla skaalalla. Kaverin ei tarvitse olla samaa sukupuolta tai samanikäinen kuin lapsi itse. Varsinkin nuoremmilla sisaruksilla suhde vanhempaan sisarukseen on silta perheen ja kavereiden välillä. Kokemus sisaruussuhteesta helpottaa kaverisuhteen muodostumista. Asia ei tietenkään ole yksiselitteinen. Kaikki suurperheiden lapset eivät ole sosiaalisia eivätkä ainoat lapset vähemmän suosittuja kaveripiirissä.
4 SISARUSTEN VÄLISET SUHTEET, SISARUUSRAKKAUS, YHTEENKUULUVUUS Sisaruussuhde on yleensä elämän pitkäaikaisin suhde. Yhteisten kokemusten kautta sisarukset oppivat hyväksymään toistensa erilaisuuden. Vauva rasittaa ja ärsyttää isompaa sisarusta, mutta palkitsee valloittavuudellaan. Pienemmät sisarukset palvovat yleensä isompia sisaruksiaan ja viihtyvät näiden seurassa hyvin. Sisarusten keskinäisiin suhteisiin vaikuttavat ikäero, sukupuoli ja lasten luonteet. Mitä pienempi ikäero lapsilla on, sitä enemmän lasten välillä yleensä on kilpailua. Eri sukupuolta oleviin lapsiin kohdistuu erilaisia odotuksia, mikä vähentää vertailua lasten kesken. Sisarukset antavat samanarvoisten ihmissuhteiden perusmallin ja niiden välityksellä lapset omaksuvat ne arvot ja normit, jotka pätevät muissakin tasavertaisissa suhteissa. Vastaavasti vanhempien ja lasten välinen suhde luo mallin suhteesta auktoriteettiin. Sisarusjoukossa lapsi oppii jakamisen, vuoron odottamisen ja empatian kyvyn sekä huolehtimaan ja kantamaan vastuuta toisista. Eri-ikäiset lapset opettavat toisilleen joustavuutta, leikkimielisyyttä, ystävyyttä ja ristiriitojen ratkomista. Sisaruussuhteissa sosiaaliset taidot karttuvat vielä tehokkaammin kuin kaveruussuhteissa, koska perheen sisällä sisarusten on pakko kunnioittaa toistensa oikeuksia. Sisaruussuhteesta ei voi irtisanoutua kuten kaveruudesta. Sisarusten välinen suhde on samalla aikaa sekä lapsi-lapsi suhde että aikuinen-lapsi suhde, koska sisarusten väliseen suhteeseen kuuluu yleensä aina myös hoivaamista. Jo parivuotiaat lapset hoivaavat mielellään pienempiä sisaruksiaan. Sisaruussuhde opettaa vanhemmille lapsille vastuuntuntoa ja empatiaa, vuoron opettelua ja jakamista. Nuoremmat oppivat matkimalla vanhempia lapsia ja esim. puheenkehityksen kannalta on todettu toisten lasten kanssa keskustelun olevan tehokkaampaa kuin aikuisen kanssa juttelu. Lapset käyttävät keskinäisissä leikeissään luovemmin kieltä ja heidän kielellinen tasonsa on kehittyneempää kuin puhuessaan aikuisen kanssa. Hyvä sisaruussuhde suojaa masennukselta. Prospektiivisella tutkimuksella, jossa seurattiin 30 vuoden ajan aikuisia miehiä4, todettiin, että huono suhde sisaruksiin 20 vuoden iässä ennakoi masennusta 50-vuotiaana. Suhteella vanhempiin ei ollut vastaavaa korrelaatiota masennuksen kanssa.
5 SISARKATEUS, MUSTASUKKAISUUS Puhuttaessa sisarussuhteista sisarkateus nostetaan lähes poikkeuksetta esille. Mustasukkaisuus, kateus ja kilpailu kuuluvatkin aina jossain määrin sisaruussuhteisiin. Vanhempien huomiosta ja rakkaudesta kilpaillaan ja pelätään toisen saavan sitä enemmän. Miten estää mustasukkaisuutta ja edistää hyvää sisaruussuhdetta? Miten tuleva vauva otetaan perheessä vastaan? Onko isompi sisarus osallisena vauvan odottamisessa? Valmistetaanko häntä tulevaan? Millaisia mielikuvia luodaan? Miten isoveli tai sisko osallistuu vauvanhoitoon? Isompaa sisarusta pidetään vauvan synnyttyä helposti isompana kuin hän onkaan. Isollakin lapsella on kuitenkin oikeus ja usein halukin olla välillä pieni, autettava ja ilman ison vastuuta. Isommat sisarukset taantuvat usein vauvan tultua perheeseen; kuivaksi oppineet alkavat tehdä housuihinsa, sormen imeminen, puheen lässytys palaa Jos uutta isomman sisaruksen roolia opetteleva isosisko tai veli saa tarvitsemansa huomion ja tulee vakuuttuneeksi siitä, että häntä rakastetaan edelleen yhtä paljon kuin ennenkin, paluu isoksi lapseksi tapahtuu melko pian. Isoksi kasvamiseksi kuuluu kuitenkin aina vaihtelua ison ja reippaan ja pienen ja autettavan välillä. Vanhempien on hyvä huomioida ja kehua isompaa sisarusta myös muista asioista kuin siitä, että hän on iso ja osaava, ettei isona olemisesta tule lapselle tarpeettomasti paineita ja pärjäämisestä lapsen mielessä keino saavuttaa aikuisen hyväksyminen. Pikkusiskon tai veljen syntyminen ja vauva-aika on tärkeää myös isomman sisaren identiteetin vahvistajana. Seuratessaan vauvan odotusta ja hoivaa isompi sisarus käy mielessään läpi omaa vauva-aikaansa, jostain hänellä ei ole (kognitiivista) muistia, mutta voimakkaita tunnetason muistikuvia. Isommat lapset ovat yleensä kiinnostuneita katsomaan omia vauvakuviaan ja kysymään omaan vauva-aikaansa liittyviä kysymyksiä: Tehtiinkö mullekin noin? Oliko mullakin noi potkuhousut? Itkinkö mäkin vauvana?. Näistä havainnoista jäsentyy itsetuntoa vahvistava kuva; minuakin on hoivattu, pidetty sylissä, hellitty ja suukoteltu. Vanhemmat voivat myös tietoisesti vahvistaa kokemuksia kielellisesti kertomalla millaista isomman lapsen vauva-aika oli. Samoin voi kertoa, että vauvan hoitamiseen liittyy paljon vaivaa ja vastuuta, mutta vanhemmat haluavat hoitaa ja huolehtia hankalistakin lapsista, koska he rakastavat heitä. Se, että joskus hermostuu tai väsyy lapsiin, ei tarkoita, etteivät vanhemmat rakastaisi heitä. Joskus vanhemmatkin väsyvät.
6 VANHEMMUUS MONILAPSISESSA PERHEESSÄ Ensimmäisen lapsen odotuksesta alkaa vanhemmuus. Toisen lapsen myötä syntyvät sisaruussuhteet. Vanhemmuus on toisen lapsen kohdalla toisaalta helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla, mutta kahden tai useamman lapsen hoitaminen on erilaista kuin yhden ja monet asiat vaativat uudelleen organisointia. Kaikkia lapsia rakastetaan yhtä paljon. Joskus rakkaus voi olla erilaista eri lapsiin. Toiset lapset ovat helppohoitoisempia kuin toiset. Kaikki lapset tarvitsevat myös vanhempien jakamatonta huomiota. Vanhempien omat kokemukset ja rooli omassa lapsuuden perheessä vaikuttavat siihen miten he suhtautuvat lapsiin. Jos molemmat vanhemmat ovat perheensä kuopuksia, asettuvatko he sisarusten välisissä kiistoissa aina automaattisesti nuorimmaisen puolelle? Suosivatko esikoisvanhemmat omia esikoisiaan tai vaativatko heiltä liikaa? ERILAISET LAPSET, SAMA PERHE, ROOLIT PERHEESSÄ Vaikka sisaruksilla on samat vanhemmat, sama koti ja sama kasvatus, niin lapset ovat keskenään hyvin erilaisia. Se, että kaikkiin lapsiin kohdistuu tasapuolinen kohtelu, on sanomattakin selvää. Lapset voivat kuitenkin vaatia keskenään erilaista kasvatusta; toiselle lapselle vanhemman neuvot menevät perille vasta äänen korottamisen jälkeen, toisella leuka väpättää jo pienemmästäkin ärtyneisyydestä äidin äänessä. Kunkin lapsen erityispiirteiden hyväksyminen ja erityisyyden kunnioittaminen on tärkeää. Keskinäiseen vertailuun syyllistyvät ajoittain varmaan kaikki vanhemmat, mutta sitä tulisi välttää, vaikka joskus vertailu ja kilpailu voikin tukea kasvatusta: Katsopas, miten reippaasti veljesi pistelee puuroa poskeen, Puepa sinäkin yhtä taitavasti kuin siskosi. Vanhemman tehtävä on huolehtia siitä, ettei lapsille muodostu rajoittavia rooleja kilttinä tyttönä tai perheen syntipukkina: Aina sinä kiukuttelet, ei kukaan muu ole ollut yhtä hankala. Lapset ovat tarkkoja havainnoimaan myös puolihuolimattomasti lausuttuja kommentteja, joita ei ole tarkoitettu lasten korviin: Kyllä tytöt ovat paljon helpompia ja kiltimpiä kuin pojat, Me toivottiin tietysti poikaa, mutta tämä kolmaskin oli sitten tyttö.
7 Ihanaa, kun tämä kuopus on ollut näin helppo vauva. En kestäisi, jos hän olisi samanlainen rääkyjä kuin isoveljensä. Lapsen korvissa tämä kuulostaa: Rakastan kuopusta enemmän kuin isoveljeä, joka on/oli rasittava. Vanhempien on yleensä helpompi ymmärtää itsensä kanssa samanlaisia lapsia. Itsensä kanssa hyvin erilainen lapsi voi tuntua kummalliselta ja vieraalta ja tämän lapsen käyttäytymismalleihin puututaan herkemmin. Toisaalta on joskus raivostuttavaa nähdä lapsella omia ei-toivottuja luonteenpiirteitä ja tapoja. Tai omien vanhempien, puolison, appivanhempien, entisen puolison On tärkeää, että aikuinen tunnistaa omat ns. sokeat pisteensä; miksi tietynlainen käytös ärsyttää enemmän kuin toinen, onko taipumusta suhtautua sallivammin joihinkin lasten tekemisiin, kun hermostun lapsen tekemiseen, vaikuttaako taustalla hermostumisen hänen toiseen vanhempaan, jonka kanssa olen kokenut riitaisan avioeron jne. Tutkimusten mukaan riitelevä perhe on hyvä kasvualusta lapselle, joka oppii jo kotona käsittelemään erilaisia ristiriitoja. Perheissä, joissa on enemmän poikia kuin tyttöjä, keskustellaan vähemmän ja näiden perheiden pojat suhtautuvat muutoksiin enemmän uhkina kuin mahdollisuuksina. Tyttövaltaiset perheet ovat suorituskeskeisempiä ja kommunikatiivisempia². SISARUKSEN ASEMA PERHEESSÄ, JOSSA YKSI LAPSI ON VAKAVASTI SAIRAS Kun perheen lapsi on sairas tai vammainen, tulee sisaruussuhteeseenkin erilainen jännite. Terve sisarus joutuu kantamaan suuremman taakan vanhempien odotuksista, saa vähemmän huomiota ja suhde sisarukseen on vähemmän tasa-arvoinen, enemmän hoivaava. Terveellä sisaruksella on samanaikaisesti monenlaisia tuntemuksia: hän tuntee syyllisyyttä siitä, että hän on terve ja pelkää tai jopa toivoo (irrationaalisesti) omaakin sairastumistaan samalla, kun pelko sisaruksen menettämisestä ja ärsyyntyminen sairaan sisaruksen aiheuttamasta vaivasta ja harmista ovat läsnä. Terveet sisarukset kehittyvät usein taitaviksi perheen ilmapuntariksi, jotka tarkkailevat vanhempien mielialoja ja perheen tunneilmastoa ja objektoivat itsensä sellaisiksi (usein ylikilteiksi) kuin uskovat vanhempien toivovan. ¹) Väestöliiton perhebarometri 2002, Poikolainen, Jaana (2002): Kasvatustietoisuuden ulottuvuuksia. Vanhempien käsityksiä kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 192
8 ²) Berthoud, Joy (1996): Pecking Order, Victor Gollancz, London, Bly, Robert (1996): The Sibling Society, Hamish Hamilton, London ³) Sulloway, Frank J. (1996): Born to Rebel, Little, Brown and Company, London 4) Waldinger RJ, Vaillant GE, Orav EJ, Childhood sibling relationships as a predictor of major depression in adulthood: A 30-year prospective study. Am. J Psychiatry 2007; 164:949-54
Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä
Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde
LisätiedotHengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset
Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotUusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio
Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotVauvavuodet kerralla ohi?
Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotMiks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017
Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotMiten haluat kasvattaa lapsesi?
tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotHyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Oletko kohdannut perheitä, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vastaavaa tuentarvetta? Mitä tiedämme perheistä Perheistä
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotKun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä
Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori
KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten
Lisätiedotikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä
1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotSISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?
Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
Lisätiedot320075 Mitä nyt (4) What now?
320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa tehtyyn
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotMeidän perhe - uusperhe
Meidän perhe - uusperhe Tekijät: Katja Kurjenrauma, Raision perheneuvola Elina Ketola, Naantalin lastenneuvola Uusperheneuvojakoulutus 2013 Kuvitus: Teemu Niemelä Suomen Uusperheiden Liitto ry Uusperheellisyys
LisätiedotLAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotVarhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus
Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotVanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa
Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN
1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
Lisätiedot