Kuntien investoinnit ja velka mitä nyt?

Transkriptio

1 Kuntien investoinnit ja velka mitä nyt? Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous

2 Huomioita kunnan varallisuudesta ja velasta Tase-erät: osakkeet ja osuudet, maa-alueet, koneet ja kalusto Velan (15 mrd) vastapainona (per ) Aineelliset hyödykkeet 30,3 mrd Osakkeet ja osuudet 10,5 mrd Antolainat 5,1 mrd Rahavarat (ml. arvopaperisijoitukset) 4,4 mrd Aineettomat hyödykkeet 0,5 mrd Huom! Kiinteistöt» SOTEn vaikutukset? Vanhojen kiinteistöjen hyödyntäminen / purkaminen? Arvopaperisijoitukset Hyväksyttäviä? => miten täydentävät kunnan toimintaa, riskienhallinta kunnossa Kunnan brändi varallisuutta? Miten luodaan ja ylläpidetään sekä kytketään kokonaisuuteen? Kunnan tuki, esim. yritykseen? Mitä, miksi ja milloin? Vaikutus varallisuuteen ja brändiin? Valtiontukisäännökset, kuntalain säädökset Varallisuuden ja sijoitusten yhteys omistajapolitiikkaan? Peruste riittävän tuoton saaminen kunnan pääomasijoitukselle tai tehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen tuottamisedellytysten luominen Tehokas omistajapolitiikka: määritellään tavoitteet, mitä kukin omistus palvelee, kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka omistuksen arvo turvataan 2

3 Kuntalehti / Vaalan Määttä: Palvelutuotannosta poistettujen rakennusten purku saatava halvemmaksi Vaalan kj Tytti Määttä: kunnille annettava tyhjilleen jäävien koulujen ja muiden kiinteistöjen purkamiseen määräaika, jona purkamisten aiheuttamia poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä. Käytöstä poistetut rakennukset jäävät usein tyhjilleen, koska kunnilla ei ole mahdollisuutta rasittaa talouttaan niiden purkamisella eikä niihin ole järkevää tehdä remontteja. Esitys koskee erityisesti rakennuksia, joista on luovuttu home- ja kosteusvaurioiden takia. - Monilla näillä kiinteistöillä on ollut pitkät poistoajat, esimerkiksi kouluilla 40 vuotta. Määtän mukaan monet kunnat eivät pura rakennuksia, koska kustannuksia purkamisesta voi tulla jopa euroa, poistojen kanssa euroa. Määttä näkee epäkuranttien kiinteistöjen purkamisen kustannustehokkaana tapana tervehdyttää kuntien taloutta, jos poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo ei näe esityksellä toteutumismahdollisuuksia. - Rakennusten poistot perustuvat siihen, mikä on taseessa omaisuutta. Sama kuin pankkitilin saldo: jos tilillä on rahaa, se näkyy taseessa. Jos ei ole rahaa, se ei näy taseessa. Kuntajaoston suunnitelman mukaisia poistoja koskevassa yleisohjeessa on lisäksi määritelty, että tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuotena, jona hyödyke poistetaan käytöstä. Mikäli hyödykkeelle odotetaan tulevina vuosina olevan käyttöä kunnan palvelutuotannossa, voidaan hyödykkeestä tehdä toistaiseksi alkuperäisen poistosuunnitelman mukaiset poistot. Mikäli tällaisen hyödykkeen käyttö on lopetettu, eikä sille kolmen seuraavan vuoden aikana tule käyttöä, on jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistettava kokonaan kirjanpidosta. 3

4 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2010 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

5 Kuntatalousohjelma investointien ja velanhoidon näkökulmasta Velkaantumisesta (määrän, määrä/asukas, BKT-suhteen lisäksi) kattavampi käsitys» Velan merkittävyys sekä lainanhoitokyky => omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus Investointien ja omarahoitusosuuden kriittinen arviointi => väestökehitys ja palvelutarpeet» Yli asukkaan kuntien investointitaso kuntaryhmistä korkein, viime vuosina yli 700 /as» Pienimmissä erityisesti rakennusinvestoinnit suhteellisesti (euroa/as) muita kuntia voimakkaampia» Kosteus- ja homevaurioiden korjaustarpeet lisääntyneet, rahoitus vaarassa siirtyä kokonaan kunnille Kuntakonsernien investoinnit merkittävästi suuremmat kuin peruskuntien» V kuntalain taloussäännökset ulotetaan koko kuntakonserniin => vaikuttaa kuntatalouteen Korkoriski nyt pieni huoli, korkotaso kuitenkin joskus nousee => lainojen hoitokulut?» Merkittävämpi tekijä lyhennykset => nyt otetun velan takaisinmaksu osuu aikaan, jolloin ikääntymisen menot rasittavat kuntataloutta ja talouden kasvumahdollisuuksia nykyistä enemmän Kuntien kokonaislainamäärä: ongelmia kansainvälisten sitoumusten näkökulmasta» EMUn julkisen talouden 60 % velkaraja / BKT ei erottele lainanottoa käyttötarkoituksen mukaan» Kuntien kasvava velka osana julkisen velan kasvua voi olla ongelma markkina-arvioissa Kuntien investoinnit keskeisiä kunta-valtio - suhteessa ja julkisen talouden suunnitelmassa» Uudessakin ohjausjärjestelmässä kuntatoimijat tekevät investointipäätökset itse» Kuntalaki tai alijäämien kattamisvelvollisuus eivät puutu velkaantumiseen => suotavaa, että tiukempi käyttötalous ja tehostaminen antaisivat pelivaraa aiempaa suurempaan omarahoitusosuuteen» Korjausvelka korostaa investointien priorisointia: mikä järkevää tai pakollista, mikä oikea ajoitus, mitkä ovat tulevaisuuden käyttökustannukset ja miten laatu varmistetaan? 5

6 Omistus- ja rahoitusmalleista - kiinteistöt Taserahoitus Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta rakennuttaa ja ottaa velkaa Myös korjausvastuu, tilat jäävät kunnan omistukseen - vuokraa käyttäjähallintokunnalle Oma kiinteistöyhtiö toteuttaa Kiinteistöyhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa Tilat tilaajan omistukseen, vuokrataan toistaiseksi/määräajaksi, yhtiö ostaa kiinteistöpalvelut kunnalta/muualta Kiinteistöyhtiö, jossa kunnalla osaomistus Kunta tilaajana, vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella - pitää etsiä kumppanit Yhtiö omistaa ja rahoittaa hankkeet, tilaaja takaa, tilat jäävät yhtiön omistukseen, jollei muuta sovita Kiinteistön hoito ostetaan markkinoilta (kunta voi tarjota) - vastuu kiinteistöstä on yhtiöllä Tilat vuokraamalla Toteuttaja, joka omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä palvelutarpeita varten Sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla Kiinteistörahasto Kiinteistöjen luovutus suorana myyntinä tai apporttina (kunta saa vastikkeeksi rahasto-osuuksia ) Mahdollisuudet: Omistamiseen liittyvä vastuu ja kustannukset pois, rahasto kyennee nopeisiin kehittämishankkeisiin - kunnalla mahdollisuus tuottoon, ei veroseuraamuksia Oleellisimmat riskit: vierase pääoma, toimivuuden näkökulmasta rahaston keskittyminen rajoitettuun sektoriin Jokin laajempi malli? Kiinteistöjen salkutus perusteltua ratkaisusta riippumatta 6

7 Toteutusmalleja I Kiinteistöleasing Rahoitusleasingin alalaji => uudiskohde tai sale and lease-back Kohteita esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot Rahoittaja samanaikaisesti rahoittajana ja kohteen omistajana Kunta kilpailuttaa ja valitsee urakoitsijan ja vuokraa rahoittajalta kohteen sen valmistuttua leasing-sopimuksella Kunta, urakoitsija ja rahoittaja solmivat rakennuttamissopimuksen, jossa otetaan huomioon mm. rakennusaikaiseen rahoitukseen liittyvät tarpeet ja vastuut Kunnan pääomaa ei sitoudu omistamiseen => maksaa leasingvuokraa => vaikutusta tasepohjaisiin tunnuslukuihin Tyypillinen sopimuksen pituus 20 v, lopussa kunta voi lunastaa kohteen markkina-arvoa vastaavalla jäännösarvolla, jatkaa sopimuskautta tai osoittaa ostajan Elinkaarimalli Hankintatapa, jossa esim. urakoitsija kantaa rakennuksesta perinteistä pidemmän ja laajemman vastuun (ylläpito, huolto, korjaukset ym. sopimuskauden aikana)» Palvelumaksu, jota tilaaja maksaa hankkeen edetessä Elinkaarimalli voi» Olla pelkästään hankintapa (palvelusisältö)» Sisältää myös rahoituksen, jolloin arvokin suurempi, yleensä vähintään meur Kiinteistöleasing on pienempiin kohteisiin, mutta voi sisältyä myös elinkaarimalliin 7

8 Toteutusmalleja II ESCO (Energy Service Company) Voidaan parantaa kunnan rakennuskannan energiatehokkuutta tai tehdä muutoksia energian tuotantotapoihin rasittamatta kunnan taloutta => investoinnin toteutuskustannukset katetaan osittain/kokonaan energian tai kustannusten säästöillä Vaikuttavuusinvestoiminen Monissa länsimaissa julkisen sektorin taloudellinen kyky hoitaa velvoitteita entistä rajallisempaa => tarve malleille, joilla kanavoida yksityistä rahoitusta yhteiskunnan positiiviseen kehitykseen Mitattavia positiivisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja/tai ympäristövaikutuksia => tuotto, joka usein suoraan tai välillisesti kytköksissä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumiseen Mahdollisuus laajentaa ajattelutapoja muualle kuntaan, esim. homekoulujen korjaus vs. terveyssäästöt? Joukkorahoitus? Tapa kerätä rahoitusta yritysten toimintaan sekä henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille. Tyypillisesti kerätään internetissä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä Voidaan harjoittaa monessa eri muodossa, mm. laina- ja sijoitusmuotoisena. Suomen markkinoiden koko oli n. 18 meur 2013, markkinakasvu n %/vuosi. Arvioidaan olevan suurta potentiaalia sekä sijoituskohteena että rahoituskanavana 8

9 Vaihtoehtoisista malleista Tuotekehitys pääasiassa yrityslähtöistä Mahdollisuudet kunnille, tunnettuus ja soveltuvuus, osaaminen ja resurssit? Taserahoitus halvempaa kuin muut mallit Rahoittajan varainhankinta, muut toteutuksen ja käyttövaiheen kustannustekijät Julkisen ja yksityisen intressin yhteensovittaminen, tuotto- vs. kustannustavoitteet Avaavatko mallit mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot? Tärkeintä, että mahdollista vertailla samoja tekijöitä, kustannukset, toteutus, laatu Sopimustekniset ja vastuukysymykset? Rakentamis- ja palvelujaksot, mahdolliset (kiinteistö)juridiset kysymykset, kiinteistönhoidon vastuut Sopimussisältö - valmiiden pohjien soveltuvuus, kattavuus ja ulottuvuus? Riskienhallinta Sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet Vaikutukset tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin => elinkaarimalli vs. velka? Vaihtoehtoisia malleja käyttöön hallitusti, ilman kokonaiskustannusten nousua Varsin vähän kotimaisia kokemuksia => tulkinnan varaa, sopimusten variaatiot 9

10 Eri ratkaisut kunnan talousluvuissa Perinteinen laina vs. elinkaarimalli» Tuloslaskelmassa laina korkokuluina, poistot investointien kautta» Rahoituslaskelmassa laina lyhennyksinä, korkoina, lainanottona ja investointina» Elinkaarimallin kustannukset näkyvät tuloslaskelman palvelujen ostoissa, liitetiedoissa vastuissa => voidaanko verrata velkaan? Tuloslaskelma» Toiminta- ja vuosikate heikkenevät kun tulorahoitus heikkenee» Vuosikate/poistot ja vuosikate/asukas heikkenevät Rahoituslaskelma» Toiminnan ja investointien rahavirta, investointien tulorahoitus ja lainanhoitokate paranevat» Maksuvalmius? Tase: Lainakanta pienenee, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuus paranevat Mitä jatkossa?» Velkaisuuden käsite eri instrumenteissa? => Toistaiseksi liitetietojen vastuille ei ole tunnuslukua, lienee tulossa ja vahvempi rinnastus investointiin» Vertailtavuus? Konsernirakenne?» Tulkinnan varaa => sidosryhmien syvennettävä osaamistaan tulos- ja rahoituslaskelman sekä liitetietojen avaamisessa Jari Vaine

11 Kunnan talousluvut - kirjanpito- ja tilastokäytäntöjä Suomen kuntien kirjanpito ja kansantalouden tilinpito Kuntien kirjanpitojärjestelmä taseperusteinen investoinnit erotetaan käyttömenoista» Kuntien talouden tasapaino => tilikauden tulos, siirretään taseen yli/alijäämään» Kuntien kirjanpidon mukaan kuntatalous on ollut alijäämäinen vuoden 1997 kirjanpitouudistuksen jälkeen vuosina 1997, 2004 ja Kansantalouden tilinpidossa investoinnit käsitellään kuten käyttömenot => kuntatalous olisi rakenteellisesti ja jatkuvasti alijäämäinen» Julkisen talouden suunnitelma edellyttää tasapainoa, jota mitataan kansantalouden tilinpidon mukaan» Mikäli rahoitusasematavoite asetetaan puhtaasti kansantalouden tilinpidon käsitteillä, kuntatalous on tasapainossa vasta kun tulorahoitus riittää investointien rahoittamiseen Komission tavoite harmonisoida julkisen sektorin kirjanpitostandardeja (EPSAS ja ESA 2010)» Jos EU-sääntelyssä kuntatalouden ohjaus jatkossa perustuu yksittäiselle tilastotunnusluvulle => alijäämä mitä ilmeisimmin merkitsee investointien tulkintaa ensimmäisenä toteutumisvuotenaan velaksi» Myöskään etukäteissäästöjen käyttöä ei sallittaisi investointien rahoittamiseen» Mitä merkitsisi kuntien investointisuunnitelmille ja velkaantumiskehitykselle? 11

12 Euroopan Strategisten Investointien Rahasto (ESIR) Komission investointiohjelma 315 mrdeur mitä Suomelle ja kunnille? EIP:n yhteyteen 21 mrd euron rahasto => EU-budjetista 16 mrd euron takaukset, EIP:ltä 5 mrd euroa pääomaa => EIP voi lisätä rahoituskapasiteettiaan 60 mrd» Loppuosa tavoitellaan yksityisistä lähteistä, mutta lähtevätkö yksityiset mukaan? Suomella listaa investointikohteista, rahoitus ei lainkaan varmaa» Rahaston johto tekee päätökset itsenäisesti hankkeiden kannattavuuden perusteella» Jäsenmaiden kesken on jo alkanut köydenveto siitä, mihin rahat käytetään» Tarkoitus on tähdätä korkeamman riskin projekteihin (!), ei jäsenmaakiintiöitä Kuntien mallit ilmeisesti rajattu elinkaarimalleihin ja vastaaviin Julkisen sektorin vastuut näyttävät joka tapauksessa kasvavan Onko ohjelman rahoitukseen osallistuminen mukana EMU velassa? Suomi ei ainakaan toistaiseksi rahoittajana Jos EMU-velan lievempi tulkinta edellyttää investointiohjelmaa, joutuvatko muut perustellut investoinnit eriarvoiseen asemaan? Tilanne velkatulkinnasta toistaiseksi epäselvä Kuriositeettina Ruotsi Alkanut pohtia erillistä investointibudjettia, perusteluna mm. kilpailukyvyn lisääminen Suunnittelee tukevansa työllisyyttä 10 miljardilla kruunulla vuodessa Suomessa pidemmän kaavan kautta? 12

13 Korkoriskistä Vaihtuva (lyhyt) korko» Korkovirtariski = korkokustannukset/tuotot voivat vaihdella paljon» Lyhyet korot historiallisesti keskimäärin pitkiä korkoja alempana Kiinteä (pitkä) korko» Pieni korkovirtariski, mutta kustannukset/tuotot ennustettavissa» Pitkä korko keskimäärin lyhyttä korkeammalla. Saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa maksetaan korkeampaa tai saadaan alempaa korkoa kuin markkinakorko Valitako lyhyt vai pitkä korko? Erityisesti nyt?» Siirrytään pitkään kun lyhyet alkavat nousta => pitkät saattaneet aloittaa nousunsa» Rahoituksen tavoitteet ja saatavuus, tarjottujen korkojaksojen pituus Korot pitkään ennätyksellisen alhaiset, korkoriski oleellinen: Lyhyet EKPn rahapolitiikan mukaan Milloin nousevat? Kuinka paljon? Kuinka nopeasti? Pitkien korkojen kehitys ei heijasta talouden kehitysnäkymiä => ennustettavuus huono Korkoriskin seurantamittareita Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika = aika, jona korkomuutokset keskimäärin siirtyvät kustannuksiksi Mitä juuri meille vaikuttaa koron muutos yhdellä prosenttiyksiköllä Määritellään rakenne, jonka kanssa voimme elää hajauttaminen eri korkojaksoihin 13

14 Johdannaisten käytöstä ja suojaavuudesta Kuntakohtaisuus: suojattava kohde/riski ja mitä vaikutuksia tavoitellaan - ennakoitavuus» Suhtautuminen riskiin, riskinkantokyky sekä resurssit poikkeavat - yleiset suositukset rajallisia» Erot markkinanäkemyksessä => esim. vaihtuvakorkoinen laina kiinteäksi spekulointia? Jos johdannaissopimusten arvo ei ylitä suojauskohteen arvoa ja johdannaisen käytön on arvioitu olevan parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen, ei ole perusteita sanoa, etteikö kyseessä olisi suojaus Mahdollista suojautua myös ilman johdannaisia» Johdannaisilla riskit eivät saa lisääntyä => tämän kanssa voimme elää» Perusmuotoiset sopimukset yleensä riittävät kunnan riskin ja ennakoitavuuden hallintaan» Kiinteäkorkoinen laina vs johdannainen => johdannaisella (mahdollisesti) uusi vastapuoliriski!» Suojaavuuden/ei-suojaavuuden näkökulmasta ei voida edellyttää johdannaisen käytön aina toimivan markkinoihin nähden positiivisesti» Negatiivisten euriborien merkitys ja tulkinta johdannaisissa? Korkojohdannaisten erityismuotoja» Kaukana tulevaisuudessa alkavat koronvaihtosopimukset suojaavia vai ei?» Peruutettavat tai ehdolliset koronvaihtosopimukset => asiakas on jonkin sitoumuksen (option) myyjä => sitoumus voi aiheuttaa tulevaisuuteen ennakoimattomia riskejä» Erikoisempiin muuttujiin, esim. suhdanteisiin (inflaatio/deflaatio) sidotut sopimukset => historiatietoa ei välttämättä ole käytettävissä tueksi, jolloin vaikutuksia ei voi edes arvioida» Johdannaisessa suojaava osa, jonka kustannus saatu alas näkemyksellisellä (=lisäriskillinen!) osalla => pääoma saattaa olla moninkertainen suojausosaan nähden 14

15 Rahoituksen järjestämisestä ja ehdoista Rahoitusmarkkinoiden muutokset, sääntelyn kehittyminen ja lisääntyminen» Näkyvätkö lainaehdoissa edelleen? Kuntien yhtiöt:» Reaalivakuus vs. kunnan takaus» Mahdolliset kovenanttinäkökulmat? Vaikuttaako kuntakentän uudelleenorganisoituminen rahoittajien suhtautumiseen? Onko velkakirjoissa ehtoja, jotka kuntien kannalta voivat laueta odottamattomasti (jälleenrahoitus, korko, marginaali jne) Velkakirjaehdot vs. johdannaissopimusten ehdot» Negatiiviset euriborit käsitellään eri tavoin! Laina-aika vs. korkosidonta => ovatko korkosidonta ja rahoituksen hinnoittelu vertailukelpoisia tavoitellun laina-ajan kanssa? 15

16 Yhteenveto: näkökulmia velkaan EU:n ohjausta ei syytä ylitulkita tiukentamalla tarpeettomasti kuntien sääntelyä Suomen heikko talouskehitys» Mahdollinen luottoluokituksen lasku => rahoituksen saatavuus, hinta?» Parantaako vai heikentääkö velan käyttö taloustilannetta? Kuntatalouden rahoitusasemalle asetettava tasapainotavoite => riskit» Käsitteet, aikaväli, missä suhdanteissa? % tavoite heikossa talouskasvussa mahdoton» Investointien erilainen käsittely => Uhka pysähtyminen talouskehitys, korjausvelka? Velan tarkoitus kasvukunta vs. taantuva kunta» Velan määrän, korkokehityksen ja investoinnin taloudellisten perusteluiden arviointi» Kuka konsernissa velkaa ottaa?» Velan suhde siihen miten kehittää ja jakaa hyötyjä ja säästöjä kunnassa? => priorisointi, lisää keskustelua toimialojen välillä talous- ja rahoitusvaikutuksista? Minkälaisilla kunnilla/alueilla suurimmat paineet velkaantumisen riskien hallinnassa» Vaihtoehtoisia malleja käyttöön hallitusti, ilman kokonaiskustannusten nousua» Julkisen infran toimivuuden turvaamiseksi riittävät ja oikein ajoitetut peruskorjaus- ja uusinvestoinnit - Antaako ESIR mahdollisuuksia? Velkaantuneisuuden määrä erotettava velkaantuneisuuden laadusta» Etusijalle investoinnit, joilla potentiaalia lisätä kunnan tuloja, pienentää kustannuksia, parantaa tehokkuutta ja/tai kohentaa paikallista elinvoimaa Matala korkotaso houkuttelee lyhyen rahan ja koron käyttöön» Muistettava kuitenkin jälleenrahoitustarve sekä korkojaksojen saatavuus 16

17 Kiitos! Jari Vaine erityisasiantuntija, rahoitusala puh , Jari Vaine