Myllärin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Myllärin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Myllärin päiväkoti sijaitsee Länsi-Tampereella, Ikurin kaupunginosassa. Päiväkoti on aloittanut toimintansa tammikuussa 2012 Myllärin päiväkoti on osa Mylläri-Virontörmän päivähoitoyksikköä, johon kuuluu myös Virontörmän päiväkoti ja Ikurin koulun esiopetus. Päiväkodissa toimii 4 ryhmää: Jyväset, Viljaset, Kyntäjät ja Tähkäset Paikkoja päiväkodissa on 1-5 vuotiaille n. 75 Ryhmien ikärakenteet vaihtelevat vuosittain. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Lapsen varhaiskasvatuksen tukeminen Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Hoitohenkilökuntaa päiväkodissa on 12, lisäksi päiväkodissa saattaa työskennellä avustajia, opiskelijoita ja harjoittelijoita. Ruokapalvelut tuottaa Tampereen Ateria YHTEYSTIEDOT Myllärin päiväkoti Virontörmänkatu Tampere Johtaja :

2 Arvot ja strategiaperusta Lapsilähtöisyys Meille on tärkeää, että lapsi saa olla lapsi. Kannustamme lasta toimimaan oman kehitys- ja taitotasonsa mukaan. Huomioimme toiminnassamme lapsen kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Haluamme luoda lapselle kiireettömyyden tunteen ja tunteen siitä, että aikuisella on aikaa hänelle. Aikuisen tuki, kannustus ja kärsivällisyys ovat meille tärkeitä ohjenuoria. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päivittäin. Halutessaan lapsi saa olla aikuisen sylissä. Sylissä oleminen luo turvallisuutta ja antaa tunteen että välitetään. Syli voi olla myös paikka rauhoittumiseen tai pahan olon purkamiseen. Kumppanuus Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia. Päiväkotimme henkilöstö tukee omalla asiantuntijuudellaan vanhempia lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Mitä enemmän tiedämme lapsen asioita sitä paremmin pystymme arjessa niitä huomioimaan. Avoimuus on yhteistyössä ensiarvoisen tärkeää. Seuraava

3 Arvot ja strategiaperusta jatkuu Turvallisuus Päiväkodin selkeä päivärytmi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua. Arjen toistuvat rutiinit luovat lapselle turvallisuuden tunteen. Perheille tiedotetaan toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten retkistä, toiminnan supistamisesta/ päiväkotien sulkuajoista sekä päivystävistä päiväkodeista hyvissä ajoin. yhdessä sovitut ulko- ja sisäsäännöt turvaavat lapsen päivää. Seuraamme sääntöjen toimivuutta koko ajan ja puutumme mahdollisiin epäkohtiin Turvallisuus on huomioitu myös leikkivälineitä ja leluja valittaessa. Lapsi ryhmän jäsenenä/ Pienryhmätoiminta Päivittäin ja lähes kaikissa tilanteissa tapahtuva pienryhmätoiminta mahdollistaa jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Pienryhmässä toimien lapsen kasvun ja kehityksen havainnointi helpottuu ja jokainen lapsi tulee kohdattua ja huomioitua yksilönä. Leikki ja sosiaaliset taidot kehittyvät luontevimmin pienessä ryhmässä. Pienryhmätoimintaan kuuluu myös ryhmän jakaminen ulkoilun ja pukemis- ja riisumistilanteiden ajaksi, Myös ruokailun ja päivälevon ajaksi ryhmää voidaan jakaa. Pienryhmän kokoonpano voi vaihdella tai olla pysyvä. Pienryhmän muodostamisen perusteina lapsiryhmässä ovat mm. lasten ikä, kehityksen taso, tarvittavan tuen muodot tai toiminnan luonne. Esim. sadutettaessa ryhmän koko 1-2 lasta, mutta liikunnassa ryhmä voi olla esim. vaikka 4-10 lasta. Pienryhmätoiminnan ohella on myös koko ryhmän yhteistä toimintaa esim. juhlia, lauluhetkiä, retkiä Etusivulle

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Kun lapsi on aloittamassa päivähoidon, vanhemmat sopivat etukäteen tutustumisesta päiväkotiin ja ryhmään. Näin. vanhemmilla on mahdollisuus rauhassa kertoa lapsestaan ja esittää kysymyksiä toiminnasta.tutustumisen yhteydessä perheen kanssa tehdään hoitosopimus Vanhempien ja henkilökunnan tekemä yhteistyö on kasvatuskumppanuutta.tavoitteena on avoin ja rehellinen vuorovaikutus lapsen parhaaksi. Päivittäiset keskustelut vanhempien ja henkilökunnan välillä luovat pohjaa hyvälle yhteistyölle. Hoidon alettua lapsen vanhemmat ja henkilökunta laativat jokaiselle lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussunnitelman. Suunnitelma laaditaan yhdessä keskustellen. Keskustelussa käydään läpi lapsen vahvuuksia, mielelnkiinnonkohteita sekä kehittymisen ja kasvun vaiheita. Asetettuja tavoitteita ja toiminnan sujumista arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran toimintakauden aikana. Vanhemmilla on aina mahdollisuus varata keskusteluaikoja näiden tapaamisten lisäksi, mikäli heillä on kysymyksiä lapsen kasvusta, kehityksestä tai toiminnasta. Vuosittain päiväkodissa järjestetään juhlia ja tapahtumia, joihin vanhemmat ja koko perhe voivat osallistua. Etusivulle Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen Toimintaamme ohjaa Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnittelussa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi toiminnan suunnittelu pohjautuu lasten havainnointiin ja jokaisen lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sen tavoitteisiin. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään vuosittain yhdessä lapsen vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Pienten lasten oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu päivän kaikissa tilanteissa. Näemme lapsen aktiivisena osallistujana. Tekemisen ja kokemisen sekä oppimisen ilo on lähtökohtana kaikelle toiminnalle. Perushoito Perushoidon tilanteissa lapset harjoittelevat omatoimisuutta turvallisesti aikuisen opastuksella. Seuraava

6 Lepohetki on rauhoittumista varten. Hetken lepääminen rauhallisessa ilmapiirissä katkaisee tapahtumarikkaan päivän. Lepohetkellä kuunnellaan satua ja/tai musiikkia. Lapsen yksilöllisestä unentarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa. Ruokailu pyritään rauhoittamaan tilanteeksi, jossa ruuan kiireetön nauttiminen on pääasia. Myös ruokailu voi tapahtua pienissä ryhmissä. Aikuisen esimerkki ruokailutilanteissa on tärkeää. Keskitymme hyviin ruokailutapoihin ja omatoimisuuden harjoittelemiseen. Seuraava

7 Leikki Leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Pidämme tärkeänä sekä ohjatun että vapaan leikin aikaa. Leikissä lapsi harjoittelee erilaisia taitoja ja tutustuu ympäristöönsä, opettelee ymmärtämään erilaisia tilanteita, käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Leikki on vuorovaikutusta toisten lasten ja aikuisten kanssa. Päiväkodissa leikkiympäristöt ja välineet on valittu leikkiä kehittäviksi ja tarvittaessa leikin mukaan uudistettaviksi. Lapsen jokaiseen päivään sisältyy leikkiä sekä ulkona että sisällä. Seuraava

8 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taidekasvatuksen tarkoitus on tuottaa tekemisen iloa ja antaa lapselle uusia kokemuksia ja elämyksiä. Päiväkodin taidekasvatukseen kuuluvat musiikki, kädentaidot, draama ja teatteri. Toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon vuodenajat ja juhlapyhät. Musiikki kuuluu päivittäin päiväkotimme arkeen, esimerkiksi aamupiirissä laulamme ja leikimme laululeikkejä. Musiikkituokioilla harjoittelemme myös eri soittimilla soittamista. Kädentaidot sisältää kuvallisen ilmaisun (piirtäminen, maalaaminen, painanta), käsityöt, askartelun. Töissä näkyy lapsen oman käden jälki. Meille on tärkeää kuunnella lasten toiveita ja yritämme antaa lapsille mahdollisimman paljon vaihtoehtoja esimerkiksi tekniikkaan ja materiaaleihin. Perusmateriaalit (esim. liidut, värikynät ja paperit) ovat lasten saatavissa päivittäin. Pidämme lasten kanssa esimerkiksi nukke- ja pöytäteatteria, ja käymme mahdollisuuksien mukaan teatterissa tai elokuvissa. Etusivulle

9 Liikkuminen ja terveys Lapsella on tarve liikkua. Liikunta on lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kehityksen edellytys. Lapsen normaali motorinen kehittyminen vaatii päivittäisiä mahdollisuuksia harjoitella liikkumista. Toteutamme päiväkodissa monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja, kuten talviliikuntaa ja musiikkiliikuntaa. Harjoittelemme perusliikuntataitoja ja järjestämme erilaisia liikuntatapahtumia ( esim. pihaseikkailu ja olympialaiset) tai osallistumme liikuntatapahtumiin. Käytämme myös Ikurin liikuntahallia mahdollisuuksien mukaan. Kannustamme ja innostamme lasta, siten lapsi oppii hallitsemaan ja tuntemaan omaa kehoaan ja ilmaisemaan itseään. Lapsen fyysiset kyvyt vahvistuvat päivittäin mm. ulkoilun avulla. Seuraava

10 Retket lähiympäristöön tukevat lapsen liikkumista ja myönteistä suhtautumista ulkoliikuntaan. Päiväkotimme lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja asioiden tutkimiseen. Ohjattujen liikuntahetkien (sekä sisällä että ulkona) lisäksi lapsi voi omaehtoisesti liikkua omien mieltymystensä mukaisesti. Kaikki liikuntahetket suunnitellaan ikätason mukaisesti Seuraava

11 Lapsen varhaiskasvatuksen tukeminen Päiväkodissa lapsi on osa ryhmää. Lasta havainnoidaan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Jokainen lapsi kehittyy ja oppii omaan tahtiinsa. Kaikki lapset tarvitsevat aikuisen tukea ja kannustusta voidakseen leikkiä, osallistua, saada ystäviä, kokea elämyksiä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Hyvä ja toimiva vuorovaikutus toisten lasten ja aikuisten kanssa ohjaavat lapsen käyttäytymistä, sosiaaliset taidot kehittyvät ja itsetuntemus kehittyy positiiviseen suuntaan. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan yhdessä vanhempien kanssa. Kasvattajat suunnittelevat toiminnan niin, että kaikki lapset saavat tarvitessaan yksilöllistä tukea. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen tuen tarpeista ja mahdollisista muista tukitoimenpiteistä. Säännöllinen ja selkeä päivärytmi, kuvien käyttö ja pienryhmätoiminta auttavat lasta hahmottamaan toimintaa. Päiväkodilla on käytettävissä kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) palvelut. Hän vierailee päiväkodissamme säännöllisesti toimintavuoden aikana. Yhdessä kasvattajien kanssa keskustellen etsitään toimivia ratkaisuja ja toimintamalleja ryhmää kehittävään toimintaan ja lasten yksilölliseen tukemiseen ryhmässä. Mikäli lapsella on erityisen tuen tarve, voidaan lapselle laatia henkilökohtainen erityisen tuen suunnitelma yhdessä vanhempien, päiväkodin kasvattajien, KELTO:n ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa( esim. neuvolapsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ). Lapselle asetetaan omat kasvun ja kehityksen tavoitteet sekä kirjataan toimenpiteet joilla tavoitteisiin pyritään. Etusivulle Seuraava

12 Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Pieni lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Opitulla kielellä on monia tehtäviä; kielen käyttö on osa ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja osa ihmistä itseään. Päiväkodissamme on lapsia monesta eri kulttuurista. Toimintamme perustuu perheiden kulttuurien, kielen ja uskonnon kunnioittamiseen. Kasvatamme lasta kunnioittamaan omaa itseään, muita ihmisiä sekä ympäristöä. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin kehittymisestä on vanhemmilla. Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomen kielen oppimista. Kannustamme lapsia monipuoliseen sanalliseen ilmaisuun; kertomaan tarpeistaan, tunteistaan, kokemuksistaan. Päivittäin tapahtuvat, toistuvat päivärutiinit opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Päiväkodin oppimisympäristö pyritään järjestämään niin, että se tarjoaa monenlaisia ja monentasoisia haasteita lapsen kielen kehitykselle. Kieli- ja vuorovaikutustilanteissa on tärkeää hyväksyvä, positiivinen ilmapiiri. Kielellisiä asioita voidaan harjoitella myös pienryhmissä. Tällaisia ryhmiä ovat esim. vuorovaikutusleikki- ryhmät, KILI-ryhmät, sekä S2 ( suomi toisena kielenä) -ryhmät. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristillisten juhlapyhien viettäminen. Perinteisesti osallistumme joulu- ja pääsiäiskirkkoon. Tavoista ja käytänteistä keskustellaan aina vanhempien kanssa ja niille, jotka eivät osallistu järjestetään muuta toimintaa. Etusivulle Seuraava

13 Arviointi varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme havainnoidaan lapsen oppimista, osaamista, kehittymistä ja tapaa käyttäytyä eri tilanteissa. Havainnoimalla saamme tietoa lasten mielenkiinnon kohteista joka on tärkeää toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Kasvatushenkilöstö havainnoi ja arvioi omaa toimintaansa viikoittain palavereissa sekä arviointi- Ja suunnittelupäivissä toimintavuoden aikana Lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vanhempien kanssa säännöllisesti. Lapsen kehityksen arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Tällaisia ovat esim. KETTu- ja Repun takanassa tehtävistö, ja KEHU-testi. Näiden tehtävien avulla saatetaan löytää asioita/alueita joissa lapsi kaipaa tukea. Teemme yhteistyötä myös neuvolan terveydenhoitajien kanssa. Lastenneuvolan terveydenhoitaja käy päiväkodissa vuosittain. Lapsen täyttäessä 1,5 ja 4v päiväkodissa täytetään havainnointilomake, jossa arvioidaan lapsen kehitystä niin kuin se ilmenee ryhmässä. Neuvolakäynnistä tulee palaute päivähoitoon. Tärkeää tietoa toiminnan arviointiin ja kehittämiseen saadaan myös perheiltä keskusteluissa sekä asiakastyytyväisyys kyselyiden kautta. Seuraava

14 Yhdessä onnistumme Etusivulle