Kuntien investoinnit ja velka mitä nyt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien investoinnit ja velka mitä nyt?"

Transkriptio

1 Kuntien investoinnit ja velka mitä nyt? Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous

2 Huomioita kunnan varallisuudesta ja velasta Tase-erät: osakkeet ja osuudet, maa-alueet, koneet ja kalusto Velan (15 mrd) vastapainona (per ) Aineelliset hyödykkeet 30,3 mrd Osakkeet ja osuudet 10,5 mrd Antolainat 5,1 mrd Rahavarat (ml. arvopaperisijoitukset) 4,4 mrd Aineettomat hyödykkeet 0,5 mrd Huom! Kiinteistöt» SOTEn vaikutukset? Vanhojen kiinteistöjen hyödyntäminen / purkaminen? Arvopaperisijoitukset Hyväksyttäviä? => miten täydentävät kunnan toimintaa, riskienhallinta kunnossa Kunnan brändi varallisuutta? Miten luodaan ja ylläpidetään sekä kytketään kokonaisuuteen? Kunnan tuki, esim. yritykseen? Mitä, miksi ja milloin? Vaikutus varallisuuteen ja brändiin? Valtiontukisäännökset, kuntalain säädökset Varallisuuden ja sijoitusten yhteys omistajapolitiikkaan? Peruste riittävän tuoton saaminen kunnan pääomasijoitukselle tai tehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen tuottamisedellytysten luominen Tehokas omistajapolitiikka: määritellään tavoitteet, mitä kukin omistus palvelee, kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka omistuksen arvo turvataan 2

3 Kuntalehti / Vaalan Määttä: Palvelutuotannosta poistettujen rakennusten purku saatava halvemmaksi Vaalan kj Tytti Määttä: kunnille annettava tyhjilleen jäävien koulujen ja muiden kiinteistöjen purkamiseen määräaika, jona purkamisten aiheuttamia poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä. Käytöstä poistetut rakennukset jäävät usein tyhjilleen, koska kunnilla ei ole mahdollisuutta rasittaa talouttaan niiden purkamisella eikä niihin ole järkevää tehdä remontteja. Esitys koskee erityisesti rakennuksia, joista on luovuttu home- ja kosteusvaurioiden takia. - Monilla näillä kiinteistöillä on ollut pitkät poistoajat, esimerkiksi kouluilla 40 vuotta. Määtän mukaan monet kunnat eivät pura rakennuksia, koska kustannuksia purkamisesta voi tulla jopa euroa, poistojen kanssa euroa. Määttä näkee epäkuranttien kiinteistöjen purkamisen kustannustehokkaana tapana tervehdyttää kuntien taloutta, jos poistoja ei tarvitsisi huomioida tilinpäätöksessä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo ei näe esityksellä toteutumismahdollisuuksia. - Rakennusten poistot perustuvat siihen, mikä on taseessa omaisuutta. Sama kuin pankkitilin saldo: jos tilillä on rahaa, se näkyy taseessa. Jos ei ole rahaa, se ei näy taseessa. Kuntajaoston suunnitelman mukaisia poistoja koskevassa yleisohjeessa on lisäksi määritelty, että tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuotena, jona hyödyke poistetaan käytöstä. Mikäli hyödykkeelle odotetaan tulevina vuosina olevan käyttöä kunnan palvelutuotannossa, voidaan hyödykkeestä tehdä toistaiseksi alkuperäisen poistosuunnitelman mukaiset poistot. Mikäli tällaisen hyödykkeen käyttö on lopetettu, eikä sille kolmen seuraavan vuoden aikana tule käyttöä, on jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistettava kokonaan kirjanpidosta. 3

4 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2010 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

5 Kuntatalousohjelma investointien ja velanhoidon näkökulmasta Velkaantumisesta (määrän, määrä/asukas, BKT-suhteen lisäksi) kattavampi käsitys» Velan merkittävyys sekä lainanhoitokyky => omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus Investointien ja omarahoitusosuuden kriittinen arviointi => väestökehitys ja palvelutarpeet» Yli asukkaan kuntien investointitaso kuntaryhmistä korkein, viime vuosina yli 700 /as» Pienimmissä erityisesti rakennusinvestoinnit suhteellisesti (euroa/as) muita kuntia voimakkaampia» Kosteus- ja homevaurioiden korjaustarpeet lisääntyneet, rahoitus vaarassa siirtyä kokonaan kunnille Kuntakonsernien investoinnit merkittävästi suuremmat kuin peruskuntien» V kuntalain taloussäännökset ulotetaan koko kuntakonserniin => vaikuttaa kuntatalouteen Korkoriski nyt pieni huoli, korkotaso kuitenkin joskus nousee => lainojen hoitokulut?» Merkittävämpi tekijä lyhennykset => nyt otetun velan takaisinmaksu osuu aikaan, jolloin ikääntymisen menot rasittavat kuntataloutta ja talouden kasvumahdollisuuksia nykyistä enemmän Kuntien kokonaislainamäärä: ongelmia kansainvälisten sitoumusten näkökulmasta» EMUn julkisen talouden 60 % velkaraja / BKT ei erottele lainanottoa käyttötarkoituksen mukaan» Kuntien kasvava velka osana julkisen velan kasvua voi olla ongelma markkina-arvioissa Kuntien investoinnit keskeisiä kunta-valtio - suhteessa ja julkisen talouden suunnitelmassa» Uudessakin ohjausjärjestelmässä kuntatoimijat tekevät investointipäätökset itse» Kuntalaki tai alijäämien kattamisvelvollisuus eivät puutu velkaantumiseen => suotavaa, että tiukempi käyttötalous ja tehostaminen antaisivat pelivaraa aiempaa suurempaan omarahoitusosuuteen» Korjausvelka korostaa investointien priorisointia: mikä järkevää tai pakollista, mikä oikea ajoitus, mitkä ovat tulevaisuuden käyttökustannukset ja miten laatu varmistetaan? 5

6 Omistus- ja rahoitusmalleista - kiinteistöt Taserahoitus Perinteinen, tuttu ja nopea tapa - kunta rakennuttaa ja ottaa velkaa Myös korjausvastuu, tilat jäävät kunnan omistukseen - vuokraa käyttäjähallintokunnalle Oma kiinteistöyhtiö toteuttaa Kiinteistöyhtiö rahoittaa velalla ja kunta takaa lainan - näkyy konsernitaseessa Tilat tilaajan omistukseen, vuokrataan toistaiseksi/määräajaksi, yhtiö ostaa kiinteistöpalvelut kunnalta/muualta Kiinteistöyhtiö, jossa kunnalla osaomistus Kunta tilaajana, vuokraa tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella - pitää etsiä kumppanit Yhtiö omistaa ja rahoittaa hankkeet, tilaaja takaa, tilat jäävät yhtiön omistukseen, jollei muuta sovita Kiinteistön hoito ostetaan markkinoilta (kunta voi tarjota) - vastuu kiinteistöstä on yhtiöllä Tilat vuokraamalla Toteuttaja, joka omistaa, hallitsee ja kehittää kiinteistöjä palvelutarpeita varten Sijoittaja rahoittaa ja rakennuttaa, kunta vuokralainen, vastuu kiinteistöistä omistajalla Kiinteistörahasto Kiinteistöjen luovutus suorana myyntinä tai apporttina (kunta saa vastikkeeksi rahasto-osuuksia ) Mahdollisuudet: Omistamiseen liittyvä vastuu ja kustannukset pois, rahasto kyennee nopeisiin kehittämishankkeisiin - kunnalla mahdollisuus tuottoon, ei veroseuraamuksia Oleellisimmat riskit: vierase pääoma, toimivuuden näkökulmasta rahaston keskittyminen rajoitettuun sektoriin Jokin laajempi malli? Kiinteistöjen salkutus perusteltua ratkaisusta riippumatta 6

7 Toteutusmalleja I Kiinteistöleasing Rahoitusleasingin alalaji => uudiskohde tai sale and lease-back Kohteita esim. koulut, päiväkodit ja monitoimitalot Rahoittaja samanaikaisesti rahoittajana ja kohteen omistajana Kunta kilpailuttaa ja valitsee urakoitsijan ja vuokraa rahoittajalta kohteen sen valmistuttua leasing-sopimuksella Kunta, urakoitsija ja rahoittaja solmivat rakennuttamissopimuksen, jossa otetaan huomioon mm. rakennusaikaiseen rahoitukseen liittyvät tarpeet ja vastuut Kunnan pääomaa ei sitoudu omistamiseen => maksaa leasingvuokraa => vaikutusta tasepohjaisiin tunnuslukuihin Tyypillinen sopimuksen pituus 20 v, lopussa kunta voi lunastaa kohteen markkina-arvoa vastaavalla jäännösarvolla, jatkaa sopimuskautta tai osoittaa ostajan Elinkaarimalli Hankintatapa, jossa esim. urakoitsija kantaa rakennuksesta perinteistä pidemmän ja laajemman vastuun (ylläpito, huolto, korjaukset ym. sopimuskauden aikana)» Palvelumaksu, jota tilaaja maksaa hankkeen edetessä Elinkaarimalli voi» Olla pelkästään hankintapa (palvelusisältö)» Sisältää myös rahoituksen, jolloin arvokin suurempi, yleensä vähintään meur Kiinteistöleasing on pienempiin kohteisiin, mutta voi sisältyä myös elinkaarimalliin 7

8 Toteutusmalleja II ESCO (Energy Service Company) Voidaan parantaa kunnan rakennuskannan energiatehokkuutta tai tehdä muutoksia energian tuotantotapoihin rasittamatta kunnan taloutta => investoinnin toteutuskustannukset katetaan osittain/kokonaan energian tai kustannusten säästöillä Vaikuttavuusinvestoiminen Monissa länsimaissa julkisen sektorin taloudellinen kyky hoitaa velvoitteita entistä rajallisempaa => tarve malleille, joilla kanavoida yksityistä rahoitusta yhteiskunnan positiiviseen kehitykseen Mitattavia positiivisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja/tai ympäristövaikutuksia => tuotto, joka usein suoraan tai välillisesti kytköksissä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumiseen Mahdollisuus laajentaa ajattelutapoja muualle kuntaan, esim. homekoulujen korjaus vs. terveyssäästöt? Joukkorahoitus? Tapa kerätä rahoitusta yritysten toimintaan sekä henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille. Tyypillisesti kerätään internetissä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä Voidaan harjoittaa monessa eri muodossa, mm. laina- ja sijoitusmuotoisena. Suomen markkinoiden koko oli n. 18 meur 2013, markkinakasvu n %/vuosi. Arvioidaan olevan suurta potentiaalia sekä sijoituskohteena että rahoituskanavana 8

9 Vaihtoehtoisista malleista Tuotekehitys pääasiassa yrityslähtöistä Mahdollisuudet kunnille, tunnettuus ja soveltuvuus, osaaminen ja resurssit? Taserahoitus halvempaa kuin muut mallit Rahoittajan varainhankinta, muut toteutuksen ja käyttövaiheen kustannustekijät Julkisen ja yksityisen intressin yhteensovittaminen, tuotto- vs. kustannustavoitteet Avaavatko mallit mahdollisuuksia esim. paikallisen elinkeinoelämän kanssa -> verotulot? Tärkeintä, että mahdollista vertailla samoja tekijöitä, kustannukset, toteutus, laatu Sopimustekniset ja vastuukysymykset? Rakentamis- ja palvelujaksot, mahdolliset (kiinteistö)juridiset kysymykset, kiinteistönhoidon vastuut Sopimussisältö - valmiiden pohjien soveltuvuus, kattavuus ja ulottuvuus? Riskienhallinta Sisäisen valvonnan periaatteet ja käytännöt, kuntakonsernin tarpeet Vaikutukset tunnuslukuihin ja kriisikuntakriteereihin => elinkaarimalli vs. velka? Vaihtoehtoisia malleja käyttöön hallitusti, ilman kokonaiskustannusten nousua Varsin vähän kotimaisia kokemuksia => tulkinnan varaa, sopimusten variaatiot 9

10 Eri ratkaisut kunnan talousluvuissa Perinteinen laina vs. elinkaarimalli» Tuloslaskelmassa laina korkokuluina, poistot investointien kautta» Rahoituslaskelmassa laina lyhennyksinä, korkoina, lainanottona ja investointina» Elinkaarimallin kustannukset näkyvät tuloslaskelman palvelujen ostoissa, liitetiedoissa vastuissa => voidaanko verrata velkaan? Tuloslaskelma» Toiminta- ja vuosikate heikkenevät kun tulorahoitus heikkenee» Vuosikate/poistot ja vuosikate/asukas heikkenevät Rahoituslaskelma» Toiminnan ja investointien rahavirta, investointien tulorahoitus ja lainanhoitokate paranevat» Maksuvalmius? Tase: Lainakanta pienenee, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuus paranevat Mitä jatkossa?» Velkaisuuden käsite eri instrumenteissa? => Toistaiseksi liitetietojen vastuille ei ole tunnuslukua, lienee tulossa ja vahvempi rinnastus investointiin» Vertailtavuus? Konsernirakenne?» Tulkinnan varaa => sidosryhmien syvennettävä osaamistaan tulos- ja rahoituslaskelman sekä liitetietojen avaamisessa Jari Vaine

11 Kunnan talousluvut - kirjanpito- ja tilastokäytäntöjä Suomen kuntien kirjanpito ja kansantalouden tilinpito Kuntien kirjanpitojärjestelmä taseperusteinen investoinnit erotetaan käyttömenoista» Kuntien talouden tasapaino => tilikauden tulos, siirretään taseen yli/alijäämään» Kuntien kirjanpidon mukaan kuntatalous on ollut alijäämäinen vuoden 1997 kirjanpitouudistuksen jälkeen vuosina 1997, 2004 ja Kansantalouden tilinpidossa investoinnit käsitellään kuten käyttömenot => kuntatalous olisi rakenteellisesti ja jatkuvasti alijäämäinen» Julkisen talouden suunnitelma edellyttää tasapainoa, jota mitataan kansantalouden tilinpidon mukaan» Mikäli rahoitusasematavoite asetetaan puhtaasti kansantalouden tilinpidon käsitteillä, kuntatalous on tasapainossa vasta kun tulorahoitus riittää investointien rahoittamiseen Komission tavoite harmonisoida julkisen sektorin kirjanpitostandardeja (EPSAS ja ESA 2010)» Jos EU-sääntelyssä kuntatalouden ohjaus jatkossa perustuu yksittäiselle tilastotunnusluvulle => alijäämä mitä ilmeisimmin merkitsee investointien tulkintaa ensimmäisenä toteutumisvuotenaan velaksi» Myöskään etukäteissäästöjen käyttöä ei sallittaisi investointien rahoittamiseen» Mitä merkitsisi kuntien investointisuunnitelmille ja velkaantumiskehitykselle? 11

12 Euroopan Strategisten Investointien Rahasto (ESIR) Komission investointiohjelma 315 mrdeur mitä Suomelle ja kunnille? EIP:n yhteyteen 21 mrd euron rahasto => EU-budjetista 16 mrd euron takaukset, EIP:ltä 5 mrd euroa pääomaa => EIP voi lisätä rahoituskapasiteettiaan 60 mrd» Loppuosa tavoitellaan yksityisistä lähteistä, mutta lähtevätkö yksityiset mukaan? Suomella listaa investointikohteista, rahoitus ei lainkaan varmaa» Rahaston johto tekee päätökset itsenäisesti hankkeiden kannattavuuden perusteella» Jäsenmaiden kesken on jo alkanut köydenveto siitä, mihin rahat käytetään» Tarkoitus on tähdätä korkeamman riskin projekteihin (!), ei jäsenmaakiintiöitä Kuntien mallit ilmeisesti rajattu elinkaarimalleihin ja vastaaviin Julkisen sektorin vastuut näyttävät joka tapauksessa kasvavan Onko ohjelman rahoitukseen osallistuminen mukana EMU velassa? Suomi ei ainakaan toistaiseksi rahoittajana Jos EMU-velan lievempi tulkinta edellyttää investointiohjelmaa, joutuvatko muut perustellut investoinnit eriarvoiseen asemaan? Tilanne velkatulkinnasta toistaiseksi epäselvä Kuriositeettina Ruotsi Alkanut pohtia erillistä investointibudjettia, perusteluna mm. kilpailukyvyn lisääminen Suunnittelee tukevansa työllisyyttä 10 miljardilla kruunulla vuodessa Suomessa pidemmän kaavan kautta? 12

13 Korkoriskistä Vaihtuva (lyhyt) korko» Korkovirtariski = korkokustannukset/tuotot voivat vaihdella paljon» Lyhyet korot historiallisesti keskimäärin pitkiä korkoja alempana Kiinteä (pitkä) korko» Pieni korkovirtariski, mutta kustannukset/tuotot ennustettavissa» Pitkä korko keskimäärin lyhyttä korkeammalla. Saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa maksetaan korkeampaa tai saadaan alempaa korkoa kuin markkinakorko Valitako lyhyt vai pitkä korko? Erityisesti nyt?» Siirrytään pitkään kun lyhyet alkavat nousta => pitkät saattaneet aloittaa nousunsa» Rahoituksen tavoitteet ja saatavuus, tarjottujen korkojaksojen pituus Korot pitkään ennätyksellisen alhaiset, korkoriski oleellinen: Lyhyet EKPn rahapolitiikan mukaan Milloin nousevat? Kuinka paljon? Kuinka nopeasti? Pitkien korkojen kehitys ei heijasta talouden kehitysnäkymiä => ennustettavuus huono Korkoriskin seurantamittareita Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika = aika, jona korkomuutokset keskimäärin siirtyvät kustannuksiksi Mitä juuri meille vaikuttaa koron muutos yhdellä prosenttiyksiköllä Määritellään rakenne, jonka kanssa voimme elää hajauttaminen eri korkojaksoihin 13

14 Johdannaisten käytöstä ja suojaavuudesta Kuntakohtaisuus: suojattava kohde/riski ja mitä vaikutuksia tavoitellaan - ennakoitavuus» Suhtautuminen riskiin, riskinkantokyky sekä resurssit poikkeavat - yleiset suositukset rajallisia» Erot markkinanäkemyksessä => esim. vaihtuvakorkoinen laina kiinteäksi spekulointia? Jos johdannaissopimusten arvo ei ylitä suojauskohteen arvoa ja johdannaisen käytön on arvioitu olevan parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen, ei ole perusteita sanoa, etteikö kyseessä olisi suojaus Mahdollista suojautua myös ilman johdannaisia» Johdannaisilla riskit eivät saa lisääntyä => tämän kanssa voimme elää» Perusmuotoiset sopimukset yleensä riittävät kunnan riskin ja ennakoitavuuden hallintaan» Kiinteäkorkoinen laina vs johdannainen => johdannaisella (mahdollisesti) uusi vastapuoliriski!» Suojaavuuden/ei-suojaavuuden näkökulmasta ei voida edellyttää johdannaisen käytön aina toimivan markkinoihin nähden positiivisesti» Negatiivisten euriborien merkitys ja tulkinta johdannaisissa? Korkojohdannaisten erityismuotoja» Kaukana tulevaisuudessa alkavat koronvaihtosopimukset suojaavia vai ei?» Peruutettavat tai ehdolliset koronvaihtosopimukset => asiakas on jonkin sitoumuksen (option) myyjä => sitoumus voi aiheuttaa tulevaisuuteen ennakoimattomia riskejä» Erikoisempiin muuttujiin, esim. suhdanteisiin (inflaatio/deflaatio) sidotut sopimukset => historiatietoa ei välttämättä ole käytettävissä tueksi, jolloin vaikutuksia ei voi edes arvioida» Johdannaisessa suojaava osa, jonka kustannus saatu alas näkemyksellisellä (=lisäriskillinen!) osalla => pääoma saattaa olla moninkertainen suojausosaan nähden 14

15 Rahoituksen järjestämisestä ja ehdoista Rahoitusmarkkinoiden muutokset, sääntelyn kehittyminen ja lisääntyminen» Näkyvätkö lainaehdoissa edelleen? Kuntien yhtiöt:» Reaalivakuus vs. kunnan takaus» Mahdolliset kovenanttinäkökulmat? Vaikuttaako kuntakentän uudelleenorganisoituminen rahoittajien suhtautumiseen? Onko velkakirjoissa ehtoja, jotka kuntien kannalta voivat laueta odottamattomasti (jälleenrahoitus, korko, marginaali jne) Velkakirjaehdot vs. johdannaissopimusten ehdot» Negatiiviset euriborit käsitellään eri tavoin! Laina-aika vs. korkosidonta => ovatko korkosidonta ja rahoituksen hinnoittelu vertailukelpoisia tavoitellun laina-ajan kanssa? 15

16 Yhteenveto: näkökulmia velkaan EU:n ohjausta ei syytä ylitulkita tiukentamalla tarpeettomasti kuntien sääntelyä Suomen heikko talouskehitys» Mahdollinen luottoluokituksen lasku => rahoituksen saatavuus, hinta?» Parantaako vai heikentääkö velan käyttö taloustilannetta? Kuntatalouden rahoitusasemalle asetettava tasapainotavoite => riskit» Käsitteet, aikaväli, missä suhdanteissa? % tavoite heikossa talouskasvussa mahdoton» Investointien erilainen käsittely => Uhka pysähtyminen talouskehitys, korjausvelka? Velan tarkoitus kasvukunta vs. taantuva kunta» Velan määrän, korkokehityksen ja investoinnin taloudellisten perusteluiden arviointi» Kuka konsernissa velkaa ottaa?» Velan suhde siihen miten kehittää ja jakaa hyötyjä ja säästöjä kunnassa? => priorisointi, lisää keskustelua toimialojen välillä talous- ja rahoitusvaikutuksista? Minkälaisilla kunnilla/alueilla suurimmat paineet velkaantumisen riskien hallinnassa» Vaihtoehtoisia malleja käyttöön hallitusti, ilman kokonaiskustannusten nousua» Julkisen infran toimivuuden turvaamiseksi riittävät ja oikein ajoitetut peruskorjaus- ja uusinvestoinnit - Antaako ESIR mahdollisuuksia? Velkaantuneisuuden määrä erotettava velkaantuneisuuden laadusta» Etusijalle investoinnit, joilla potentiaalia lisätä kunnan tuloja, pienentää kustannuksia, parantaa tehokkuutta ja/tai kohentaa paikallista elinvoimaa Matala korkotaso houkuttelee lyhyen rahan ja koron käyttöön» Muistettava kuitenkin jälleenrahoitustarve sekä korkojaksojen saatavuus 16

17 Kiitos! Jari Vaine erityisasiantuntija, rahoitusala puh , Jari Vaine

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta

Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntien investoinnit ja velka Mahdollisuudet, uhat ja riskienhallinta elinvoiman näkökulmasta Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Rahoitusmarkkinat muutoksessa Talouden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot

OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO. Rahoitusvaihtoehdot OPPIMISYMPÄRISTÖRATKAISU JA LAKEUS-TALO Rahoitusvaihtoehdot Koulujen rahoitus 2 Vaihtoehdot Rakentaminen omaan taseeseen Kiintiestöleasing Elinkaarimalli lisäksi palvelut 3 Rakentaminen omaan taseeseen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen 1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi

KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi Kaupunginhallitus 68 09.03.2015 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 ELINKAARIHANKKEEN RAHOITUSMALLIN VALINTA 22/58/2011 KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 31.8.2015 oli 61,3 M (62,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto 3,9 v. (4,0 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 2.10.2015 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Katsauskauden liikevaihto 10,1 M ylitti (+ 7,8 %) edellisvuoden liikevaihdon (9,4

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen

Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetro Oy Y-Tunnus 2124310-8 Toimitusjohtaja Matti Kokkinen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko Hallituksen varapuheenjohtaja Tuula Saxholm Jyrki Kasvi Kimmo Oila Pekka Sirviö Reijo Tuori Pekka Vaara

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.).

Vuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.). JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 15.6.2016 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2016 Katsauskauden liikevaihto 5,35 M oli 8,0 % suurempi kuin v. 2015 vastaavan ajanjakson

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Hyvä velka, paha velka?

Hyvä velka, paha velka? Hyvä velka, paha velka? Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Jari Vaine, erityisasiantuntija, rahoitusala Kuntaliitto, kuntatalous Rahoitusmarkkinat Rahoitus ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille - kansantaloudessa

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11.

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11. SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Seurantaryhmä 4.11.2014 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolaki

Lisätiedot

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Ohjausryhmä 28.10.2014

SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp. Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Ohjausryhmä 28.10.2014 SOTE-uudistus, Keski- Suomen kunnat ja KSShp Tarkastuspäällikkö Pekka Pirinen Keski-Suomen Sote 2020 hanke Ohjausryhmä 28.10.2014 Sote-uudistuksen keskeinen aikataulu ja sisältö talouden kannalta Voimaanpanolaki

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 4 TULOSLASKELMA 5 TASE 6 RAHOITUSLASKELMA 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 8 KÄYTÖSSÄ

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot