Talousarvio 2016 Sivistysosasto

Transkriptio

1 Talousarvio 2016 Sivistysosasto Laatumukuloita pelloilla ja pirteissä Sivistysosaston visio Sivistysosasto antaa hyvät lähtökohdat yksilön kasvuun ja itsensä kehittämiseen sekä valmiudet menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Sivistysosasto luo edellytyksiä kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille tarjoamalla laadukkaita kasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Tulosalueen kuvaus Sivistysosaston tulosalueeseen kuuluvat sivistysosaston hallinto, varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aikapalvelut. Päämäärä 2015 Sivistysosasto järjestää kuntalaisille laadukkaita, innovatiivisia ja tarpeiden mukaisia palveluja varhaiskasvatukseen, koulutukseen, kirjasto-, kulttuuri ja vapaa-aikatoimeen. Palvelutarjonta on monipuolista ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa seudun, lähikuntien sekä kolmannen sektorin kanssa on aktiivista. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta. Toimintaympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. Henkilöstön ammattitaito on ajantasaista ja sitä tuetaan täydennyskoulutuksella. Sivistysosaston ja koko kunnan tulevien vuosien suuri ponnistus on kirkonkylän alueen uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin suunnittelu ja toteutus syksyyn 2017 mennessä. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat ja kunnalliset suunnitelmat otetaan käyttöön Opetussuunnitelma on opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta keskeinen toimintaa ohjaava väline kunnassa. Tyrnävällä opetussuunnitelmaa valmistellaan yhtenäisenä kokonaisuutena esiopetuksesta läpi perusopetuksen. Pohjana toiminnan suunnittelussa ovat strategiatyössä esiin nostetut painopistealueet: Hyvinvointia koulutuksella, Avoin ja kuuleva vuorovaikutus, Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito, Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö, Monipuolinen ja kehittävä elinkeinoelämä sekä Terveellinen ja turvallinen lähiruoka.

2 Sivistysosaston hallinto Sivistysosaston hallinto palvelee keskushallintoa kunnan strategian toteuttamisessa sekä päätösten ja prosessien valmistelussa oman vastuualueensa puitteissa. Tekee aktiivista yhteistyötä muiden osastojen kanssa kunnan ja kuntalaisten kokonaisedun saavuttamiseksi. Tukee yksiköitä omien tavoitteiden saavuttamisessa ja yhteistyön kehittämisessä. Tekee yhteistyötä lähikuntien kanssa ja seuraa oman alansa valtakunnan tason tutkimusta ja päätöksentekoa. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Oppilaalle kyetään tarjoamaan paras mahdollinen koulupaikka Henkilöstön osaamisen ylläpito Lautakunta antaa strategisen ohjauksen osaston toiminnalle Yksiköiden johtajat toimivat operatiivisella tasolla kunnan ja sivistysosaston strategian toteuttamiseksi Osastopalaverit kerran kuukaudessa Palveluja tarjotaan sähköisesti Yhteistyö syvenee muiden osastojen kesken (SoTe ja Tekninen) Yhteistyö toimii muiden kuntien ja yrittäjien kanssa Toiminta sivistysosastolla järjestetään talousarvion ja toimintasuunnitelman puitteissa Oman tuotannon lisäksi koulupaikkojen osto Valteri, Oulun kaupunki ja Nuorten ystävät. Lähikuntien yhteistyö henkilöstön täydennyskoulutuksessa Merkittävät asiat esitellään valmisteluvaiheessa ajankohtaiskatsauksissa. Tarvittaessa käytetään EVA-menetelmää Osavuosiraportit Talousarvion tavoitteiden toteutuminen. Lomakkeet ladattavissa kotisivulta. SoTe-palvelujen tarjoaminen lapsille ja nuorille. Oppilashuollon uusien toimintamallien käyttöönotto Toimintatilojen ylläpito ja kunnostus Koulukuljetukset toimivat Oulun seudun sivistysjohtajien yhteistyö on avointa Talouden toteuman seuranta kuukausittain Toiminnallisten tavoitteiden Osallistujien määrä Päätöksenteon joustava eteneminen Kehityskeskustelut pidetään ajallaan Reklamaatioiden määrä Toimintakate / jäämä: keskikulutus tasaisen kulutuksen mukaan Välitilinpäätökset

3 toteutumista seurataan välitilinpäätösten yhteydessä Kirkonkylän alueen uuden koulun kouluhanketta viedään eteenpäin valtuuston linjaamien ohjeiden mukaan. Rakennustyöt aloitetaan keväällä Uusi koulurakennus otetaan käyttöön TEKES rahoittaa hankkeeseen liittyvää kehitystyötä. Asiantuntijakilpailutus on suoritettu. Yhteistyökumppaniksi on valikoitunut NCC. Arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. Kunnan opetussuunnitelmatyö etenee suunnitelmien mukaan aikataulussa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön SoTe -uudistuksen vaikutusten arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltoon kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Hallituksen linjauksilla on suuri merkitys. Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sekä vapaa-aikapalvelujen yhdistämisen selvittäminen. Tavoitteena on, että vuoden 2017 talousarviossa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut olisivat yksi sitovuustaso valtuustoon nähden. Neuvotteluja monimuotolukion toiminnan uudelleen käynnistämiseksi jatketaan Oulun kaupungin kanssa. Tavoitteena on toiminnan käynnistyminen syksyllä Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti painottuu erityisesti pedagogiikka. Uuden varhaiskasvatuslain ( ) tavoitteena on tukea ja edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Uuden varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Laissa määritellään ryhmäkoko ja asetetaan tavoitteet varhaiskasvatusympäristölle, lisäksi siinä määrätään, että jokaiselle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen uusi paikallinen esiopetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön alkaen. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Arviointimittarit Hyvinvointia koulutuksella Edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaisia kokonaisvaltaisia kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä sekä terveyttä ja hyvinvointia (Varhaiskasvatuslaki 2015) Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelma Ympäristö on terveellinen ja turvallinen sekä kehittävä ja oppimista edistävä Tarjotaan terveellistä ravintoa Varhaiskasvatus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmien tekeminen ja tavoitteiden toteutuminen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa, Asiakastyytyväisyyskysely Kiinteistökierroksen tulokset Oikea aikainen tuki Järjestetään Lasten tuentarpeen tilastointi

4 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito (kolmiportainen tuki, esiopetuksen oppilashuolto) Toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin kehittäminen Henkilöstön TVT osaamisen lisääminen Tukea henkilöstön hyvinvointia ja mahdollistaa osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutuksee n Toimiva yhteistyö lasten, perheiden ja yhteistyötahojen kanssa Palvelujen riittävyys ja saavutettavuus Talousarvion sitovuus tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmennyttyä tarvittaessa monialaisesti yhteistyössä Uuden varhaiskasvatuslain vaatimukset huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Uudistetun esiopetuksen opetussuunnitelman valmistuminen ja käyttöönotto. Tutkimustiedon hyödyntäminen Tiimisopimukset. Suunnitellaan ja järjestetään koulutuspäiviä henkilöstölle. Kehityskeskustelut pidetään kaikkien työntekijöiden kanssa. Toimivat tiimit Lasten ja vanhempien osallisuuden tukeminen. Vanhempien ja lasten osallistumiset varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö (perusopetus, liikunta ja kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi sekä muut tarvittavat tahot), Yksityisen päivähoidon tukeminen ja valvonta, 30% päivähoitopaikoista yksityisten tuottamaan Seudullinen yhteistyö Toiminta talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaista Talousarviota noudattaen tarjotaan perheille varhaiskasvatus ja päivähoitopalveluja siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin ja seuranta (määrä ja laatu), ryhmäkoon toteutuminen Yksiköissä tehty toimintasuunnitelmat Asiakas- ja työtyytyväisyyskysely (asiakkaat, työntekijät) Kehityskeskustelut. Tiimityön toteutumisen arviointi. Sairaspäivät. vasukeskustelut, vanhempainillat, muut yhteistyömuodot Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien arviointi, toiminnan ja oman työn arviointi, tiimityö Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja arviointi, (vaikuttavuus) Yksityisten palvelujen kustannukset, laajuus, päivähoitopaikat, Osallistuminen yhteisiin koulutuksiin /kokouksiin Talousarvion määrärahojen käytön seuranta kuukausittain, osavuosiraportit

5 Päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin tarve sitä edellyttää. Yksiköissä on asetuksen mukainen koulutettu henkilöstö kunnassa esiintyvä tarve edellyttää Lain vaatimusten noudattaminen tarjotaan koko- ja osapäivähoitoa, osa-aikaista päivähoitoa perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa, vuorohoitoa päiväkodissa sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa. Esiopetuksen velvoittavuus alkaen Avoin varhaiskasvatustoiminta Hakijat, sijoitukset, käyttö- ja täyttöprosentti Uuden varhaiskasvatuslain 1. vaiheen muutokset huomioidaan käytännöntyössä; vahvistetaan pedagogista osaamista, vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen, ryhmäkoko / henkilöstö. Seurataan hallitusohjelman uudistusten etenemistä (voimaan mahdollisesti ): Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 h/vko, ryhmäkoko (8:1). Varhaiskasvatuksen omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Asiakastyytyväisyys-kysely kevät 2016 Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut oman tuotannon rinnalla toimii, selvitetään sähköisen palvelusetelin käyttöön ottoa yksityisen hoidon tuen maksuvälineenä, käyttöön mahdollisesti Monialainen yhteistyö lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi (mm. neuvolatiimi, vartu), Lapset Puheeksi menetelmän kehittäminen ja käyttöönotto jatkuu. Esiopetussuunnitelmatyö jatkuu suunnitelmien mukaan. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön Uuden opetussuunnitelman mukainen esiopetus järjestetään kunnan omana toimintana. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteisten koulutusten järjestäminen on koettu hyväksi toimintatavaksi täydennyskoulutusvelvoitteen täyttämisessä. Yhteiset koulutukset keväällä ja syksyllä. Sähköisiä palvelujen käyttöä (Effica, Daisy Titania) jatketaan ja kehitetään. Opetuspalvelut Opetuspalvelut kattavat koulutoimen, esiopetuksen, erityisopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, musiikkiopiston ja kansalaisopiston toiminnan.

6 Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Oppilaiden vaikutusmahdollisu uksien lisääminen Koulu tarjoaa nuorelle turvalliset eväät elämään Kansalaisopistotoim innan kehittäminen Koulujen yrittäjyyskasvatusta kehitetään Yhteisöllisen Oppilashuoltotyön kehittäminen Toiminta opetuspalveluissa järjestetään talousarvion ja toimintasuunnitelm an puitteissa Oppilaskunta joka koululla Oppilasta kuullaan häntä koskevissa asioissa Aktiivinen opiskelu Oppilaan vastuu omasta ja yhteisestä viihtyvyydestä Arvioidaan Lakeuden kansalaisopiston ja Kempeleen opistojen yhdistymisen mahdollisuus Yrittäjyysluokka Kuulammen koulussa Toimivat koulujen oppilashuoltoryh mät Talouden toteuman seuranta kuukausittain Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosiraporttie n yhteydessä Lapset Puheeksi menetelmä (LP). Yksilökohtaiset oppilashuoltopalav erit Sijoittuminen II asteelle Nollatoleranssi koulukiusaamisessa Poissaolojen seuranta Yrittäjyysluokalle hakeutujat / päässeet Toimintakate / jäämä: keskikulutus tasaisen kulutuksen mukaan Osavuosiraportit Lukuvuosi Oppilasmäärä kasvu% edelliseen 7,0 % 3,9 % 5,6 % 3,0% 2,7% vuoteen Tyrnävän koulujen oppilasmäärän kehitys lukuvuosittain. Lukuvuosi on arvio. (oppilasennuste ) Lukuvuoden aikana on opetustoimen oppilasmäärä kasvanut tasaisesti. On merkittävää huomata, että huomattava osa muuttaneita oppilaista tarvitsevat

7 oppimiseensa paljon tukea. Tämä on aiheuttanut suuria paineita erityisopettajille ja vienyt perusopetuksen ohjaajaresurssin suurelta osin erityisopetukseen. Opetussuunnitelma on opetuksen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta keskeinen toimintaa ohjaava väline kunnassa. Tyrnävällä opetussuunnitelmaa valmistellaan yhtenäisenä kokonaisuutena esiopetuksesta läpi perusopetuksen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten ja vanhempien osallisuuteen ja työskentelyn avoimuuteen. Työ vaatii opettajien ja henkilöstön työpanosta. Kunnan opetussuunnitelman työstäminen etenee suunnitelmien mukaan aikataulussa. Opetussuunnitelma kootaan ja viimeistellään hyväksyttäväksi kevään 2016 aikana. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön esiopetuksessa ja vuosiluokilla 1-6. Oppilashuollon kokonaisuuden toimivuutta arvioidaan yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kunnan oppilashuollon suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Yksiköt seuraavat omien suunnitelmiensa toimivuutta vuosittain. Syyslukukaudella 2016 painopiste on toimintakulttuurin kehittämisessä ja uusien tavoitteiden menetelmien käyttöönotossa. Uuden suunnitelman toteuttaminen vaatii toimintakulttuurin muutosta. Uudet perusteet sisältävät muun muassa velvoitteen eri aineitten monialaisten oppimiskokonaisuuksien käytöstä kaikilla luokka-asteilla. Tämä vaatii varsinkin yläluokkien työskentelytapojen kehittämistä. Opetussuunnitelman ohella valmistellaan sivistystoimen tvt-strategia opetussuunnitelmaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Koulutuksissa painotetaan opettajien ja henkilökunnan tietoteknisten taitojen kehittämistä, erityisesti tietotekniikan pedagogisen käytön hallintaa. Opetustoimen hankkeet: Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen Toimintakulttuurin kehittämiseen on saatu valtionavustusta vuosille Painopisteenä tulee olemaan tvt:n pedagogisen käytön kehittäminen ja toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen. TVT-strategia valmistellaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä kunnan tietohallinnon henkilöiden kanssa. Samalla suunnitellaan kohdennetut koulutukset. Toimintakulttuurin osalta keskeisiä ovat mm. kasvatusjohdon esimiestyön tukeminen toiminnan kehittämisessä sekä jaetun opettajuuden ja opettajien yhteistyön muotojen kehittäminen ja tukeminen. OSAAVA-hanke

8 Olemme mukana kuuden kunnan Osaavat opet III -hankkeessa. Hankkeessa on mukana myös Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus. Hankkeen kautta tarjotaan henkilöstölle mahdollisuuksia kehittää tvt-osaamistaan sekä tukea työskentelytaitojen kehittymistä erityisesti uuden opetussuunnitelman vaatimukset huomioiden. Hankkeessa pyritään myös tukemaan kuntien verkottumista esimerkiksi kasvatusjohdon yhteistyöllä. NOJAT hanke Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Tyrnävän kunnalle alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain nojalla tukea NOJAT- nuorten ohjaus ja auttaminen tulevaisuuteen hankkeeseen ( ). Hankkeessa kehitetään ja testataan uudenlaista hallintorajat ylittävää verkostoyhteistyötä ja toimintamallia, jossa oppilaalle tarjottava tuki ylettyy nivelvaiheen yli perusasteelta toiselle asteelle. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Hyvinvointia koulutuksella Ajantasaiset kokoelmat Kirjasto on kuntalaisten yhteinen kulttuurija tietopalvelu-keskus, jonka ajantasainen ja monipuolinen kokoelma tarjoaa asiakkaille nopean ja luotettavan väylän tietoon ja elämyksiin. Kirjastoa kehitetään myös joustavaksi ja moderniksi monipalvelukeskukseksi. Temmeksen kirjaston toiminnan tarkastelu. Kivipirtti toimii sekä nuoria että vanhempia palvelevana tilana Kirjastoautopal velujen osto Murtoon ja Markkuulle Fyysiset käynnit kirjastossa Lainausmäärät Palaute Henkilökunnan täydennyskoulu-t uspäivät Asiakkaita palvelevat aukioloajat ja saavutettavuus. Markkinointi. Kirjastotoiminnan näkyminen mediassa Eri asiakasryhmien tarpeisiin pyritään Kirjaston toimintaa Asiakaspalaute.

9 vastaamaan palvelujen sisältöä ja saavutettavuutta kehittämällä. Kirjaston toimintaa lapsille kehitetään edelleen. lapsille jatketaan ja kehitetään mahdollisuuksie n mukaan. Satutunteja ja kirjavinkkauksia pyritään järjestämään eri toimijoiden kanssa. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii Monipuolinen kulttuuritarjonta huomioiden eri ikäja väestöryhmät sekä käytettävissä olevat resurssit Kirjaston ja koulujen välinen yhteistyö toimii OUTIn toiminnan hyödyntäminen asiakastyytyväis yyden maksimoimisee n. Valmistaudutaa n Oulun johdolla kirjasto-ohjelmi ston muutokseen. Useita eri tyylejä edustavia näyttelyitä ja monipuolisia tapahtumia eri-ikäisille. OUTI-kirjastojen käyttötilasto. Osallistuminen kirjastoalan koulutuksiin, tapaamisiin ja neuvotteluihin Panostetaan tarjontaan varsinkin lapsille ja nuorille.

10 Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii Seudullinen yhteistyö matkailun edistämisessä ja kulttuurihistori an välittämisessä. Yhteistyö seurakunnan ja seudulla toimivien kulttuurijärjest öjen, ammattitaiteilij oiden ja kulttuurin harrastajien kanssa. Yhteistyö myös Oulun isojen kulttuuritapaht umien kanssa, Taiteiden yö, Irish Festival of Oulu Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Talousarvion pitävyys Meijerialueen edelleen kehittäminen monipuoliseen käyttöön. Talousarvion ja toimintasuunnit elman mukainen toiminta. Meijerialueen miljöön ja kunnan omaleimaisuude n korostaminen, sekä järjestettävien tapahtumien näkyvyys. Osavuosiraportit ja keskikulutuksen seuranta. Toiminnan suunnittelu ja tilojen maksimaalinen hyödyntäminen - Koulujen ja kirjaston yhteistyö jatkuu. Ohjattuja kirjastokäyntejä ja tiedonhaun opetusta tarjotaan kouluille. - Kirjastoautopalveluiden ostoa Muhokselta jatketaan. - Jatketaan satutuntien pitämistä eri toimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan. - Henkilökunta osallistuu täydennyskoulutuksiin. - Kirjavalinnoissa seurataan aikaa ja otetaan huomioon myös eri oppilaitosten vaatimukset.

11 - Kaikista toiminnoista informoidaan mediaa joko erikseen tai yhdessä OUTI-kirjastojen kanssa. - Verkkonäkyvyyttä jatketaan sosiaalisen median avulla. Kirjastolla omat facebook-sivut. - Kivipirtin kirjastotilaa hyödynnetään mahdollisimman laajasti - Mainontaa lisätään. Käytössä edelleen myös sosiaalinen media. - Meijerialuetta pyritään hyödyntämään kesätapahtumissa. - Yhteistyö Tyrnävän seurakunnan kanssa jatkuu virkeänä konserttien järjestämisessä. - Yhteistyö kotiseutuyhdistyksen kanssa perinnepäivätapahtuman järjestämisessä. - Kulttuuritoimikunnan osallistuminen toiminnan järjestämisessä tärkeää Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelut kattavat liikuntatoimen, nuorisotoimen ja raittiustoimen sekä paja- ja versotoiminnan ja etsivän nuorisotyön. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Hyvinvointia koulutuksella Vapaa-ajan toimipisteet ja tilat aktiivisesti käytössä Osallistumaan oman asuinalueen kehittämiseen ja valvontaan Huolehtia fyysistä ja psyykkisestä hyvinvoinnista Palveluiden saatavuus eri ikäryhmille Toimipisteiden ylläpito houkuttaa harrastamaan. Perus nuorisotyön läsnäolo Katupäivystys ryhmät Terveelliset elämäntavat. Aamupala pajatoiminnassa oleville. Ruokapalvelupäällikkö opastaa terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tarvittaessa tk:sta elämäntapaohjausta. Liikunta osana viikko-ohjelmaa. Tarvittaessa mt-palvelut. Liikunta, musiikki ja rassauspaja normaali toimintojen lisäksi Kunnan liikuntatilojen ilta-aikainen käyttöaste. Nuorisotilojen kävijätilasto. Katupäivystysten lukumäärä. Aamupuuron menekki. Havainnot nuorten lounastottumuksista. Valmentautujien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koheneminen. Liikunnan määrää lisätty nuorille. Musiikki osa nuorten vapaa-aikaa. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Yhteistyö muiden kunnan osastojen sekä järjestöjen Pidetään osastojen ja järjestöjen sekä kolmannen sektorin kanssa riittävästi Paja- ja versotoiminnan kautta opiskelupaikan,

12 Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito kanssa. yhteyttä. työpaikan tai toimivan jatkopolun saaneet nuoret. Talousarvion pitävyys Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta. Osavuosiraportit ja Toteutuman seuranta kuukausittain. Vapaa-aikapalvelut ovat ajantasaisia, laadukkaita ja uudistuvia. Nuorten aktivoiminen elämänhallintaan. Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii. Perustettavat uudet virat ja toimet 1. Päätoiminen tuntiopettaja toistaiseksi (sijoituspaikka aluksi Temmeksen koulu) vakinaistaminen 2. Luokanopettajan virka (sijoituspaikka aluksi Kuulammen koulu) vakinaistaminen 3. Koulunkäynninohjaaja erityisluokkaan (sijoituspaikka aluksi Kuulammen koulu) vakinaistaminen 4. Luokanopettajan virka (sijoituspaikka aluksi Kirkkomännikön koulu) vakinaistaminen 5. Koulunkäynninohjaaja (sijoituspaikka aluksi Kirkkomännikön koulu) vakinaistaminen Muutostarave 1. Murron erityisopetuksen pienryhmä siirretään Kirkkomännikön kouluun Apulaisrehtori - opetusvelvollisuuden huojennus (Kirkkomännikön koulu) 3. Kirjasto- ja kulttuurijohtajan virkanimikkeen muuttaminen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajaksi. Opetussuunnitelmatyö 4. OPS-työhön on varattava riittävästi resurssia. Investoinnit luonnos SIVISTYSLAUTAKUNTA Temmeksen koulu, uuden osan alapohjan kunnostus + ilmastointi uusiminen Murron koulu. Laajennusosan (2005) maalaus ja salin iv-koneen uusiminen Murron koulu ja päiväkoti. Lämmitysjärj. Muuttaminen Päiväkoti Tenavatalo, ikkunoiden ja aidan uusiminen Juustomestari, vss seiniin patolevyt Päiväkoti Käpytikka, ulkomaalaus Kirkkomännikön koulun pääovien uusiminen 3 kpl Kirkkomännikön koulun katon korjaus Kuulammen koulun pääovien uusiminen 3 kpl

13 Kuulammen koulun toiminnalliset muutokset Kirjaston ja Juustolan ikkunoiden Energiakorjaus Vapaa-aikakeskus (Punainen tupa) Kirkonkylän pururadan sillan uusiminen Murron frisbeerata Rantaroustin koulu + liikuntahalli Sivistyslautakunta yhteensä