a saus KUORMAN PAINON MÄÄRITTÄMINEN PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSESSA Timo Heikka 11/1990 Tekniset vaihtoehdot
|
|
- Anita Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTIHON a saus 11/90 KUORMAN PAINON MÄÄRITTÄMINEN PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSESSA Timo Heikka Tutkimus selvitteli puutavaraauton nosturiin asennettavien kuormainvaakojen tarkkuutta sekä niiden käytön vaikutusta kuljettajan ajankäyttöön ja kuljetuksen taloudellisuuteen. Kenttäkokeissa testattiin kahta ruotsalaisvalmisteista ja yhtä suomalaisvalmisteista vaakaa. Vaakojen tarkkuutta selviteltiin vertaamalla kuormainvaaan punnitustuloksia tehtaan vaaan punnitustuloksiin. Ajanmenekkiä tutkittiin vertaamalla kuljettajan työskentelyä vaaan kanssa ja ilman vaakaa. Vaaan käytön Vaikutuksia kuljetuksen taloudellisuuteen arvioitiin seuraamalla ajankäyttöä ja vertaamalla punnitustuloksiltaan tarkiliiijalla vaaalla varustetun ja vastaavan vaaattoman ajoneuvoyhdistelmän kuormien kokoja keskenään. Punnitustarkkuus oli suoraan verrannollinen kuljettajan punnitustyöhön käyttämään lisäaikaan: 3 9 min koko yhdistelmää kohti. Vetoautojen keskimääräiset kuormien painoerot (ja niitä vastaavat hajonnat) olivat (7.. ) ja perävaunujen + (7.6. ). Ainakin silloin, kun kuljettaja on huolellinen ja vaaka on tarkka, vaa an hankinta on taloudellisesti kannattavaa. KUORMANMITIAUSLAITIEIDEN KÄYfÖN TAUSTA JA TEKNISET VAIHTOEHDOT Tausta akselisten ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu kokonaispaino nousi 6 tonniin. Lis ä ksi tienpitäjän luvalla voidaan maan ollessa jäätyneenä käyttää kokonaispainoltaan 60 tonnin yhdistelmiä edellyttäen, että ne on katsastettu t ä lle painolle. Kuusiakselisten yhdistelmien suurin sallittu kokonaispaino pysyi 8 tonnissa. Samanaikaisesti otettiin puutavaran ja eräiden muiden tuotteidenautokuljetuksissa kuorman pai non ja ajoneuvon kokonaispainon määrittämisessä käyttöön tilavuuspainomenetelmän sijasta todellisen painon punnitseminen. Jotta lain sallimaa suurinta kuormankokoa voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää ja jotta toisaalta vältyttäisiin ylikuormilta, on kuljettajan itse kyettävä punnitsemaan kuorman paino tai suoraan akseli ja kokonaispainot. Silmä varaista ja kokemukseen perustuvaa kuorman painon arviointia vaikeuttaa puutavaran tilavuuspainojen suuri vaihtelu (vrt. Marjomaa 90). Vaikka kuorman paino kyettäisiin määrittämään tarkasti kuormauksen yhteydessä, voi se suureta ajon aikana kertyvä n veden tai lumen vuoksi. Auton alustaan kertyvät lika, lumi ja jää nostavat taarapainoa. Talvikuukausina auton taarapaino voi olla jatkuvasti l 000 l 0 suurempi kuin kesäkuukausina. Tekniset vaihtoehdot Kuorman painon määrittä miseen ajoneuvossa on useita teknisiä vaihtoehtoja. Akseleihin tai jousien yhteyteen asennetut kuormaanturit sekä ilmajousitetuissa ajoneuvoissa jousituksen ilmanpaineen mittaaminen mahdollistavat myös kokonaispainon ja akselipainojen määrittämisen. Pankkoj en ja rungon väliin asennetut anturit ilmoittavat ajoneuvon kuorman painon ja parhaassa tapauksessa sen jakautumisen kuormatilan eri osien välille. Ne kannattavat kuorman pain oa koko ajan. Jousituksen yhteyteen asennetu t laitteet ilmoittavat painon jousituksen painuman perusteella. Pohjoismaissa käytössä olevissa puutavaraautoissa on erilliset vetoauto ja perävaunu ja niissä kummassakin 3 akselia sekä 6 pankkoa. Siksi kaikki mainitut menetelmät vaativat työläitä ja ka l liita asennuksia muutostöineen. Lisä ksi mittaustietojen välittäminen s ä hkökaa pelin avulla perä vaunusta keskusyksikköön on osoittautunut epäluotettavaksi. Tiedonsiirto radioaaltojen avulla tuo lisää varmuutta, mu t ta suurentaa myö s hankintahintaa. l
2 Jousituksen ilmanpaineessa kuormituksen myötä tapahtuvat muutokset antaisivat teknisesti yksinkertaisen ja varmatoimisen mahdollisuuden kuorman ja koko ajoneuvonkin painon määrittämiseen. Ilmajousitteiset puutavaraautot eivät ole kuitenkaan yleistyneet maassamme. Ilmajousitukseen liittyy yleensä automaattinen vakiokorkeuden säätö järjestelmän painetta suurentamalla. Vakiokorkeuden tai pikemminkin jousituksen vakiopainuman saavuttamiseen tarvittava ilmanpaine on verrannollinen kuorman painoon. Esimerkiksi Union Camp yhtiön Yhdysvalloissa käyttämät laitteet ovat hyvin yksinkertaisia: Itse mittari on tavallinen painemittari. Se kytketä än lukeman saamiseksi jousituksen ilmanpainejärjestelmään painamalla kytkentäventtiilin nappia. Mittari ja venttiili on sijoitettu auton ja perävaunun runkoon asennettuihin, avattaviin koteloihin. Laitteita on näin käytettävä ulkona seisten. Koteloiden kansiin on kiinnitetty muuntotaulukko, jonka avulla ilmanpainelukemat muutetaan painoksi. (Stephenson 88) Kotimaassa mielenkiintoista teknistä ratkaisua kippilavallisia ajoneuvoja varten on kehitellyt tamperelainen Tamtron Oy. Laitteella rekisteröidään lavalla oleva kuorma silloin, kun nostosylinteriä on kohotettu hieman, noin cm. Kuorman paino on antureiden varassa vain punnitushetkellä. Kipin liukulaakeroituihin saranatappeihin on asennettu venymäliuskaanturit. Lisäksi nostosylinterin yhteyteen on asennettu hydraulinesteen paineen mittaava sähköinen anturi. Laitteisto on yksinkertainen, ja se toimii tielaitoksen soraautoissa tehtyjen käyttökokeiden perusteella luotettavasti. Sellaisenaan se soveltuisi esimerkiksi hakeautoihin, ei kuitenkaan tavanomaisiin puutavaraautoihin. Edellä mainituista syistä Metsäteho katsoi ensivaiheen tärkeimmäksi tehtäväksi hankkia tietoa puutavaraautoihin soveltuvien kuormainvaakojen tarkkuudesta, käyttöominaisuuksista ja kustannuksista Suomen oloissa. Kuormainvaa an avulla voidaan punnita vain kuorman paino, ei akselikohtaisia painoja tai ajoneuvon omaa painoa eikä sen ajonaikaisia muutoksia. Kuormainvaaan käyttö kiinnostaa eniten niitä maita, joissa tavaralajimenetelmä on saanut jalansijaa. Kuormainvaaan käyttöön verrattava menetelmä on trukkiin tai kauhakuormaaj aan yleensä sen nostosylinteriin asennettu hydraulipaineen anturi, jolla kuorman paino saadaan selville kuormauksen yhteydessä. Tämä menetelmä soveltunee vain tehdashakkeen tai jalosteiden kuljetukseen. 2 KUORMAINVAAKOJEN TARKKUUS Testatut vaaat Kauimmin markkinoilla olleet kuormainvaaat on valmistettu Ruotsissa. Niistä Suomeen tuotavia ovat Hydrovåg ja Indexator. Metsätehon tiedossa oli tutkimuksen aikana kolmen kotimaisen, varteenotettavan kuormainvaaan kehittelytyö. Niistä kaupallisesti pisimmälle oli ehtinyt vantaalaisen Elektrovaaka Oy : n Evolifter. Se saatiinkin mukaan tutkimukseen. Kaksi muuta kotimaista valmistajaa halusi seurata prototyyppiensä toimintaa ilman ulkopuolisten suoraa osallistumista. Toisella näistä valmistajista on runsaasti kokemusta teollisuuden punnituksista ja toinen tunnetaan metsäkoneiden elektroniikan valmistajana. Evoliftervaaassa (kuva 1) sekä punnitus että punnitustulosten siirto ja käsittely tapahtuvat sähköisesti. Hydrovåg (kuva 2) sekä punnitsee että siirtää impulssin hydraulinesteen paineen avulla. Indexatorissa (kuva 3) hydraulinesteen paineen muutokset mitataan, siirretään ja käsitellään sähköisesti. Evolifterkuormainvaaassa sähköinen, renkaanmuotoinen venymäliuska anturi on asennettu nosturin pään ja rotaattorin välille. Impulssi siirretään sähköisesti kuljettajan näkökenttään sijoitettuun alumiiniseen käyttökoteloon. Sen sisälle, lämmitettävään tilaan on asennettu koko laitteen elektroniikkayksikkö (piirikortit ja mikroprosessori). Laitteessa on kahdeksan muistipaikkaa ("pinoa"), joista kulloinkin syötettävä valitaan kuormainvipuun sijoitetulla sähköisellä painonapilla. Toisella samanlaisella taakan painotieto lähetetään valittuun muistipaikkaan. Punni tus perustuu keskiarvoon, jonka ohjelmoitava mikroprosessori laskee joukosta mittausarvoja. Keskiarvon perustana ovat lukemat, jotka on rekisteröity tietyllä aikaviipeellä sekä ennen napinpainallusta että sen jälkeen. Äänimerkki ilmoittaa punnituksen tehdyksi. Nippu eli muistipaikoittain voidaan säätää painorajat, joiden ylityttyä äänimerkki soi ja numeronäyttö vilkkuu. Kotelossa on myös kaksi apupainiketta, joista toisella rekisteröidään kouran taarapaino ja toisella voidaan valitusta muistipaikasta vähentää painoa. Painon vähentäminen tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun kuormaa joudutaan järjestelemään painonjakauman tasaamiseksi. Laitteessa on liitäntämahdollisuus tiedonsiirtoa varten. Tuotekehittely jatkui koko tutkimuksen ajan. Heti alussa jouduttiin kevytmetallinen anturinsuoja korvaamaan sorvatulla, teräksisellä
3 kuormausta varten, toimii sähköventtiili takaiskuventtiilinä ja päästää hydrauliöljyn takaisin kohti anturia. Alhainen käyttölämpötila vaat ii öljyn lämmit tämistä kuormainta käyttämällä. Laitteen ilmauksesta on huolehdittava säännöl lisesti. Hydrovåg vaa 1 assa ei ole mahdollisuutta nip pu, vetoauto, tai perävaunukohtaiseen rekisteröintiin. Punnitustuloksia ei myöskään voida siirtää laitteelta sähköisesti edelleen hyödynnettäviksi. Vaa 1 an asennus vie yhden päivän. Valmistaja: Kuva 1. Evolifterkuormainvaaan keskusyksikkö ja nllyttölaite. Kuva Elektrovaaka Oy:n esitteestll kappaleella. Muita rakenteellisia muutoksia ei tehty, vaan kehittelytyössä keskityttiin elektroniikan ominaisuuksiin. Vaaka voidaan asentaa ajoneuvoen yhdessä päivässä. Valmistus ja myynti: Elektrovaaka Oy Kiitoradantie VANTAA Hinta helmikuussa 90: , asennus matkakuluineen koko maassa Hydrovåg Aut:omat:ic kuormainvaa 1 assa nosturin kärjen ja rotaattorin väliin asennetaan painesylinterin sisältävä anturi. Hydraulines teen paine siirretään letkulla nosturia pitkin varoventtiilin kautta käyttäjän näkökenttään sijoitettuun teräspeltiseen mittauslaatikkoon. Siinä on näyttötaulu sekä taakkakohtaiselle painolle että kuorman kokonaispainolle. Kuormaimen vipuun asennetulla painokatkaisijalla avataan sähköventtiili, j oka säätelee, öljyn virtausta näyttölait teen laskirunäntään. Mäntä painuu jousta vasten kuorman painon suhteessa ja kääntää samalla osoittimen viisaria. Kun koura lasketaan alas uuden nipun Kuva 2. Hydroväg Automatic kuormainvaaan mittauslaatikko ja nllyttölaite. Molemmat valok. Metsllteho Hydrovåg AB S BURTRÄSK Sverige Maahantuoja : Esse Matic Ky Alatori Commerce 60 VAASA Hinta helmikuussa 90: 22 0 asen nettuna Indexat:or HVJ kuormainvaa 1 an ydin on hyd raulinen kuormitusanturi, joka asennetaan nosturin pään ja rotaattorin väliin. Punnitusanturin alaosassa on levyjarrun tapaan toimiva hei lunnan vaimennin. Hydraulipaineen muutoksiin reagoi sähköinen paineanturi, jonka impulssi siirretään sähköjohtoa pitkin käyttäjän näkökenttään asennettuun, pienikokoiseen keskusyksikköön. Taskulaskimen mal linen keskusyksikkö irrotetaan käytön jälkeen vetämällä se kiinnikkeestään ylös. Kiinnik keessä olevie n kosketuspintojen kautta keskusyksikkö kytkeytyy anturiin. Kuljetusta varten ohjaamoon asennetaan säilytyskiinnike. Muistipaikkoja on viisi sekä yksi summamuisti kokonaispainoa varten. Keskusyksikössä on vakiona seitsemän painonappia seuraaville toiminnoille : muistipaikan valinta, maksimikuorman asennus ja tarkistus, nollaus, taaraus, painon kalibrointi sekä painon lisäys ja v ä hennys. Punnituksen rekisteröintinappi asennetaan yleensä kuormaimen käyttövipuun. Lisävarusteena saa myös kuormaimen vipuun asennettavan muistipaikan valintanapin. Kuva 3. lndexator MV3 kuormainvaaan irrotettava keskusyksikkönllyt tölaite 3
4 Ylikuorman varo ituksessa näytön lukema alkaa vilkkua miinusmerkkisenä. Summamuistin maksimikuorman ylityksestä hälytetään samalla tavalla. Laite on aina n o llattava ennen uuden kuorman tekoa. Punnitustarkkuus ja siihen vaikuttavat seikat Valmistaja: Kuormainvaaalla ja tehtaan vaaalla punnituista seurantakuormista laskettiin vetoauton ja perävaunun kuormien painoerot, ajoneuvokohtaiset kokonaispainoerot sekä punnitustaakan keskipaino sekä kuormain että tehtaan vaaan perusteella (taulukko 2). Taakan keskipaino saatiin jakamalla tehtaan vaa alla saatu kuormanpaino punnitustaakkojen määrällä, jonka tiedon kuljettajat kirjasivat. Evoliftervaaan punnitustulosten hajontaa lisäsi se, että sitä käytti yhteensä kolme kuljettajaa. Siitä huolimatta sen tulosten hajonta jäi pienemmäksi kuin Hydrovågvaaan. Punnitusaineisto Evoliftervaaan keskimääräiset vetoautoa ja perävaunua koskevat punnitustulokset olivat selvästi suuremmat (+3.3 ja + ) kuin tehtaan vaaan punnitustulokset (kuva ). Johdonmukaiset virheet ovat suhteellisen helposti poistettavissa ohjelmoinnilla. Tärkeämpää on huomata suurehko hajonta, jonka pienentäminen teknisten ratkaisujen avulla kuljettajan työtavan suuren vaikutuksen vuoksi on vaikeaa. Suomen oloissa hyvä asia on se, että keskusyksikön voi irrottaa ajon ajaksi. Lian, kosteuden sekä pakkasen aiheuttamia haittoja voidaan siten vähentää. Kokemusten mukaan teknisesti haitallisimpia ovat o lleet anturin ja keskusyksikön välisen johdon hankautumisesta tai puristumisesta aiheutuneet katkokset. Hydraulik AB Indexator P.O. Box 11 S VINDELN Sverige Maahantuoja: HiabMultilift Oy Sörnäisten rantatie HELSINKI Hinta helmikuussa 90 : asennet tuna kaikkine tarvikkeineen Fiskars F 8SS kuormaimeen asennettua Evoliftervaakaa käytti kolme kuljettajaa. Hydro vågvaakaa käytti seurannassa pääasiassa yksi kuljettaja (90 kuormista). Vaaka oli asennettu Fiskars F 8SS Lo glift nosturiin. Jonsereds 790 kuormaimeen asennettua Indexatorvaakaa käytti paria p o ikkeusta lukuun ottamatta vain yksi kuljettaja. Seurannassa tavoitteeksi asetettiin kuorman punnituksen tarkkuutta koskevan vertailuaineiston saaminen vaakaa kohti (taulukko 1). Evoliftervaaan vertailukuormia kertyi alun perin lähes sata. Tuotekehittelyn aikana tehtiin taakan painon laskentaohjelmaan sellaisia muutoksia, joiden takia vertailukuormista otettiin laskentaan mukaan kuitenkin vain runsaat 0. TAULUKJ<O 1 Kuormainvaakojen tarkkuuden vertailuaineisto Evolifter Aineisto Vetoauto Hy drovåg Perä vaunu Vetoauto.rerä vaunu Indexator Veto auto Perävaunu Ajankohta Puutavaralajien osuudet puumaärästä, måntytukit kuusi måntykuitupuu kuus i koivu Tuoreusasteiden osuudet puumaäräs tå, tuore puolikuiva Hydrovåg näytti sekä vetoautolle että perävaunulle keskimäärin selvästi pienempiä (2. ja.0 ) painoja kuin tehtaan vaaka (kuva ). Tämä seikka ja punnitustulosten erittäin suuri hajonta (yli 7 ) viittaavat siihen, että laitteen hydrauliputkistossa oli seurannan aikana ilmaa. Anturi ja näyttöosien välillä oleva, kokoonpuristuva ilma estää hydraulinesteen impulssin täysimääräisen siirtymisen näyttölaitteelle. Siten lukemat jäävät liian pieniksi ja hajontakin saattaa olla suurta. Myös pakkanen vaikuttaa merkittävästi hydraulinesteen käyttöön perustuvassa impulssin siirrossa. Etenkin kylmällä säällä tarvitaan aluksi joitakin kuormauksia ja punnituksia, ennen kuin hydraulineste on riittävän juoksevaa. Indexatorvaakaa käyttänyt huolellinen kuljettaja pääsi lähimmäksi tehtaan vaaalla punnittuja painoja (kuva ). Sekä perävaunun että vetoauton virheprosentit olivat alle yhden (+0.8 ja 0. ). Huolelliseen työskentelyyn viittaa punnitustulosten erittäin pieni hajonta (2.3 ja 2.6 ). Laitteen toimintaperiaate tuntuu myös onnistuneelta. Kuljettajan työtapa vaikuttaa ratkaisevasti kaikkien kuormainvaakojen punnitustulosten hajonnan suuruuteen. UudessaSeelannissa LIRA (WingateHill ym. 88) on tehnyt perusteellisia selvityksiä työskentelytavan vaikutuksista Indexatorkuormainvaa an punnitustuloksiin. Yhdessä testissä kokeiltiin työskentelytavan vaikutusta painoanturin tarkkuuteen, ts. miten paljon nykivällä nostotavalla saadut tulokset eroavat mahdollisimman tasaisella nostotavalla saaduista punnitustuloksista.
5 Viittä eri painoa (0, 2, 0, 7 ja ) nostettiin 2 m:n korkeudelle maasta mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman rauhallisesti. Punnituslukema kirjattiin sekunnin kuluttua noston aloittamisesta, kun kuorma oli lakannut heilumasta. Punnusten nostojärjestys sekä nostotapa valittiin satunnaisesti ja toistettiin neljästi. Nostotapojen välille saatiin tilastollisesti merkitsevä ero. Riuhtaisevassa nostossa punnituksen keskivirhe oli ja rauhallisessa nostossa Indexatorvaaassa samoin kuin kaikissa muissakin sellaisissa kuormainvaaoissa, joissa kuljettaja painaa punnituksen aktivointipainiketta, voi osa taakoista jää dä kirjaamatta laitteen muistiin, mikä johtaa todellista pienempiin punnitustuloksiin. Osuus kuormista, X TAULUKKO 2 Kuormainvaakojen ja tehtaan vaaan kuorman painoa, kokonaispainoa ja punnitustaakan keskipainoa koskevien punnitustulosten vertailu Er ittely Pera.vaunu Vetoauto Ajoneuvo yhdistelma EV0 L I F T E R Aineisto keratty KUORMIEN PAINOEROT Vaihteluvali, Keskim. ero, Keskihajonta, KOKONAISPAINOEROT Vaihteluvali, Keskim. ero, Keskihajonta, "" PUNNITUSTAAKAN KESKIPAI NO 0 Ku9rmainvaaka, EVOLIFTER Tehtaan vaaka, Vetoauto Punnituksiafkuorma HYDR 0 VÅG Perävaunu 20 Aineisto keratty KUORMIEN PAINOEROT Vaihteluva1i, 1 0 b d e Keskim. ero, 9 Keskihajonta, 2 HYDROV2G a =.; b = c = d = e = f = KOKONAISPAINOEROT Vaihteluväli, Keskim. ero, Keskihajonta, ±2 ± ± ± PUNNITUSTAAKAN KESKIPAINO Kuormainvaaka, Tehtaan vaaka, Punnituksiajkuorma NDE XAT 0 R Aineisto kera tty 0 d b INDEXA TOR 9 = = i = h = k = = > 2 KUORMIEN PAINOEROT Vaihteluvali, Keskim. ero, Keskihajonta, KOKONAISPAINOEROT Vaihteluvali. b \ Keskim. ero, Keskihajonta, d Kuorman painoero, X Kuva. Evolifler, Hydroväg ja lndexatorlcuormainvaakojen ja tehtaan ajoneuvovaaan vaiisien punniluserojen suhteellinen jakau ma PUNNITUSTAAKAN KESKI PAINO Kuormainvaaka, Tehtaan vaaka, Punnituksiafkuo rma
6 AJANMENEKKI OSANA VAAAN TEKNISTÄ KÄYITÖKELPOISUUTIA cmin/taakka 70 Vaa alla varustettuna D I lman vaakaa 60 Aikatutkimusaineisto Tarkka punnitustulos ei yksin riitä. Ollakseen käyttökelpoinen vaaka ei saisi haitata kuormausta tai kuljetusta. Punnitustarkkuuden seurantaan osallistuneiden aj oneuvoyhdistelmien kuormauksen ajanmenekkiä seurattiin tammihelmikuussa 90 punnitustarkkuuden seurannasta erillisen, suppean aikatutkimuksen avulla (taulukko 3). Kutakin ajoneuvoyhdistelmää seurattiin samoissa varastooloissa sekä vaaalla varustettuna että vaaattomana. oli vähän. Selvityksen perusyksikkö on kuitenkin yhden taakan kuormaukseen liittyvä työjakso. Näitä taakkakohtaisia ajanmenekkihavaintoja kertyikin satoja \ Vetoauto Perävaunu J l Vetoauto Perävaunu) {Vetoauto Perävaunu ) V V V"" EVOLI FTER HYDROVaG IN DEXATOR Kuva. Kuormainvaaan käytön vaikutus sekä vetoauton etlä peravaunun taakkakobtaiseen ajanmeneklciin Evoliftervaakaa käytti 2 kuljettajaa, joiden ajankäyttö oli hyvin samankaltaista. Molempien ajankäytöstä on esitetty keskiarvo, joka vastasi kummankin yksittäisiä keskiarvoja. TAULlJl(](Q 3 KUORMAINVAAAN KÄYTÖN VAIKUTUS KULJETUSTEN TALOUDELLISUUTEEN Aikatutkimusaineiston erittely eri kuormainvaakoja käytettäessä Erittely Aineisto kerätty EVOLIFTER HYDROVÅG INDEXATOR. 2. l punnitus kuormainvaaalla kuormauk sen yhteydessä kuormaus ilman punnitusta 3 Vaaan käytön vaikutus kuljettajan ajankäyttöön Työskentely kaikilla testatuilla vaaoilla oli hitaampaa kuin työskentely ilman vaakaa (kuva ). Punnitsemiseen k äytetty lisäaika on suoraan suhteessa punnitusten tarkkuuteen (kuva, s. ). Vähiten lisäaikaa kului Hydrovågilla punnittaessa ja eniten Indexator vaaalla punnittaessa. Ajanmenekki koko yhdistelmää kohti lisääntyi 66 punnitustaakan (23 vetoautoon ja 3 perävaunuun) mukaan Evoliftervaakaa käytettäessä min, Hydrovågia käytettäessä 2.7 min ja Indexator vaakaa käytettäessä eniten, 9.18 minuuttia. Kun keskimääräisenä varastollaviipymisaikana käytetään 7 min:a (Alve 88), ovat aj anmenekkien lisäykset vastaavasti 11, ja 12 tästä ajasta. Koko kuormaa kohti lasketusta kuljetusajasta lisäysten osuus on pieni varsinkin keskipitkillä ja pitkillä kuljetusmatkoilla. 6 Kuormien painojen vertailu Kuormainvaa an käytön vaikutuksen selvittämiseen soveltuisi parhaiten sellaisen auton kuormien painojen vertailu, joka selvityksen alussa olisi ilman vaakaa ja johon se myöhemmin asennettaisiin. Vaaalla varustetun auton kuormien painoja voitaisiin vertailla sitten, kun kuljettaja olisi oppinut käyttämään vaakaa. Ajan niukkuuden vuoksi tällainen tutkimustapa ei kuitenkaan tullut kyseeseen. Toinen kuormien painojen hajontaa selvittävä tapa on verrata kahta samanlaista, samoissa olosuhteissa ajavaa ajoneuvoyhdistelmää. Siten voidaan saada suuntaaantava käsitys keskimääräisestä kuormanpainosta ja sen vaihtelusta sekä kuormainvaaalla varustetun että vaaattoman auton osalta. Seurannassa olleen Indexatorvaaalla varustetun yhdistelmän kuormien keskipainoa vertailtiin erikseen tammihelmikuussa 90 toisen RaumaRepola Oy:n Rauman tehtaille puuta kuljettaneen, vastaavan 7akselisen yhdistelmän kuormien keskikokoon. Molemmat autot ajoivat tuoretta, puutavaralajikoostumukseltaan suunnilleen samanlaista tavaraa. Kuormainvaa alla varustetulle yhdistelmälle saatiin 3 kuorman ja vaa attomalle yhdistelmälle 20 kuorman aineisto. Indexator valittiin siksi, että sillä punnitustarkkuuden seurannassa päästiin lähimmäksi tehtaan vaaan lukuja ja sen punnitustulosten hajonta oli pieni.
7 Ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainon keskimää räinen ero verrattuna suurimpaan sallittuun kokonaispainoon (ko. ajankohtana 60 tonnia; vaaalla varustettu auto oli kuitenkin katsastettu 9. tonnin kokonaispainolle) sekä keskimääräisen eron prosentuaalinen osuus maksimikuormasta oli seuraava. Vaaallinen Vaaaton yhdistelmä Keskimää räinen ero verrattuna suurimpaan sallittuun kokonaispainoon, Hajonta, Keskimääräisen eron osuus maksimikuormasta, Hajonta, 93 l l Vaaallinen yhdistelmä näyttää pystyneen hyödyntämään paremmin suurimman sallitun kokonaispainon mukaisen kuormanpainon. Vaaallinen auto toi tehtaalle keskimäärin 97.6 maksimihyötykuormasta ja vaaaton auto vastaavasti Autojen kuormanpainon hajonnassa ei ollut suurta eroa. Vaa attoman ajoneuvoyhdistelmän varmuusmarginaali jätettiin kuitenkin selvästi suuremmaksi kuin vaaallisen. Vaaallisen auton kuormista 21 ylitti hieman sallitun kokonaispainon rajan, vaihteluväli oli 0 6. Vaaattoman yhdistelmän kaikki vertailukuormat olivat alle sallitun kokonaispainon. Ylikuormamaksua ei kumpikaan yhdistelmä näiden kuormien perusteella olisi saanut. Käytön taloudellisuus Riittävän tarkalla vaaalla voidaan kuormien painon vaihtelua pienentää ja kuljettaa mahdollisimman suuria, lain sallimia kuormia ja parantaa siten kuljetusten taloudellisuutta. TAULUKKO J:orko Huolto & korjaus Indexatorkuormainvaaan kustannuslaskelma 13 \ (kunkin vuoden poistoista otettu puolet bua.ioon) Hankintahinta U: Pitoaika 6. \ bankinta.b innasta/"y Poisto Kuoletus aika Huolto han kintahin Korko, vuotta Jiinnösar"Yo ( \) 1 0 U: Paaoma kulut, & kor nasta jauskulut, Kokonais kustannukset, l. vuosi vuosi vuosi 90 l vuosi 90 l vuosi Yhteensä Taloudellisuutta parantaa myös ylikuormien määrän väheneminen tai poisjäänti. Ylikuormamaksua määrättä essä sallitaan : n ylitys yhdistel~än kokonaispainoa punnittaessa. Vertailuyhdistelmille se merkitsee korkeintaan 3 tonnin ylitystä ilman ylikuormamaksua. Kumpikaan autoista ei siis ylittänyt tätä rajaa. Vaaalla varustetun auton kuormista joka viides ylitti suurimman sallitun kokonaispainon. Ylitykset olivat kuitenkin vain 3 22 suurimmasta sallitusta määrästä. Indexatorvaaan käyttökustannuslaskelmassa (taulukko ) ensimmäisen vuoden kokonaiskustannuksiksi saatiin tasapoistoin noin ja koko pitoajan kokonaiskustannuksiksi Näitä kustannuksia voidaan verrata keskimääräiseen kuormankoon eroon. Vertailun perustaksi oletetaan seuraavaa: Ajopäiviä Ajoa Kuorman keskipaino Keskimääräinen tilavuuspaino Kuorman keskitilavuus Keskim. kuljetusmaksu 21. /kk 11 kkjv 3/ajopv 37 tonnia 8 3. ml 0 /ml Vertailuautojen kuormien keski määräinen ero oli 2.8 tonnia vaakaauton hyväksi. Se merkitsisi yllä esitetyin laskuperustein markkaa lisääntyneitä kuljetustuloja vuotta kohti edellyttäen, ettei vaaan käyttöön kuluvalle lisäajalle lasketa kuluja. Jos autojen kuormien kokoero olisi puolet tästä, merkitsisi se noin :n lisäystä kuljetustuloihin. Jos tästä vähennetään 2 min : n päivittäisen lisäajan aiheuttamat kustannukset (karkeasti arvioituina yhdistelmän käyttötuntikustannuksista, noin 80 markkaa, joka olisi 000 vuodessa yllä esitetyin perustein), jäisi kuljetustulojen lisäykseksi vuodessa. Näilläkin perusteilla voitaisiin vaaan kokonaiskustannukset koko oletetulle vuoden käyttöajalle kattaa puolentoista vuoden kuljetuksilla. PÄÄTELMÄT Niin tämän tutkimuksen kuin kuormainvaaoista saatujen aiempien kokemustenkin mukaan kuormainvaakojen ongelmana näyttää olevan se, että ne tekevät helposti liikevoimien aiheuttamia punnitusvirheitä. Virheiden eliminointi saattaisi onnistua mikroprosessoripohj aisten punnitustuloksen laskentaohjelmien kehittämisellä. Suppea ajankäytön seuranta osoitti, että tarkkoihin tuloksiin pääsemiseksi vaa allisen ajoneuvoyhdistelmä n kuormauks e en tarvittiin jonkin verran enemmä n aikaa kuin vaaattoman yhdistelmän kuormaukseen. Kun käytettiin tarkinta vaakaa, ajankäyttö lisääntyi koko yhdistelmää kohti runsaat 9 min. 7
8 Tarkin ta työtä tehneen kuljettajan ja tarkimman vaaan punnitsemien kuormien keskipaino näytti olevan selvästi lähempänä sallittua maksimia kuin samanlaisen vaa attoman vertailuyhdisteimän kuormien keskikoko. Jos punnitustarkkuus ja kuorman keskikoko ovat samat kuin kuormankoon vertailussa saavutetut, näyttääkin vaaan hankkiminen olevan taloudellisesti kannattavaa, vaikka kuljettaja käyttäisi työskentelyyn hieman lisäaikaa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että parhaimmillaan kuormainvaa alla voidaan saavuttaa sellaista hyötyä, että vaakoj en hankinta etenkin vaihteleviin kuljetusolosuhteisiin on perusteltua. Vaikka tekninen kehitys toisi mukanaan uusia välineitä, jotka mahdollisesti pystyvät tarkkaan akselikohtaiseen painonpunnitukseen, jää kuormainvaaoille oma käyttöalueensa. Niiden etuna on mm. se, että niitä voidaan tarvittaessa käyttää muunkin kuin kuljetettavan tavaran punnitukseen esimerkiksi terminaali tai tehdasalueilla. Kuormainvaa oilla saattaisi olla käyttöä myös puunkorjuussa. Metsätraktoriin asennetuilla kuormamittareilla voitaisiin seurata korjuuketjuj en tuottavuutta. Karsimattomia puita tai puunosia kuljetettaessa tieto kuorman painosta voi merkitä nykyistä suurempia kuormia. Edellä mainittu tietoliikenneyhteys metsäkuljetuksessa mahdollistaisi tienvarsivarastojen määrän ja leimikkojen korjuutilanteen ajantasaisen seurannan. On mahdollista, että elektroniset kuormanmittauslaitteet voitaisiin tulevaisuudessa kytkeä puunhankinnan ohjaus ja seurantajärjestelmiin. Tällainen järjestelmä saattaisi modeemin välityksellä olla puhelinyhteydessä puutavaraautoon asennettuun mikrotietokoneeseen, jolle punnitustiedot olisi siirretty. Lähteet: ALVE, M. 88. Puutavaraautojen ajankäyttö. Metsätehon katsaus 13/88. Helsinki MARJOMAA, J. 90. Painoositemenetelmä puutavaran mittauksessa tehtaalla. Metsätehon katsaus 8/90. Helsinki STEPHENSON, E.H. 88. OnBoard Air Scales for Timber Transport. Union Camp Corp. Siteerannut Doug Domenech, APA, Technical Release Washington WINGATEHILL, R., MacARTHUR, I.J. & CUNNINGHAM, R.B. 88. The Indexator Weighing System. LIRA, Technical Release No Rotorua Asiasanat: autokuljetus~ kuormainvaaat, puutavaran mittaus Metsäteho Review 11/90 DETERMINATION OF TIMBER WEIGHT IN TRUCK TRANSPORTATION The accuracy of loader mounted weigh scales and their effect on the time consumption and transport economy were studied. Two Swedish and one Finnish scale model were field tested. The time required for weighing a truck and trailer combination was 3 to 9 minutes. Weighing accuracy was directly related to the extra time used by the driver. The average differences (and the corresponding standard deviations) between the weighing results of the loader mounted scales and the weighbridges at the mill were 2. to +3.3 (7. to. ) for the truck loads and to + (7.6 to. ) for the trailer loads. A high accuracy level and careful usage of the scales can make the investment profitable in the form of increased load weight. Key words: METSÄTEHO ISSN truck transport, crane weighing system, timber scaling SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL (Fabianinkatu 9 B) HELSINKI Puhelin (90) HELS KJ 90 PAINOVALMISTE
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
Lisätiedote Tutkimuksessa selvitettiin kurottajatrukkiin asennetun
Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö /992 METS)lTEHO PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KUROTTAJATRUKKN ASENNETUN VAA'AN TARKKUUS PUUTAVARAN PUNNITUKSESSA e Tutkimuksessa selvitettiin kurottajatrukkiin
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET Serie RV
KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY
ABT PUNNITSEVA HAARUKKAVAUNU ECONOMY Lue käyttöohje ennen vaunun käyttöönottoa! Sisällys 1. Johdanto 2. Erittely 3. Varoitukset ja turvaohjeet 4. Haarukkavaunun käyttäminen 4.1 Käyttö 4.2 Näytön toiminnot
LisätiedotTÄRKEITÄ HUOMIOITA Kiitos, että valitsit Casa Bugatin UMA keittövaa'an. Kuten kaikkia elektronisia laitteita, myös tätä vaakaa tulee käyttää huolellisesti ja ohjeiden mukaan vammojen ja laitteen vaurioitumisen
LisätiedotKÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani
KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499
ILMAILUTIEDOTUS AIR T6-2 20.9.1974 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi OHJEITA PURJELENTOKONEEN PUNNITUKSEEN SEKÄ PUNNI- TUSPÖYTÄKIRJAN
LisätiedotResurssitehokas puutavaran autokuljetus
Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset
LisätiedotNostetta kuormankäsittelyyn
Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.
LisätiedotILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas
32 220 9865 Texa Konfort 780R Bi Gas on täysautomaattinen ilmastointijärjestelmän huoltolaite sekä R134a että R1234yf kaasuille. Laitteessa on kaksi erillistä järjestelmää samoissa kuorissa. Koko huoltotapahtuma
LisätiedotKRUPS-KOTITALOUSVAA'AT mallit 07 ja Pena. Krups-kotitalousvaaka, malli 07
V A K 0 LA 10/ Helsinki Rukkila %t Helsinki 43 48 /2 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 404 Kuva 1. Malli 07
LisätiedotResurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti
Resurssitehokas autokuljetus Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Esityksen kohdat Autolla junalla - vesiteitse Optimoinnit Kustannusrakenne Missä parannettavaa 13.8.2012
LisätiedotPuupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010
Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan
LisätiedotÄlyohjattua levitystä
CALIBRATOR Älyohjattua levitystä 100% ajonopeuden mukaan säätyvä Jo vuodesta 1991 saakka CALIBRATOR on ollut ratkaisu älykkäästi tietokoneohjattuun levitykseen ajonopeuden muutoksista riippumatta. Tällä
LisätiedotVenetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet
Venetrailerit ja peräkärry käyttö ja turvallisuus ohjeet TURVALLISUUSOHJEET (tarkistettava aina ennen liikkeelle lähtemistä) Aseta kuulakytkin auton vetokoukkuun ja tarkista, että kuulakytkin on varmasti
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko
SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4
LisätiedotPuutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti
Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa ja aiemmat tutkimukset 2. Tutkimuksen tavoite
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotTerveysmonitori. Tyyppi BC-543 Käyttöohje
Terveysmonitori Tyyppi BC-543 Käyttöohje 1 1) TURVALLISUUS - henkilöiden, joilla on esim. sydämentahdistin tai jokin muu sähköinen implantti, ei tulisi käyttää tätä laitetta, koska laite lähettää pienen
LisätiedotKUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje
KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA Sisällysluettelo Versio A 1. Johdanto... 1 Huomautus... 1 Turvallisuusohjeet... 1 2. Tekniset tiedot... 2 Ominaisuudet... 2 Tekniset tiedot... 3 Kapasiteetti ja tarkkuus...
LisätiedotVESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN
VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff
LisätiedotPOTILASVAA AT 2015. Paljonko panet painoa vaa alle?
POTILASVAA AT 2015 Paljonko panet painoa vaa alle? Tässä esitteessä esittelemme suosituimmat potilasvaakamme. Tarjoamme mielellämme myös muita vaihtoehtoja. HENKILÖVAA AT DETECTO PRODOC PD100M Matalarakenteinen,
Lisätiedot7781. PUMPPUKÄRRY VAAKALLA CS PW 20 T KÄYTTÖOHJEET
7781. PUMPPUKÄRRY VAAKALLA CS PW 20 T KÄYTTÖOHJEET Toimitettavan vaakapumppukärryn ulkonäkö saattaa poiketa yllä olevasta kuvasta. Työkuorma kg 2000 Virtalähde 6 x D-paristot 1,5V taikka 12V akku. Latausjännite
LisätiedotPUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974
14/1974 PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974 Raimo Savolainen Puutavara-autokalustomme on nopeasti järeytynyt. Varsinaisella perävaunulla varustettujen kolmiakselisten autojen osuus on nyt 73 puutavara- autojen
LisätiedotPienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jani Heikkilä, Jari Lindblad, Samuli Hujo ja Erkki Verkasalo Jani Heikkilä Jari Lindblad Samuli Hujo Erkki Verkasalo Pienten kuitupuuerien mittaus
LisätiedotFX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy
FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää
LisätiedotUusien mittojen ja massojen puutavara-autot
Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen
LisätiedotLoglift Lyhytpuunosturit
Loglift Lyhytpuunosturit Uusi ote puunkäsittelyyn! www.hiab.com Ammattilaisen valinta Määrämittaan katkottua puuta käsiteltäessä nopea ja kestävä nosturi on arvossaan; sillä työ sujuu ja puuta siirtyy.
LisätiedotTSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE
TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE DP-CALC 5815 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen ja akkujen asennus... 3 3 Mittarin käyttö... 3 Näppäintoiminnot...
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, 10000 ja 15000kg
ABT NOSTURIVAA AN KÄYTTÖOHJE 3000, 5000, 10000 ja 15000kg 1. Turvallisuusohjeet Lue tämä käyttöohje ennen käyttöä! 1.1 Vaakaa ei saa ylikuormittaa. 1.2 Älä roikota painavaa takkaa pitkää aikaa vaa assa,
LisätiedotNosto ja siirtovaunu LT600. Käyttö ja huolto-ohje
Nosto ja siirtovaunu LT600 Käyttö ja huolto-ohje Päivitetty 21.12.2015 Kahvan kiinnittäminen ja irrotus Vaunun nosto ja lasku kuva 1 Kahva kiinnitetään työntämällä se paikalleen vaunussa oleviin tappeihin.
LisätiedotPetteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND
ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotABT PÖYTÄVAAKA PAKVAAKA1
ABT PÖYTÄVAAKA PAKVAAKA1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnot 3 2. Asennus 3 3. Varotoimenpiteet 3 4. LCD-näyttö 4 5. Näppäimet 5 6. Toimintojen asettaminen 5 7. Punnitusyksikön vaihtaminen 6 8. Vikakoodit 7
LisätiedotIlmanvirtauksen mittarit
Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
LisätiedotKuormainvaakojen punnitustarkkuus
Kuormainvaakojen punnitustarkkuus Case tutkimus: Kuormainvaakamittaus puutavara-autoissa ja kuormatraktoreissa Aaron Petty ja Timo Melkas Kuormainvaakatutkimuksen tavoite ja toteutus I Tutkimuksen tavoitteena
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotAkselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotSääasema Probyte JUNIOR
Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,
LisätiedotVaihtolava-autot. Yleistä tietoa vaihtolava-autoista
Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Yleistä tietoa vaihtolava-autoista Vaihtolava-autoja käytetään, jotta kuormalava olisi nopea vaihtaa, mikä lisää ajoneuvon monipuolisuutta ja lyhentää seisokkeja. Esivalmiudet
LisätiedotElectronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.
Speedohealer V4 Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. 1. Esipuhe Onnittelemme sinua Speedohealer laitteen oston johdosta. HealTech Electronics Ltd. on omistautunut
Lisätiedottesto 606-1 Käyttöohje
testo 606-1 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 606-1 Pikaohje testo 606-1 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Mittauspiikit 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) 6 Laitteen toimintatestausnastat
LisätiedotLaskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon
Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma
LisätiedotGARBAGE TRANSPORT COMPUTER
GARBAGE TRANSPORT COMPUTER Garbage transport computer GTC Moduulit GTC Jätekuljetuksen tiedonhallinta on kehitetty jätteiden keruun suunnitteluun ja tíetojen käsittelyyn kuljetusyrityksessä. GTC Jätekuljetuksen
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan
LisätiedotAltus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS
Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotTIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje
TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin
LisätiedotOHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3
OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen
LisätiedotSPACCER JÄRJESTELMÄ AJONEUVON KOROSTUSTA VARTEN
SPACCER JÄRJESTELMÄ AJONEUVON KOROSTUSTA VARTEN KORKEA. KORKEAMPI. SPACCER. SPACCER KOROTUSJÄRJESTELMÄ SPACCER KOROTUSJÄRJESTELMÄ SPACCER korotusjärjestelmä mahdollistaa yksinkertaisen ja yksilöllisen
LisätiedotMACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co
MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn
LisätiedotTEKNISET TIEDOT. Volvo Trucks. Driving Progress. Vetopöytä ja asennus
Volvo Trucks. Driving Progress TEKNISET TIEDOT Puoliperävaunu kytketään sitä vetävään kuorma-autoon vetopöydän avulla. Vetopöytä on tavallisesti kiinnitetty vetoauton alustaan asennuslevyn avulla. Saatavana
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotMITATTAVAA MENESTYSTÄ LASKIJAVAAKA 9222. Käyttöohjeet. Kauppa, yritykset ja teollisuus. www.soehnle-professional.com
MITATTAVAA MENESTYSTÄ LASKIJAVAAKA 9222 Käyttöohjeet Kauppa, yritykset ja teollisuus wwwsoehnle-professionalcom SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Käyttöönotto s 5 Toimituksen sisältö s 5 Vaa'an sijoittaminen s
LisätiedotHCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari
HCT käyttökokeilut puutavaran kuljetuksissa Pohjois- ja Itä-Suomessa Tulosseminaari Hannu Pirinen Kehityspäällikkö, Metsä Group, puunhankinta ja metsäpalvelut 06.09.2016 Veljekset Hannonen Oy, 84 -tonninen
LisätiedotPuukauppa, helmikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering
va K 0 LA &eli Helsinki Rukkila.22 Helsinki 4 48 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON El DE N TUTKI MUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 405 Kuva 1. Malli Juwel
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, helmikuu 11 1/11..11 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,8 miljoonaa kuutiometriä Helmikuu oli harvinaisen kylmä koko
LisätiedotVESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN
VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN Projektiryhmä Jouni Väkevä, Samuli Hujo, Markku Mäkelä, Janne Peltola ja Kaarlo Rieppo Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotJärvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
LisätiedotTSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE
TSI VELOCICALC 9515 KÄYTTÖOHJE Velocicalc 9515 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen asennus... 3 Teleskooppianturin käyttö... 3 3 Mittarin
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
LisätiedotKattolaatikko Xperience
Ohje nro Versio Osa nro 8698518 1.0 Kattolaatikko Xperience A8903209 Sivu 1 / 8 A8903214 Sivu 2 / 8 JOHDANTO Lue läpi koko ohje ennen asennuksen aloittamista. Huomautukset ja varoitustekstit ovat turvallisuuden
LisätiedotVetopalkit ja vetokytkimet
Yleiskatsaus Tässä asiakirjassa esitellään kaikki hyväksytyt vetopalkkiasennukset ja kaikki hyväksytyt taulukoissa ja matriiseissa. Tämä on täydentävä katsaus Tekniset tiedot -asiakirjoihin. Vetopalkkiasennukset
Lisätiedottesto 460 Käyttöohje
testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >
Lisätiedot8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko
8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku
LisätiedotFutura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut
Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot
Lisätiedottesto 610 Käyttöohje
testo 610 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 610 Pikaohje testo 610 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Kosteus- ja lämpötilasensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset
LisätiedotMikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1
Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, marraskuu 211 2/212 11.1.212 Elina Mäki-Simola Marraskuun hakkuut 5,3 miljoonaa kuutiometriä Poikkeukselliset korjuukelit
LisätiedotSaab 9-3, Saab Asennusohje MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE.
SCdefault 900 Asennusohje SITdefault MONTERINGSANVISNING INSTALLATION INSTRUCTIONS MONTAGEANLEITUNG INSTRUCTIONS DE MONTAGE Polkupyöräteline, vetolaitteeseen kiinnitettävä Accessories Part No. Group Date
Lisätiedota saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973
MITSÄTIHDN a saus 4/1973 VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ Valmet 870 CN on kaksiakselinen, 4- pyöräinen kuormatraktori, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. Konetta valmistaa Valmet Oy :n Lentokonetehdas.
LisätiedotSiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka
SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
LisätiedotSalaattibaarien punnitusselvitys 5/2018
Salaattibaarien punnitusselvitys 5/2018 Salaattibaarien punnitusselvitys Kuluttajaliitto vertaili myymälöiden yhteydessä olevien salaattibaarien punnituskäytäntöjä ja selvitti, ovatko salaattien punnituksen
LisätiedotPROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka
PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä
LisätiedotEssolube. Break-In Oil STANDARD NOBEL-STANDARD KUNTOONAJOÖLJY
Essolube Break-In Oil STANDARD KUNTOONAJOÖLJY NOBEL-STANDARD ESSOLUBE BREAK-IN OIL (KUNTOONAJOÖLJY) Uusien tai perinpohjaisesti korjattujen autojen tai autobussien kuntoonajo on aina ollut työläs tehtävä.
LisätiedotPuutavaran kaukokuljetus siirtoautolla
Puutavaran kaukokuljetus siirtoautolla Metsätieteen päivä 29.10.2013 31.10.2013 Petri Vitikainen, Kati Kontinen ja Timo Antero Leinonen Metsätalouden laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu Käsitteet Metsäauto
LisätiedotIDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO
IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa
LisätiedotKäyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari
Käyttöohje Ebro TTX 120 lämpömittari Turvallisuusohje Lämpömittaria ei saa käyttää käyttölämpötilaa huomattavasti korkeammissa lämpötiloissa tai räjähdysherkissä tiloissa litiumpariston räjähtämisvaaran
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotJoustava pumppujärjestelmä
Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin
LisätiedotHiab Loglift -lyhytpuunosturit
Hiab Loglift -lyhytpuunosturit Tuote-esite Ammattilaisen valinta Määrämittaan katkottua puuta käsiteltäessä nopea ja kestävä nosturi on arvossaan; sillä työ sujuu ja puuta siirtyy. Hiab Loglift -nosturien
LisätiedotHakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus
Metsätehon raportti 129 28.2.22 Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus Kaarlo Rieppo Hakkuutähteen metsäkuljetusmäärän mittaus Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 129 28.2.22 Konsortiohanke: Metsäliitto
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotMrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma
MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma Kuva 1 MrSmart on digitointilaite PC:lle Yleistä MrSmart on sarjaliikenteellä toimiva sarjaliikennedigitoija. Laite mittaa
LisätiedotKuormainvaakamittaus uudistuu. Timo Melkas Metsäteho Oy
Kuormainvaakamittaus uudistuu Timo Melkas Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 11/2009 Kalvosarjan sisältö MMM:n asetus kuormainvaa an käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidossa Menetelmän
Lisätiedot