Kuormainvaakamittaus uudistuu. Timo Melkas Metsäteho Oy
|
|
- Akseli Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuormainvaakamittaus uudistuu Timo Melkas Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 11/2009
2 Kalvosarjan sisältö MMM:n asetus kuormainvaa an käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidossa Menetelmän käyttöalue ja hyödyt Kuormainvaa an käyttö kuutioinnissa Muuntotaulukot & aluejako Kuormainvaa an käyttö osana tehdasmittausta (erien erillään pito) Kuormainvaakamittaus työmittauksessa Kuormainvaakojen tarkkuus Punnitustarkkuuden seuranta Kuormainvaa an kalibrointi ja säätö Kalibroinnissa käytettävät testipunnukset Kuormainvaakojen tiedonsiirto Yleisimmät käytössä olevat kuormainvaa at 2
3 Kuormainvaakamittaus Maa- ja metsätalousministeriön uusi asetus (dnro 2593/01/2008) kuormainvaa an käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidossa astui voimaan alkaen METINFO ( Asetus korvaa seuraavat mittausmenetelmäohjeet: Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus (dnro 967/66/99) sekä vuodesta 2003 alkaen koekäytössä olleen kuormainvaakamittaus II menetelmän täydentävine liitteineen Epec 3
4 Menetelmän käyttöalue Menetelmä on tarkoitettu puutavaran tuoremassan ja kuorellisen kiintotilavuuden määrittämiseen. Mittausmenetelmää voidaan käyttää sekä työ- että luovutusmittauksessa. Mittauserällä tarkoitetaan työ- tai luovutusmittauksen kohteena olevaa puutavaralajierää. Menetelmässä punnitaan mittauserän tuoremassa. Tuoremassa muunnetaan tilavuudeksi puutavaralajikohtaisen tuoretiheysluvun (kg/m 3 ) perusteella Menetelmän hyväksyttävä tarkkuus on ± 4 %. 4
5 Menetelmän käyttöalue Menetelmää voidaan käyttää luovutusmittauksessa kahta ajoneuvokuormaa (noin 110 m 3 ) pienemmille puutavaralajierille ja suurempien puutavaralajierien loppuosille, kooltaan alle kaksi ajoneuvokuormaa, elleivät kaupan osapuolet ole muuta sopineet. Työmittauksessa ei tällaisia rajoja ole. Menetelmää käytettäessä mittauserä ei ole enää mittaustapahtuman jälkeen yksilöitävissä tämä on selvitettävä asianosaisille kirjallisesti tai muuten todistettavasti ennen mittauksen aloittamista Käytettäessä mittausmenetelmää asianomaisten tulee sopia, että puutavara voidaan viedä pois mittauspaikalta ennen mittaustuloksen tuloa lopulliseksi. 5
6 Kuormainvaakamittauksen edut Pienten käteis- ja hankintakauppaerien mittaus nopeutuu ja tarkentuu Erien erillään pidossa voidaan luopua manuaalisesta merkinnästä (väriliidut / välipuut) parantaa työturvallisuutta Samaan kuormaan voidaan kuormata useampaa eri puutavaraerää / puutavaralajierää yhdeltä varastopaikalta voidaan ottaa kyytiin useampaa eri puutavaralajia vähentää ajokertoja yhdelle varastopaikalle Logistiikka yksinkertaistuu tienvarsivarasto tyhjäksi yhdellä kertaa Nopeuttaa loppumitan (tilityksen) tekoa metsänomistajalle Mahdollistaa integroidun puunkorjuun hyödyntämisen tehokkaammin Mahdollistaa puukaupassa erien erillään pidon joustavasti useamman metsänomistajan puut voidaan mitata tehtaalla samassa kuormassa ja osittaa tehtaalla mitattu kuorman tilavuus kuormainvaa alla punnittujen kilojen suhteessa kullekin metsänomistajalle 6
7 Kuormainvaakamittauksen vaiheet 1. Punnitus 2. Tuoretiheysluvun määritys 3. Tilavuuden laskenta 4. Puutavaran laadun määritys 7
8 Punnitus Mittauserän punnitus tehdään puutavaran punnitukseen soveltuvilla mittausvälineillä ja laitteilla erän kuormauksen tai purkamisen yhteydessä. Punnitus tehdään taakoittain ja puutavaralajeittain, jonka jälkeen tuoremassat summataan ja tallennetaan mittauserittäin. Mittauserän massa ilmoitetaan 1 kg:n tarkkuudella. Lunta ja jäätä ei vähennetä punnitustuloksesta. Punnitusta aloitettaessa työn suorittajan tulee varmistua, että kyseessä on uusi mittauserä ja että mittalaite on nollattu. 8
9 Tuoretiheysluvun määritys Tuoretiheysluku voidaan määrittää joko a) käyttäen kyseessä olevan puutavaralajin maa- ja metsätalousministeriön vahvistamia, metsikön sijainnin mukaisia alueellisia tuoretiheystaulukoita, tai b) käyttäen näyte-erien perusteella määritettyjä alueellisia puutavaran tuoretiheyslukuja, joiden käytöstä osapuolet ovat sopineet. Tuoretiheyslukujen laskennassa on mitattava riittävästi näyte-eriä siten, että puun tuoreuden ja vuoden aikojen välinen vaihtelu tulee otetuksi huomioon. Tuoretiheyslukuun perustuvaa tilavuuden määritystä ei voida tehdä silloin, kun 1) puutavaralajierä on poikkeuksellisen kuiva tai 2) puutavaralajierä on poikkeuksellisen luminen ja jäinen. 9
10 Alueelliset tuoretiheysluvut Alueellisissa tuoretiheystaulukoissa tuoretiheydet on esitetty alueittain, kuukausittain ja kuivuusasteittain (tuore, puolikuiva). Jos mittauserää on varastoitu sovitusti kesäaikaan ( ) yli kuusi viikkoa, on käytettävä puolikuivan puutavaran tuoretiheystaulukoita. Esimerkki tuoretiheystaulukosta: Tuoreen mäntykuitupuun tuoretiheys, kg/m 3, kuukausittain ja alueittain. 10
11 Alueelliset tuoretiheysluvut Kesäaikaan ( ) metsäkuljetuksessa punnitun tuoreen puutavaran tuoretiheyslukuun lisätään korjuun ja varastoinnin aikana puutavaran kuivumisesta johtuva alla olevan taulukon mukainen luku (kg/m 3 ): Mänty Kuusi Koivu Kuitu Tukki Mikäli punnitus tehdään kuormainvaa alla kaukokuljetuksen yhteydessä, yllämainittuja lisäyksiä ei tehdä. Kuva 1. Tuoretiheystaulukoiden aluejako (Metla) 11
12 Tilavuuden laskenta ja laadun määritys Mittauserän tilavuus saadaan jakamalla mittauserän massa (kg) puutavaralajin tuoretiheysluvulla (kg/m 3 ). Mittauserän kiintotilavuus ilmoitetaan kuutiometrin kymmenesosan tarkkuudella (0,1 m 3 ). Mittauserässä olevan puutavaran laatu määritetään silmävaraisesti tai maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien laadutusmenetelmien mukaisesti. Laadultaan poikkeavat erät kuutioidaan ja laadutetaan erikseen. 12
13 Kuormainvaakamittauksen soveltaminen kuormaivaa an käyttö kuutioinnissa tienvarressa tai junaterminaaliin toimitettaessa kuormainvaa an käyttö osana tehdasmittausta (erien erillään pito) Erien erilläänpito (tehdasmittaus) Epec KUORMAINVAAKAMITTAUS Kuutiointi alueellisten tuoretiheyslukujen perusteella 13
14 Kuutiointi tienvarressa / junaterminaaliin toimitettaessa Puutavaraerien punnitus tapahtuu puutavara-auton kuormainvaa alla kuorman lastauksen yhteydessä Punnittujen massojen perusteella muodostetaan nippukaavio Massat muunnetaan tilavuudeksi alueellisten tuoretiheyslukujen avulla 2. KUUTIOINTI 3. NIPPUKAAVION MUODOSTAMINEN 1. PUNNITUS Epec KUORMAINVAAKAMITTAUS Kuutiointi alueellisten tuoretiheyslukujen perusteella 4. KUORMAN PURKAMINEN TERMINAALISSA 5. KULJETUS TEHTAALLE 14
15 Kuormainvaa an käyttö osana tehdasmittausta (erien erillään pidossa) Kuormainvaakaa voidaan käyttää kuitupuuerien erillään pitoon kuljetuksessa ja perusmittauksessa tehdasmittauspaikalla. Tällöin toiminta on osa tehdasmittausta, jolloin noudatetaan siitä annettuja ohjeita. Puutavaralajien tuoremassat punnitaan kuormauksen tai purkamisen yhteydessä. Mittausyksikön tilavuus ja laatu määritetään tehdasmittauspaikalla käytössä olevilla maa- ja metsätalousministeriön vahvistamilla mittausmenetelmillä. Mittausyksikön tilavuus jaetaan mittauserille vaa alla punnittujen erien massojen suhteina. Mittausyksikkö on ajoneuvokuorma, punnitusyksikkö (= vetoauto, perävaunu tai koko yhdistelmä) tai nippu. Mittausyksikköön kuormataan tuoretiheydeltään mahdollisimman samanlaisia puutavaralajieriä. Kuormainvaakaa ei voida käyttää erien erillään pitoon seuraavissa tapauksissa: poikkeuksellisen kuivat puutavaralajierät poikkeuksellisen lumiset ja jäiset puutavaralajierät. 15
16 Kuormainvaakamittaus työmittauksessa Puutavaraerän punnitus tapahtuu esim. lähikuljetuksen yhteydessä kuormatraktoriin asennetulla kuormainvaa alla. Punnitus tehdään kuorman purkamisen yhteydessä tienvarressa tai varastopaikalla. Punnitut massat rekisteröidään ja muunnetaan tilavuudeksi esim. alueellisten tuoretiheyslukujen perusteella tai näyte-erien perusteella määritettyjen tuoretiheyslukujen perusteella (esim. Pohjois-Suomi) 16
17 Kuormainvaakamittauksen tarkkuus Kuormainvaakojen punnitustarkkuutta sekä niiden toimivuutta on selvitetty mm. Metsätehon ja Metlan toimesta tulokset on julkaistu oheisissa julkaisuissa: Metsätehon tuloskalvosarja 2006/02: Kuormainvaakojen punnitustarkkuus (päivitetty ). Projektiin "Kuormainvaakojen punnitustarkkuus" liittyvä tuloskalvosarja, 24 kalvoa. Samuli Hujo Heikkilä, J Puutavara-auton kuormainvaa an käyttö pienten puutavaraerien mittauksessa. Metsäteknologian pro gradu tutkielma. Metsävarojen käytön laitos, Helsingin yliopisto. 54 s. + liitteet 2 s. Heikkilä, J., Lindblad, J., Hujo, S. & Verkasalo, E Pienten puutavaraerien mittaus puutavaraauton kuormainvaa alla. Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Kuormainvaakojen punnitustarkkuus on parantunut vuosien myötä tällä erää punnituseron keskihajonta on 3,5 %:n luokkaa verrattaessa kuomainvaa alla saatuja tuloksia siltavaa an punnitustulokseen. Tarkasteltaessa mittaeron keskihajonta eräkohtaisesti on se Heikkilän (2004) mukaan 8,9 %. 17
18 Punnitustarkkuuden seuranta ja kalibrointi Kuormainvaa an kalibrointi ja säätöohje määrittelee kuormainvaa an toimivuuden seurannan ja kalibroinnin periaatteet. Punnitustarkkuutta on seurattava säännöllisesti käyttöviikoittain. Kalibroinnista vastaa autoyrittäjä tai metsäkoneyrittäjä tai hänen valtuuttamansa henkilö. Kalibroinnissa on noudatettava vaakavalmistajan ohjeita ja niihin on perehdyttävä ennen vaa an käyttöön ottoa. Vertailupunnitustiedot kerätään kuormainvaakakohtaisesti ja tallennetaan joko tietojärjestelmään tai lokikirjaan. Kuormainvaa an punnitustulosta verrataan siltavaa an, muun tarkistetun punnituslaitteen tai testipunnuksen punnitustulokseen. Tulosten perusteella kuormainvaaka kalibroidaan tarvittaessa vaakavalmistajan ohjeiden mukaan. 18
19 Kalibroinnin periaatteet (I) 1. Kalibroinnin tavoitteena on saavuttaa seuraavassa vertailupunnituksessa oikea tulos. 2. Puutavara-auton kuormauksen tai kuormatraktorin / korjurin purun yhteydessä seurataan kuormainvaa an toimintaa ja punnitustulosten loogisuutta. Punnitustulosten on oltava harhattomia. 3. Kuormainvaa an ja vertailupunnituksen erot lasketaan kiloissa ja suhteellisina. ero ( kuormainvaaka, kg vertailupunnitus, kg) vertailupunnitus, kg (%) =
20 Kalibroinnin periaatteet (II) 4. Vertailupunnitustiedot, tehdyt kalibroinnit ja vaakahuollot rekisteröidään tietojärjestelmään tai lokikirjaan. Lokikirja säilytetään ajoneuvossa. Mittausosapuolilla on oikeus tutustua lokikirjaan. 5. Kuljetuksen aikana kuormaan tarttunut lumi ja jää on otettava huomioon kalibrointipäätöstä tehtäessä, mikäli punnitusvertailu tehdään kuljetuksen jälkeen. Punnituseron syy on kirjattava ylös. 6. Käytettäessä kuormainvaakaa kuormatraktorissa / korjurissa punnitus tapahtuu kuorman purun yhteydessä. Punnitustarkkuuden seuranta tehdään ensisijassa testipunnuksia käyttäen. 20
21 Siltavaakavertailu 1. Massan määritys kuormainvaa alla nippukaavio 2. Massan määritys tehtaan siltavaa alla (vetoauto ja perävaunnu erikseen tai kokoyhdistelmä kerralla) 3. Tulosten kirjaus lokikirjaan 4. Tulosten vertaaminen 5. Kalibrointipäätös 6. Tarvittaessa kuormainvaa an kalibrointi tehdään valmistajan ohjeiden mukaan Siltavaakavertailussa suositellaan käytettävän kokonaista ajoneuvokuormaa. 21
22 Kalibrointipäätös siltavaakavertailussa Vertailussa suositellaan käytettävän kokonaista ajoneuvokuormaa. Kalibrointipäätökset tehdään seuraavasti: Ero alle ± 2 %. Vaakaa ei tarvitse kalibroida. Peräkkäisissä punnitusvertailuissa varmistetaan tulosten harhattomuus. Ero yli ± 2 % (yli ± 850 kg/kuorma) samaan suuntaan kolme (3) kertaa peräkkäin. Vaaka on kalibroitava valmistajan ohjeen mukaan. Ero yli ± 4 % (yli ± 1700 kg/kuorma) samaan suuntaan kaksi (2) kertaa peräkkäin. Vaaka on kalibroitava valmistajan ohjeen mukaan. Ero yli ± 7 % (yli ± 3000 kg/kuorma). Vaaka on kalibroitava valmistajan ohjeen mukaan, jonka jälkeen vaa an toiminnasta on varmistuttava. 22
23 Testipunnusvertailu 1. Kuorma lastataan puolilleen puutavaraa 2. Testipunnuksen punnitseminen Testipunnusnostoja tehdään 20 kpl (esim. vuorotellen kuorman oikealle ja vasemmalle puolelle) testipunnuksen nostot tulee tehdä siten, että noston liikerata noudattaa vastaavaa liikerataa, kuin itse puutavaran punnituksessa nostojen määrä vastaa massaltaan noin puolikasta puutavaranippua 3. Tuloksen kirjaaminen lokikirjaan 4. Tuloksen vertaaminen todelliseen testipunnuksen massaan (20 x testipunnuksen todellinen massa) 5. Kalibrointi päätös 6. Tarvittaessa kuormainvaa an kalibrointi tehdään valmistajan ohjeiden mukaan 23
24 Kalibrointipäätös testipunnusvertailussa Punnitustoistoja testipunnuksella tehdään 20 kertaa, jonka jälkeen massat summataan yhteen. Tulosta verrataan todelliseen massaan. Ero alle ± 2 %. Kalibrointia ei tarvitse tehdä. Peräkkäisissä testipunnus- ja siltavaakavertailuissa varmistetaan tulosten harhattomuus. Ero yli ± 2 %. Testipunnusvertailu uusitaan välittömästi. Jos keskimääräinen ero on yli ± 2 %, vaaka on kalibroitava valmistajan ohjeen mukaan. Ero yli ± 7 %. Vaaka kalibroidaan välittömästi valmistajan ohjeen mukaan ja suoritetaan testipunnusvertailu uudestaan. 24
25 Testipunnus (I) Punnuksen massan tulee vastata mahdollisimman hyvin kyseisellä ajoneuvolla (vaa alla) keskimäärin punnittuja taakkoja. Punnuksien suositusmassat ovat: metsäkoneilla 450 kg ( kg) ja puutavara-autoilla 900 kg ( kg). Hakkuutähteiden korjuussa on mahdollista käyttää myös pienempää testipunnuksen massaa, kg. Punnuksen massa tulee olla määritetty tarkastetulla vaakalaitteistolla yhden kilon tarkkuudella. Punnuksen todellisesta massasta tulee olla sen valmistajan antama dokumentti, josta ilmenee, millä vaa alla ja milloin punnus on punnittu, mikä on punnuksen massa ja kuka on punnuksen punnituksen tehnyt. 25
26 Testipunnus (II) Punnuksen paino on tarkistettava yhden (1) vuoden välein kalibroidulla vaa alla 1 kg tarkkuudella. Testipunnuksen tulee vastata muodoltaan niitä taakkoja, joiden punnitukseen kuormainvaakaa käytetään. Siten testipunnuksen liikerata muistuttaa mahdollisimman paljon taakkojen punnitsemista käytännön tilanteessa. Punnuksen pituuden tulee olla vähintään 2 m, suosituspituus on 3-4 m Testipunnus voi olla esim. betonilla täytetty teräsputki, joka on hitsattu molemmista päistä umpeen. Teräsputken sijaan voi kysymykseen tulla muu muoto, esimerkiksi putken puolikas, joka on liitettävissä yhteen toisen samanlaisen moduulin kanssa. Punnuksessa tulee olla liukumisesteet (esim. harjaterästä) kouran tarttuma-alueella ja punnuksen päissä. 26
27 Testipunnuksen säilyttäminen Testipunnus tulee säilyttää siten, että punnus ei vaurioidu ja punnuksen massa ei muutu maahan jäätymisen, likaantumisen, lumen ja jään kertymisen tai muun syyn vuoksi. Punnuksen lisävarusteena suositellaan käytettäväksi säilytysalustaa eli kehtoa ja punnus tulee tarvittaessa suojata. Käytettäessä kuormainvaakaa kuormatraktorissa testipunnusta on hyvä kuljettaa mukana työmailla, esim. lavettiautossa Alustavia luonnoksia testipunnuksesta Piirrokset Juha Varhi 27
28 Punnitustarkkuuden seuranta - lokikirja Vertailupunnitustiedot kerätään kuormainvaakakohtaisesti ja tallennetaan lokikirjaan. Lokikirjaan tallennetaan seuraavat tiedot Päivämäärä ja kellonaika Tehdas / terminaali / työmaa VOT / testipunnus Punnitusyksikkö Kuormainvaaka kilot, kg Vertailupunnitus kilot, kg Ero kiloissa ja prosentteina Peräkkäisten punnitusten ero keskimäärin kiloina ja prosentteina Kalibroinnin suuruus, ajankohta ja tekijä, mikäli kalibrointiin päädytään Kuormatraktorilla vastaavat tiedot voidaan tulevaisuudessa tallentaa prl-tiedostoon 28
29 29
30 Kuormainvaakojen tiedonsiirto ja käytössä olevat tiedonsiirtotekniikat Kuormainvaakojen tiedonsiirron yhtenäistäminen tavoitteena määritellä rajapinta kuormainvaa alta ajoneuvon tietokoneelle siirrettävien tietojen osalta tiedonsiirtotapaa vaa an ja ajoneuvon tietokoneen välillä ei ole tarkoitus rajata (USB, RS, BT, radiomodeemi, ethernet, tulostus) Viestimaa Oy Krouvintie OULU P
31 Kuormainvaakojen tiedonsiirto puutavaraautoissa minimivaatimuksena on yhdensuuntainen tiedonsiirto yhdensuuntaisessa tiedonsiirrossa kuormainvaa alta siirretään rajapintamäärittelyn mukaiset tiedot ajoneuvotietokoneeseen rajapinta määrittelee, mitä tietoja ja missä muodossa tiedot siirretään siirtotiedostona käytetään XML-tiedostoa tiedonsiirto on mahdollista toteuttaa myös kaksisuuntaisena, jolloin suositellaan käytettäväksi kahdensuuntaiseen tiedonsiirtoon tarkoitettua rajapintaa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kyseisellä kuormainvaakavalmistajalla on tarjottavana, myös vastaava yksisuuntainen tiedonsiirto. 31
32 Yksisuuntainen tiedonsiirto yksisuuntaisessa tiedon-siirrossa kuormainvaa alta ajoneuvosovellukseen lähetetään seuraavat tiedot: Tiedostotyyppi Sanoman aika Erätunniste Osanipun tunniste Osanipun massa Kourataakan tunniste Kourataakan massa Erän massa 32
33 Kaksisuuntainen tiedonsiirto kaksisuuntaisessa tiedonsiirrossa ajoneuvosovellukselta lähetetään kuormainvaa alle kuljetusohjelman mukainen kuorman tunnistetieto, kuormaan kuuluvien kuljetuserien numerot sekä kuljetuserään kuuluvien puutavaralajien tiedot (puutavaralajikoodi ja puutavaralajin nimi) 33
34 Kaksisuuntainen tiedonsiirto kaksisuuntaisessa tiedonsiirrossa kuormainvaa alta ajoneuvosovellukseeen lähetetään edellä mainittu kuljetusohjelman mukainen kuorman tunnistetieto, kuormaan kuuluvien kuljetuserien numerot sekä kuljetuserän puutavaralajitiedot (koodi ja nimi) sekä vastaavat tiedot kuin yhdensuuntaisessa tiedonsiirrossa 34
35 Kuormainvaakojen tiedonsiirto kuormatraktoreissa tiedonsiirto kuormatraktoreissa tehdään StanFord standardin mukaan Kuormainvaakojen/kuormatilavaakojen tiedonsiirtoon kuormatraktoreissa käytetään olemassa olevaa prl-tiedostoa punnitustiedot tallennetaan muuttujiin 443 (NUMLDATA), 445 (NUMLOADCOD), 446 (LOADCODE), 447 (LOADDATA) testipunnitustietojen tallennusta varten nykyiseen prl -tiedostoon tehdään muutoksia muutokset toteutetaan konevalmistajien toimesta mennessä 35
36 Markkinoilla olevat kuormainvaa at Ponsse LoadOptimizer ( ), 600 kpl Epec LoadOptimizer (2008-), 40 kpl, venymäliuskaan perustuva LoadMaster 2000 (Basic, Standard, Plus, Spr), markkinoiden yleisin vaakamerkki, hydraulinen sylinteri ruotsalaisvalmisteinen TB400 vaaka, 100 kpl, hydraulinen sylinteri John Deereltä tulossa E- ja D-mallin kuormatraktoreihin venymäliuskaanturoitu riipukevaaka (9/2009) Mecanil (Intermercato) venymäliuskaan perustuva riipukevaaka, XW 50L, 20 kpl TB 400 LoadMaster 2000 Epec LoadOptimizer 36
37 Kuormainvaakamittauksen käyttöönotto ja siihen liittyvät dokumentit Kuormainvaa an kalibrointi- ja säätöohje (Metsäteho) määrittelee kuormainvaa an toimivuuden ja kalibroinnin seurannan periaatteet (siltavaaka / testipunnus) Kuormainvaakojen tiedonsiirron rajapinta määrittäminen Yksisuuntaisuus (suositus) Kaksisuuntaisuus Testipunnusten vaatimukset (Metsäteho) Kuormainvaakamittaukseen liittyvän koulutusmateriaalin laadinta Kuormainvaa an käyttö aines- ja energiapuun integroidussa korjuussa -oppaan laadinta Tuoretiheyslukujen päivitys (asetuksen liitteen päivittäminen, uudet taulukot käyttöön vuoden 2009 aikana). 37
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotKuormainvaakojen punnitustarkkuus
Kuormainvaakojen punnitustarkkuus Case tutkimus: Kuormainvaakamittaus puutavara-autoissa ja kuormatraktoreissa Aaron Petty ja Timo Melkas Kuormainvaakatutkimuksen tavoite ja toteutus I Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10 Päivämäärä 10.3.2010 Dnro 666/14/2010 Voimassaoloaika 1.4.2010 toistaiseksi Muuttaa Kuormainvaa n käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidosta
LisätiedotMarkkinoilla olevat kuormainvaa at ja niiden ominaisuudet. Timo Melkas Metsäteho Oy 23.3.2010
Markkinoilla olevat kuormainvaa at ja niiden ominaisuudet Timo Melkas Metsäteho Oy 23.3.2010 Kuormainvaakavalmistajille suunnattu kysely Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2009 ja se suunnattiin Suomen
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo
Energiapuun mittaus Pertti Hourunranta Työtehoseura ry 4.10.2014 Espoo 1 Esityksen sisältö 1. Käytössä olevia energiapuun mittaustapoja 2. Puutavaranmittauslaki Mittaustarkkuus Mittaustoimitus Erimielisyydet
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteuden hallinta
Energiapuun mittaus ja kosteuden hallinta Haltia 18.3.2014 Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad(at)metla.fi 050 391 3072 14.3.2014 1 Energiapuun mittaus sopimusperusteisesta
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jani Heikkilä, Jari Lindblad, Samuli Hujo ja Erkki Verkasalo Jani Heikkilä Jari Lindblad Samuli Hujo Erkki Verkasalo Pienten kuitupuuerien mittaus
LisätiedotPuutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen
Puutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen PKM-TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 13.11.2008 LAHTI Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos Joensuun toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen
Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö
LisätiedotPetteri Ojarinta 2.10.2010
Petteri Ojarinta 2.10.2010 Vuoden 2008 helmikuussa alan toimijat tekivät sopimuksen energiapuun mittauksen yleisistä pelisäännöistä Energiapuun mittaustoimikunnan luominen Energiapuuksi luokiteltiin harvennusenergiapuu,latvusmassa
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta uudistui
Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran
LisätiedotAjankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa
Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotKuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti.
Kuitupuun painomittauksen toimintamallin kehittäminen (Online tuoretiheys) projekti https://www.luke.fi/projektit/online-tuoretiheys/ Projekti lyhyesti Tavoitteena on kehittää kuitupuun painomittausta
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 1/2017. Päivämäärä Dnro 3512/ /2017. Voimassaoloaika toistaiseksi
MÄÄRÄYS Nro 1/2017 Päivämäärä 21.12.2017 Dnro 3512/13 04 00 00 02/2017 Voimassaoloaika 1.1.2018 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013, muut. 566/2014 ja 725/2016)14 :n
LisätiedotHämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
LisätiedotEnergiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä
Energiapuun kosteuden määrittäminen metsäkuljetuksen yhteydessä Mikko Holopainen, Pohjois-Karjalan AMK Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos Timo Melkas, Metsäteho Oy 14.8.2012 Taustaa Kosteus on energiapuun
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2013 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2013 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2012 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2012 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotVanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta
Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Helsinki 19.4.2012 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi
LisätiedotTehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2011 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2011 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotUutta energiapuun mittauksessa
Uutta energiapuun mittauksessa Lämpöyrittäjäpäivä Kesälahdella Kesälahti 8.4.2011 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotPuutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017
Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna 2017 Timo Melkas Metsäteho Oy Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2017 Puutavaran mittausmenetelmien osuudet 2017 -tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon
LisätiedotENERGIAPUUN MITTAUS. Jari Lindblad Olli Äijälä
ENERGIAPUUN MITTAUS Tämä opas on tehty Sopimus energiapuun mittauksen järjestämisestä -projektissa. Oppaassa esitetään sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen yleiset periaatteet ja menettelytavat sekä
LisätiedotVESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN
VESITIEKULJETUKSEN KEHITTÄMINEN Projektiryhmä Jouni Väkevä, Samuli Hujo, Markku Mäkelä, Janne Peltola ja Kaarlo Rieppo Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotLiite 1 - Hakkuukonemittaus
Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007
LisätiedotENERGIAPUUN MITTAUS TAPIO METLA. Jari Lindblad Olli Äijälä Arto Koistinen
ENERGIAPUUN MITTAUS Tämä opas on tehty Sopimus energiapuun mittauksen järjestämisestä -projektissa. Oppaassa esitetään sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen yleiset periaatteet ja menettelytavat sekä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012. Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos. www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus
Energiapuun mittaus Bioenergiapäivä Keuruu 30.5.2012 Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus METLA Länsi-Suomi Parkano Henkilöstö, (28) 37 Tutkijat ~(7) 15 Laboratorio
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotPyöreän puun mittaus. 5.11.2014 x
Tehdasmittaus Laatija PUn, MPv Pvm 5.11.2014 x uusi ohje korvaa ohjeen 30.11.2013 Voimassa 1(7) 1.12.2014 alkaen MITTAUKSEN KUVAUS 1 PYÖREÄN PUUN MITTAUS Tehdasmittauksen lla mitataan Metsä Boardin BCTMP
LisätiedotPuutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus. Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti. Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad. Lindblad/JO/3359 /
Puutavaran mittaustutkimusten ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitos Jari Lindblad Tutkimuspäivä 4.10.2005 Lahti SISÄLTÖ: 1. Eräkoon vaikutus puutavaran mittaustarkkuuteen 2. Puutavaran tuoretiheystaulukot
LisätiedotMittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.
LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.
LisätiedotPuutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali
Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali Bioenergiayrittäjille suunnattu koulutusmateriaali Kalvosarja 4 Maa- ja metsätalousministeriö Mikäli tämän koulutusmateriaalin sisältöä muutetaan,
LisätiedotKUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
LisätiedotENERGIAPUUN MITTAUS PUUTAVARANMITTAUKSEN NEUVOTTELUKUNTA
ENERGIAPUUN MITTAUS PUUTAVARANMITTAUKSEN NEUVOTTELUKUNTA 30.6.2014 SISÄLTÖ ALKUSANAT...3 MÄÄRITELMÄT...4 1 OPPAAN SOVELTAMISALA...6 2 MITTAUSMENETELMÄT...7 2.1 Mittausmenetelmien soveltuvuus ja tarkkuusvaatimukset...
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotBioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut
Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:
LisätiedotEnergiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 Päivämäärä x.x.2013 Dnro xxx/xx/2013 Voimassaoloaika x.x.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (xx/xxxx) 13
LisätiedotStanForD 2010. Metsäkoneiden uusi tiedonsiirtostandardi. Tapio Räsänen Juha-Antti Sorsa
StanForD 2010 Metsäkoneiden uusi tiedonsiirtostandardi Tapio Räsänen Juha-Antti Sorsa Standardin uudistamisen taustaa Metsäkoneiden tiedonsiirrossa käytössä olevaa StanForD standardia on ryhdytty uudistamaan
LisätiedotMWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy
MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt
LisätiedotPUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA Samuli Hujo
PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2003 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2003 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2003 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten ilmoittamiin
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotPuutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali
Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali Kalvosarja 1 27.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriö Mikäli tämän koulutusmateriaalin sisältöä muutetaan, on käytettävä omaa kalvopohjaa ministeriön
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotSeurantatutkimus kuormainvaakamit- tauksen tarkkuudesta L&T Biowatti Oy:ssä
Seurantatutkimus kuormainvaakamit- tauksen tarkkuudesta L&T Biowatti Oy:ssä Jussi Luoma Opinnäytetyö Marraskuu 2013 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden koulutusohjelma Jussi
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
Lisätiedotvarastointiajan perusteella
Metsätieteen aikakauskirja 2019-10101 Tutkimusartikkeli https://doi.org/10.14214/ma.10101 http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi Käyttölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 2489-3188 Suomen Metsätieteellinen Seura
LisätiedotPuutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali
Puutavaranmittauslainsäädäntö uudistuu - koulutusmateriaali Puutavaranmittaukselle, mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset Kalvosarja 3 27.6.2013 Maa- ja metsätalousministeriö Mikäli
LisätiedotPuutavaran mittauksen visio 2020
Puutavaran mittauksen visio 2020 Tarkka ja kustannustehokas määrän ja laadun mittaus osana puutavaralogistiikkaa Metsätehon tuloskalvosarja 9/2012 30.8.2012 Timo Melkas, Jarmo Hämäläinen 1 Puuraaka-aineen
LisätiedotMetsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotAJANTASAINEN MÄÄRÄYS LUONNONVARAKESKUKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
00790 Helsinki 6.4.2017 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS LUONNONVARAKESKUKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti, johon sisältyvät määräykseen tehdyt
LisätiedotResurssitehokas puutavaran autokuljetus
Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset
LisätiedotPuutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset
Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset Jari Lindblad & Tapio Wall Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi, 050 391 3072
LisätiedotUusien mittojen ja massojen puutavara-autot
Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot LVM:n 17.12.2012 julkistaman ajoneuvojen käyttöasetuksen muutosluonnoksen ajoneuvot 18.1.2013 Antti Korpilahti antti.korpilahti@metsateho.fi Olavi H. Koskinen
LisätiedotHAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU. Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen
HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen SISÄLTÖ NYKYTILANNE Ongelmat / haasteet KESKEISIMMÄT UUDISTUKSET Rungon tyviosan kuutiointi Mittaustarkkuuden seuranta UUSI ASETUS Voimaantulo
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa
Metsätehon raportti 159 10.11.2003 Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Samuli Hujo Heikki Alanne Timo Hokka Sirkka Keskinen Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Samuli Hujo
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.
7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotIntegroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren
LisätiedotPuunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006
Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotHAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO
SUOSITUS 1 (5) 1. TARKOITUS HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO Tämän suosituksen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa.
LisätiedotHarvennusenergiapuun ja latvusmassan kosteuden määritys metsäkuljetuksessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Petri Ronkainen, Seija Sirkiä ja Jari Lindblad Petri Ronkainen Harvennusenergiapuun ja latvusmassan kosteuden määritys metsäkuljetuksessa Ronkainen,
LisätiedotMittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt
Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
Lisätiedot15 Yhtäsuuruuksia 1. Päättele x:llä merkityn punnuksen massa. a) x 4 kg. x 3 kg
1 15 Yhtäsuuruuksia Päättele :llä merkityn punnuksen massa. a) 1 kg 1 kg 1 kg 1 kg 1 kg 1 kg b) 1 kg 5 kg 5 kg 4 kg 3 kg Kuinka monta ympyrää jälkimmäisen vaa an oikealle puolelle on laitettava, jotta
LisätiedotPuupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010
Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotLaki puutavaran mittauksesta (414/2013)
Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Jari Lindblad & Tapio Wall Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi, 050 391 3072 tapio.wall@metla.fi, 050 391 3141 23.10.2013
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuutavaralogistiikan T&K-tarpeet
Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta
LisätiedotKorjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy
Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien
LisätiedotPUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus
PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot
LisätiedotMoipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus
Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 2/2009 Kahteen kasaan hakkuu yleistynyt Kun leimikosta korjataan ainespuun ohella energiapuuta,
LisätiedotPonsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty
LisätiedotKuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF
Kuivumismallit Kehittäminen, validointi ja soveltaminen energiapuun hankintaan Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi 19.1.216 Marja Kolström Käyttölisenssi: CC BY 4. Tutkimuksen tarve Kuivumismallit
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotKokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset
Metsätehon raportti 211 18.12.2009 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kokopuun paalaus -tuotantoketjun tuottavuus ja kustannukset Kalle Kärhä Juha Laitila Paula Jylhä Yrjö Nuutinen
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
Lisätiedot