Virontörmän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Virontörmän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Virontörmän päiväkoti sijaitsee Länsi Tampereella, Ikurin kaupunginosassa.päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna Virontörmän päiväkoti on osa Länsi Tesoman päivähoitoyksikköä, johon kuuluu myös Länsi Tesoman päiväkoti ja kerhot. Päiväkodissa on kaksi ryhmää: alle 3 vuotiaat (Kissankäpälät) ja 3 5 vuotiaat (Lemmikit). Esiopetusta annetaan alueen lähipäiväkodeissa. Hoitohenkilökuntaa päiväkodissa on 6, lisäksi päiväkodissa saattaa työskennellä avustajia, opiskelijoita ja harjoittelijoita. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Ruokapalvelut tuottaa Tampereen Ateria YHTEYSTIEDOT Virontörmän päiväkoti Virontörmänkatu Tampere Puh Johtaja

2 Arvot ja strategiaperusta Tampereen kaupungin päivähoidon arvoja ovat asiakaslähtöisyys/lapsilähtöisyys, kumppanuus, yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä, rohkea aloitteellisuus, taloudellisuus ja henkilöstön arvostaminen. Näistä meille tärkeimpiä ovat Lapsilähtöisyys Lapsuus on tärkeä elämänvaihe. Tärkeää on, että lapsi saa olla lapsi. Lapsen tulee saada olla oma itsensä ja hän tarvitsee siinä aikuisen tukea, kannustusta ja kärsivällisyyttä. Kannustamme lasta toimimaan kiireettömästi oman kehitys ja taitotasonsa mukaan. Leikki kuuluu lapsuuteen. Se on lapsen luonnollisin oppimisen ilmenemismuoto. Leikkiessään lapsi työstää oppimiaan ja kokemiaan asioita. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päivittäin. Lapsen tulee halutessaan saada olla aikuisen sylissä. Syli voi olla myös paikka rauhoittumiseen (ja pahan olon purkamiseen). Sylissä oleminen luo turvallisuutta ja antaa tunteen että välitetään. Tärkeää on huomioida myös lapset jotka hakevat läheisyyttä muilla tavoin kuin fyysisellä kosketuksella. Yhteisöllisyys /Lapsi ryhmän jäsenenä Ryhmässä ollessaan lapsi opettelee sosiaalisia taitoja. Hän harjoittelee toisten huomioonottamista ja omaksuu hyviä käytöstapoja. Ryhmässä oleminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja oppimista tapahtuu myös lapsilta lapsille. Lapsella tulee olla myös mahdollisuus olla yksin rauhassa, vetäytyä yksinoloon. Koska päiväkotimme on pieni yksikkö, meillä korostuu koko päiväkodin yhteisöllisyys. Jokainen päiväkodin työntekijä on tekemisissä päivittäin jokaisen lapsen kanssa, joko pihalla ja/tai sisätiloissa. Päiväkotiryhmien eri ikäisillä lapsilla on mahdollisuus hoivata tai leikkiä toisen ryhmän lasten kanssa; näin lapset oppivat toisiltaan. Seuraava

3 Arvot ja strategiaperusta jatkuu Kumppanuus Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia. Päiväkotimme henkilöstö tukee omalla asiantuntijuudellaan vanhempia lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Avoin päivittäinen vuorovaikutus on kumppanuuden perusta. Turvallisuus Myös turvallisuus on meille tärkeää. Lapsen fyysiseen leikkiympäristöön vaikutetaan tekemällä se turvalliseksi, innostavaksi ja yksilöllisyyden huomioivaksi. Turvallisuus on huomioitu myös leikkivälineitä ja leluja valittaessa. Yhdessä sovitut, yksilöllisesti perustellut säännöt ja rajat tekevät päiväkotiyhteisöstä toimivan ja turvallisen. Päiväkodin säännönmukainen toiminta ja selkeä päivärytmi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua. Arjen toistuvat rutiinit luovat lapselle turvallisuuden tunteen. Perheille tiedotetaan toiminnassa tapahtuvista muutoksista ( retket, toiminnan supistaminen, päivystysajat jne.) hyvissä ajoin. Etusivulle

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Kun lapsi aloittaa päivähoidon, toivomme vanhempien sopivan päiväkotiin ja ryhmään tutustumisesta etukäteen. Näin vanhemmilla on mahdollisuus rauhassa kertoa lapsestaan ja esittää kysymyksiä toiminnasta. Vanhempien ja henkilökunnan tekemä yhteistyö on kasvatuskumppanuutta.tavoitteena on avoin ja rehellinen vuorovaikutus lapsen parhaaksi. Päivittäiset keskustelut vanhempien ja henkilökunnan välillä luovat pohjaa hyvälle yhteistyölle. Syksyisin vanhemmat osallistuvat keskusteluun jossa yhteistyössä henkilökunnan kanssa laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatussunnitelma. Siinä asetettuja tavoitteita ja toiminnan sujumista arvioidaan keväällä. Vanhemmilla on aina mahdollisuus varata keskusteluaikoja näiden tapaamisten lisäksi, mikäli heillä on kysymyksiä lapsen kasvusta, kehityksestä tai toiminnasta. Vuosittain päiväkodissa järjestetään juhlia ja tapahtumia, joihin vanhemmat ja koko perhe voivat osallistua. Etusivulle Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Toiminnan suunnittelun pohjana on sekä Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma että Tampereen kaupungin päivähoidon strategia Hei tuuks sää leikkiin mun kans!. Toiminnan suunnittelu pohjautuu lasten havainnointiin, kiinnostuksen kohteisiin, lasten ikään ja kehitystasoon.suunnittelussa tärkeänä elementtinä on myös jokaisen lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelma käydään läpi keväällä ja syksyllä yhdessä lapsen vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Päiväkotimme toiminnassa aktiivisella oppimisella tarkoitetaan sitä että lapsella on mahdollisuus valita toimintansa oman kiinnostuksensa ja omien tarpeidensa mukaisesti. Tällöin lapsen toiminta perustuu hänen omaan ymmärrykseensä, mielenkiintoonsa sekä hänen kehitysvaiheensa mukaisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Oppiminen on aktiivista, kun sen lähtökohtana on lapsen kiinnostus ja halu tutkia, sen sijaan että odottaisi aikuisen tarjoavan kaikkeen valmiit ratkaisut. Aikuisen rooli aktiivisessa oppimisessa on yksilöllisyyttä arvostava, turvallinen auttaja ja kannustaja. Etusivulle Seuraava

6 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Pienten lasten oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu päivän kaikissa tilanteissa. Tekemisen ja kokemisen sekä oppimisen ilo on lähtökohtana kaikelle toiminnalle. Perushoitotilanteet tarjoavat lapselle mahdollisuuksia harjoitella itsenäiseksi oppimisen taitoja. Lisäksi päivittäiset, rutiininomaiset tilanteet lisäävät lapsen omatoimisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Leikki Leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Leikissä lapsi harjoittelee erilaisia taitoja ja tutustuu ympäristöönsä,opettelee ymmärtämään erilaisia tilanteita, käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Leikki on vuorovaikutusta toisten lasten ja aikuisten kanssa. Aikuinen on tarvittaessa tukemassa leikkiä. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus vapaaseen leikkiin joko sisällä tai ulkona, toisinaan leikki on ohjattua. Päiväkodissa leikkiympäristöt ja välineet on valittu leikkiä kehittäviksi ja tarvittaessa leikin mukaan uudistettaviksi. Seuraava

7 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taidekasvatuksen tarkoituksena on tutustuttaa lapsi taiteen maailmaan. Päiväkodin taidekasvatukseen kuuluvat musiikki,kädentaidot, draama, teatteri ja elokuvat. Vuodenajat, juhlapyhät ym. tapahtumat nivoutuvat kiinteästi taidekasvatuksen sisään. Musiikki kuuluu päivittäin päiväkotimme arkeen. Myös kuunteleminen ja hiljaisuus ovat osa musiikkia. Musiikki on mukana monissa eri tilanteissa (esim. pukemisessa, päivälevolla unimusiikkina). Kädentaidot sisältää kuvallisen ilmaisun (piirtäminen, maalaaminen, painanta), käsityöt, askartelun ja muotoamisen.töissä näkyy lapsen oman käden jälki.tavoitteena on tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia ja tutustua erilaisten välineiden käyttöön ja työtapoihin. Perusmateriaalit (esim. liidut, värikynät ja paperit) ovat lasten saatavissa päivittäin. Mahdollisuuksien mukaan vierailemme nukketeatterissa, käymme katsomassa näytelmiä ja elokuvia. Seuraava

8 Liikkuminen ja terveys Lapsella on tarve liikkua. Liikunta on lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kehityksen edellytys. Lapsen normaali motorinen kehittyminen vaatii päivittäisiä mahdollisuuksia harjoitella liikkumista. Kannustamme lasta liikkumaan monipuolisesti, siten lapsi oppii hallitsemaan ja tuntemaan omaa kehoaan ja ilmaisemaan itseään. Liikunnassa ilo on tärkeää. Lapsen fyysiset kyvyt vahvistuvat päivittäin mm. ulkoilun avulla. Perushoitotilanteetkin toimivat erinomaisina fyysis motorisen kehityksen tukijoina (esim. kehontuntemus). Retket lähiympäristöön tukevat lapsen liikkumista ja myönteistä suhtautumista ulkoliikuntaan. Ohjattujen liikuntahetkien (sekä sisällä että ulkona) lisäksi lapsi voi omaehtoisesti liikkua omien mieltymystensä mukaisesti Lepohetki on rauhoittumista varten. Hetken lepääminen rauhallisessa ilmapiirissä katkaisee tapahtumarikkaan päivän. Lapsen yksilöllisestä unitarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa varhaiskasvatuskeskustelussa. Myös ruokailu pyritään rauhoittamaan tilanteeksi, jossa ruuan kiireetön nauttiminen on pääasia. Keskitymme myös hyviin ruokailutapoihin. Omatoimisuutta harjoitellaan lapsen taitojen mukaan koko ruokailun ajan. Etusivulle Seuraava

9 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Jokainen lapsi kehittyy ja oppii omaan tahtiinsa. Toisinaan lapsi voi tarvita erityistä tukea voidakseen leikkiä, osallistuakseen toimintaan ja saadakseen iloisia ja onnistuneita oppimiskokemuksia. Päiväkodilla on käytettävissä kiertävän erityislastentarhanopettajan (KELTO) palvelut. Hän tutustuu syksyisin päiväkotiryhmiin, tiloihin, jne. ja vierailee päiväkodissamme säännöllisesti toimintavuoden aikana. Keltolta henkilökunta saa tärkeitä neuvoja ja ohjeita ongelmatilanteiden ratkaisuun. Hän saattaa myös tarkkailla lapsia huomioiden käyttäytymistä, puhetta tai muita kehityksen osa alueita. Teemme yhteistyötä myös neuvolan kanssa. Lastenneuvolan terveydenhoitaja käy päiväkodissa joka syksy jolloin päiväkodin henkilökunta keskustelee silloisesta ryhmästä terveydenhoitajan kanssa. Lapsen täyttäessä 5 vuotta päiväkodissa täytetään havainnointikaavake,jossa terveydenhoitaja saa tietoa lapsen sen hetkisestä kehityksestä päiväkodin näkökulmasta. Vanhemmat vievät lomakkeen neuvolaan 5 vuotistarkastukseen mennessään. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yksilöllisillä ratkaisuilla ja menetelmillä autetaan lasta toimimaan omassa ryhmässään ja selviämään arjessa. Säännöllinen ja selkeä päivärytmi, kuvien käyttö ja pienryhmätoiminta auttavat kaikkia lapsia oppimisessa ja toiminnan hahmottamisessa. Mikäli erityisen tuen tarve on suuri voi lastenlääkäri, perheneuvolan psykologi, puheterapeutti, kelto tai muu lasta tutkiva taho kirjoittaa erityisen tuen lausunnon päivähoitoa varten. Erityisen tuen lausunnolla olevalle lapselle tehdään oma oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa.siinä lapselle asetetaan omat oppimisen tavoitteet ja määritellään toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Suunnitelmaa tarkistetaan toimintakausittain. Erityinen tuki voi olla menetelmiä,toimintatilojen erilaisia järjestelyjä, apuvälineitä, ryhmän pienentämistä tai avustajan käyttämistä lapsen/ryhmän apuna toiminnassa. Etusivulle Seuraava

10 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Pieni lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Opitulla kielellä on monia tehtäviä; kielen käyttö on osa ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja kieli on osa ihmistä itseään. Päiväkodissamme on lapsia monesta eri kulttuurista.toimintamme perustuu perheiden kulttuurien, kielen ja uskonnon kunnioittamiseen. Kasvatamme lasta kunnioittamaan omaa itseään ja sitä kautta toista ihmistä ja ympäristöä. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri identiteetin kehittymisestä on vanhemmilla. Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomen kielen oppimista Kannustamme lapsia monipuoliseen sanalliseen ilmaisuun; kertomaan tarpeistaan, tunteistaan, kokemuksistaan. Päivittäin tapahtuvat, toistuvat päivärutiinit opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Päiväkodin oppimisympäristö pyritään järjestämään niin että se tarjoaa monenlaisia ja monentasoisia haasteita lapsen kielen kehitykselle. Kieli ja vuorovaikutustilanteissa on tärkeää hyväksyvä, positiivinen ilmapiiri. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu kristillisten juhlapyhien viettäminen.perinteisesti osallistumme joulu ja pääsiäiskirkkoon. Tavoista ja käytänteistä keskustellaan aina vanhempien kanssa ja niille, jotka eivät osallistu järjestetään muuta toimintaa. Etusivulle Seuraava

11 Arviointi varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme havainnoidaan lapsen oppimista, osaamista, kehittymistä ja tapaa käyttäytyä eri tilanteissa. Havainnoimalla saamme tietoa myös lasten mielenkiinnon kohteista joka on tärkeää toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan vanhempien kanssa säännöllisesti. Viisivuotiaan lapsen kehityksen arvioinnissa käytämme Kehu! menetelmää joka on moniammatillisen työryhmän suunnittelema menetelmä viisivuotiaiden lasten kehityksen arvioimiseksi ja tukemiseksi. Päiväkodissa on jokaisella lapsella käytössä kasvun kansio, johon liitetään lapsen arkipäivään kuuluvia asioita (mm. valokuvia päiväkodin touhuista, laulettuja lauluja, lapsen tekemiä askarteluja, piirroksia, jne.). Kansio seuraa lapsen mukana koko päivähoidon ajan ja on vanhempien luettavissa. Aikuiset havainnoivat ja arvioivat lasten toimintaa ja leikkiä työtiimissä ja palautteen pohjalta arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Tärkeää tietoa toiminnan arviointiin saadaan myös asiakaspalautteena lasten vanhemmilta. Seuraava

12 Etusivulle Seuraava