TIETO OSALLISTAA OMAAN ELÄMÄÄN

Transkriptio

1 TIETO OSALLISTAA OMAAN ELÄMÄÄN Raportti Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toiminnasta sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluista Suomessa vuonna 2008 Mika Pietilä Merja-Maaria Oinas Jaana Fedotoff NUORISOASIAINKESKUS

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUIDEN KANSALLINEN KOORDINAATIO- JA KEHITTÄMISKESKUS Koulutukset ja seminaarit Toimintaympäristön muutos ja työmuodon haasteet Käyttäjämäärät sekä palveluiden tilanne ja saatavuus vuonna NUORTEN TIETO- JA NEUVONTATYÖN AMMATILLISET LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET Nuoren oikeus tiedonsaantiin Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaiset periaatteet KOORDINAATIO- JA KEHITTÄMISKESKUKSELLE ASETETUT TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT VUODEN 2008 TOIMINTASUUNNITELMA KOULUTUKSET JA SEMINAARIT Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden peruskurssit Nuorten tieto- ja neuvontatyön syventävä koulutus KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Suomi-Viro seminaari , Tallinna ja Narva Suomi Unkari nuorisovaihto-ohjelma Eurodesk yhteistyö Eurooppalainen nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestö ERYICA yhteistyö, kehittämistyö ja toteutus NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUIDEN KANSALLISEN KOORDINOIN-NIN OHJAUSRYHMÄ JA RAPORTOINTI YHTEISTYÖKUMPPANIT VUONNA VERKOSTOLLE TIEDOTTAMISEN KANAVAT NUORTEN OSALLISUUS, KUULEMINEN JA VAIKUTTAMINEN NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUIDEN TULEVAISUUDEN HAASTEET MONIALAINEN TOIMINTAKULTTUURI MAHDOLLISTAJANA TYÖMUODON KESKEISET KÄSITTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tehtävänä on antaa nuorille tietoa, ohjausta ja neuvontaa kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaina ovat nuoret, nuorten parissa työskentelevät sekä nuorten vanhemmat. Nuorten tieto- ja neuvontatyön tärkeitä tavoite ovat nuorten itsenäistymisen ja vastuullisuuden tukeminen sekä kasvattaminen omatoimiseen selviytymiseen. Tiedotuksella, neuvonnalla ja ohjauksella tuetaan nuorta toteuttamaan pyrkimyksiään henkilökohtaisessa elämässään sekä edistämään nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Ammattitaitoinen työntekijä, luotettava ja monipuolinen tiedon välittäminen sekä henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus auttavat nuoria tekemään omaa elämänhallintaa tukevia valintoja ja päätöksiä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on mahdollistaa nuorelle monipuolinen ja kattava tieto yhdestä matalankynnyksen palvelupaikasta. Oikealla tiedolla, oikeaan aikaa pyritään estämään nuorten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Ymmärrettävää on, että tiedot, jotka koskettavat nuorta henkilökohtaisesti ja joilla on merkitystä hänen elämäntilanteessaan, mahdollistavat tiedon omaksumisen ja hyödyntämisen juuri omakohtaisuuden kautta. Tämä pätee erityisesti nuorten tieto- ja neuvontatyössä, jossa nuorten tiedontarpeet keskittyvät yleensä nuoren sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Kipeästi tarvitun, hyödyllisen tiedon, nuori pystyy omaksumaan ja hyödyntämään nopeammin. Saadulla tiedolla on nuorelle selkeä käyttöarvo ja hyöty. Tieto ei ole enää tietoa tiedon vuoksi, vaan tieto on käyttökelpoinen väline selvittää oma tilanne. Nuoren elämässä monet muutokset itsenäistymisvaiheessa, kuten kotoa pois muutto, parisuhde, opiskelu, oma talouden hallinta, vaikuttavat siihen, että nuori tarvitsee käyttökelpoista, hyödynnettävää tietoa kehittyäkseen täysivaltaisiksi yhteiskunnan toimijoiksi ja jäseniksi. Tiedon valtava määrä, sen nopea muuttuminen ja tiedonvälityksen uudet välineet luovat haasteita tiedonhakemiselle. Olemassa olevien palvelujen laaja kirjo ja hajanaisuus johtavat siihen, että tietoa pitää hakea ja osata etsiä, myös nuorten kohdalla. Kodin ja koulun rooli tiedonantajana ovat muuttuneet ja myös nuoret vertaisina tulee huomioida tiedon välittäjinä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa tiedon löytämistä helpottaa niin sanottu yhden luukun periaate. Laaja tietomäärä eri elämänalueita on koottuna yhteen paikkaan. Jos tällaista palvelua ei olisi, nuori joutuisi hakemaan tietoa useista eri paikoista ja eri välineitä käyttäen. Oikean tiedon saaminen kestäisi luultavasti kauemmin. 3

4 Tieto- ja osaamisalueiden kenttä on haastava nuorten tieto- ja neuvontatyön parissa työskenteleville ammattilaisille. On tärkeätä, että työmuodon parissa työskenteleviä ammattilaisia tuetaan laadukkaalla, kansallisella tuki- ja kehittämispalvelulla. Laadukkaat sekä tasaarvoiset tieto- ja neuvontapalvelut koko Suomessa pyritään varmistamaan verkostoitumalla ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Nuorten tieto- ja neuvontatyöllä on Suomessa jo suhteellisen pitkä historia. Ensimmäiset nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut olivat Helsingissä 50-luvulla ja jo 80- luvulla palveluissa käytettiin verkkoa välineenä. Eurooppalaiset työn periaatteet ja suositukset antavat työlle vankan pohjan sekä myös laajan eettisen näkökulman toimintaan. Vahvin verkoston laajentumisen kausi on ollut vuosina Nuorten tieto- ja neuvontatyössä tiedotuksella, ohjauksella ja neuvonnalla: voidaan tukea nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään, toiveitaan ja haaveitaan henkilökohtaisessa elämässään, laajennetaan nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia tarjoamalle oikeata ja ajantasaista tietoa niin, että palvelu vastaa nuorten erilaisiin tiedontarpeisiin, tuetaan ja edistetään nuorten itsenäistymistä henkilökohtaisella ohjauksella, edistetään nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina, sillä nuoret ovat yhteiskunnan vasta-alkajina vasta hahmottelevat yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja, joten he tarvitsevat tietoa, ohjausta ja tukea. 4

5 2 NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELUIDEN KANSALLINEN KOORDINAATIO- JA KEHITTÄMISKESKUS Vuosi 2008 oli kolmas toimintavuosi nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kansalliselle koordinaatio- ja kehittämiskeskukselle. Paineet koulutuksen järjestämiseen, ammatillisen tietotaidon välittämiseen ja kehittäjänä toimimiseen olivat edelleen suuret kuluneena toimikautena. Haasteita asettavat uusien hankkeiden myötä laajentunut verkosto ja nuorisotyöntekijöiden ammatilliset kehittämistarpeet, verkoston tasapuolinen kehittäminen ja pitkään alalla toimineiden toimijoiden huomioiminen sekä Aloitekanava.fi verkkodemokratiapalvelun kansallinen koordinoiminen. Myös kansainvälinen toiminta oli vilkasta vuoden 2008 aikana. Kasvavasta tavoitteiden asettelusta ja toimintakentän laajenemisesta huolimatta pystyttiin kuitenkin kansalliselle koordinaatiolle ja kehittämiselle asetetut tavoitteet työmuodon kansallisena tukipalveluna ja kehittäjänä toteuttamaan suhteellisen hyvin. Opetusministeriö myönsi määrärahaa toimintaan vuoden 2008 aikana yhteensä euroa. Lisäksi Suomi-Viro yhteistyön toteuttamiseen myönnettiin erillinen euron määräraha. Edelliseen vuoteen verrattuna korotetun määrärahan turvin voitiin keskukseen palkata kolmas työntekijä, vastaamaan Aloitekanava.fi palvelun koordinoinnista. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden koordinaatio- ja kehittämiskeskuksessa työskentelivät vuoden 2008 aikana koordinaattorina Jaana Fedotoff sekä suunnittelijoina Mika Pietilä ja Merja-Maaria Oinas ( lähtien). Suunnittelija Mika Pietilä toimi koordinaattorin työloman aikana sijaisena loppuvuodesta HUMAKn yhteisöpedagogiopiskelija Annamari Similä suoritti koordinaatio- ja kehittämiskeskuksessa kansainvälisyyteen liittyneen viiden viikon harjoittelujakson, jonka jälkeen hänet palkattiin kuukauden mittaiseksi jaksoksi kesäkuussa työstämään Suomen osuutta ERYICAn Infomobil.org-verkkosivustolle. 2.1 Koulutukset ja seminaarit Vuoden 2008 aikana järjestettiin 32 erilaista koulutusta tai seminaaria yhdessä paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yli 800 nuorisoalan toimijaa. Osallistumiskustannukset koulutuksiin ja seminaareihin pyrittiin pitämään mahdollisimman alhaisina ja näin madaltamaan osallistumiskynnystä. Kansallisen kehittämispäivät toteutettiin Helsingissä kongressikeskus Paasitornissa yhteistyössä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Nuorisotiedotuskeskus Kompassin ja Espoon kaupungin nuorisotoimen Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxin kanssa. Kehittämispäivien yhteistyökumppaneina toimivat järjestelyiden onnistumiseksi aktiivisesti myös Kansainvälisen henkilövaihdonkeskus CIMO / Eurodesk -tiedotustoiminto ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Osallistujia oli lähes 130 henkilöä. 5

6 Keskeisenä teemana kansallisilla kehittämispäivillä oli sosiaalinen media, nuorten identiteetin kehitys mediakulttuurissa ja nuorten aikuisten parisuhteet. Edellisen vuoden palautteen perusteella kehittämispäivillä otettiin käyttöön niin sanotut miniseminaarit, joiden myötä osallistujat pystyivät oman mielenkiinnon mukaan valitsemaan ensimmäisen päivän iltapäivällä itseään kiinnostavan teemallisen miniseminaarin. Miniseminaareissa aiheina olivat nuorten kuuleminen, osallistuminen ja vaikuttaminen, nuorten omat projektit, muuttuvat toimintaympäristöt työnmuodon haasteena, hyvät mediakasvatuskäytänteet ja kansainvälistymiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta. Kehittämispäivät avasi valtiovallan puheenvuorolla viestintäministeri Suvi Lindén. Opetusministeriöstä nuorisopolitiikan ajankohtaisen katsauksen osallistujille antoi kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen. Koulutukset pyrittiin järjestämään ensisijaisesti yhdessä seudullisten ja alueellisten hankkeiden sekä lääninhallitusten nuorisotoimien kanssa. Kevään aikana järjestettyihin koulutuksiin sisällytettiin myös Aloitekanava.fi -palvelun esittely. Erilliset Aloitekanava.fi koulutukset lähtivät käyntiin syksyllä. Kaikissa koulutuksissa pyrittiin siihen, että osallistujia saadaan osallistumaan laajemmalta alueelta, ajatuksena koota laajempi joukko toimijoita yhteen vaihtamaan kokemuksiaan, tietotaitoa ja verkostoitumaan. Keskitetyllä koulutustarjonnalla pystyttiin myös monipuolisempaan ja tehokkaampaan koulutustarjontaan resurssien puitteissa. 2.2 Toimintaympäristön muutos ja työmuodon haasteet Vaikka uusien palveluiden syntyminen tasaantui, niin fyysisten palvelupisteiden määrä nousi kuitenkin vuoden aikana 90:stä 110:neen. Uusien palveluiden ja hankkeiden syntymisen rinnalla käytiin vilkasta keskustelua siitä kuinka toimintaympäristön muutos on vaikuttanut Suomessa pitempään toimineisiin nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin, muun muassa asiakasmääriin. Tätä toimintaympäristön muutosta tarkasteltiin Susanna Kilapan ja Päivi Lautaniemen opinnäytetyössä: Aaltoliikettä? Kokemuksia ja havaintoja nuorten tieto- ja neuvontapalvelun toimintaympäristöissä. Aineiston keräämiseksi järjestettiin kaksi tilaisuutta, joissa kuultiin kokeneen kentän ääntä. Ensimmäisessä tilaisuudessa aihetta alettiin työstää pitkään nuorten tieto- ja neuvontatyötä tehneiden henkilöiden keskuudessa. Asiantuntijafoorumi kokosi Allianssi-talolle kymmenen henkilöä. Työskentelyä jatkettiin kansallisilla kehittämispäivillä laajemmalla ryhmällä miniseminaarissa. Opinnäytetyössä päädyttiin seuraaviin työtä haastaviin muutoksiin, jotka näyttäytyvät samanlaisina eri puolilla maata: 1. Poliittisella päätöksenteolla on viime vuosina vahvistettu toimintaa ja toimijoiden määrä on lisääntynyt. Hankerahoituksen avuin on perustettu lukuisia verkkopalveluita, mutta palveluissa on myös paljon päällekkäisyyttä. 6

7 2. Tarvitaan toimivaa yhteistyötä. Työmuodon irrallisuus ohjaus- ja neuvontapalveluiden rakenteista ja tuntemattomuus haastaa. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut olisi saatava rakenteisiin, tunnettujen valtakunnallisten palveluiden rinnalle. 3. Nuorten tieto- ja neuvontatyön punaista lankaa etsitään. Perustehtävänä on edelleen tieto- ja neuvontatyö, mutta Internet on haastanut perinteiset työmenetelmät. Nuorten tavoittamiseen ja tieto- ja neuvontatyön toteuttamiseen on luotava uusia tapoja. 4. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat lähteneet rohkeasti nettipalveluihin, mutta verkko ei palvele kaikkia. Verkko on muuttanut työn luonnetta mm. ajan ja kohtaamisen osalta. 5. Nykyiset mittarit eivät vastaa työlle asetettujen tavoitteiden seuraamiseen. (Lähde: Kilappa ja Lautaniemi, 2008). Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on myös asettanut nuorten tieto- ja neuvontatyölle omat haasteensa. Kehittämisohjelman tavoitteita nuorten tieto- ja neuvontatyön näkökulmasta on esitelty kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toimesta eri koulutuksissa ja tilaisuuksissa. Erityistä huomiota vaativat kehittämisohjelman tavoitteet liittyen moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, digitaaliseen sukupolveen, laajaan osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä kaikkien nuorten saaminen koulutukseen ja työelämään. 2.3 Käyttäjämäärät sekä palveluiden tilanne ja saatavuus vuonna 2008 Vuoden 2009 alussa kerättiin yhteen tiedot kaikkien palveluiden käyttäjämääristä. Kyselyn avulla saatiin tiedot lähes 160 kunnan kohdalta, mutta kuitenkin lähes 50 ei voinut toimittaa tietoja käyttäjämääristä. Kuntien lisäksi verkkopalveluiden käyttäjämäärissä on huomioitu muun muassa CIMO / Eurodesk tiedotustoiminnon rooli erityisnuorisotiedotuspisteenä. Käyttäjämääriin on lisätty Eurodeskin hallinnoiman Euroopan nuorisoportaalin Suomen osuus käyttäjistä. Euroopan nuorisoportaalin tarkoitus on kannustaa nuoria kansainvälistymään ja osallistumaan yhteiskunnan asioihin sekä toimimaan aktiivisina kansalaisina. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret." Käyttäjämäärien tilastointi on haastavaa, erityisesti niissä palveluissa, jotka toimivat esimerkiksi kirjaston yhteydessä eikä paikalla nuorten tieto- ja neuvontapisteessä ole kokoaikaisesti työntekijää. Luvut ovat kuitenkin nuorten tieto- ja neuvontatyön näkökulmasta rohkaisevia. Tunnettuutta lisäämällä voidaan nuoria saavuttaa vielä paremmin. 7

8 Kyselyyn vastanneiden palveluiden käyttäjämäärät: - asiakaskontakteja yli yksittäisiä käyttäjiä verkkopalveluissa noin vierailuja verkkopalvelussa yhteensä yli yksittäisiä kysymyksiä palvelupisteissä tai verkkopalveluiden kautta yli kpl Luvut antavat suuntaviivaa sille, millaisia määriä asiakkaita nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa kohdataan. Käyttäjämääriä kootessa todettiin kuitenkin, että kansalliselle yhteiselle tilastoinnille on todellinen tarve ja käytännöt tulee yhtenäistää, jotta voidaan arvioida tarkemmin vaikuttavuutta. Palveluiden tilanne ja saatavuus vuoden 2008 lopussa - Palveluita tarjosi 240 kuntaa, kuntaliitosten jälkeen 207 kuntaa. - Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden piirissä (lähipalvelut ja/tai verkkopalvelut) iältään vuotiaita nuoria yhteensä Vuoden 2007 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuotiaita oli Suomessa Lähes 80 % ikäluokan (13 24 v) nuorista on mahdollisuus käyttää nuorten tieto- ja neuvontapalveluita omalla paikkakunnallaan eri välineitä hyödyntäen. - Palveluilla tarkoitetaan jo olemassa olevia palveluita sekä niitä, joita parhaillaan suunnitellaan ja perustetaan. - Fyysisiä nuorten tieto- ja neuvontapisteitä/keskuksia oli Suomessa vuoden 2008 lopussa 110 kpl. - Verkkopohjaisia nuorten tieto- ja neuvontapalveluita oli vuoden 2008 lopussa 34 kpl, jotka olivat paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia. - Työmuodon parissa työskentelee noin 350 nuorisoalan ammattilaista. 8

9 3 NUORTEN TIETO- JA NEUVONTATYÖN AMMATILLISET LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET Suomalaiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelut toimivat nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaisten periaatteiden mukaisesti. Suosituksena toimivat periaatteet on hyväksytty Euroopan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden ERYICAn 15. yleiskokouksessa Bratislavassa, Slovakiassa Eurooppalainen nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kattojärjestö ERYICA edustaa 29 jäsenjärjestöä 22 maassa yli 8000 palvelupisteessä eurooppalaista alan työntekijää. Suomalaiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen noudattamat eurooppalaiset periaatteet toimivat eettisenä arvopohjana työlle. Lähtökohtana on, että tieto- ja neuvontapalvelut ovat kaikkien nuorten saavutettavissa. Tavoitteena on taata tiedonsaannin tasavertaisuus riippumatta nuoren elämäntilanteesta, etnisestä taustasta, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja nuoriin, joilla on mahdollisesti erityistarpeita. Periaatteet antavat suuntaviivoja sille, miten kattavaa, johdonmukaista ja koordinoitua nuorten tieto- ja neuvontapalveluja koskevat vähimmäisstandardit ja laatutoimenpiteet tulisi määrittää osana kunkin maan nuorisopolitiikkaa. Määrittämistä edesauttaa myös Euroopan unionin yhteinen linjaus eurooppalaisesta nuorisopolitiikasta. Euroopan unionin nuorisopolitiikan Valkoisen kirjan pohjalta esitetyt ministerineuvoston toimenpiteet erityisesti nuorille suunnatuista tietopalveluista, nuorten oikeudesta tiedonsaantiin sekä nuorten osallistumisesta vaikuttavat ja linjaavat myös työmuotoa Suomessa. Eurooppalaisiin periaatteisiin kuuluu, että palveluiden tulee olla helposti käytettävissä ilman ajanvarausta ja tiedon tulee perustua ensisijaisesti nuorten tiedontarpeisiin. Jokaista nuorta tulee kohdella ja arvostaa yksilönä ja kysymykseen annettavan vastauksen on oltava yksilöllinen. Palveluiden tulee olla maksuttomia ja tietoa annetaan nuoren yksityisyyttä kunnioitten. 3.1 Nuoren oikeus tiedonsaantiin Monimutkaisessa yhteiskunnassa, joka tarjoaa paljon haasteita ja mahdollisuuksia, tulee koko ajan tärkeämmäksi, että nuorilla on mahdollisuus saada tietoa ja kyky analysoida ja käyttää sitä. Nuorille suunnattu tieto- ja neuvontatyö voi auttaa nuoria saavuttamaan tavoitteitaan ja edistää heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskunnan jäseninä. Tiedon tarjoamisessa pitää käyttää tapoja, jotka lisäävät nuorten ulottuvilla olevia vaihtoehtoja ja lisäävät heidän itsemääräämiskykyään ja toimintamahdollisuuksiaan. 9

10 Kansanvallan periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen edellyttää, että kaikilla nuorilla on oikeus saada täydellistä, puolueetonta, ymmärrettävässä muodossa olevaa ja luotettavaa tietoa heitä kiinnostavista kysymyksistä. Tämä tiedonsaantioikeus on tunnustettu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan neuvoston suosituksessa nro (90) 7 Euroopan nuorille annettavasta tiedotuksesta ja neuvonnasta. (Lähde: Eurooppalaisen nuorisotiedotuksen perusasiakirja 2004). Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymässä päätöslauselmassa Euroopan neuvoston nuorisopolitiikasta nostetaan yhdeksi prioriteetiksi ihmisoikeudet ja demokratia. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi painotetaan muun muassa nuorten aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin ja rakenteisiin, yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia, sukupuolten välisen tasa-arvon tehokasta toimeenpanoa ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä, ympäristökysymyksiä ja kestävää kehitystä sekä tiedotus- ja neuvontapalvelujen saatavuutta. Lisäksi prioriteetteja ovat monimuotoinen yhteiskunta ja nuorten yhteiskunnallinen osallisuus. Nuorten oikeus tietoon määritellään muun muassa: 1. Yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa 2. Lapsen oikeuksien julistuksessa 3. Euroopan ihmisoikeus- ja perusvapaussopimuksessa 4. Suomen perustuslaissa 5. Euroopan neuvoston suosituksessa n:o R (90)7 nuorisotiedotuksesta ja - neuvonnasta Euroopassa Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja ohjaavat lait, suositukset ja strategiat 1. Nuorisolaki (2006) 2. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Opetusministeriön suositus kunnille nuorisotiedotuksesta Kaupungin ja nuorisotoimien omat strategiat 5. Tietoyhteiskunta- ja kansalaisvaikuttamisen strategiat sekä raportit 6. Eurooppalaiset nuorten tieto- ja neuvontatyön periaatteet (ERYICA) 7. Eu:n nuorisopolitiikan valkoinen kirja, Euroopan ministerineuvoston toimenpiteet nuorten osallistumisesta ja heille tiedottamisesta 8. Eurooppalainen nuorisosopimus (European Youth Pact) Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselma Euroopan neuvoston nuorisopolitiikasta ( ) 10

11 3.2 Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaiset periaatteet Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat nuorisotyön tavoitteellinen peruspalvelu, jossa nuoria tiedottamalla, ohjaamalla ja neuvomalla autetaan nuoria ratkaisemaan nuorten elämään liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Yhteiskunnan nopeiden muutosten vuoksi nuorille annetulla hyvällä ja laadukkaalla tiedolla sekä henkilökohtaisella neuvonnalla on yhä tärkeämpi merkitys nuorten aikuistumiskehityksessä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön pääpiirteitä nuoret itse etsivät tietoa eri välineiden avulla (esitteet, oppaat, Internet), jonka pohjalta ratkaisevat ongelmansa nuoren henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, esimerkiksi kahdenkeskiset keskustelut face-to-face, puhelinkeskustelut, verkkopalvelut, online keskustelut tai chat vertaistoiminta, nuoret tiedottavat nuorille Nuorille suunnattu yleisluontoinen tietotyö kattaa kaikki nuoria kiinnostavat aiheet ja siihen voi kuulua monia erilaisia toimintoja, kuten tiedon jakamista, neuvontapalveluja, opastusta, ohjeiden antamista, tukea, ystäväpalveluja, valmennusta ja harjoitusmahdollisuuksien tarjoamista, verkottumista sekä ohjausta käyttämään ammattiauttajien palveluja. Näitä toimintoja voidaan tarjota nuorten tieto- ja neuvontakeskusten tai muiden rakenteiden osana toimivien nuorille suunnattujen tietopalveluiden välityksellä tai niiden tarjoamiseen voidaan käyttää sähköistä ja muunlaista mediaa. Tämän peruskirjan periaatteet on tarkoitettu sovellettaviksi kaikentyyppisessä nuorille suunnatussa yleisessä tiedottamisessa. Ne muodostavat perustan, jolle kattavaa, johdonmukaista ja koordinoitua nuorisotiedotustyötä koskevat vähimmäisstandardit ja laatutoimenpiteet tulisi määrittää osana kunkin maan omaa nuorisopolitiikkaa. 1. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut on pidettävä avoimina kaikille nuorille ilman poikkeuksia. 2. Tavoitteena on taata tiedonsaannin tasavertaisuus kaikille nuorille heidän elämäntilanteestaan, etnisestä taustastaan, sukupuolestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ryhmiin ja nuoriin, joilla on erityistarpeita. 3. Palveluiden tulee olla helposti käytettävissä ilman pakollista ajanvarausta. Aukioloaikojen on vastattava nuorten tarpeita. 4. Tiedon tulee perustua nuorten toiveisiin. Tiedon tulee kattaa kaikki nuoria kiinnostavat aiheet. 11

12 5. Nuorta on kunnioitettava yksilönä ja jokaisen vastauksen on oltava yksilöllinen. Samalla pyritään edistämään nuoren omia toimintamahdollisuuksia, itsemääräämisoikeutta ja hänen kykyään hyödyntää ja soveltaa tietoa. 6. Palvelujen on oltava maksuttomia 7. Tietoa annetaan nuoren yksityisyyttä kunnioittaen, myös heidän oikeuttaan olla kertomatta henkilöllisyyttään. 8. Tietoa antaa tehtävään koulutettu henkilöstö. 9. Tieto on ajantasaista, oikeaa, luotettavaa ja helposti hyödynnettävää. 10. Tarjottavan tiedon puolueettomuus pyritään varmistamaan kaikin tavoin käyttämällä useita eri lähteitä ja tarkistamalla niiden luotettavuus. 11. Tarjottavan tiedon on oltava vapaata kaikista uskonnollisista, poliittisista, aatteellisista tai kaupallisista vaikutteista. 12. Palveluilla pyritään tavoittamaan mahdollisimman laajasti nuoria käyttämällä erilaisia menetelmiä, välineitä ja toimintatapoja, jotka soveltuvat eri ryhmille ja erilaisiin tiedon tarpeisiin. 13. Nuorille on mahdollistettava tilaisuus osallistua työmuodon sisältöihin ja kehittämiseen. esim. vertaisryhmätoiminnot, uusien menetelmien kehittäminen, palvelujen arviointi. 14. Palvelujen tulee toimia yhteistyössä muiden nuorille suunnattujen palveluiden ja rakenteiden kanssa (esim. moniammatillinen ja monialainen verkostoyhteistyö). 15. Tiedon välineinä tulisi hyödyntää uusia tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja kehittää myös nuorten taitoja näiden välineiden käytössä. 16. Palvelujen rahoituslähteet eivät saa toimia niin, että ne estävät nuorisotiedotuskeskusta tai -palvelua soveltamasta tämän peruskirjan periaatteita. 12

13 4 KOORDINAATIO- JA KEHITTÄMISKESKUKSELLE ASETETTUJA TAVOITTEITA JA TEHTÄVIÄ Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen tavoitteena on edesauttaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden syntymistä Suomeen siten, että ne ovat nuorten käytettävissä tasa-arvoisesti asuinalueesta riippumatta. Keskuksen tehtävänä on myös palveluidensa avulla mahdollistaa paikallisten ja alueellisten nuorten tietoja neuvontapalveluiden laadukkuus huolimatta tiedonhankinta välineestä, kanavasta tai etäisyydestä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan toimiva monialainen yhteistyöverkosto, joka kehittää tieto- ja neuvontapalveluja nuorille, hyödyntäen ja soveltaen jo olemassa olevia rakenteita ja malleja. Erilaisten käytäntöjen, mallien ja hankkeiden koonti ja niistä saatujen kokemusten jakaminen on tärkeätä, jotta kaikki toimijat voivat hyödyntää ja soveltaa niitä oman alueensa nuorten tiedontarpeita vastaavien palvelujen kehittämisessä. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa nuorten aktiivinen osallistuminen on tärkeää. Asetettuja kehittämisen avainalueita: Työmuodon tunnettuuden lisääminen ja kehittäminen, tukipalvelu olemassa oleville ja suunnitteilla oleville palveluille, tietojen kokoaminen ja ylläpito olemassa olevista palveluista ja hankkeista, viestimien ja vuorovaikutteisuuden kehittäminen verkoston työvälineenä kansallisesti, työmuodon yhteinen markkinointi, kansalliset julkaisut, hankeneuvonta, seminaarien ja koulutusten suunnittelu ja toteuttaminen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä verkostoituminen, nuorten kuulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen kehittäminen nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa ( 8 nuorisolaki), nuorten osallistuminen palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. 13

14 Tehtävänä on nuorisotyön ammattilaisten ohjaus ja neuvonta työmuodosta, koulutuksen järjestäminen, alalla työskentelevien sekä uusien toimijoiden tietotaidon ja yhteistyön tukeminen sekä verkoston vahvistaminen. Palveluiden kehittäminen yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisten verkostojen, nuorten ja muiden toimijoiden kanssa. 1. Asiantuntija- ja tukipalvelu. Ohjaus ja neuvonta olemassa oleville, suunnitteilla oleville palveluille ja hankkeille sekä kaikille työmuodosta kiinnostuneille. 2. Alalla työskentelevien sekä uusien toimijoiden tietotaidon ja yhteistyön tukeminen ja verkoston vahvistaminen. 3. Palvelujen kehittäminen ja yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa. 4. Viestimisen ja vuorovaikutteisuuden parantaminen kansallisesti nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden välillä. Uudet välineet, tiedottaminen myös eri sidos- ja kohderyhmille. 5. Koulutuksen suunnittelu ja toteuttamien yhdessä verkoston ja yhteistyökumppanien kanssa; kuntien nuorisotoimet, läänit, hankkeet, oppilaitokset. 6. Tilastointi palveluista, hankkeista (kunnat, mallit, nuorten määrä, verkkopalveluiden käyttäjät ). 7. Uusien järjestelmien, kanavien kehittäminen nuorten kuulemiselle ja osallistumisella nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa (nuorisolaki 8 ) yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 14

15 5 VUODEN 2008 TOIMINTASUUNNITELMA Koulutus - Koulutuksen kohdentaminen uusille hankkeille nuorten tieto- ja neuvontatyön perustiedoista ja -taidoista, - syvemmälle viety ja tiettyihin aihealueisiin liittyvä koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, - koulutuksellinen yhteistyö, esimerkiksi nuorten liikkuvuustiedoissa ja Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksista yhteistyössä Eurodesk tiedotustoiminnon / Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMOn kanssa, - mediakasvatuksen tärkeä rooli myös nuorille suunnatussa tieto- ja neuvontatyössä, - Aloitekanava.fi verkkodemokratiapalveluun liittyvät koulutukset, - kansalliset kehittämispäivät Helsingissä, lokakuussa Verkostoyhteistyön kehittäminen - Olemassa olevia verkoston viestintävälineiden kehittäminen yhdessä verkoston kanssa, NutiExtranetin käyttöön tukeminen koulutusten kautta, - verkkolehti Koordinaatti.fi:n teemalliset julkaisut kuukausittain, - verkosto on aktiivisesti mukana palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä sekä seminaarien toteutuksessa, - verkosto laajenee vuonna 2008 uusien hankkeiden myötä, - laatukriteerit, standardit ja laadullinen arviointi. Markkinointi - Toteutetaan verkkosivusto, johon kerätään olemassa olevat nuorille suunnatut wwwsivustot ja paikalliset palvelupisteet/keskukset, - palvelun valtakunnallinen markkinointi (juliste, flaijerit, lehtimainonta), - työmuodosta julkaistaan ruotsin - ja englanninkielistä materiaalia, - verkostolle oma logo, - työmuodosta video suomen ja englanninkielellä, - Aloitekanava.fi palvelun markkinointi. Julkaisuja - Työntekijöille opas Nuorten neuvonta netissä, - suomenkielinen käännös Euroopan neuvoston ja ERYICAn yhteistyön taustapaperista Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kehittyminen eurooppalaisessa nuorisopolitiikassa, - toimintaraportin painatus ja jakelu vuodelta

16 Aloitekanava.fi - Palvelun kansallinen koordinointi siirtyy vuoden 2008 alusta osaksi koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen toimintaa. Kansainvälinen yhteistyö - Viron yhteistyö maiden verkostojen välillä jatkuu, vuonna 2008 nuoret mukaan, - Saksa- Suomi yhteistyö, mukana yhteistyön kehittämisessä, - Vuonna 2007 alkanut Pohjoismainen yhteistyö jatkuu, nuorten omat projektit - Youth in Action- ohjelma ja sen hyödyntäminen - Suomen kansallista nuorten tieto- ja neuvontapalveluverkostoa Euroopan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kattojärjestö ERYICAn hallituksessa ( ) edustaa koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen suunnittelija Mika Pietilä. Haasteet koordinaatio- ja kehittämiskeskukselle - Verkoston työntekijöiden riittävä koulutus, - hankkeiden vakiintuminen kunnassa pysyväksi toiminnaksi, - uudet mediat sekä mediakasvatus ja nuorten tieto- ja neuvontatyön rooli sekä merkitys niissä, - hankkeiden laadukkaat yhteistyökumppanuudet yritysten kanssa. Eurooppalainen nuorten tieto- ja neuvontapäivä Suomen kansallinen verkosto aktiivisesti mukana ensimmäisen Eurooppalainen nuorisotiedotuspäivän toteutuksessa. 16

17 6 KOULUTUKSET JA SEMINAARIT Koulutuksia ja seminaareja järjestettiin yhdessä eri yhteistyökumppanien ja kansallinen verkoston sekä eurooppalaisten kollegojen ja verkostojen kanssa. Näihin tilaisuuksiin osallistui yli 800 nuorisoalan toimijaa. Koulutukset ja seminaarit haluttiin pitää osallistujille mahdollisimman helposti osallistuttavina, joten osallistujien omat kustannukset pidettiin alhaisina ja matkat lyhyinä. Järjestetyt koulutukset ja seminaarit sekä osallistuminen eri tilaisuuksiin Ranska, ERYICA Health as theme in Youth Information Work, suomalaisena osallistujana Tuomo Haapala Vaalasta Lahti Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna Kuopio - Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna Helsinki, CIMOn nuorisoyksikön henkilökunta Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna Oulu, Oulun lääninhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma esittelytilaisuus Saksa, Youth Information 2.0 Conference, suomalaisina osallistuja Markus Tammi, Reijo Venäläinen, Kirsi Karttunen, Jarkko Lehikoinen ja Sari Réhell Viro, Suomi-Viro asiantuntijatapaamisen valmistelu Helsinki, Opetusministeriön nuorisoyksikkö, norjalainen nuorisotyön delegaatio, toiminnan esittely Jyväskylä - Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna Nuorten tieto- ja neuvontatyön peruskurssi, verkkokurssi Nuorisotyöristeily Suomi-Viro, nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden työntekijöiden tapaaminen Virossa Lohja-Kanneljärven opisto, nuoriso- ja vapaa-aikaohjaajien oppisopimuskoulutus Seinäjoki, Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna Helsinki, ohjausryhmän kokous Helsinki, uusien hankkeiden koulutus Oulu, Nuoret, työelämä ja tulevaisuus, Nuorten Areena ry 17

18 Alankomaat, Infomobil Training Course, suomalaisena edustajan Jaana Fedotoff Oulu, Youth in Action asiantuntijatapaaminen Oulu, Aloitekanavan moderaattorikoulutus Jyväskylä, Aloitekanavan moderaattorikoulutus Bulgaria, ERYICAn opintovierailu, suomalaisina osallistujina Annika Sabell ja Soile Mottisenkangas Virrat, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden peruskoulutus (MBTC), jakso Tampere, Syventävä verkkokurssi, aloitusjakso Vaasa, Aloitekanavan lanseeraustilaisuus Helsinki, asiantuntijafoorumi, nuorten tieto- ja neuvontatyön muuttuneet toimintaympäristöt Syventävän verkkokurssin verkko-opintojakso Aloitekanavan infotilaisuus, Rovaniemi Helsinki, Kansalliset nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämispäivät Unkarilainen nuorten tieto- ja neuvontatyön delegaation opintovierailulla osana Allianssin yhteistyösopimusta Unkarin kanssa Aloitekanavan infotilaisuus, Lahti Vaasa, Aloitekanavan moderaattorikoulutus Muhos, Aloitekanavan infotilaisuus Muurame, Aloitekanavan infotilaisuus Jyväskylä, Aloitekanavan moderaattorikoulutus Kokkola, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden peruskurssi (MBTC), jakso Unkari, tutustuminen nuorten tieto- ja neuvontatyöhön Unkarissa, Tiina Juutilainen, Petri Luikku, Terhi Hunnakko ja Tarja Väisänen Nurmijärvi, Aloitekanavan infotilaisuus Järvenpää, Aloitekanavan infotilaisuus Tampere, Syventävä verkkokurssi, päätösjakso Jyväskylä, Mediakasvatus nyt - seminaari Ranska, ERYICA-Eurodesk-EYCA- YFJ verkostoseminaari Sodankylä Aloitekanavan moderaattorikoulutus Espoo, Aloitekanavan infotilaisuus Montenegro, ERYICA seminaari ja yleiskokous Tampere, Euroopan nuorisoviikon päätapahtuma ja Youth in Action-asiantuntijaverkosto tapaaminen Joensuu, Tuhti seminaari 18

19 6.1 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät järjestettiin Helsingissä. Kolmannen kerran järjestetyille päiville kokoontui lähes 130 työmuodon ammattilaista ja järjestöjen edustajaa ympäri Suomea. Osallistujamäärä kasvoi edellisestä tapaamisesta. Kehittämispäivät ovat nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyötä tekevien vuoden tärkein tapahtuma, jossa kokoonnutaan yhteen, tavataan kollegoita sekä keskustellaan ajan ilmiöistä ja työmuodon ajankohtaisista asioista. Päivien aikana kuultiin ajankohtaisia esityksiä muun muassa sosiaalisesta mediasta ja nuoren identiteetin kehityksestä median täyttämässä maailmassa. Erityisen tärkeänä ohjelmaa suunnitellessa pidettiin myös sitä, että nuoret pääsevät kertomaan omista projekteistaan. Nuorten ääni kiinnosti selvästi, sillä se oli yksi osallistujamäärältään suurimmista niin sanotuista miniseminaareista. Seminaarissa pohdittiin työn muuttunutta toimintaympäristöä ja sen mukanaan tuomia uudenlaisia haasteita nuorten tieto- ja neuvontatyöhön. Millainen sitoutumisen taso, motivaatio ja jopa rohkeus verkostossa on arvioida palveluita ja kehittää niitä yhteiskunnassa olevien suuntauksien, ilmiöiden ja vaatimusten mukaisiksi on ajankohtaisempi aihe kuin koskaan aikaisemmin. Nuorten tiedon tarve ei ole kadonnut, mutta nuorten tiedon tarpeen luonne on muuttunut. Enää ei riitä yksi vastaus yhteen kysymykseen, vaan nuorten tiedontarpeet ovat muuttuneet yhä haastavammiksi työntekijöille. Esimerkiksi nuorten yksinäisyys, masentuneisuus, sosiaalisten kontaktien vähyys ja aikuisen tuen puute, päihteiden käyttö, velkaantuminen kasaantuvat suuriksi ongelmavyyhdiksi ja siksi ammattilaisilta vaaditaan paljon osaamista ja nopeaa reagointikykyä. Ajan tasalla pysyminen tiedon muutoksessa ja tukipalveluiden viidakossa sekä toimivien yhteistyöverkostojen ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Työn tavoite on, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus käyttää lähipalveluna nuorten tieto- ja neuvontapalveluja. Verkko on mahdollistanut tiedon, ohjauksen ja neuvonnan viemisen myös syrjäseuduilla asuville nuorille. Myös verkon kautta useat kunnat ovat pystyneet tarjoamaan laadukasta, yksilöllistä tukipalvelua nuorille. Yleistä kehittämispäivien järjestelyistä Kansallisten kehittämispäivien järjestelyt sekä ohjelman kokoaminen aloitettiin helmikuussa Lopullinen ohjelma varmistui elokuun alussa. Ohjelmaa olivat työstämässä kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen henkilökunnan lisäksi Nuorisotiedotuskeskus Kompassin ja Nuorten tieto- ja neuvontakeskus yesboxin henkilökunta, sekä koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen yhteistyökumppani Eurodesk - tiedotustoiminnon koordinaattori CIMOsta. 19

20 Kehittämispäivät nimitystä siirryttiin käyttämään vuoden 2006 järjestetyssä tapaamisessa ensimmäisen kerran, koska se mahdollisti useimmilla paikkakunnilla useamman kuin yhden työntekijän osallistumisen samasta organisaatiosta. Ohjelmaa rakentaessa huomioitiin edellisen vuoden kehittämispäivien palautteet ja viestit sekä ne huomiot kentän tarpeista, joita on välitetty koordinaatio- ja kehittämiskeskukselle suoraan sekä vuoden aikana järjestetyissä eri koulutuksissa ja tilaisuuksissa. Kehittämispäivien ohjelma-, ruokailu- ja kokoustilakulut katettiin pääasiallisesti nuorten tietoja neuvontapalveluiden koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen budjetista. Osallistujat maksoivat matka- ja majoituskulut itse. Lisäksi yhteistyökumppanit Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n ja Eurodesk tiedotustoiminto / CIMO osallistuivat ohjelmasta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tärkeää apua valmisteluiden aikana sekä paikanpäällä saatiin Nuorisotiedotuskeskus Kompassin ja Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxin henkilökunnalta sekä Kanneljärven opiston nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja oppisopimusopiskelijoilta. Kehittämispäiville ilmoittauduttiin netin kautta, joka helpotti huomattavasti tietojen hallintaa järjestävän tahon puolella. Suurin osa ilmoittautuneista osallistui kumpanakin päivänä. Peruutuksia tuli muutamia, lisäksi muutama ilmoittautuneista ei saapunut paikalle lainkaan, ilmoittautumisestaan huolimatta. 20