Tieto, totuus, tiede (2004)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieto, totuus, tiede (2004)"

Transkriptio

1 1 Tieto, totuus, tiede (2004) Keskustelijat: Eero Byckling Viljo Martikainen Heikki Mäntylä Jyrki Rossi Jyrki Tyrkkö Heikki Mäntylä Hyvät Luonnonfilosofit, Joululoman jälkeen on syytä palata taas kovaan arkeen. Siis vielä hiukan tiedosta ja informaatiosta. Kuten on todettu tieto ja informaatio ovat eri asioita. Se, että tätä ei ole oivallettu, näyttää aiheuttavan yhä enemmän sekaannusta ja hämmennystä. Ongelma eskaloituu tietotekniikan (oikeammin: informaatiotekniikan) nopean kehityksen myötä. Tämä näkyy monella tavalla jokapäiväisessä elämässä. Ei ole aikaa viimeistellä tuotteita eikä niiden käyttöohjeita. Uudet innovaatiot vievät huomion. JVC-videonauhurin HR-J711EU, HR-J668EU käyttöohje: "...Aseta nauhan nopeus SP/LP painikkeella. Aseta VPS/PDC-tila. Kytke tila päälle ("ON") tai pois ("OFF") painamalla VPS/PDC. Jos kuvaruutunäytöllä näkyy "VPS/PDC ON" tai etupaneelin "VPS/PDF" merkki palaa, VPS/PDC-tila on kytketty päälle. Jos kuvaruutunäytöllä näkyy "VPS/PDC OFF" tai etupaneelin "VPS/PDC"-merkki ei pala, VPS/PDC-tila on kytketty pois päältä. "VPS/PDC-nauhoitus sivulla 25. s. 25:...Nyt eräillä TV-asemilla käytössä olevat PDC- (Programme Delivery Control) ja VPSjärjestelmät (Video Programme System) ovat palveluita, joiden tarkoitus on varmistaa ajastinnauhoituksen täsmällinen onnistuminen. Järjestelmän avulla ääni- kuvasignaalien mukana lähetetään myös koodisignaaleita. Ne ohjaavat videonauhuria ohittaen tarvittaessa ajastimeen säädetyt ohjelmatiedot..." ja niin edelleen. Tämän ohjeen on tarkoitus lienee kertoa yksinkertaisesti ja havainnollisesti tavalliselle perheenemännälle miten hän saa nauhurin nauhoittamaan haluamaansa TV- ohjelmaa. Informaatiota on ohjeessa varmasti riittävästi - jopa liikaa. Ongelma on tietysti siinä, että se on tarkoitukseen sopimatonta, epärelevanttia, ja sellaisessa muodossa, ettei se muutu tiedoksi tavallisen ihmisen mielessä. Vaimoni, jolla ei mielestäni ole ymmärryksessä vakavampaa vikaa, ei läpäissyt kertalukemalla tätä älykkyystestiä. Sen sijaan hän kyllä hetkeksi stressaantui ja ärsyyntyi. Huolestuttavaa on informaatioyhteiskuntamme kehittäjien asenne: Vika on aina käyttäjässä. Jos joku hermostuu kaikissa sateenkaaren väreissä satunnaisesti vilkuttelevaan, YTV:n mukaan huipputekniikkaa edustavaan, lippunlukuautomaattiin (pitäisi nykykielellä

2 2 sanoa "älylukija"), tai videonauhuri jättää nauhoittamatta ohjelman, on syyllinen tyhmä käyttäjä. Missään tapauksessa vika ei ole laitteessa tai käyttöohjeessa. Joskus kuitenkin herää kapinallinen ajatus, että jospa käyttäjä ei sittenkään olisi ainoa syyllinen. Ovathan laitteen suunnittelijat, tekijät ja käyttöohjeen laatijakin toistaiseksi "vain" ihmisiä eivätkä älykkäitä ja virheettömiä koneita. Oli syy missä tahansa, jos informaatio muuttuu tiedoksi niin huonolla hyötysuhteella kuin se nyt näyttää tapahtuvan, meidän ei ole syytä kerskailla tietoyhteiskunnalla. Esimerkkejä olisi paljon lisää, mutta olisi hauska kuulla muidenkin omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Hyvää alkavaa vuotta toivottaen Heikki Mäntylä Viljo Martikainen Moi, Heikki! Olet ihan oikeassa tuon informaation ja tiedon välisestä kuilusta ja sen olemassaolon vähäisestä ymmrryksessä koko yhteiskunnassa eikä vain IT- teollisuudessa. Väitöskirjassani otan siihen kannan, josta olen tainnut Sinulle ja puhuakin. Värkkäilen vielä 'Lectiota' Hyvää vuoden jatkoa. Viljo Heikki Mäntylä Hyvä Jyrki Rossi, Käväisin kotisivuillanne ja havaitsin ne varsin mielenkiintoisiksi. Niiden taustalla täytyy olla itsenäinen ja ennakkoluuloton ajattelija. Siksi rohkenen lähestyä Teitä näin sähköpostitse Olen Luonnonfilosofian Seuran jäsen. Seuramme kuuluu tieteellisiin seuroihin ja kokoontuu joka torstai- ilta Tieteiden Talolla Helsingissä. Kuuntelemme mielenkiintoisia esitelmiä, tieteiden eri aloilta, keskustelemme ja väittelemme sekä sen lisäksi harrastamme varsin vilkasta sähköpostikirjeenvaihtoa. Viime kuukausina olemme keskustelleet mm. aiheesta "Tieto" ja tiedon "totuudellisuus". Kuten voinette arvata, keskustelu on rönsyillyt varsin laajalla alalla. Erilaiset totuusteoriat ovat tietenkin tulleet käsitellyiksi tavalla tai toisella. En kuitenkaan mene tässä niihin, vaan rajaan kysymykseni Paltonin sanomaksi väitettyyn totuuden määritelmään, joka esiintyy myös kotisivuillanne heti alussa. "Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus." Tässä muodossa se kai esitetään yleisimmin. Myös esittämänne tulkinta lienee yleisimmin hyväksytty: * Tiedän, että p, jos 1) uskon, että p, 2) p on tosi, ja 3) p on perusteltu

3 3 Olen kuitenkin ryhtynyt inttämään filosofien enemmistöä vastaan väittämällä, että tämä tulkinta on väärinymmärrys alkuperäisestä määritelmästä. Mielestäni määritelmä tulee lukea: Tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus. ("tosi uskomus" yhteenkirjoitettuna) Siis toisin sanoen se tarkoittaa: Tieto on hyvin perusteltu uskomus, jonka uskon olevan totta. Perustelen näkemystäni. Jos tiedon määritelmässä on kategorinen vaatimus, että uskomuksen täytyy lähtökohtaisesti olla totta (kohta 2 yllä), ei siihen ole enää mitään syytä liittää vaatimusta hyvistä perusteluista. Sen sijaan pelkkä uskomus (ilman totuusvaatimusta) saa totuusarvoa nimenomaan perusteluilla. Mitä paremmat perustelut, sitä ilmeisemmin tosiuskomukseni hyväksytään todeksi ja tiedoksi. Ei tosin varmasti, mutta sen totuusarvo kuitenkin lisääntyy hyvillä ja uskottavilla perusteluilla. Ehdottoman varmaa objektiivista totuuttahan emme kuitenkaan koskaan voi tietää. Vaatimuksesta, että jo uskomuksen täytyy olla totta, syntyy myös uusi ongelma. Millä tavoin osoitetaan, että uskomus on totta? Mielestäni oikeat filosofit hairahtuvat kielipeleissään usein käsittelemään totuus- käsitettä varsin huolettomasti. He ikäänkuin olettavat asioita tosiksi sillä perusteella, että se "tuntuu itsestäänselvältä" tai että "kaikkihan sen tietävät todeksi" - esimerkkinä korrespondenssiteoria, jossa viitataan "todellisuuteen" ikäänkuin se olisi tiedossamme oleva asia. Koherenssi- tai pragmaattinen totuusteoria eivät ole tässä mielessä yhtään sen parempia. Siis Tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus. * Tiedän, että p, jos 1) uskon, että p 2) p on perusteltu uskottavasti Kuten näkyy, nämä pohdiskelut ovat diletantin luonnonfilosofi- ajattelua. Olisin kuitenkin kiitollinen kommenteista. Heikki Mäntylä Jyrki Rossi Hyvä Heikki Mäntylä, Kiitos sähköpostistasi ja erityisesti mielenkiintoisesta pohdinnastasi. Olen opettanut lukiossa filosofiaa vuodesta 1987 alkaen ja käsitellyt tätä asiaa useita kymmeniä kertoja. Eri filosofien kirjoissa olen tavannut hieman toisistaan poikkeavia tulkintoja asiasta, mutta poikkeavuudet ovat olleet lähinnä marginaalisia. Esimerkiksi sellaisia, joissa uskomus termi on haluttu ehdottomasti korvata käsitys termillä, jotta määritelmä voitaisiin saada irroitettua selvemmin uskonnolliseen uskoon liittyvästä uskomisesta. Kommenttisi määritelmästä ovat mielenkiintoisia ja täytyypä myöntää, että sattumoisin opetin juuri eilen (1.3.) joukolle lukiolaisia kohtaa, jonka löysit netistä opetuksestani. Ja tälläkin kertaa juuri esittämästäsi syystä, minun oli vaikea osoittaa määritelmän "tosi"- osalle esimerkkejä. Mainitset

4 4 mielestäni oikeutetusti: "Jos tiedon määritelmässä on kategorinen vaatimus, että uskomuksen täytyy lähtökohtaisesti olla totta (kohta 2 yllä), ei siihen ole enää mitään syytä liittää vaatimusta hyvistä perusteluista". Nyt en itse kylläkään tiedä, miten määritelmä on alunperin kreikankielessä ollut. Se tietenkin auttaisi selventämään asiaa, ts. voidaanko lause lukea muodossa "tieto on hyvin perusteltu tosiuskomus". Nähtävästi määritelmässä on käytetty termejä gnoosis tai/ja episteemoon, joista jälkimmäisen sanan pohjana lienee pisteuoo- verbi, joka tarkoittaa "uskoa". Toisaalta se, miten lause on alunperin ymmärretty ei määrää sitä, miten väittämä voitaisiin nyttemmin stilisoida etsittäessä osuvampaa tiedon määritelmää. Mielestäni argumentaatiosi on loogista ja ymmärrettävää. Itse olen määritelmän perustelu- osaa opettaessani lähtenyt hyvin pitkälti loogisen positivismin tavasta etsiä perustelu havaintotiedosta (ensisijaisesti näköaistimuksesta). Englanninkielisessä maailmassa olen törmännyt "p on tosi" ("p is true") väitteen puolusteluun siinä merkityksessä, että vastakohta "p on valhe/väärin/epätosi" ("p is false") ei voi olla tietoa. Tietoa on se, että "Jyrki Rossi on opettaja", mutta tietoa ei ole se, että "Jyrki Rossi on presidentti", sillä kysymyksessä on valhe, tai väärä "tieto". Tällöin määritelmässä tuo tosi- termikin tarvittaisiin. Perustelu tarvitaan taas siksi, että ihminen voi hyvällä tuurilla uskoa todenmukaisesti. Tämä ei kuitenkaan vielä ole tietoa, sillä se on vain satunnainen oikeaan osunut arvaus. Vasta perustelu tekee väittämässä uskotusta totuudesta tietoa. Olen pahoillani, etten ennättä nyt enempää käsitellä asiaa. Aihe on mielenkiintoinen ja näkemyksesi osoittaa melkoista kykyä analyyttiseen pohdiskeluun. Yksin toki olet näkemyksesi kanssa, sillä suurin osa maailman filosofeista on ottanut omakseen perinteisen tiedon määritelmän. Hyvää kevättä ja toivottavasti kiireessä kirjoittamani vastaukseni voi olla haastamassa lisäpohdintoihin. Terv. Jyrki Rossi Heikki Mäntylä Hyvä Jyrki Rossi, Kiitokset vastauksestasi. Ymmärrän työssä käyvän kiireet. Olen jo päässyt eläkkeelle, joten itselläni on enemmän aikaa tällaisiin pohdiskeluihin. En malta olla lisäämättä vielä yhtä huomautusta "toden" käsitteeseen. Mielestäni tosi/epätosi tai tosi/valhe on liiallista yksinkertaistamista (binääristä tietokoneajattelua: on/ei), joka nimenomaan johtaa ajatukset väärille poluille. Totuus on useimmiten liukuva käsite (niin moraalittomalta kuin tämä saattaakin kuulostaa). Parempi

5 5 olisi puhua jonkin asian totuusarvosta, joka voi olla kaikkea välillä 0% - lähes 100%. Väitteen totuusarvo riippuu aiemmista tiedoistamme ja väitteen perusteluista. Annan pari esimerkkiä: - Väitteen "Jyrki Rossi on opettaja" totuusarvo on minulle lähellä sataa prosenttia koska minulla ei ole mitään syytä olettaa väitettäsi epätodeksi. Sinulle se luultavasti on tasan 100 %. - Väite: "Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että maailmakaikkeudessa on 73 % niin sanottua pimeää energiaa." Tämä väite perustuu havaintoihin universumin kiihtyvästä laajenemisesta eikä sitä voida selittää suhteellisuusteorian avulla mitenkään muutoin kuin laskennallisesti, kuvittelemalla maailmankaikkeuteen juuri tämä määrä pimeää energiaa, joka aiheuttaa sellaisen negatiivisen gravitaatiovoiman, joka puolestaan aiheuttaa havaitun kiihtyvän laajenemisen. Tämä on siis tämänhetkisen teoriamme laskennallinen tulos, ja sille on annettu nimi: "pimeä energia". Nyt voi kysyä onko tämä väite totta vai epätotta. Sitä emme tietenkään voi tietää varmasti, koska emme tiedä onko nykyinen suhteellisuusteoriamme varmasti totta ja kuinka hyvin se kuvaa fysikaalista maailmaa. Kaikki fysiikan teoriathan ovat aina historian kuluessa uusiutuneet, eikä ole mitään loogista syytä olettaa, että tämä olisi viimeinen ja lopullinen totuus. Siis väitteen totuusarvo on varmasti selvästi pienempi kuin 100 %. Perusteluista riippuen voin väittää, että sen totuusarvo lienee jossain 4-5% paikkeilla. (en ryhdy tässä perustelemaan tätä tarkemmin) Valhetta se ei ole, muttei myöskään totta vaikka useimmat fyysikot niin uskovatkin. Tästä voisi ottaa lukuisia muitakin konkreettisia esimerkkejä (esim. arkipäivästä, uutisista tai politiikasta), mutta en halua viedä aikaasi enempää. Kiitokset vielä kerran vastauksestasi. Se auttoi minua jatkamaan yksityisajatteluani. Kevättalven toivotuksin ja terveisin Heikki Mäntylä Eero Byckling Liittyen syksyllä käytyyn keskusteluun tiedon objektiivisuudesta kirjoitin joulukuussa oheisen jutun. Olen nyt täydentänyt sen valmiiksi. Toivottavasti joku - piiriläisistä hyötyy siitä jotain. Kevätterveisin, Eero Byckling Nykyfilosofian käsitys totuudesta ja objektiivisuudesta Osa 2: Tarski ja Davidson Eero Byckling, Johdanto Panoksena keskusteluun totuudesta ja objektiivisuudesta tarkastelen mitä edistysaskeleita on viimeisten sadan vuoden aikana otettu näiden käsitteiden selkiinnyttämiseksi. Keskeinen kysymys on, voiko inhimillinen tieto olla objektiivista. Valtavirtana filosofiassa on ollut niin sanottu analyyttinen filosofia, joka pohjautuu Fregen työhön. Tässä kirjoituksessa tuon esille joitakin piirteitä siitä, miten

6 6 käsitykset tiedon objektiivisuudesta ovat kehittyneet luvulla. Koska aineistoa on valtava määrä, tässä voidaan ottaa esille vain muutama oleellinen piirre. Näiden valinta on tietenkin hyvin henkilöstä riippuvaa ja itse keskityn tässä vain pariin näkökulmaan analyyttisen filosofian piiristä. Uskoakseni nämä perustavaa laatua olevat oivallukset ovat kuitenkin juuri niitä kohtia aikamme filosofiasta, jotka jäävät pysyvästi elämään. Vuonna 1931 Alfred Tarski julkaisi kirjan Totuuden käsitteestä formaalisissa kielissä. Laajalti on todettu, että Tarskin teoksella ja sen synnyttämällä keskustelulla on ollut valtava vaikutus filosofiaan. Karl Popper esitti asian näin: "Tarskin opetuksen ansiosta en enää epäröi puhua totuudesta ja epätotuudesta". Kysymys totuudesta nousikin pian keskeiseksi filosofian aiheeksi. Tarskin työn sisältö oli oleellisesti totuuden käsitteen palauttaminen eräisiin muihin semanttisiin käsitteisiin täsmällisen formaalisen kielen tapauksessa. Melko yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan viime vuosikymmenien amerikkalaisten filosofien joukossa ehkä laajimmalle on vaikuttanut Donald Davidson. Toisena paljon siteerattuna henkilönä voidaan mainita W. V. O. Quine. Keskityn tässä Davidsoniin, sillä hänen kirjoituksensa ovat aika lähellä omia mielipiteitäni, jotka ovat kylläkin muotoutuneet Davidsonista riippumatta. Davidson osoitti kuinka tiedon objektiivisuus on välttämätön seuraus siitä, että ihmisten käsitykset monista asioista ovat yhteneväisiä. Davidson ulotti tämän näkemyksen asiaväitteiden lisäksi myös arvoarvostelmiin. Davidson myös osoitti vääräksi vanhan kuvan, että tiedon hankinta on ihmisen hallussa olevien käsitteiden soveltamista maailman kuvaamiseen. Käsitteet, joilla maailmaa kuvataan, kehittyvät samalla ja sen rinnalla kun tieto maailmasta lisääntyy. Uuden kuvan ansioista Descartes'in dualismi ja kuvitelma itseään tarkastelevasta mielestä kumoutuvat. Richard Rorty ilmaisi muutoksen sisällön Davidsonin muistokirjoituksessaan seuraavasti: "Filosofia on viimein pääsemässä eroon vuosisatoja kestäneestä pakkomielteestä, jonka sisältönä oli kartesiaaninen ihmisen aseman kuvauksen karikatyyri". Tässä kirjoituksessa keskitytään totuuden käsitteeseen ja vain siihen, mitä itse totuuden olemuksesta on keskusteltu. En siis puutu sellaisiin tärkeisiin kysymyksiin kuin totuuden käsitteen soveltaminen tietoteoriaan, logiikkaan tai merkityksen teoriaan. Näiden kahden filosofin valinta on henkilökohtaisten asenteitteni seurausta kahdella tavalla. Jotkut modernit filosofiset suuntaukset käyttävät hyvin epätäsmällistä ilmaisutapaa ja poikkeavat väitteiltään ja perustelutavaltaan ratkaisevasti länsimaisen filosofian valtavirrasta. Kun itse en ole niistä hyötynyt, en rasita lukijaa niiden pohdinnoilla. Toiseksi minulle, niin kuin varmaan muillekin asioista kiinnostuneille, on kehittynyt vähitellen mielipiteitä siitä, mitkä filosofian käsitteet ja ajatussuunnat antavat eniten tietoa todellisuuden olemuksesta ja rakenteesta. 2. Luokittelu teorioille totuudesta Sanalla 'totuus' on tarkoitettu monia erilaisia asioita ja sitä käytetään monissa yhteyksissä. Oikeuden istunnoissa todistajia velvoitetaan kertomaan totuus tapahtuneesta ja samaa voidaan vaatia muissakin yhteyksissä. Värikkään tarinan kertojan kohdalla voidaan epäillä, onkohan kaikki sanottu totta. Arkielämässä olemme kaikki kiinnostuneita arvioimaan ovatko saamamme tiedot paikkansapitäviä. Luonnontieteellisten teorioiden verifioiminen ja matemaattisten lauseiden todistaminen ovat osa tieteellistä menetelmää. Kysymys totuudesta on meille tärkeä, koska kaikista asioista voidaan esittää erilaisia mielipiteitä ja toisistaan poikkeavia käsityksiä, ja kysymys siitä onko jokin niistä oikeampi kuin toinen nousee jatkuvasti esille. Filosofiassa on kysytty, onko asioista ylimalkaan olemassa objektiivista totuutta, vai onko totuus olemassa vain osasta väitteitä tai ehkä ei mistään asioista. Tämänkaltaisten taustojen ansiosta meillä on intuitiivinen käsitys mitä totuudella tarkoitetaan. Filosofit ovat antiikin ajoista asti pohtineet totuuden olemusta. Kirjallisuutta lukemalla huomaa, että myös

7 7 meidän aikanamme esiintyy vahvasti erilaisia käsityksiä totuuden olemuksesta. Jatkossa selostettavan ajatuksenkulun tärkeimmät kehittäjät ovat Frege, Tarski ja Davidson. Annan tässä joitakin viitteitä lopputuloksesta. On olemassa asiaväitteitä, jotka ovat objektiivisesti tosia tai epätosia. Asioihin voi olla eri näkökulmia, mutta kuvauksissa on yhteisiä piirteitä, jotka todistavat että kohteet ovat olemassa, ja analyysin kautta myös osoittavat skeptisismin sisäisen ristiriitaisuuden. Toisaalta totuus on niin perustavaa laatua oleva käsite, että sille ei voida antaa määritelmää, vaan sitä voidaan vain luonnehtia. Aivan yleisestikin teoreettisissa rakennelmissa ei voida määritellä kaikkia käsitteitä muiden avulla ilman kehäpäätelmää ja osa peruskäsitteistä jää välttämättä ilman formaalia määritelmää. Filosofiassa totuus ja olemassaolo ovat perustavinta laatua olevia syvällisiä käsitteitä. Peruskäsitteitä voidaan kuitenkin luonnehtia niitä koskevien väitteiden avulla ja siten muodostaa myös teoria totuudesta. On syytä heti selventää, että käsittelemme tässä vain yhtä sanan 'totuus' merkitystä. On termejä kuten 'tosi mies' ja 'tosi ystävä', jotka eivät kuulu aiheeseemme. Samaten sivuun jätetään vertauskuvat, metaforat, analogiat, runot, taideteokset ja muut sellaiset erilaisten asioiden kuvaamiseen pyrkivät ihmisen luomukset, joiden kohdalla on usein vaikeaa tai mahdotonta selvittää, mitä halutaan sanoa ja onko annetussa kuvauksessa osuttu oikeaan. Nämä tapaukset on pakko jättää sivuun, sillä ongelmamme on riittävän vaikea siinäkin tapauksessa, että puhumme vain selvästi esitetyistä väitteistä. Me tarkastelemme siis vain tilanteita, jossa sanotaan väitteestä, lauseesta, mielipiteestä, teoriasta tai senkaltaisesta, että se on tosi. Ylimmän tason luokitus totuusteorioille saadaan kysymällä onko totuudella jokin erityinen luonne, joka pitäisi selvittää, vai onko kysymys totuudesta eräänlainen pseudo- ongelma. Niin sanotut deflationistit väittävät, että lause "on totta että lumi on valkoista" ja lause "lumi on valkoista" ovat samanarvoisia. Heille totuudella ei ole mitään metafyysistä sisältöä, vaan termin käytöllä on kielessä jokin muu tehtävä. Jos päinvastoin oletetaan, että totuudella on tärkeä oma luonteensa, saadaan moni- ilmeinen ryhmä niin sanottuja rotevia (robust) teorioita. Tärkeimmät niistä ovat korrespondenssiteoria ja erilaiset pragmatismiin, todentamiseen, koherenssiin tai post- modernismiin liittyvät muotoilut. Todettakoon tässä pohjustelussa vielä, että kysymys totuuden luonteesta liittyy useaan muuhun filosofiseen kiistakysymykseen. Läpi historian vallitseva totuusteoria on ollut korrespondenssiteoria. Sen puoltajat yleensä edustavat ontologista realismia, vaikkakaan tarkasti ottaen korrespondenssin ei tarvitse sisältää, että kohteena on todellisuus, joka on olemassa mielestä riippumatta. Totuusteorioiden väliset erot ovat yhteydessä myös väittelyihin, jotka koskevat tietoa: mitä tieto on ja erityisesti onko tieto objektiivista vai subjektiivista. Edelleen käsite totuus esiintyy formaalisissa tieteissä ja tätä kautta se kytkeytyy kysymykseen logiikan luonteesta. Lause on totta, jos se voidaan johtaa logiikan säännöillä tosista olettamuksista, eli logiikan sääntöjen voidaan sanoa olevan totuuden säilyttäviä transformaatioita. Edelleen totuus liittyy luonnollisen kielen ja formaalisten kielten tutkimukseen ja kysymykseen kielen ja todellisuuden välisestä suhteesta. Totuus ja merkitys ovat myös kytkeytyneet toisiinsa ja vilkasta keskustelua on käyty kysymyksestä, perustuuko kielellinen merkitys totuuteen vai päinvastoin. 3. Korrespondenssiteoria Korrespondenssiteorian esitti jo Platon ja useimmiten siteeratun muodon sille antoi Aristoteles: Sanoa, että mitä on, ei ole, tai, että mitä ei ole, on, on epätotta; ja sanoa, että mitä on, on, ja sanoa, että mitä ei ole, ei ole, on totta. (To say that that which is, is not, or that which is not is, is falsehood; and to say that that which is, is, and that which is not is not, is true.) Aristoteleeltä on myös toinen kuuluisa muotoilu: "Lause 'Huomenna on meritaistelu' on totta, jos huomenna on meritaistelu."

8 8 Kun Donald Davidson vertailee useita historian aikana syntyneitä muotoiluja totuuden luonnehdinnalle, hän päätyy pitämään Aristoteleen antamaa parhaana. Se on ensinnäkin hyvin yleinen, sillä siinä ei sanota mitä se on, mikä on totta. Toiseksi siinä ei puhuta mitään korrespondenssista, vaikka sittemmin teoria on otettu korrespondenssiteorian lähtökohdaksi. Korrespondenssiteoria on hyvin intuitiivinen, arkikielessäkin puhumme tosiasioista ja faktoista ja kysymme vastaako jonkun antama käsitys asioista tai tapahtumista faktoja. Korrespondenssi on siis alustavasti sanoen lauseiden ja joidenkin faktojen välinen relaatio. Kuitenkin sekä lauseet että faktat on asetettu epäilyksenalaiseksi relaation jäseninä. Lauseista on olemassa sekä puhuttuja ja kirjoitettuja ilmimerkkejä, jotka ovat paikassa ja ajassa, ja toisaalta on olemassa lauseen abstrakti vastine. Lisäksi sama tosiasia voidaan esittää monella eri tavalla ja eri kielillä: "Lumi on valkoista", "Lumen väri on valkoinen", "Snow is white". Se mitä lauseella väitetään kutsutaan usein nimellä 'propositio'. Mainittuja kolmea lausetta vastaa siis sama propositio lumen valkoisuudesta. On myös ihmetelty mitä ovat tosiasiat: useimmat tunnustavat että on lunta ja että valkoinen väri on olemassa, mutta onko olemassa jokin asiantila näiden lisäksi. Vastaavasti kielellisistä merkityksistä kiistellään. Sanoilla 'lumi' ja 'valkoinen' on merkitykset, mutta onko lauseella merkitys ja mikä se on? 4. Kysymys filosofian menetelmästä Filosofiasta kiinnostunut fyysikko joutuu ihmettelemään mikä onkaan filosofian menetelmä. Kun hankimme tietoa, joka on meille tärkeää, me välttämättä haluamme arvioida, onko saatu tieto luotettavaa. Koska auktoriteetit usein osoittautuvat erehtyväisiksi, emme luota ihmisten vakuutteluihin vaan parhaimmillaan haluamme itse tietää, miten tiedon todenperäisyys voitaisiin saada selville vai onko kyseessä peräti vain luulo. Tieteessä oleellista on tieteellinen menetelmä. Luonnontieteissä tulee oppia kuinka havaintoja ja mittauksia tehdään ja tulkitaan ja miksi tulkinnassa voi erehtyä. Samaten opitaan miten rakennetaan käsitteellisiä ja matemaattisia malleja. Yhtäältä tutkitaan mallivaihtoehtoja ja niiden ominaisuuksia kuten ristiriidattomuutta, ja toisaalta tutkitaan, miten hyvin kukin malli esittää sillä hetkellä tunnettuja tosiasioita kuvattavasta maailmasta. Matematiikassa opitaan todistamisen tekniikkaa ja miten verrataan eri formaalisten rakenteiden mielenkiintoisuutta ja syvällisyyttä. Mikä siis olisi vastaavasti filosofian menetelmä? Perinteisesti filosofit käyvät keskustelua. Eniten esillä ovat teorian ristiriidattomuuden ja johdonmukaisuuden tarkastelu ja vertailu aikaisempien filosofien mielipiteisiin. Käsitteiden selvittely ja määrittely ovat myös osa filosofian menetelmää. Verrattuna luonnontieteisiin erona on, että ei juurikaan sanota mikä on se kohde, jonka piirteitä halutaan kuvata eikä myöskään kerrota miten väitteet on todennettu ja miten lukija voisi itse niitä tarkistaa. Näistä piirteistä aiheutuu, että suuri osa filosofiaa ei ole tiedettä vaan joko mielipidekirjallisuutta tai kehnoa kaunokirjallisuutta. Jotkin filosofian osat ovat eriytyneet varsinaisiksi tieteenaloiksi. Esimerkkejä ovat luonnonfilosofian muuttuminen luonnontieteiksi ja logiikan synty. Yritän tässä luonnehtia miten jälleen otettaisiin pieni askel millä osa filosofiaa saataisiin tieteen piiriin. Kohteena ovat rationaaliset olennot, maapallolla elävät ihmiset, joilla on kognitiivisia kykyjä, kuten kyky tehdä havaintoja ja kokeita ympäristönsä piirteiden selvittämiseksi ja kyky muodostaa malleja muun muassa luonnollisen kielen avulla ympäristönsä luonteesta. Ihmisillä on myös kyky käyttää tätä tietoa omaksi ja lähimmäistensä hyväksi, ja se auttaa säilymään hengissä, jatkamaan sukua ja hankkimaan välttämätöntä ravintoa ja turvaa. Tehtävänä on siis mallintaa tällaisen rationaalisen olennon toimintaa. Edellä sanottu ei ole kovin kaukana siitä, mitä Donald Davidson kirjoitti artikkelissaan The Folly of Trying to Define Truth. Hän kävi ensin lävitse tunnetuimmat totuusteoriat ja tuli johtopäätökseen, että totuus ei ole vain mahdoton määritellä vaan myös kaikki teoriat totuudesta sisältävät epätyydyttäviä

9 9 piirteitä. Hän arvelee, että pulma on siinä, että yritämme löytää asian olemuksen tai keskeisen analyysin. Hän peräänkuuluttaa näiden sijaan metodologiaa. Tavoitteena pitäisi olla löytää yhteys totuuden käsitteen ja ihmisen asenteiden ja toiminnan piirteiden välille. Hänen inspiraationsa tuli mittateoriasta, esimerkkinä lämpötilan mittaus, jossa tarvitaan sekä abstrakteja käsitteitä että erilaisia empiirisiä tapahtumia ja objekteja. Siellä on välttämätöntä kytkeä teoria kyseisiin objekteihin ja tapahtumiin. Olemme kiinnostuneita totuudesta, koska maailmassa esiintyy todellisia havaittavissa tai pääteltävissä olevia objekteja (lauseita), joiden avulla esitetään väitteitä: lausumia, kirjoituksia, julkilausuttuja uskomuksia. Ellemme tietäisi, että tällaisilla entiteeteillä voi olla ominaisuus tosi tai epätosi, emme osaisi luonnehtia tällaisten ihmisen toimintaan liittyvien tilojen, objektien ja tapahtumien sisältöä. Siten formaalin totuuden teorian lisäksi meidän täytyy indikoida, miten totuus toimii tällaisten empiiristen olioiden predikaattina. Davidson jatkaa meidän tietävän, kuinka totuuden käsite soveltuu ihmisten puheeseen, uskomuksiin ja tekoihin. Me tulkitsemme lausumia ja uskomuksia liittämällä niihin totuudellisuusehtoja ja arvioimme tekoja ja asenteita arvioimalla niiden totuudellisuutta. Ilman tätä empiiristä yhteyttä totuuden käsitteellä ei ole käyttöä eikä sisältöä. Voidaan ottaa analogia rationaaliseen päätöksentekoteoriaan. Etsitään rakenteita kuvaamaan enemmän tai vähemmän rationaalisia olentoja, joilla on puhumisen lahja. Eräänä vaikeutena tässä tulee olemaan, että emme pysty suoraan havaitsemaan, mitä ihmiset tarkoittavat kun he sanovat jotain. Merkitys on hämärämpi käsite kuin totuus. Sama sisällön määrittelyn pulma esiintyy kaikkien propositionaalisten asenteiden kohdalla: uskomus, halu, tarkoitus, merkitys. Tämä laajempi teoria tulisi sisältämään rationaalisuuden normit, päätöksentekoteorian, totuuden käsitteen ja paljon muuta. 5. Kehys rationaalisuuden mallille Kun on saatu rohkaisua Donald Davidsonilta siihen, että tarvitaan rationaalisen eläimen malli jotta voitaisiin edetä totuuden määrittelyssä, joudumme siis ainakin luonnostelemaan tällaisen teorian kehyksen. Alustavasti hahmottaen mallissa on joukko olentoja, joita kutsutaan termillä 'henkilö' ja jotka toimivat jossakin ympäristössä. Henkilöt tekevät aisteillaan havaintoja ympäristöstä ja pystyvät käsittelemään näitä havaintoja mielessään ja tallentamaan syntynyttä aineistoa mieleensä. Mielen sisällöstä osa on henkilön biologisesta rakenteesta aiheutuvaa ja sen vaikutuksesta henkilö pyrkii säilymään hengissä ja parantamaan sekä hengissä säilymisen että uusien henkilöiden tuottamisen mahdollisuuksia. Henkilö pystyy myös toimimaan, ja toiminnan selityksenä ovat sekä henkilön sisäsyntyiset tavoitteet että mielen aineiston sisältö. Toiminnan kautta henkilö muuttaa ympäristöään ja hän voi myös muuttaa omaa itseään. Henkilö pystyy myös tuottamaan puhetta, joka heijastaa mielen sisältöä, ja puheen avulla henkilö voi siirtää mielensä sisältöä toisille henkilöille. Puheen sijaan sama toiminto voi esiintyä myös kirjoituksena, jolla on myös ominaisuus, että se säilyy ajan kuluessa ja henkilö voi itse suhtautua siihen samalla tavoin kuin toisten henkilöiden kirjoituksiin. Lopulta tarvitaan vielä se piirre, että henkilö voi muodostaa malleja ympäristöstään ja myös tutkia näiden mallien piirteitä havainnoista riippumatta, Mallit ovat vapaasti muodostettavissa ja muunneltavissa ja tätä mahdollisuutta käyttää mielikuvitus. Mallien avulla henkilö myös saa käsityksen kokonaisuudesta, jossa hän itse on osana, eli syntyy tietoisuus. Edellä esitetty malli voi näyttää kokoelmalta itsestäänselvyyksiä, mutta siinä on kätkettynä joukko radikaaleja piirteitä. Siihen sisältyy tieteen yhtenäisyyden periaate: kaikki tieto on samankaltaista. Ei siis ole erikseen luonnontieteitä ja humanistisia tieteitä. Ei ole myöskään mitään yliluonnollista vaan kokonaisuus rakentuu maailmasta, johon sisältyy fysikaalinen todellisuus ja luonto ja tietenkin myös henkilöt, ja lisäksi formaalisista malleista, joista osa soveltuu kuvaamaan maailmaa. Kuvaus ei myöskään salli dualismia vaan mielet ovat samalla tavoin osa kokonaismallia kuin henkilöt ja maailma. Vielä on syytä painottaa, että malli ei sido mihinkään erityiseen ontologiaan tai metafysiikkaan, vaan

10 10 antaa mahdollisuuden määritellä siihen sisältyvät entiteetit ja tapahtumat monilla eri tavoin. 6. Tiedon objektiivisuus Frege määritteli sanan objektiivinen siten, että objektiivista on se, mikä on usean henkilön havaittavissa tai tavoitettavissa kun taas subjektiivista on se mikä on vain yhden henkilön havaittavissa tai tavoitettavissa. Minun tuntemani pääsärky tai mielihyvän tunne ovat subjektiivisia, koska muut eivät voi havaita niitä suoraan. Fysikaaliset objektiivit tai ihmisten lausumat lauseet ovat objektiivisia, koska moni voi nähdä tai kuulla niitä. Miten on totuuksien laita? Annan tässä yksinkertaistettuna ja esimerkin valossa nykyfilosofian kuvauksen tilanteesta. Ajatellaan että joku tuo pöytään omenan ja sanoo: Omena on punainen. Nyt lauseen kuulijan tulisi muodostaa mielipide, onko lause totta. Koska oletamme, että puhuja ja kuulija hallitsevat kielen, jolla he kommunikoivat, kuulija ilmeisesti ensin muodostaa käsityksen siitä, mitä lause sanoo. Hän käyttää hyödyksi oppimiaan sanojen merkityksiä ja luonnollisen kielen kompositionaalisuutta ja näiden avulla rakentaa itselleen käsityksen siitä, mitä puhuja on halunnut sanoa. Lopputuloksena on, että hän ymmärtää että kyseessä on väite objektin väristä; tarkkaan sanoen että objekti on punainen. Nyt hän vertaa omaa havaintoaan objektista väitteeseen ja toteaa että hänen käsityksensä objektin väristä on sama kuin puhujan. Koska kuulija olettaa hyvin perustein, että puhuja pyrkii puhumaan totta, lopputulos on, että kuulija pitää lausetta totena ja toteaa että myös puhuja on pitänyt lausetta totena. Nyt jo kaksi henkilöä on havainnut tämän tosiasian, ja muitakin voi tulla mukaan keskusteluun, joten selvästikin totuuden voi havaita useampi kuin yksi henkilö. Itse olen joskus kuvannut samaa asiaa seuraavasti. Oletetaan että järven ympärille on kokoontunut lintuharrastajia. He ovat eri puolilla järveä eivätkä koskaan tapaa toisiaan. Kotiin palattuaan he kukin kirjoittavat kuvauksen harvinaisesta linnusta. Nämä kuvaukset ovat kaikkien meidän tietämällämme tavalla hyvin samankaltaisia. Jos henkilöiden välillä ei ole ollut kommunikaatiota, ainoa tapa selittää samankaltaisuus on että järvellä todella oli lintu ja kaikki läsnä olleet ovat tehneet samat havainnot. Sekä lintu että sen väitetyt ominaisuudet ovat Fregen määritelmän mukaisesti objektiivisia. Totuus ei ole jonkin henkilön mielessä vaan se on kielen ja todellisuuden välisen relaation ominaisuus. Ihminen itse ei voi todistaa maailman olemassaoloa tai totuuden objektiivisuutta vertaamalla lauseitaan todellisuuteen, vaan kuulija havaitsee nämä molemmat vertaamalla puhujan esittämiä väitteitä molempien yhdessä havaitsemaan todellisuuteen. 7. Ensimmäisen kielen oppiminen Yksi olennainen tekijä edellä sanotussa on, että puhuja ja kuulija ymmärtävät käsitteet samalla tavoin. Miten ihminen oppii kielen sanojen ja lauseiden merkityksen? Se tapahtuu eri tavalla ensimmäisen kielen ja myöhempien kielten kohdalla. Ensimmäinen kieli opitaan, kuten hyvin tiedämme, kuulemalla eri tilanteissa vanhempien puhetta ja vähitellen liittämällä kuulemiemme sanojen yhteyteen niiden tarkoittamia objekteja, esinelajeja tai ominaisuuksia. Lapsi kävelee niityllä ja sanoo: Lehmä. Äiti korjaa: Se on hevonen. Davidson on tuonut hyvin saman asian esille niin sanotulla radikaalin tulkinnan esimerkillä. Ajatellaan että joudun yksin keskelle heimoa, jonka kieltä en lainkaan osaa ja haluan opetella sen. Koska tulkkia ei ole, en voi kysyä mitä kielen eri sanat merkitsevät omalla kielelläni. Joudun katsomaan mitä sanoja ja lauseita heimon jäsenet käyttävät eri tilanteissa. Opin kielen siis vertaamalla kieltä ja todellisuutta toisiinsa. Edellä sanotusta opimme kaksi tärkeätä asiaa. Ensinnäkin kielen merkitykset saadaan tulemalla osaksi jotain kieliyhteisöä, mikä myös takaa että merkitykset, ehkä pientä horjuntaa lukuun ottamatta, ovat kaikilla samoja. Tämä tekee kommunikaation mahdolliseksi. Vastaavasti se mitä lauseita kieliyhteisö

11 11 käyttää eri tilanteissa opettaa meille milloin lause on tosi ja milloin ei. Vain kouluissa opitaan totuudet ulkoa oppimalla; elävässä elämässä ne opitaan maailmaa tarkastelemalla. Toinen tärkeä asia on, että ilman todellisuutta ei olisi luonnollista kieltäkään. Kielten rakenteet ovat syntyneet pitkän kehityksen aikana ulkomaailman esineiden, ominaisuuksien, tapahtumien jne kuvaamiseen; ne eivät ole jonkinlaisia shakkipelin sääntöjä ilman kytkentää ulospäin. Edelleen skeptisismi ulkomaailman olemassa olon suhteen kaatuu jo tähän havaintoon. Sen lisäksihän skeptisismi tietenkin kompastuu jo omaan sisäiseen ristiriitaisuuteensa. 8. Tieto on maailmassa ja maailmasta Aiheemme kannalta kolmio, jonka muodostavat puhuja, kuulija ja maailma on keskeinen kuten Davidson on tuonut esille. Koska kieli on kehittynyt sen rinnalla, että ihmiset havaitsevat maailmaa ja toimivat maailmassa ja samalla kommunikoivat muiden ihmisten kanssa, yksittäisen henkilön kannalta tiedon lähteitä on kolme: hänen omat käsityksensä ja asenteensa (propositional attitudes), muut ihmiset ja maailma. Nämä lähteet ovat sidoksissa toisiinsa niin että mikään niistä ei voi korvata muita. Jokainen niistä on välttämätön; mikään niistä ei ole palautettavissa kahteen muuhun. Tiedon holismilla on radikaaleja seurauksia. Tietomme mielemme sisällöstä ei ole riippumaton tai ensisijainen tiedon lähde, vaan se on samassa asemassa kuin muukin tietomme. Erityisesti ei ole olemassa mitään mentaalisia objekteja, jotka olisivat subjektiivisen tietomme kohteita. Tietomme kohteena ovat joko todellisuudessa esiintyvät oliot, ominaisuudet ja tapahtumat, taikka sitten näistä abstrahoidut formaaliset rakenteet, kuten matemaattiset teoriat. Ei ole niin, että ihmisellä olisi joukko käsitteitä joita hän soveltaa todellisuudet kuvaamiseen, vaan käsitteet kehittyvät sen rinnalla kun tieto todellisuudesta lisääntyy. Nähdään, että Descartes in vaikutuksesta syntynyt mind- body ongelma on näennäisongelma. Ihminen on yksi kokonaisuus, jolla on henkisiä ominaisuuksia aivan kuin ruumiillisiakin. Se että minä tiedän että 2+2=4 on samanlainen minun ominaisuuteni kuin että minulla on tukkaa päässä. Vastaavasti havaittavassa todellisuudessa on ihmisen vaikutuksesta syntyneitä abstrakteja rakenteita kuten luonnolliset kielet. Seuraa myös tunnettu tieteen yhtenäisyyden teesi. Kaikilla tieteenaloilla, niin humanistisilla, luonnontieteellisillä kuin matemaattisilla, on ylimmällä abstraktion tasolla sama menetelmä. Pyritään esittämään tosiasioita hyvin määriteltyjen formaalisten rakenteiden avulla (mukaan lukien luonnollinen kieli) käyttäen yhteisesti hyväksyttyjä verifikaatiomenetelmiä. Todentamisen keinot ovat sitten erilaisia kohteesta riippuen (havainnot, todistaminen, jne), mutta yleisellä tasolla ei ole mitään muuta todellisen tiedon hankintatapaa. Myös hyvin perusteltu arkitieto on luonteeltaan samankaltaista kuin tieteellinen tieto; sille asetetaan yleensä vain vaatimattomammat kriteerit. Sekin on objektiivista Jyrki Tyrkkö Hyvät Luonnonfilosofit, Eero Byckling jatkaa lähettämässään viestissä syksyllä alkanut keskustelua totuudesta ja objektiivisuudesta otsikolla Nykyfilosofian käsitys totuudesta ja objektiivisuudesta, Osa 2: Tarski ja Davidson. Totean heti, että Bycklingin pitkähkön vaikea- aiheisen esseen sulatteleminen vaatisi huomattavasti pidemmän ajan kuin viikon ainakin minulta, vaikka olenkin lukenut tekstin jo useampaan kertaan. Koska asia on minunkin mielestäni tärkeä, yritän kuitenkin esittää joitakin näkökohtia ja kysymyksiä, voidakseni paremmin muodostaa käsitykseni Bycklingin

12 12 hahmotteleman filosofisen ajatussuunnan sisällöstä, joka ehkä tekstin moniulotteisuuden ja tiivistetyn sanonnan vuoksi ei välttämättä avaudu filosofiaa perusteellisesti opiskelemattomalle ilman opastusta. Keskeinen kysymys, josta Byckling aloittaa on: voiko inhimillinen tieto olla objektiivista ( Tässä siis heti alkuun ohitetaan mahdollisuus, että olisi muutakin mahdollisesti objektiivista tietoa kuin inhimillinen tieto ). Vastaus näyttäisi olevan myönteinen jopa hieman triviaalilta tuntuvalla tavalla, kun filosofi Donald Davidsoniin viitaten todetaan, että Davidson osoitti kuinka tiedon objektiivisuus on välttämätön seuraus siitä, että ihmisten käsitykset monista [ sic! ] asioista ovat yhteneväisiä.. Lisäksi todetaan, että filosofi Frege määritteli sanan objektiivinen siten, että objektiivista on se, mikä on usean [ kuinka monen? ] henkilön havaittavissa tai tavoitettavissa kun taas subjektiivinen on se mikä on vain yhden henkilön havaittavissa tai tavoitettavissa. [ missähän Frege on näin todennut? Olen ehkä saanut väärän käsityksen, mutta luulin tähän saakka Fregen olleen sitä mieltä, että objektiivinen tieto on olemassa täysin riippumatta inhimillissistä olennoista.]. Toisaalla Byckling toteaa: Totuus ei ole jonkin henkilön mielessä vaan se on kielen ja todellisuuden välisen relaation ominaisuus.. Tämä jälkimmäinen lause herättää kysymyksen Tarskin ja Davidsonin suhteesta. Tarskin kuuluisa totuusteoria, johon Byckling myös viittaa, ei tietääkseni nimenomaan käsittele minkään ns. luonnollisen ihmiskielen avulla ilmaistavien lauseiden totuuksia, vaan rajoittuu abstrakteihin keinokieliin. Davidson puhuu siis aivan eri asiasta kuin Tarski puhuessaan totuudesta tai objektiivisuudesta, vai miten on? Toisaalta totuus on niin perustavaa laatua oleva käsite, että sille ei voi antaa määritelmää, vaan sitä voidaan vain luonnehtia., toteaa Byckling mutta ei käsittele luonnehtimista erikseen, vaikka antaa sille jopa vielä tärkeämmän tehtävän kuin totuudelle totuuden perusteluina! hän sanoo vain, että Peruskäsitteitä [ kuten totuus ] voidaan kuitenkin luonnehtia niitä koskevien väitteiden [ sic! ] avulla ja siten muodostaa myös teoria totuudesta. [ entäpä jos väitteet eivät ole tosia? ]. Byckling ei ehkä huomaa, että jättäessään tarkoituksellisesti sivuun vertauskuvat, metaforat, analogiat, runot, taideteokset ja muut sellaiset erilaisten asioiden kuvaamiseen pyrkivät ihmisen luomukset, joiden kohdalla on usein vaikeaa tai mahdotonta selvittää, mitä halutaan sanoa ja onko annetussa kuvauksessa osuttu oikeaan. hän itse asiassa vähättelee ratkaisevasti juuri niitä keinoja, joilla ihminen on kautta aikojen luonnehtinut itselleen merkityksellisiä totuuksia. Metaforiset ilmaukset eivät näytä olevan vieraita Bycklingille itselleenkään. Ja kuinka voisivatkaan olla, sillä kuten kaikkein uusimmat filosofian virtaukset ovat selvästi tuoneet esille ja tutkimuksen keskiöön, juuri metaforat ovat kielellisen ilmaisun tärkeimpiä ominaisuuksia eivätkä niitä ilman näytä tulevan toimeen edes eksaktien tieteiden edustajat. Pure gold doesn t fear the refiner s fire - A Chinese proverb Terveisin Jyrki Tyrkkö

13 Eero Byckling Hyvät Luonnonfilosofit, Jyrki Tyrkkö on ansiokkaasti kommentoinut hiljattain lähettämääni kirjoitusta totuuden ja objektiivisuuden luonteesta. Ohessa on hieman lisävalaistusta siihen mitä tarkoitin ehkä kovin tiiviissä muodossa olevalla jutullani. Kiitokset Jyrkille! Keväisin terveisin, Eero Byckling Vastauksia Jyrki Tyrkön kommentteihin Eero Byckling, Jyrki Tyrkkö on ystävällisesti esittänyt huomautuksia kirjoituksestani Nykyfilosofian käsitys totuudesta ja objektiivisuudesta, Osa 2: Tarski ja Davidson. Pyrin tässä selkiinnyttämään meidän kummankin esittämiä väitteitä ja siten hakemaan yhteistä pohjaa. Jyrkin teksti on fontilla Arial, minun Times Roman. (kursiivi) Hyvät Luonnonfilosofit, Eero Byckling jatkaa lähettämässään viestissä syksyllä alkanut keskustelua totuudesta ja objektiivisuudesta otsikolla Nykyfilosofian käsitys totuudesta ja objektiivisuudesta, Osa 2: Tarski ja Davidson. Totean heti, että Bycklingin pitkähkön vaikea- aiheisen esseen sulatteleminen vaatisi huomattavasti pidemmän ajan kuin viikon ainakin minulta, vaikka olenkin lukenut tekstin jo useampaan kertaan. Koska asia on minunkin mielestäni tärkeä, yritän kuitenkin esittää joitakin näkökohtia ja kysymyksiä, voidakseni paremmin muodostaa käsitykseni Bycklingin hahmotteleman filosofisen ajatussuunnan sisällöstä, joka ehkä tekstin moniulotteisuuden ja tiivistetyn sanonnan vuoksi ei välttämättä avaudu filosofiaa perusteellisesti opiskelemattomalle ilman opastusta. Keskeinen kysymys, josta Byckling aloittaa on: voiko inhimillinen tieto olla objektiivista ( Tässä siis heti alkuun ohitetaan mahdollisuus, että olisi muutakin mahdollisesti objektiivista tietoa kuin inhimillinen tieto ). Vastaus näyttäisi olevan myönteinen jopa hieman triviaalilta tuntuvalla tavalla, kun filosofi Donald Davidsoniin viitaten todetaan, että Davidson osoitti kuinka tiedon objektiivisuus on välttämätön seuraus siitä, että ihmisten käsitykset monista [ sic! ] asioista ovat yhteneväisiä.. Lisäksi todetaan, että filosofi Frege määritteli sanan objektiivinen siten, että objektiivista on se, mikä on usean [ kuinka monen? ] henkilön havaittavissa tai tavoitettavissa kun taas subjektiivinen on se mikä on vain yhden henkilön havaittavissa tai tavoitettavissa. [ missähän Frege on näin todennut? Olen ehkä saanut väärän käsityksen, mutta luulin tähän saakka Fregen olleen sitä mieltä, että objektiivinen tieto on olemassa täysin riippumatta inhimillissistä olennoista.]. Jyrki toteaa että vastaus kysymykseen onko tieto objektiivista saavutetaan hieman triviaalilta tuntuvalla tavalla. Näinhän asia todella on. Olen kovin ihmetellyt, miksi järkevät ihmiset, joiden koko ammatinharjoittaminen ja arkielämä pohjautuu siihen, että erilaiset tiedon palaset ovat yhteisiä suurelle joukolle ihmisiä, alkavat filosofiassa puhua tiedon subjektiivisuudesta ja että totuus voi olla erilainen eri ihmisille. Se että tätä kirjoittaessani on perjantai, selkärankareuma on immunologisen puolustusjärjestelmän häiriö ja top kvarkin massa on 177 GeV ovat niin selvästi objektiivisia asioita,

14 14 että asian käsittelykin tuntuu turhalta. Kuitenkin post-modernismi väittää, että tietoa ei pidä arvioida objektiivisena totuutena, vaan ratkaisevaa on kenellä on valta päättää mikä on totuus. Kullakin ihmisellä on oma totuutensa ja se riippuu hänen ympäristöstään. Totuutta on myös luonnehdittu niin, että on monia keskenään taistelevia ideologioita, ja totuus tarkoittaa sitä niistä joka on päässyt voittajaksi keskinäisessä kamppailussa. Skeptisismi asettaa kyseenalaiseksi ylimalkaan mahdollisuuden saada objektiivista tietoa. Kun tällaisia suuntauksia esiintyy ja niillä on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, triviaalienkin asioiden esiintuominen on hyödyllistä. Jotta voisi ratkaista perustellusti onko tieto on objektiivista vai ei, tulee olla selkeä ja keskustelun osapuolille yhteinen käsitys siitä, mitä on objektiivisuus ja mikä sen vaihtoehto. Fregen määritelmä on yleinen; se ei koske vain tietoa vaan pyrkii antamaan määrittelyn kaikille asioille, jotka voivat olla joko objektiivisia tai subjektiivisia. Subjektiivisia ovat siis asiat, joiden kohdalla vain yksi henkilö voi havainnoida tai muuten tavoittaa kyseisen asian. Jos taas enemmän kuin yksi henkilö, siis kaksi tai useampia (lukumäärällä ei ole väliä) voi näin tehdä, asia on objektiivinen. Tämä määritelmä vastaa sitä mitä objektiivisuudella yleisestikin tarkoitetaan. Jyrkin voi olla vaikea itse päätellä onko jokin valoilmiö, jonka hän näkee, hänen mielensä (aivojensa) sisällä vai ulkopuolella, mutta jos joku muu näkee myös saman ilmiön, se ei voi olla Jyrkin mielessä vaan on objektiivinen, sillä tämä toinen ei voi nähdä Jyrkin mielen sisältöä. Frege on antanut tämän objektiivisuuden luonnehdinnan muun muassa kirjoituksessaan Über Sinn und Bedeutung. Kun todetaan, että totuus ei ole subjektiivista vaan objektiivista, siitä seuraa että lauseiden totuusarvo on ihmisestä riippumatonta. Se että lauseita ylimalkaan esitetään riippuu tietenkin ihmisen olemassaolosta. Toisaalla Byckling toteaa: Totuus ei ole jonkin henkilön mielessä vaan se on kielen ja todellisuuden välisen relaation ominaisuus.. Tämä jälkimmäinen lause herättää kysymyksen Tarskin ja Davidsonin suhteesta. Tarskin kuuluisa totuusteoria, johon Byckling myös viittaa, ei tietääkseni nimenomaan käsittele minkään ns. luonnollisen ihmiskielen avulla ilmaistavien lauseiden totuuksia, vaan rajoittuu abstrakteihin keinokieliin. Davidson puhuu siis aivan eri asiasta kuin Tarski puhuessaan totuudesta tai objektiivisuudesta, vai miten on? Jyrki toteaa aivan oikein, että Tarskin teoria koskee formaalisia kieliä. Näissä on täsmällisesti määritelty syntaksi (sanasto ja kielioppi). Tarski ymmärsi, että formaalinen kieli on eri asia kuin luonnollinen kieli. Ensinnäkin luonnollinen kieli voi puhua itsestään ja voi siten mahdollisesti johtaa ristiriitaan. Tarskin tärkeä tulos oli, että formaaleissa kielissä ristiriidan välttämiseksi tulee olla toinen kieli, metakieli, jonka avulla voidaan puhua kohdekielestä. Tarski myös tiesi, että luonnollinen kieli viittaa kielen ulkopuolella oleviin olioihin, ja tätä piirrettä ei ole samalla tavalla formaalisissa kielissä. Tarski kehitti käsitteen tyydyttäminen (satisfaction), joka oleellisesti tarkoittaa sitä että, jos lauseessa esiintyvillä sanoilla on vastineet todellisuudessa, nämä tyydyttävät lauseen sisällön ja tekevät lauseesta toden. Davidson sitten täydensi tätä Tarskin näkemystä analysoimalla kirjoituksessani esitetyllä tavalla semantiikkaa ja sitä miten sanat saavat merkityksensä luonnollisessa kielessä. Jyrki siis korostaa aivan oikein, että formaali kieli ja luonnollinen kieli ovat eri asioita. Niiden välinen suhde muistuttaa suhdetta, joka vallitsee geometriassa esiintyvän abstraktin pallon ja todellisen pallon (tyttäreni pojan jalkapallo) välillä. Edellinen kelpaa mallintamaan jälkimmäistä ja antaa keinoja ymmärtää jälkimmäisen ominaisuuksia. Tarskin malli kuvaa hyvin miten kieli toimii: syntaksi tarjoaa rakenteet, joiden avulla kieli pystyy kuvaamaan kohteitaan, ja semantiikka kytkee kielen todellisuuden esineisiin, ominaisuuksiin ja relaatioihin. Toisaalta totuus on niin perustavaa laatua oleva käsite, että sille ei voi antaa määritelmää, vaan sitä voidaan vain luonnehtia., toteaa Byckling mutta ei käsittele luonnehtimista erikseen, vaikka antaa

15 15 sille jopa vielä tärkeämmän tehtävän kuin totuudelle totuuden perusteluina! hän sanoo vain, että Peruskäsitteitä [ kuten totuus ] voidaan kuitenkin luonnehtia niitä koskevien väitteiden [ sic! ] avulla ja siten muodostaa myös teoria totuudesta. [ entäpä jos väitteet eivät ole tosia? ]. Aritmetiikassa ei määritellä lukua 1 mutta sen avulla kyllä määritellään luvut 2,3,4, Geometriassa ei määritellä pistettä, mutta sitä käytetään geometristen kuvioiden määrittelyyn. Peruskäsitteet ovat tärkeitä kaikissa teorioissa, ja useimmiten ei koeta pulmaksi sitä että niitä ei määritellä. Teoria sinänsä ei ole tosi tai epätosi; se voi olla esimerkiksi ristiriidaton tai epäkiinnostava. Kysymys totuudesta tulee esille kun kysytään kuvaako teoria oikein jotain kohdetta vai ei. Teoria on siis puhdas konstruktio, vaikkakin monilla ristiriidattomilla teorioilla on jonkinlainen meistä riippumaton rakenne ja subsistenssi. Teorian muodostavat peruskäsitteet, niiden avulla määritellyt muut käsitteet sekä teorian peruslauseet (aksioomat). Lisäksi tarvitaan logiikka, joka kertoo miten tosista lauseista seuraa toisia tosia lauseita. Tällainen kokonainen abstrakti struktuuri on siis teoria. Kun teorian tämä olemus ymmärretään, teorioita voidaan sitten etsiä ja muotoilla pyrittäessä jonkin valitun kohteen kuvaamiseen. Yhden kiinnostavan kohteen muodostavat kielet, sekä formaalit että luonnolliset, ja kun muotoillaan teorioita niiden kuvaamiseen tarvitaan käsite totuus. Byckling ei ehkä huomaa, että jättäessään tarkoituksellisesti sivuun vertauskuvat, metaforat, analogiat, runot, taideteokset ja muut sellaiset erilaisten asioiden kuvaamiseen pyrkivät ihmisen luomukset, joiden kohdalla on usein vaikeaa tai mahdotonta selvittää, mitä halutaan sanoa ja onko annetussa kuvauksessa osuttu oikeaan. hän itse asiassa vähättelee ratkaisevasti juuri niitä keinoja, joilla ihminen on kautta aikojen luonnehtinut itselleen merkityksellisiä totuuksia. Metaforiset ilmaukset eivät näytä olevan vieraita Bycklingille itselleenkään. Ja kuinka voisivatkaan olla, sillä kuten kaikkein uusimmat filosofian virtaukset ovat selvästi tuoneet esille ja tutkimuksen keskiöön, juuri metaforat ovat kielellisen ilmaisun tärkeimpiä ominaisuuksia eivätkä niitä ilman näytä tulevan toimeen edes eksaktien tieteiden edustajat. Maailma on monimutkainen eikä tutkimus edisty ellei oteta tarkasteltavaksi jotakin rajallista hallittavissa olevaa kohdetta. Kun kysymys totuudesta ja objektiivisuudesta on jo yksinkertaisimpienkin asiaväitteiden kohdalla kovin vaikea, olisi aivan toivotonta ottaa tässä vaiheessa tarkastelun kohteeksi luettelemiani muita tapoja käyttää kieltä. Muun muassa metaforista on kirjoitettu paljon ja Davidsonkin on niitä pohdiskellut. En siis halunnut kommentillani väheksyä kyseisiä kuvaustapoja. Koetetaan kuitenkin ensin päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten kieli toimii yksinkertaisten asiaväitteiden kohdalla ja mitä siinä aihepiirissä tarkoitetaan totuudella ja objektiivisuudella. Pure gold doesn t fear the refiner s fire - A Chinese proverb Terveisin Jyrki Tyrkkö Elontaistossa, tuulispäissä nuo aattehet suuret vain voi ihmishenkeä nostaa näin oppia lasna ma sain. Mut aika ja alkava miehuus

16 16 jo mulle sen tiedon toi, ett aattehet liian suuret myös painaa maahan voi. Eino Leino: Suuret aatteet Heikki Mäntylä Hyvät luonnonfilosofit, erityisesti Eero Byckling, KANAVA- lehdessä No. 4-5 oli Eero Bycklingin mielenkiintoinen artikkeli: Donald Davidson ja objektiivinen totuus. Se on ilmeistä jatkoa sähköpostikirjeenvaihdollemme aiheesta tieto/totuus, jota käytiin viime talvena LFS:n piirissä. Kommentoimatta tässä yhteydessä tarkemmin Davidsonin ja Bycklingin objektiivisuuskäsitettä, tekee mieleni kuitenkin ihmetellä seuraavaa. Byckling tiivistää lopussa: "...on olemassa vain yksi totuus, se kuvaustapa, joka vastaa tosiasioita." Jäin ihmettelemään, kuka määrittää, ja millä perusteilla, mikä on ns. "tosiasia"? Bycklingin esimerkki lintujärvestä on havainnollinen. "Ajatellaan, että järven ympärille on kertynyt lintuharrastajia. He ovat järven eri puolilla eivätkä koskaan tapaa toisiaan. Kun he palaavat kotiin, he kirjoittavat kuvauksia harvinaisesta linnusta, jota ei ole aikaisemmin maassamme tavattu. Ainoa tapa selittää kuvausten samankaltaisuus on, että järvellä oli kyseinen lintu." Tämä johtopäätös tuntuu ensi alkuun luontevalta, mutta entäpä, jos raportit eroavat oleellisesti toisistaan kuten usein elävässä elämässä tapahtuu, eli joudumme valitsemaan oman totuutemme erilaisista "tosiasioista" esim. seuraavasti: (Huom! Kukin harrastaja kirjaa mielestään tosiasioita.) Harrastaja 1: Näin kevään ensimmäisen vipeltäjän. Aluksi luulin nähneeni koheltajan, mutta kuten tunnettua sellaista ei ole tavattu Suomessa, ja tarkemmin katsottuani huomasin, että se oli kuin olikin vipeltäjä - tosin isokokoinen, ja siksi sekoitin sen hetkeksi koheltajaan. Harrastaja 2: Näin koheltajan. Tiettävästi sitä ei ole ennen nähty Suomessa. Havainnostani olen kuitenkin varma. Harrastaja 3: Harvinainen lintu ilmestyi kiikariini. Vaikea tunnistaa. Todennäköisesti vipeltäjä. Kokonsa puolesta voisi kuitenkin olla myös koheltaja. Harrastaja 4: Näin kaksi koheltajaa. Hurraa!! On varmasti lukemattomia tilanteita, joissa luulemme erottavamme ns. tosiasiat helposti ja luotettavasti. Luulon luotettavuus on tiukasti sidoksissa tietomäärään ja uskoon tietolähteen luotettavuudesta. Jos tunnen Harrastaja 2:n ja tiedän, että hän on asiantuntija, olen varmaan taipuvainen uskomaan hänen totuuteensa. Jos taas Harrastaja 1 nauttii luottamustani, jää vipeltäjähavainto minulle "tosiasiaksi". Jatkotutkimuksilla voitaneen lopulta saada syntymään harrastajien kesken jonkinlainen konsensus todennäköisestä totuudesta vaikkei

17 17 uusia havaintoja enää saataisikaan. Tätä en kuitenkaan rohkenisi kutsua objektiiviseksi totuudeksi - korkeintaan intersubjektiiviseksi. Kesäterveisin, Heikki Mäntylä PS. Koska muita koheltajaa tukevia havaintoja ei tullut mistään päin Suomea, järven lintuhavainto määritettiin Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksella vipeltäjäksi. Salametsästäjä Kusti ampui linnun tavina, pisti sen pataansa ja hiukan ihmetteli outoa makua. "Kaikenlaisia koheltajia järvellä lentääkin", hän mutisi Jyrki Tyrkkö Hyvät Luonnonfilosofit, eityisesti Eero Byckling Juuri kun olin aikeissa kirjoittaa viestin LFS:n sähköpostipiiriläisille kiinnittääkseni huomiota juuri hetki sitten Kanavasta lukemaani Eero Bycklingin juuri ilmestyneeseen artikkeliin Donald Davidson ja objektiivinen totuus totesin saaneeni Heikki Mäntylältä aihetta koskevan viestin. Bycklingin aihehan on sekä tärkeä että mielenkiintoinen, kuten Mäntyläkin toteaa. Muutama hiukan poleeminen kommentti tekee mieli esittää näin tuoreeltaan menemättä aiheeseen kovin laajasti. Byckling näyttää arvostavan Davidsonia suuresti, eikä siinä mitään; filosofisissa kysymyksissäkin arvostukset ovat paljolti paitsi älyasioita myös makuasioita, joten erilaisia näkemyksiä on luonnollisista syistä. Mutta Bycklingin kirjoituksista voi helposti saada sen käsityksen, että totuuksia kussakin asiassa on vain yksi. Ja se käsitys ei nähdäkseni saa filosofiassa yleensä kovin suurta kannatusta miksi muuten olisi niin monia koulukuntia ja käsityseroja. Heikki Mäntylä jo tarttui Bycklingin artikkelissaan antamaan havainneajatukseen bongarit lintujärvellä. Samaa kuvitelmaa hieman toisesta näkökulmasta tarkastellen, voisimme ehkä ajatella, että se harvinainen lintu, jonka bongarit näkivät tai ehkä eivät nähneet taikka tunnistaneet, olikin Donald Davidson! Bongarit puolestaan olisivat filosofian lintuja harrastavia amatöörejä tai sanotaan vaikka hyvinkin vakavasti fikosofiaa ammatikseen harjoittavia asiantuntijoita. Järveä kuvatkoon maailmassa ilmestynyt filosofinen kirjallisuus se bongarien kirjoittama lintupäiväkirja. Tästä näkökulmastakin TOTUUS tuntuu olevan vaikeasti tavoitettavissa. Olen katsellut huvikseni vain muutamia filosofisia teoksia nähdäkseni, minkälaisia havaintoja DD- linnusta on saatu. Hämmästyksekseni esim. Routledge History of Philosophy sarjassa ilmestynyt Philosophy of Science, Logic and Mathematics in the Twentieth Century, ed. Stuart Shanker, 2002, ei mainitse lainkaan Donald Davidsonia. Ei myöskään 1947 ilmestynyt Twentieth Century Philosophy, Living Schools of Thouht, Ed. Dagobert D. Runes, tunne Davidsonia. Katsoin myös Wolfgang Stegmüllerin 1979 ilmestynytttä Hauptströmungen der Gegenwartsphilosophie. Siitä löytyi bongaus Quine a käsittelevän kohdan erään sivun alaviitteestä, missä todetaan Davidsonin yhdessä Hintikan kanssa toimittaneen Quinen filosofiaa käsitelleen kirjan, ei siis mitään miehen henkilökohtaisesta ajattelusta. No löytyi sentään joku Davidsonin oikeasti bongannutkin; Niiniluodon ja Saarisen toimittamassa kirjassa Nykyajan Filosofia, WSOY 2002, on Davidsonin nimi mainittu peräti 7 sivulla, mutta miehen ajatuksia ei siteerata; kuuluu kuitenkin maineikkaisiin analyyttisiin filosofeihin Niiniluodon ja Saarisen yhteisesti kirjoittaman

18 18 johdantoartikkelin mukaan. Tietysti voidaan nyt sanoa, että ei tämä nyt todista mitään. Kuitenkin päätyisin jo tämän esimerkin valossa samantapaiseen käsitykseen kuin Mäntylä, että Luulon luotettavauus on tiukasti sidoksissa tietomäärään ja uskoon tietolähteen luotettavuudesta. Parhain terveisin Jyrki Tyrkkö Eero Byckling Hyvät luonnonfilosofit, Parhaat kiitokset Heikki Mäntylälle ja Jyrki Tyrkölle siitä, että ovat vaivautuneet kommentoimaan juttuani Kanavassa. Tässä muutama selventävä huomautus. Donald Davidsonia kiittävät lausunnot on otettu kirjallisuudesta vaikka Kanavan tapaan en antanut kirjallisuusviitteitä. Tosin hänestä on toisenlaisiakin käsityksiä, kuten Jyrki tuo esille. Syy miksi kirjoitin Kanavaan ei ollut niinkään jatkaa syksyn keskustelua kuin se, että Davidson näyttää tehneen samankaltaisia havaintoja ja vetäneen samansuuntaisia johtopäätöksiä kuin itse olen tehnyt. Koska pidän näitä paikkansapitävinä ja arvokkaina, halusin innostaa nuorta polvea tutustumaan hänen kirjoituksiinsa. Vastaukseni Heikille ja Jyrkille ilmenevät jo syksyn sähköpostikirjeenvaihdosta ja Davidson taas antaa omat vastauksensa kirjoituksissaan. Kuitenkin lyhyesti Heikille: Johtopäätökseni oli: Ainoa tapa selittää kuvausten samankaltaisuus on, että järvellä oli kyseinen lintu. Samaa mieltä näyttäisivät olevan myös harrastajat 1-4, sillä vaikka he ovat erimielisiä yksityiskohdista, he kukin ovat päätyneet käsitykseen että järvellä oli lintu ilman että ovat kommunikoineet keskenään. Jyrkille taas kommentti: Filosofian historiassa on tapahtunut, että uranuurtaja on tuntematon pitkään; esimerkiksi Frege oli unohduksissa vuosikymmeniä kunnes Bertrand Russell toi hänen ansionsa yleiseen tietoisuuteen. Yhteinen kantanne on: Luulon luotettavuus on tiukasti sidoksissa tietomäärään ja uskoon tietolähteen luotettavuudesta. Sanokaapa mitä muuta voi luulon luotettavuus olla kuin sitä miten lähellä väite on totuutta? En ole koskaan väittänyt, että ihminen on erehtymätön ja olen korostanut että vain matematiikassa on pysyviä ja täsmällisiä totuuksia. Empiiristen asioiden kohdalla, kuten filosofia, totuus on ideaali. Kuu ei ole täsmälleen pallo vaan siinä on vuoria ja laaksoja, mutta silti on hyödyllistä kutsua Kuuta palloksi. Samaten totuus on tavoite. Monissa asioissa voimme sanoa lauseita tosiksi ilman että vaivaudumme tekemään varauksia: Jyrki on LFS:n hallituksen jäsen, Heikki tekee kauniita videoita, Nyt on kesäkuu, Tulehduksia hoidetaan antibiooteilla, ja niin edelleen. Filosofisessa keskustelussa suhtautumisella totuuteen on kuitenkin merkitystä. Keskustelu voi olla mielipiteiden vaihtoa, ilman yhteistyötä kuten esimerkiksi runojen kirjoittaminen: yksi tekee yhden, joku toinen seuraavan. Toisaalta keskustelu voi olla pyrkimystä kohti totuutta: yksi esittää käsityksiään, toinen tuo esille ongelmia niissä ja täydentää lisähavainnoilla, ja niin edelleen. Pyrkimys on saada yhdessä selville miten asiat ovat. Kesäterveisin, Eero Byckling

19 Heikki Mäntylä Hyvät luonnonfilosofit, erityiisesti Eero Byckling, Tekee mieleni vielä hiukan jatkaa totuus- keskustelua vaikka pakostakin tässä alkaa tulla samojen argumenttien toistoa. Asia on kuitenkin siinä määrin sekä periaatteellinen että käytännöllinen ettei sitä malta vielä sivuun siirtää. Palaan aluksi lintujärven esimerkkiin. Eero Byckling sanoi alkuperäisenä johtopäätöksenä lintuhavainnosta: "Ainoa tapa selittää kuvausten samankaltaisuus on, että järvellä oli kyseinen lintu." (Alleviivaus minun) Viimeisimmässä kirjeessään Eero on kuitenkin hiukan muuttanut johtopäätöstään: "...he kukin ovat päätyneet käsitykseen, että järvellä oli lintu..", eli lieventänyt yhteistä havaintotulosta koskemaan vain "lintua" eikä "kyseistä" harvinaista lintua. Tämä on tärkeä ero. Tämän jälkimmäisen intersubjektiivisen totuuden totuusarvo on varmasti suurempi kuin kompromissi vipeltäjästä tai koheltajasta. Sekään ei kuitenkaan ole objektiivinen totuus. Mielestäni havainnon subjektiivisuutta ei voida poistaa millään konstilla. Havaitsija on subjekti, jonka havainto on subjektiivinen. Lisäämällä havaitsijoiden eli subjektien määrää, voidaan totuuden intersubjektiivista totuusarvoa nostaa lähes rajatta edellyttäen, että havainnot muistuttavat riittävästi toisiaan. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei suuri tai edes täydellinen (kaikki ovat samaa mieltä) intersubjektiivinen totuusarvo tee totuudesta objektiivista. Eikö sitten objektiivisia totuuksia ole olemassakaan? Niin sanottuja objektiivisia totuuksia voi mielestäni esiintyä vain ideoiden maailmassa. Eerokin toteaa: "Empiiristen asioiden kohdalla, kuten filosofia, totuus on ideaali. " (filosofian tilalle vaihtaisin mieluummin kyllä esim. fysiikan tai vaikkapa lääketieteen.) ja kysyy: "Sanokaapa mitä muuta voi "luulon luotettavuus" olla kuin sitä miten lähellä väite on totuutta?" Vastaan tähän: Luulon luotettavuus on kuvitelmamme siitä miten lähellä havaintomme ja kuvauksemme ovat luomaamme ideaalia. Luonnossahan ei ole totuus- käsitettä. Vasta ihmisen luoma ideamaailma luo tämänkin käsitteen. Asiantilat ovat sellaisia kuin ne ovat riippumatta havainnoistamme, mutta havaintomme ja ennen kaikkea subjektiiviset kuvauksemme asiantiloista tekevät totuuksista subjektiivisia. Erilaiset ilmiöiden kuvaukset voidaan asettaa jonkinlaiseen "arvojärjestykseen" niiden intersubjektiivisen totuudellisuuden mukaan. Niin sanotut tieteelliset totuudet asetetaan länsimaisessa arvomaailmassa varsin korkealle, eikä syyttä. Se ei kuitenkaan tee niistä objektiivisia. Olen Eeron kanssa ehdottomasti samaa mieltä, että "Monissa asioissa voimme sanoa lauseita tosiksi ilman että vaivaudumme tekemään varauksia." Tämä on tietysti järkevä ja sujuva tapa kommunikoida ja useimmiten jokainen ymmärtää sanomattakin, että kyseessä on vain subjektiivinen totuus, jonka totuusarvo voi lisäksi eri kuulijoille olla kovin erilainen. Varsin usein myös eri subjektien mieliin syntyneet käsitykset puheena olevan aiheen totuudesta voivat poikeata toisistaan ilman, että sitä edes välittömästi huomataan. Vasta, kun käsitykset "totuudesta" eroavat niin paljon toisistaan, että molemmat huomaavat sen, syntyy väittelyä tai syyttelyä väärinymmärryksestä, joka voi lopulta johtaa intersubjektiivisen totuuden syntymiseen.

20 20 Onko tämä inttämiseni subjektiivisesta/objektiivisesta totuudesta siis pelkästään kvasiteoreettista saivartelua, jolla ei ole mitään merkitystä tavallisessa elämässä. Mielestäni ei ainakaan täysin. Tiedemaailma markkinoi mielellään tieteellisiä totuuksia objektiivisina. Jää helposti huomaamatta, että ne kuitenkin ovat teorioista, malleista, tutkimustavasta, tutkimuslaitteistoista ja havaitsijoista riippuvia totuuksia. Tässä piilee vaara, joka pahimmillaan johtaa siihen, ettei muita totuuksia oteta edes kuuleviin korviin ja/tai ne leimataan huu- haaksi. Luulen, etten ole Eeron kanssa itse asiasta kovin paljon eri mieltä. Näyttää kuitenkin siltä, että "objektiivinen"- käsitteen merkityssisältö on meille erilainen, joten objektiivista totuutta tässäkään asiassa ei löytyne subjektiivisin näkemyksin ja perustein. Kesäterveisin Heikki Mäntylä Heikki Mäntylä Hyvät luonnonfilosofit, Pidin LFS:n kokouksessa torstaina esitelmän: Tieto, totuus, tiede. Oli ilahduttavaa, että sali oli tupaten täynnä kuulijoita. Lähetän ohessa esitykseni Word- tiedostona. Alkusyksyn terveisin Heikki Mäntylä Tieto, totuus, tiede (esitelmä Luonnonfilosofian Seurassa ) Arvoisat kuulijat. Seuraavat mielipiteet ja johtopäätökset ovat omiani. Vältän siteeraamasta auktoriteetteja - mahdollisuuksien mukaan. Oppineet ja hyvämuistiset kuulijani kuitenkin varmaan tunnistavat monet väitteeni ja omiksi kuvittelemat oivallukseni joidenkin ajattelijoiden, jopa vuosisatoja sitten, julkituomiksi ajatuksiksi. Ymmärrän toki itsekin, että useimmat asiat ovat jääneet mieleeni jostain lukemastani tai kuulemastani. Mieleni prosesseissa ne ovat kuitenkin kypsyneet vähitellen omiksi ajatuksikseni eli tiedoikseni. Sellaisina ne esitän ja mahdollisista väärinymmärryksistäni otan vastuun. Välittömästi mieleeni tulevat tunnetut ajattelijat koetan kuitenkin mainita heti asiayhteydessä. Lähde- ja referenssiluettelo siis puuttuu esitykseni lopusta, muttei sitä tarvitakaan koska tämä ei ole tieteellinen tutkielma. Kunnollisen esityksen täytyisi lähteä antiikin ajoista. Koska kuitenkin olemme vasta hiljattain julistaneet luoneemme tietoyhteiskunnan, lienee perusteltua koettaa oikaista ja katsoa

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho

Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki

Lisätiedot

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Antti-Juhani Kaijanaho 10. joulukuuta 2015 1 Diagonaalikieli Diagonaalikieli on D = { k {0, 1} k L(M k ) }. Lause 1. Päätösongelma Onko k {0, 1} sellaisen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

4 Matemaattinen induktio

4 Matemaattinen induktio 4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C. T-79.3001 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka 6.1 7.2) 27. 29.2.2008 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 6.1 a) A (B C) Poistetaan lauseesta ensin implikaatiot.

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN

FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen

Lisätiedot

Matemaatiikan tukikurssi

Matemaatiikan tukikurssi Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. Kombinatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia (RT (5 sivua Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. 1. Osoita, että vuoden

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej ) 6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot