SIVISTYSOSASTO. Päämäärä 2014 VARHAISKASVATUSPALVELUT 2014

Transkriptio

1 Sivistysosaston

2 SIVISTYSOSASTO Sivistysosasto antaa hyvät lähtökohdat yksilön kasvuun ja itsensä kehittämiseen sekä valmiudet menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Sivistysosasto luo edellytyksiä kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille tarjoamalla laadukkaita kasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Sivistysosaston tulosalueeseen kuuluvat sivistysosaston hallinto, varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aikapalvelut. Päämäärä 2014 Sivistysosasto järjestää kuntalaisille laadukkaita, innovatiivisia ja tarpeiden mukaisia palveluja varhaiskasvatukseen, koulutukseen, kirjasto-, kulttuuri ja vapaa-aikatoimeen. Palvelutarjonta on monipuolista ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa seudun, lähikuntien sekä kolmannen sektorin kanssa on aktiivista. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta. Toimintaympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. Henkilöstön ammattitaito on ajantasaista ja sitä tuetaan täydennyskoulutuksella. Painopisteenä toiminnan suunnittelussa ovat hyvinvointikertomuksen nostot: osallisuus, kansalaisen omavastuu sekä rakenteista toimintaan. Päämäärään pyritään LNPO 2025 ohjelman linjauksilla mm. huolen puheeksi ottamisen mallin jalkauttamisesta niin sivistysosaston kuin sosiaali- ja terveysosaston toiminnassa. Sivistysosaston ja koko kunnan tulevien vuosien suuri ponnistus on kirkonkylän uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin suunnittelu ja toteutus syksyyn 2017 mennessä. Kunnanhallitus nimesi tulevan koulurakennuksen Rantaroustin kouluksi. Kaavamuutos on hyväksytty valtuustossa Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa sekä tehnyt tutustumisvierailuja lähikohteisiin. Virkamiesten toimesta on käyty markkinavuoropuhelu kolmen toimijan kanssa kesällä Kilpailutusasiakirjoja on valmisteltu. Kumppanuutta haetaan TEKESin hankkeena Tulevaisuuden koulu / innovatiivisilla hankkeilla kehittäminen. Rantaroustin halli on hyväksytty liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan vuosille VARHAISKASVATUSPALVELUT 2014 Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalveluissa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien tarve saada lapselle päivähoitopaikka. Varhaiskasvatuspalvelut eri muotoineen ovat laaja kodin ulkopuolinen varhaiskasvatuksen toteuttaja. Ne muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta, esiopetuksesta ja muusta toiminnasta kuten avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Tyrnävän kunta järjestää varhaiskasvatusta päiväkotihoitona, perhepäivähoitona tai avoimena varhaiskasvatustoimintana. Päivähoitoa järjestetään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti eripituisena (osa- tai kokopäiväisenä tai osa-aikaisena pv /kk) ja päivän eri aikoihin (vuoropäivähoito) sijoittuvana toimintana. Kunnan varhaiskasvatuspalveluihin kuuluu myös avoin varhaiskasvatustoiminta ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut. Kunta tukee yksityistä päiväkoti- ja perhepäivähoitoa

3 myöntämällä yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Tyrnävän kunnan varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatustoiminnan tavoitteena on tukea lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lasta tuetaan toimimaan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden olennaiset muutokset Varhaiskasvatuksen yksiköt ovat kokonaisuutena pysyneet järjestämään toiminnan TA2014 määrärahojen puitteissa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä määrärahat ovat ylittyneet ajalla , mutta kotihoidon tukea on kulunut arvioitua vähemmän. Päivähoidon maksutuotot perhepäivähoidossa ovat jääneet arvioitua alhaisemmiksi. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT MITTARIT TAVOITE 2014 TOTEUMA 2014 Kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat laadukkaita ja niitä on riittävästi. Ne tuotetaan kunnan omana tuotantona ja kunnan tukemana yksityisten palveluntuottajien toimesta Varhaiskasvatuspalvelut (osaja kokopäivähoito, vuorohoito, erityispäivähoito, esiopetus) tukevat lasten kasvua, kehitystä ja oppimista Tarvittava tuki erityistä tukea tarvitseville lapsille Päiväkotitilojen ja ympäristöjen kunnosta ja ylläpidosta huolehtiminen Henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvä. Ammatillisten tietojen ja taitojen suunnitelmallinen kehittäminen ja ylläpito. Työhyvinvoinnin tukeminen Sähköiset palvelut toimivat Tutkimustiedon hyödyntäminen varhaiskasvatustyössä (LPNO, sähköinen hyvinvointikertomus) Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatussuunnitelmi en (kunnan, yksikön ja lapsen) ja esiopetussuunnitelmien tavoitteiden toteutuminen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyöhön osallistumisen seuranta (osallistumis % vasukeskusteluihin ja vanhempainiltoihin) Hakijat, sijoitukset, täyttö%, asetuksen mukainen koulutettu henkilöstö Lasten tuentarve (määrä ja laatu) Lasten ja työntekijöiden sairastavuuden ja niiden syiden seuranta Koulutuskortit, sairaspäivät, kehityskeskustelut Lapsiperhe indikaattorit Päivähoitopaikkojen riittävyys päivähoitoon liittyvien lakien ja asetusten mukaan (70% kunnan omaa tuotantoa/ 30% yksityisten palveluntuottajien tuotantoa) Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat työvälineinä Tiimityön toteutuminen tiimisopimusten pohjalta Päivähoitopalvelujen monipuolistaminen (*hoitotakuu käyttöön päiväkodeissa , avoimet varhaiskasvatuspalvelut) Erityislastentarhanopettaja päiväkotiryhmään Tilojen käytettävyyden parantaminen (pk Jokisillan uudet tilat) Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien 2-3 pv /vuosi suunnittelu ja järjestäminen kunnan koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle, virkistyspäivä Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Varhaiskasvatuspalvelujen sähköisiä palveluja kehitetään. Yksityisen päiväkotihoidon tukien maksaminen (sähköisen) palvelusetelin muodossa alkaen Päivähoitopaikat on saatu järjestettyä lain määräämässä ajassa, vuoden loppupuolella päivähoidon kysyntä on kasvanut. Varhaiskasvatussuunnitelmat (lapsen/ yksikön) ovat suunnittelun, toiminnan toteuttamisen ja arvioinnin lähtökohtina. Henkilöstö on tehnyt oman ryhmän tiimisopimuksen. Lapset puheeksi - menetelmä on osittain otettu käyttöön ja lisää henkilökuntaa koulutetaan LP-menetelmän käyttäjiksi. Avoin varhaiskasvatustoiminta käynnistyi Varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ei saatu palkattua alkaen. Toimi laitetaan uudelleen hakuun keväällä Henkilöstölle on järjestetty ensiapukoulutusta keväällä 2014, syksyllä koko varhaiskasvatuksen koulutuspäivän aiheena oli Virtaa asiakaspalveluun - asiakkaan kohtaaminen ja lastensuojelu. Lapset puheeksi - koulutuksia Daisyn käyttöä kokeiltiin laajentaa vuorohoidon osalta lasten hoitoaikojen ilmoittamisen muodossa. Sähköistä palveluseteliä ei ole ollut mahdollista ottaa käyttöön v Monialainen yhteistyö on jatkunut (koulut, neuvola, eri asiantuntijat)

4 kunnan kaikkien lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivien tahojen kesken sekä yleisellä tasolla että kohdennetusti lapsen /perheen tasolla Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen/jatkaminen Seudullinen yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa Osallistuminen yhteisiin hankkeisiin /kokouksiin Yhteistyön jatkuminen, yhteiset koulutukset Yhteisiin seudullisiin koulutuksiin on osallistunut varhaiskasvatuksen henkilökuntaa (perhepäivähoito, esiopetus), esimiehet ovat osallistuneet seudullisiin kokouksiin Käyttö- ja täyttöasteet vuonna 2014 Päivähoidon tarvitsijat ovat valinneet usein sovitut hoitopäivät (10 15), mikä näkyy käyttöasteessa. Päiväkoti Käyttöaste Täyttöaste 1.1./ laskennallinen täyttöaste Täyttöaste Pph1 75,11 92,50 Pph2 80, Ryhmis 81,1 104,17 /laskenn. 104,17 108,33 /laskenn. 108,33 pk Väentupa (pk Jokisilta) 66,63 88,69 / laskenn. 79,76 119,05 /laskenn. 145,83 * vuorohoitoyksikkö pk Käpytikka 85,37 103,17 / laskenn.102,38 107,54 /laskenn. 107,76 pk Juustomestari 84,92 89,29 / laskenn.104,76 97,62 /laskenn. 98,66 pk Toukovakka 79,37 107,01 / laskenn.107, /laskenn. 97,62 pk Tenavatalo 80,62 113,69 / laskenn.122,62 70,69 /laskenn. 77,38 Käyttöaste = lasten laskennalliset läsnäolot/ (henkilökunnan läsnäolopäivät* 7) Laskennalliset läsnäolopäivät = lasten viemät paikat kertoimilla huomioituina ( yli 3v kokopäivähoito kerroin on 1, alle 3 v kokopäivähoito kerroin on 1,75) Täyttöaste lasketaan (sijoitusten lkm/ paikat)* 100 eli perustuu lasten sijoituksiin (kokopäivä tai osapäivä), lasten painokertoimiin (alle 3, yli 3v) sekä toimintayksikön paikkatietoon (päivähoitopaikkojen lukumäärä, esim. pk Toukovakka 84) Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä , ja Päivähoitopaikat ovat täynnä. Hakijoita on jonossa, mutta koska myös päivähoidossa olevien perheiden tilanteet muuttuvat, olemme saaneet järjestettyä päivähoitopaikat niitä tarvitseville. Perhepäivähoitajien määrä on laskussa. Yksityisiin päiväkoteihin ja yksityiseen perhepäivähoitoon on sijoittunut uusia päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Kirkonkylällä pk Karuselli on täynnä, Murrossa toimiva pk Touhula Murrossa on vapaita paikkoja. Tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvussa. Päiväkodissa päivähoidossa olevien lasten lukumäärään vaikuttaa lasten ikä (alle 3 vuotiaita voi olla yhtä koulutettua kohti 4, kun taas yli 3 vuotiaita voi yhtä koulutettua työntekijää kohti olla 7). Perhepäivähoidon lasten lukumäärän vähenemiseen vaikuttaa hoitajien määrän väheneminen Pph Pph pk Väentupa (pkjokisilta) avoin vk pk Käpytikka Ryhmis

5 pk Toukovakka pk Juustomestari pk Tenavatalo avoin vk Avoin varhaiskasvatus 70 yht. 322 lasta 356 lasta 330 lasta+ avoin vk 84 lasta Yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä / päiväkodit 69 lasta 73 lasta 74 perhepäivähoito 58 lasta 46 lasta lasta 119 lasta 128 lasta Kotihoidon tuella / lasta 334 lasta 312 Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuttaminen uusien päiväkotitilojen suunnitteleminen; huomioidaan myös avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tilantarve, uusia päiväkotitiloja ei ole vielä ollut suunnitelmissa, tarvetta uusille tiloille Kirkonkylälle ja Murtoon on, koska päiväkotipaikkojen kysyntä kasvaa perhepäivähoidon vähentyessä. Uusien päiväkotitilojen tarve Kirkonkylällä on huomioitu uuden koulun suunnittelussa, mutta konkreettisia päätöksiä ei ole tehty varhaiskasvatuksessa oleville perheille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2014, tulokset olivat hyviä, kehittämiskohteiksi nostettiin tiedottaminen, palveluhenkisyyden sekä lasten ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa avoimen varhaiskasvatustoiminnan aloittaminen Avoimet Varhaiskasvatusryhmät aloittivat kirkonkylällä (neljä ryhmää), Murrossa yksi ryhmä ja pk Tenavatalossa pieni, neljän lapsen ryhmä aloitti vielä 10 lapsen ryhmä pk Väentuvalla. Paikkoja ryhmiin oli 70 ja myöhemmin vielä 10+4 lisää. Kysyntä oli suurta, lähes puolet jäi ilman paikkaa (51 lasta) avoimessa varhaiskasvatusryhmässä. Vuoden 2015 alussa avoimen varhaiskasvatuksen ryhmiin hakijoina oli 22 lasta. (sähköinen) palveluseteli; yksityisen hoidon tuen maksuvälineenä, käyttöön Palvelusetelin (sähköinen) käyttöön ottaminen ei ollut kannattavaa vielä v Tilannetta seurataan ja tarkastellaan aina TA:n valmistelun yhteydessä. Mahdollisen palvelusetelin käyttöönoton myötä kunnan maksama yksityisen hoidon tuki yksityiselle palveluntuottajalle kasvaa. yhteistyön tiivistäminen; yksityisten palveluntuottajien kanssa (seuranta, arviointi, tuki); yhteistyötä tehdään päivähoitoon hakijoiden palveluohjauksen, toiminnan seurannan ja palautteen perusteella. Seurantaa toiminnan sekä henkilöstön ja lasten suhteen on tehty vuoden aikana, myös yhteistä toimintaa on järjestetty. Kuukausittaiset läsnäolotiedot tarkistetaan, yhteistyötä mm. koulutusten kanssa. moniammatillisen yhteistyön tehostaminen; yhteistyö sujuu koulun ja neuvolan työntekijöiden kanssa, sosiaalipuolen työntekijöiden vaihtuvuus hankaloittaa yhteistyön sujumista ja kehittämistä, yhteistyötä tehdään myös seurakunnan kanssa (hartaushetket päiväkodeilla, joulukirkko jne) varhaisen tuen mallin kuvaaminen (tuen kolmiportaisuus) ja henkilöstön perehdytys, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ohjaa päiväkotien henkilöstöä tilojen käyttö; päiväkotitiloja käytetään monipuolisesti: pk Käpytikassa toimii MLL:n muskari, pk Toukovakan salissa käy jumpparyhmiä, pk Väentuvalla kokoontuu ikäihmisten kerho to ja pe klo ja pienten kehitysvammaisenviikonloppuhoitoa järjestetään kahtena viikonloppuna kuukaudessa ryhmässä toimiva varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävä; lastentarhanopettajan tehtävä lakkautettiin ja tilalle perustettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimi Varhaiskasvatuksen erityisopettaja avointa tehtävää ei hakenut yhtään pätevää hakijaa. Tehtävä täytettiin epäpätevällä hakijalla. Paikka laitetaan uudelleen auki v aikana Muuta v aikana

6 Varhaiskasvatukselle valmistui Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa helmikuussa Se otettiin käyttöön kaikissa yksiköissä syksyllä Lapset puheeksi- toimintamallin käyttöön on koulutettu varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Toimintamallia alettiin toteuttaa vähitellen 2v ja 5v lasten perheiden kanssa syksystä Päiväkoti Jokisilta muutti Kallentie 3 joulukuussa Nimi muutettiin pk Väentuvaksi alkaen. Päiväkoti Väentupa sai lisätilaa vapautuneesta kaksiosta. Tilaan tehtiin kesäaikana muutostöitä ja elokuun alusta pienet siirtyivät päiväunille uusiin tiloihin. Isommat lapset siirtyivät salista pienten entiseen lepohuoneeseen päiväunien ajaksi. Päiväkoti Väentuvan tiloissa jatkuvat ikäihmisten kerhot torstaisin ja perjantaisin. Pienille kehitysvammaisille lapsille sosiaalitoimi järjestää päiväkoti Väentuvan tiloissa tilapäistä viikonloppuhoitoa kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Päiväkoti Toukovakka oli päivystävä päiväkoti viisi viikkoa , muut päiväkodit oli suljettu. Myös perhepäivähoito toimi supistetusti. Joulun aikaan ( ) avoinna oli päiväkoti Käpytikka, jossa oli keskitetysti koko kunnan päivähoitoa tarvitsevat lapset. Päiväkoti Toukovakan tiloissa on avointa varhaiskasvatustoimintaa ja iltaisin muiden toimijoiden järjestämää toimintaa aikuisille ja lapsille. Päiväkoti Käpytikan johtajaksi valittiin Riitta Kangasniemi. Hän otti viran vastaan alkaen. Päiväkoti päivysti joulunaikaan. Syksyllä 2014 aloitti pk Käpytikassa perjantaisin MLL:n muskari. Päiväkoti Tenavatalosta myytiin keväällä 2014 päiväkodista Limingan kunnalle 4 hoitopaikka. Muksujen ryhmän eteistilat on laajennettu kesän aikana. Vakinaisten perhepäivähoitajien määrä väheni v kolmella hoitajalla ja lisäksi kaksi perhepäivähoitajaa valmistui lähihoitajaksi, he hakeutuivat töihin päiväkoteihin. Uusia, omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia haettiin avoimella haulla, päteviä hakijoita oli kaksi, joista toinen valittiin vakinaiseen toimeen, toinen oli työllistynyt päiväkotiin. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vanhemmat olivat tyytyväisiä perhepäivähoitoon. OPETUSPALVELUT Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Kunnassa on ajanmukainen, kehittyvä ja ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten kasvatusta tukeva perusopetus, jossa koulutettu henkilöstö. (lastensuojelun suunnitelma ) Opetussuunnitelmassa määriteltyjen ja tulosyksiköiden asettamien omien tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteistyön syventäminen Koulun ja varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin yhtenäistäminen. Yhteistyö luontevaa varhaiskasvatuksen kanssa. Yksityisen toimijan kanssa vähemmän. Vanhempaintoimikuntatoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Vanhempia kuultu OPS-työssä. Tyrnävällä on laadukas ja vetovoimainen koulutusketju Käytössä ovat optimaaliset palveluverkot talouden ja asiakkuuksien näkökulmista. Henkilöstön korkea ammatillinen osaaminen, ammatillisten tietojen ja taitojen ylläpito ja suunnitelmallinen kehittäminen ja työhyvinvointi Kasvatus- ja opetuspalvelujen Kunnan tarjoama opetus yhtä esi- ja peruskoululaista kohden. Vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien osallistujaprosentit (lastensuojelun suunnitelma ) Sairaspäivät, kehityskeskustelut Valtakunnallisen aamuja iltapäivätoiminnan seuranta Erityisopetuksen resursointi tarpeen mukaisesti Laatukriteerien mukainen arviointi Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja tilojen kehittäminen. Kerhotoiminnan kehittäminen. Varhaisen tuen, oppilashuollon ja opinto-ohjauksen kehittäminen. Kouluympäristöjen kehittäminen Laatukriteerien osalta määritellyt tavoitteet Hyväksi koettujen Koivulaan uusi katto. Temmeksen koulurakennusta korjattu. Kerhotoiminnan ja ap-ip toiminnan kyselyt on tehty lapsille, huoltajille ja ohjajille. Oppilashuollon suunnitelmat laadittu kunnan ja yksiköitten tasolla yhteistyössä soten kanssa. OPS2016: paikallisen opetussuunnitelman työstäminen aloitettu Pyöräparkki Murtoon. Laatutyön kyselyjen tulosten perusteella koulut asettaneet omat kehitystavoitteensa.

7 henkilökunnan keskinäinen yhteistyö sekä kunnan muun henkilöstön kanssa tehtävä monialainen yhteistyö Riittävä ja oikea-aikainen kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Toimiva oppilashuolto Oppilaiden mahdollisuus opiskella ikäryhmänsä mukana tuen tarve huomioiden Varhaiskasvatuksen tuen toimintamallien vakiinnuttaminen. Opetustoimen henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilökunnan aktivoiminen oman työnsä kehittäjinä Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen Nuorten koulutustason nostaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen. suoritettu keväällä 2013, uudet tavoitteet määritellään arvioinninpohjalta Laatukriteerien mukainen arviointi (mm.henkilöstö-laatukort ti) Perusopetuksen päättävien jatko-opiskeluun sijoittuminen Lukioon ja ammattikoulutukseen hakeutuvien prosentuaaliset osuudet Opiston opiskelijamäärän kehittyminen ja opiskelijapalaute toimintamallien vakiinnuttaminen läpi perusopetuksen Kuraattoritoiminnan vakiinnuttaminen läpi perusopetuksen Huolen puheeksiottamisen toimintamallin kouluttaminen henkilöstölle Varhaiskasvatuksen toimintamalli kuvattuna ja lomakkeet käytössä Koulunkäynninohjaajien kausittaiset vertaistuki-illat, yksi lukukaudessa Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua omia ja kunnassa määriteltyjä tarpeita vastaavaan suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen Otetaan käyttöön myös muita kuin perinteisiä tapoja kehittää osaamista esim. vertaistoiminta, tiimityöskentely, vierailut Jokaisella peruskoulun päättävällä on jatkokoulutuspaikka Kansalaisopiston ohjelman kehittäminen Toinen kuraattori vakinaistettiin. Lapset puheeksi kouluttajakoulutus. Opettajien koulutus aloitettu. Ohjaajien vertaistukiryhmät kerran lukukaudessa. mm. Osaavat opet hankkeen kautta tarjottu koulutusta ja vertaisryhmiä opettajille. AVIn tarjoamiin koulutuksiin osallistuttu. Ohjaajille seudulliset koulutuspäivät Osaava-hankkeen puitteissa. Kaikki päättötodistuksen saaneet ovat sijoittuneet 2. asteen koulutukseen: ammatillinen koulutus 63%, lukiokoulutus 28%, Kansanopistot 7% ja kymppiluokka 2%. Kansalaisopiston ohjelmatarjonta on säilynyt perinteisenä. Neuvotteluja Lakeuden kansalaisopiston ja Kempeleen kansalaisopiston yhdistämisestä ja yhteistyöstä on jatkettu. Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö sekä eri palvelujentuottajien välinen yhteistyö toimivat. Osallistuminen erilaisiin seutukokouksiin ja -hankkeisiin. Yhteistyön jatkuminen vähintään nykyisessä laajuudessa. Osaavat opet hanke Muutos nyt hanke / Lapset puheeksi Kaste-hanke / Oppilashuollon kehittäminen

8 Toimenpiteet 2014 tavoitteiden toteuttamiseksi: Puheeksi ottamisen toimintamallin kouluttaminen koko opetustoimessa. Vuoden 2014 aikana kouluttajakoulutus on käynnistynyt. Kouluttajien määrää lisätään vielä vuoden 2015 aikana. Opettajien koulutus on myös aloitettu. JOPO-luokka (9.lk) on aloittanut toiminnan ja yhteistyötä etsivän kanssa kehitetty. Toinen kuraattorin toimi on täytetty. Kunnan opetustoimi on mukana viiden kunnan (Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi) Osaavat opet hankkeessa, joka on osa valtakunnallista Osaava-ohjelmaa. Hankkeen II vaihe ajoittuu vuosille Sitä koordinoi Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus. Tavoitteena on suunnitella osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia alueen kuntien käyttöön tarjoamalla suunnitelmallista täydennyskoulutusta. Erityisesti kaudella kiinnitetään huomiota seuraaviin kokonaisuuksiin: Henkilöstön tvt-taitojen kehittäminen toimipaikkojen/kuntien tarpeiden pohjalta. Henkilöstön pedagogisten ja työskentelytaitojen kehittäminen työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukena Vertaisryhmien/ vertaismentoroinnin mallien kehittäminen sekä kuntien/koulujen sisäisenä että hyödyntäen kuntien verkostoa. Toiminnan kohteena on koko opetustoimen henkilöstö esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Koulujen oppilasmäärien kehitys Tyrnävän kouluissa oli oppilaita virallisena tilastointipäivänä kaikkiaan Oppilasmäärät jakautuivat kouluittain seuraavasti: v v v Esikoululaisia 190 (pk 65, k 125) 157 (pk 68, k 89) 165 (69+96) Kirkkomännikön koulu 337 (+esiop. 79) 299 (+esiop. 62) 281 (+esiop. 58) Kuulammen koulu Markkuun koulu Murron koulu 307 (+esiop. 46) 301 (+esiop. 27) 299 (+esiop. 38) Temmeksen koulu Yhteensä Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys ja ennuste * seuraaville vuosille: * 2016* 2017* 2018* Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien määrä: Koulukuljetusoppilaiden määrän kehitys:

9 KIRJASTOPALVELUT Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Kirjasto on kuntalaisten yhteinen kulttuuri- ja tietopalvelukeskus, jonka ajantasainen ja monipuolinen kokoelma tarjoaa asiakkaille nopean ja luotettavan väylän tietoon ja elämyksiin. Kirjastoa kehitetään myös joustavaksi monipalvelukeskukseksi. Asiakkaita palvelevat aukioloajat ja saavutettavuus. Markkinointi. Fyysiset käynnit kirjastossa Lainausmäärät Palaute Henkilökunnan täydennyskoulutuspäivät Ajantasaiset kokoelmat Temmeksen kirjaston toiminnan kehittäminen Kivipirtin muokkaus toimimaan sekä nuoria että vanhempia palvelevana tilana Kirjastoautopalvelujen osto Murtoon ja Markkuulle Kirjastotoiminnan näkyminen mediassa Kirjahankintoja toteutettu entiseen malliin ennakkotietojen perusteella sekä ottaen huomioon kuntalaisten koulutus- yms. tarpeet. Lainausluvut laskeneet n. 3%. Kokonaislainaus oli Kirjastoauto käy edelleen Murrossa ja Markkuulla. Lainamääriä tarkkaillaan. Käyntipäivään on toivottu muutosta. Tyrnävän kirjastolla on omat facebook-sivut, joilla lähes 540 tykkääjää. Hyvä näkyminen sosiaalisessa mediassa. Joulukuussa juhlittiin myös Myllykirjaston 20-vuotista taivalta. Ohjelmaa mm. Joulupukin satutuokiot, Soivan Siilin joulukonsertti, kirjailijavierailuja ja Maya Paakkarin konsertti. Eri asiakasryhmien tarpeisiin pyritään vastaamaan palvelujen sisältöä ja saavutettavuutta kehittämällä. Kirjaston toimintaa lapsille kehitetään edelleen. Asiakaspalaute Kirjaston toimintaa lapsille jatketaan ja kehitetään. Satutunteja järjestetään eri toimijoiden kanssa. Kirjavinkkauksia pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Kirjaston ja koulujen välinen yhteistyö toimii Lukudiplomitoimintaa ja kirjastonkäytön opetusta jatkettu. Kaikille 3-luokkalaisille nuorten tietokirjaosaston esittely. Kevään aikana annettu jonkun verran kirjavinkkausta sekä pidetty satutunteja. Päiväkotilaisille satutuokioita myös erikseen kutsumalla. * Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii. O U T I - k i r j a s t o j e n käyttötilasto. Osallistuminen kirjastoalan koulutuksiin, tapaamisiin ja neuvotteluihin Uuden OUTIn toiminnan hyödyntäminen asiakastyytyväisyyden maksimoimiseen. Seutulainamahdollisuus uudessa OUTIssa lisännyt oman kunnan ulkopuolelle lähtevää sekä myös saapuvaa lainausta. Henkilökunta osallistunut seudullisiin koulutuksiin *Satutunnit ja kirjavinkkaukset jäissä Sari Arposen vuorotteluvapaan ajan. Kirjastolainojen määrä/kpl vuosina :

10 Kulttuuripalvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Monipuolinen kulttuuritarjonta huomioiden eri ikä- ja väestöryhmät sekä käytettävissä olevat resurssit. Osallistujamäärä Palaute Useita eri tyylejä edustavia näyttelyitä ja monipuolisia tapahtumia eri-ikäisille. Panostetaan tarjontaan varsinkin lapsille ja nuorille. Vuoden aikana Myllykirjastossa on ollut 13 erilaisin tekniikoin toteutettua näyttelyä. Kulttuuritoimi järjesti viisi teatteriretkeä Ouluun sekä retken kesäteatteriin Toppilan Möljälle. Lapsille oli tarjolla kolme teatteriesitystä ja perinteinen ystävänpäiväkonsertti. Kesällä torilla oli konsertteja sekä aikuisille (3) että lapsille (1). Myös yhteislaulutilaisuuksia järjestettiin (2). Yhteistyössä seurakunnan kanssa lisäksi kolme kirkkokonserttia. Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii Meijerialueen edelleen kehittäminen monipuoliseen käyttöön. Seudullinen yhteistyö matkailun edistämisessä ja kulttuurihistorian välittämisessä. Kotiseututyön edistäminen ja yhteydenpito seudulla toimiviin kulttuurijärjestöihin, ammattitaiteilijoihin ja kulttuurin harrastajiin. Toiminnan suunnittelu ja tilojen maksimaalinen hyödyntäminen. Perinnepäivää toteutettiin jälleen yhteistyössä kotiseutuyhdistyksen, seurakunnan, MLL:n ja Suutarinkylän-Ylipään diakoniakylätoimikunnan kanssa. Pikkujouluiltamat järjestettiin yhteistyössä Röön Rannan Teatteriyhdistyksen ja Ravintola Rannin kanssa. Kivipirtin kokouskäyttö vilkasta edelleen. Kulttuuritoimikunta kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. VAPAA-AIKAPALVELUT 2014 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Vapaa-aikapalvelut ovat Ohjauslistat, Kehitetään Säännöllisesti pyöriviä kunnossa kaikenikää ajantasaisia, laadukkaita vuorohakemukset, paikkakuntalaisten ryhmiä 14. Yksittäisiä ja uudistuvia kunnan palautesivut ja terveyttä edistävää tapahtumia seutunappi liikuntaa, salibandyturnauksia 2, harrasteliikuntaa, kunnanmestaruus hiihto,

11 Palvelujen sisältö ja saavutettavuus eri ikä ja väestöryhmille. nuorten aktivoiminen (etsivä / työpaja) elämän hallintaan Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii ja ollaan mukana yhteisissä projekteissa. Osallistuminen ikäryhmä / määrät. Tilastoseuranta ja kysellyt kilpaurheilua ja niihin liittyvää toimintaa sekä kerho- ja tapahtumatoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja ohjaaminen eri harrastuksiin sekä koulutuksiin. Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa (mm. seurat, 4H ja MLL). Yhteistyön jatkuminen Oulun seudun liikunta- ja nuorisotoimen sekä muiden hankkeiden ja palveluiden kanssa maastojuoksu ja Rantalakeus sähly turnauksia 3. Viikoittain pyörii erilaisia juniori ja aikuisten harraste- ja kilpa ryhmiä sekä yksityisiä vuoroja, jotka näkyvät toimintakertomuksessa. Vapaa-aikapalveluiden normaali kerhotoiminta ja muu toiminta näkyy MLL:n ja 4H:n kertomuksissa. Senioriliikuntaryhmiä 4. seniorikortti yli 65 v Zimmariin. Kunnossapitojärjestelmästä kuntalaiset näkevät milloin ladut- ja jääalueet hoidettu sekä tapahtumakalenterista kuntalaiset löytävät tapahtumien tarjonnan. Etsivä toiminta on tavoittanut monia nuoria. Paja on vakiinnuttanut paikkansa toimintamuotona. Nuorten elämä -sivusto ja seutunappi palvelevat edelleen. Yhteistyö lähikuntien kanssa toimii hyvin. Liikuntatoimi Liikuntatoimen tehtävänä on liikuntatoimen osalta koordinoida ja kehittää kunnan liikuntatoimintaa. Kunta luo edellytykset kunnassa järjestettävälle liikuntatoiminnalle ja avustaa harrastavia järjestöjä ja muita yhteisöjä. Liikuntatoimi järjestää liikuntatoimintaa sellaisille ryhmille, joita järjestötoiminta ei tavoita. Yleisellä valistustoiminnalla pyritään edistämään ja aktivoimaan kuntalaisten liikuntatottumuksia. Liikuntatoimen tapahtumat ja osallistujamäärät vuonna 2014 Turnaukset kertaa/pelejä osallistujia Salibandy kevät 10 66

12 Salibandy syksy Kaukalopallo peruttu Kilpailut Yleisurheilu Hiihto 1 37 Maastojuoksu 1 16 Koululaisliikunta Uimakoulu alkeis Uimakoulu jatko Pesäpallo kirkonkylä Pesäpallo Murto Pop liikuntatapahtuma k.kylä Pop liikuntatapahtuma Kunnossa kaikenikää -toiminta Sähly Murto Seka vuoro Temmes Varttuneiden 1. pallo Naisten palloilu 33 9 Lady pesis siirtynyt seuralle Ukkosähly Ukkofutis siirtynyt seuralle Senioriryhmät Kuntosali (kirkonkylä) Voima tasapaino (kirkonkylä) Kuntosali (Temmes) Voima tasapaino (Temmes) Tyrnävän seuratoiminta vuonna 2014 Ohjausavustusten tuella seurat järjestivät 2014 yhteensä harjoitusta, joihin osallistui henkeä. Seura Juniorit Juniorit Aikuiset Aikuiset Yhteensä Yhteensä osallistujat harjoitukset harjoitukset osallistujat Harjoitukset Osallistujat Tempaus TyPs Taru Ahmat Yhteensä

13 llien vapaa-ajan käytön kävijämäärät vuonna 2014 Liikuntaha Liikuntahalli (Kuulampi) Liikuntahallin kuntosali (Kuulampi) Murron sali Kirkkomännikön sali Temmeksen sali syksy kiinni Temmeksen kuntosali syksy kiinni Toukovakan sali Yhteensä Liikuntatoimen taloudellinen avustustoiminta vuonna 2014 Seura Perusavustus Kohdeavustus Yhteensä Tyrnävän Tempaus Tyrnävän Palloseura Temmeksen Taru ,50 625,5 Tyrnävän Ahmat , ,5 T y r n ä v ä n hevosjalostusyhdistys/ratsujaosto Tyrnävän koiraharrastajat Yhteensä

14 Liikuntatoimen yhteistyö vuonna 2014 Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä mm. urheiluseurojen, kansalaisopiston, nuorisotoimen, 4H:n, MML.n, kyläyhdityksien, Lakeuden Palveluyhdistyksen, Seurakunnan ja eri yritysten kanssa järjestämällä urheilukouluja, erilaisia tapahtumia, pelivuoroja, sekä etsimällä kansalaisopistolle Shindo-, Pilateksen- ja kahvakuulan vetäjän. Nuorisotoimen tapahtumat ja osallistujamäärät vuonna 2014 Retket Kertaa Osallistujia Yökahvila Kalastusretki Oterma 1 4 Skeittiretket Murto kirkonkylälle 5 82 Angry Birrd puisto retki 1 7 Power Park Alahärmä 1 18 Perhevaellus Rokua 1 36 Tapahtumat Air soft tapahtuma Hiukkavaara 1 10 Perinnepäivä kotiseutut Liikuta Mua tapahtuma Sählyturnaus, Lakeus Torin avajaiset Kuulammen koulun kevät musiikkitapahtuma 1 koko koulu(500) 8 ja 4 lk metsäpäivät Joulunalus tapahtuma kotiseututalo Kerhot MLL liikuntakerhot Sählykerho Temmes 15v Elomarkkinat Temmes Kesäkerho (Murto,) 90 h Kesäkerho liikunnallinen kk 1 42 Kesäkerho 1-2 lk Koivula 1 12 Harjoittelut TET-harjoittelut 4 2 Työelämäharjoittelut 1 1 Nuorisotilojen kävijämäärät vuonna 2014 Temmeksen nuorisotila (auki ma,ke,pe,la + kesä) 1565 Murron nuorisotila (auki 5 pv/vko) Kirkonkylän aamunuokkari Kirkonkylän 3-6 lk Kirkonkylän nuorisotila 7 lk Yhteensä

15 Nuorisotoimen taloudellinen avustustoiminta Tyrnävän 4H-yhdistys ry Partiolippukunta Mustavarikset ry 1650 Yhteensä Nuorisotoimen yhteistyö vuonna 2014 Nuorisotoimi on ollut aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa mm. Murron ja Temmeksen kyläyhdistyksien, Temmeksen ja kirkonkylän MLL yhdistysten. Seurakunnan ja urheiluseurojen sekä partiolaisten kanssa yhteisiä tapahtumia. Perusnuorisotyön kerhot (32 vuoden aikana) yhdessä 4H kanssa. Viime vuoden aikana Mll on lisännyt toimintaansa reilusti pienten lasten liikuttamisesta varhaisnuorten kerhoihin. Uutena myös tullut Mll yökahvilat, jotka vuorottelevat nuorisotoimen ja seurakunnan yökahviloiden kanssa. Nuokkaritoiminta (3) hoidettu työllistetyillä ja nuorilla. Nuorisofoorumi on kokoontunut muutaman kerran vuoden aikana. Nuorille suunnatut pidemmät retket on toteutettu yhdessä Rantalakeuskuntien kanssa. Nuorisotoimi on järjestänyt mm. urheilu- ja talvitapahtumia yhdessä liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa. Nuorisosihteeri on jakanut nuorille kunnan osoittamia kesätöitä.(76) Nuorten Tieto- ja neuvontapalvelun verkkosivut Seutunappia on päivitetty. Kehitetty Nuorten Elämä.fi sivustoa. Nuorten toiveissa on saada mopojen ja autojen remonttinuokkari. Tämä on ollut jo pyynnössä useita kertoja. Ennaltaehkäisevä työ tarvitsee tekijöitä lisää. Etsivä-työntekijä Etsivä nuorisotyö 2014 Etsivän työn hanke on tavoittanut vuonna 2014 Tyrnävällä yhteensä 37 nuorta. Etsivä on osallistunut myös erilaisiin massatapahtumiin etsivän nuorisotyöntekijän roolissa, esimerkiksi Time Out- toiminnan kautta kutsunnat, terveystarkastukset, erilaiset kouluvierailut yms. Tapahtumissa on ollut yhteensä n. 300 nuorta. Suurin osa tavoitettuja nuoria on iältään vuotiaita. Etsivä nuorisotyöntekijä on ohjannut nuoria heidän tarvitsemiinsa palveluihin, yleisimmin te-toimiston palveluihin, työpajalle, terveyskeskuspalveluihin sekä oppilaitoksiin. Nuoret ovat lähteneet hyvin etsivän mukana eri toimintoihin, kuitenkin osa nuorista on myös kieltäytynyt yhteistyöstä. Vuonna 2014 on etsivänä nuorisotyöntekijänä toiminut sama henkilö, mikä on tuonut pysyvyyttä toimintaan ja luottamusta nuorten keskuuteen. Etsivä on ollut tiiviisti mukana Tyrnävän pajan ja Kuulammen koulun Jopo- luokan toiminnassa. Pajatyö Tyrnävän Paja.

16 Tyrnävän pajan tavoitteena vuodelle 2014 oli saada valmentautujaa. Tavoitteet tuplattiin, valmentautujia oli yhteensä 25kpl. Heistä seitsemän oli peruskoulun tet- jakson suorittajia, neljä yli 29- vuotiasta ja varsinaisia pajanuoria oli 14, joista miespuolisia oli yhdeksän. Suurin osa valmentautujista saapui pajalle sosiaalitoimen tai etsivän nuorisotyön välittämänä kuntouttavaan työtoimintaan. Koulutustaustanaan suurimmalla osalla oli peruskoulu. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet olivat toisella sijalla koulutustaustoillaan. Valmentautujien keski-ikä oli vuonna ,5 vuotta. Valmentautujista enemmistö siirtyi koulutukseen pajajakson päätyttyä. Tyrnävän paja seuraa valmentautujien sijoittumista yhteiskuntaan kahden vuoden ajan pajajakson päätyttyä. Tyrnävän paja on tehnyt vuonna 2015 pienkonehuoltoa, autojen sisäpuhdistuksia, puutöitä, kodinhoidollisia tehtäviä (mm. ruoan laitto ja siivous), kädentaidollisia töitä ja erilaisia projektiluontoisia tilaustöitä. Pajajaksoon sisältyy myös yksilö- ja ryhmävalmennusta työ- sekä työhönvalmennuksen lisäksi. Paja on tehnyt tiivistä yhteistyötä mm. etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimen, te-toimiston, kunnan eri hallintokuntien, alueen muiden pajojen, kelan, Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja valmentautujien perheiden ja asioiden äärellä työskentelevien henkilöiden kanssa. Tyrnävän pajan henkilöstöön kuuluvat nuoriso-ohjaaja/pajavastaava toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi oppisopimuksella opiskeleva ja palkkatuettu työntekijä, kaikki 100% työajalla. Tyrnävän paja on voittoa tavoittelematonta toimintaa ja toiminnan rahoittaa Tyrnävän kunta ja Aluehallintovirasto. Raittiuskasvatus Nuorisotoimi on osallistunut myös ehkäisevään päihdetyöhön (seutu). Raittiuskasvatus tapahtuu kerhojen, tapahtumien ja koulutyön yhteydessä.