ARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS
|
|
- Helena Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO ARTIKKELI 3 LAIT JA YHDENVERTAISUUS YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI Sisällys: 1 Perus- ja ihmisoikeudet ja itsemääräämisoikeus 1.1 Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus itsemääräämisoikeuden turvana 2 Vanhuspalvelulaki 3 Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki 3.1 Mitä syrjintä on? 3.2 Syrjinnän ehkäisy, puuttuminen ja raportoiminen 3.3 Syrjimättömyyden edistäminen
2 LAIT JA YHDENVERTAISUUS Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten asema ja oikeudet ovat parantuneet viime vuosikymmenten aikana Suomessa ja maailmalla. Lainsäädännössä on muun muassa luovuttu homoseksuaalisten tekojen kriminalisoimisesta ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslainsäädännössä. Lisäksi sukupuolen korjaamista säätelevä ensimmäinen translaki säädettiin vuonna Myös perheoikeudet ovat parantuneet askel askeleelta. Tällä hetkellä on käynnissä useita lakihankkeita, joilla hlbtiq-ihmisiin kohdistuvaa epätasaarvoa puretaan. Lainsäännön suuntaan vaikuttavat niin poliittiset puolueet, yksittäiset ihmiset, Suomen saamat kansainväliset suositukset kuin Setan kaltaisten järjestöjen vaikuttamistyökin. Viime vuosina lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämisen suunta on ollut yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa. Vanhustyön ammattilaisten työtä ohjaa joukko lakeja, ohjeita sekä suosituksia. Ylimpänä ovat ihmisoikeussopimukset ja kansainvälinen lainsäädäntö. Suomessa ihmisten perusoikeudet ja itsemääräämisoikeus on turvattu perustuslailla ja erityislainsäädännöllä. Lisäksi alan eettiset ohjeet sekä kansainväliset ja kotimaiset suositukset ohjaavat yhdenvertaiseen vanhustyöhön. Tässä artikkelissa esitellään erityisesti suomalaista lainsäädäntöä sekä kerrotaan syrjinnän ehkäisemisestä. 1 PERUS- JA IHMISOIKEUDET JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle jakamattomasti, luovuttamattomasti ja yhtäläisesti. Ihmisoikeussopimukset takaavat jokaiselle muun muassa vapauden, henkilökohtaisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden, oikeuden turvallisuuteen, yksityiselämään, perheeseen, kotiin ja kunnioitukseen sekä oikeuden itsenäiseen elämään, osallisuuteen yhteisössä sekä terveyteen. Ihmisoikeudet on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Lisäksi Euroopan sosiaalisen peruskirjan tarkoituksena on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia, jotka tulee taata kaikille ilman syrjintää. Ikäihmisten oikeuksista säädetään erityisesti peruskirjan artiklassa 23. WeDO - Hyvinvointia ja arvokkuutta ikäihmisille -kumppanuusohjelman ( ) puitteissa on laadittu julkaisu, joka pohjautuu Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan sekä siihen liittyvään oppaaseen. Julkaisussa esitetään hoitoa, hoivaa ja apua tarvitsevien ikäihmisten hyvinvointiin ja arvokkuuteen liittyviä periaatteita ja suuntaviivoja. Se sisältää suosituksia sekä hyviä käytäntöjä esimerkiksi päättäjille, palvelutuottajille ja hoitoalan ammattilaisille. Kyseisessä julkaisussa painotetaan myös sitä, ettei vanhuspalvelujen piirissä saa syrjiä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Palvelun tuottajien on otettava huomioon sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien erityistarpeet. (ks. WeDO 2013.) Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeuden suojeluun perus- ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan ja oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun. Viranomaisten velvollisuus on myös edistää kaikkien ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeutta ei sellaisenaan mainita perustuslaissa, mutta sen on katsottu kuuluvan osaksi perustuslain turvaamaa oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen (7 ) sekä osaksi yksityiselämän suojaa (10 ). Itsemääräämisoikeus tarkoittaa yk- 2
3 silön vapautta määrätä itsestään, toimistaan ja omaa elämäänsä koskevista päätöksistä. Itsemääräämisoikeudesta säädetään muun muassa laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä on valmisteilla oma lakinsa. Näiden lakien mukaan asiakkaan toivomukset ja mielipide on kuultava ja otettava huomioon palveluita toteuttaessa. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen hlbtiq-ihmisten kohdalla tarkoittaa sitä, ettei heidän henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa puututa, eikä heidän vapauttaan rajata perusteetta. Jokaisella on oikeus ilmaista omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla, määritellä itse oma sukupuoli-identiteettinsä sekä oikeus omaan seksuaaliseen suuntautumiseen. Esimerkiksi transvestiitilla tai muunsukupuolisella (transgenderillä) on oikeus päättää pukeutumisestaan kokemansa sukupuolen mukaisesti. Transvestiittiseniori voi pohtia palvelujen piiriin tullessaan, pystyykö hän ilmaisemaan sukupuoltaan haluamallaan tavalla vai pidetäänkö transvestisuutta tiedonpuutteen tai asenteiden vuoksi esimerkiksi höperyytenä, kuten eräs transvestiitti pohtii Outi Tjurinin (2014) ikääntyvien hlbti-ihmisten vanhuspalveluja koskevia toiveita ja odotuksia käsittelevässä opinnäytetyössä: Älä sinä nyt höpötä tommosia. Ja kun mun se mekko pitää saada päälle. No älä höpötä. Semmonen, jos tulee vastaa, nii kyl se vähä järkyttää. Jos minun tarvitsisi tehdä tämmöinen hoitotestamentti, olisin ilmoittanut heille ensiksi, että olen lesbo ja sitten, että en halua mitään kojeita. Sinikka, Haluaisin pystyä kertomaan -video 1.1 Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus itsemääräämisoikeuden turvana Henkilö voi varautua mahdolliseen tulevaan oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen käyttämällä oikeudellisia ennakointikeinoja. Näistä keinoista tärkeimpiä ovat hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen laatiminen. Esimerkiksi muistisairaan hlbtiq-ihmisen on hyvä kirjata hoitotahtoon itsemääräämisoikeutensa kunnioittamisen vahvistamiseksi muun muassa pukeutumiseen, asumiseen, harrastuksiin, tapoihin, tottumuksiin sekä muuhun itseilmaisuun liittyvät toiveensa. Tällaisen laajan hoitotahdon kirjaamisella voi varmistaa omien elämänarvojensa noudattamisen hoidossa myös tilanteessa, jossa ei itse enää kykene tekemään päätöksiä. On myös olemassa hoitotahtolomakkeita, joihin voi nimetä sijaispäättäjän tekemään hoitoa koskevia ratkaisuja. Lisäksi lomakkeisiin voi kirjata niiden läheisten nimet, joille ammattihenkilöstö saa antaa tietoja omasta tilasta. Hoitotahdon lisäksi hlbtiq-ihmisten on hyvä laatia edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutuksella yksilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan sen varalta, ettei myöhemmin sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi pysty hoitamaan asioitaan itse. Edunvalvontavaltuutuksessa määritellään ne asiat, joita valtuutus koskee (esimerkiksi taloudelliset asiat). Edunvalvontavaltuutus viedään maistraattiin vahvistettavaksi vasta sitten, kun mahdollinen tarve sijaispäättäjälle on tullut. Nämä asiakirjat on hyvä tehdä mahdollisimman pian, riittävän oikeustoimikelpoisina. On hyvä muistaa, että muistisairaus ei automaattisesti tarkoita oikeudellisen toimintakyvyn menetystä ja usein varsinkin muistisairauden lievässä vaiheessa henkilö kykenee vielä laatimaan nämä asiakirjat. Hyviä materiaalivinkkejä ja linkkejä hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta: 3
4 2 VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli niin sanottu vanhuspalvelulaki, tuli voimaan kesällä Tätä ennen Suomessa ei ole ollut ikääntyneen väestön palveluita koskevaa lainsäädäntöä. Lain tarkoituksena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia, parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada laadukkaita palveluita sekä vahvistaa heidän osallisuuttaan palveluiden kehittämiseen. Laki velvoittaa, että pitkäaikaisessa hoidossa olevien iäkkäiden hoito toteutetaan siten, että he voivat tuntea itsensä turvallisiksi, merkityksellisiksi ja arvokkaiksi. Lisäksi senioreilla on oltava mahdollisuus sosiaalisten suhteiden ylläpitoon sekä mahdollisuus osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukevaan toimintaan. Erityisesti hlbtiq-ikäihmisten kohdalla on tärkeää taata turvallinen ja syrjimätön ympäristö. Sosiaalisten suhteiden ylläpidon osalta on keskeistä huomioida lähi- ja perhesuhteiden moninaisuus. Toimintakykyä taas tukee moninaisuuden huomioon ottaminen. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten osalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muunsukupuolisen tai transvestiitin tukemista pukeutumisessa. Vanhuspalvelulain toteutumiselle on laadittu myös laatusuosituksia, joissa painotetaan ikääntyneiden moninaisuutta: ikäihmiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heissä on monen ikäisiä, eri tavoin toimintakyisiä ja eri vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä. Elämäntarinat voivat siis olla varsin erilaisia. Suosituksissa kehotetaan ottamaan huomioon ikäihmisten moninaisuus, kuten seksuaalinen suuntautuminen, jotta laissa todetut oikeudet toteutuisivat kaikkien kohdalla. Taustalla on siis ajatus, ettei samanlainen hoito kaikille takaa yhdenvertaisuutta. Suosituksissa mainitun seksuaalisen suuntautumisen lisäksi myös sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat asioita, joiden huomioiminen palveluita järjestäessä noudattaa lain henkeä. Esimerkiksi avosuhteessa tai rekisteröidyssä suhteessa eläville naispareille on taattava mahdollisuus yhdessä asumiseen siinä missä muillekin pareille. Vanhuspalveluiden on oltava hlbtiq-ihmisille sosiaalisesti esteettömiä. Tämä tarkoittaa, että hoitoyksikön ilmapiiri on syrjimätön ja avoin moninaisuudelle. Sosiaalista esteettömyyttä edistetään vaikuttamalla työntekijöiden ja asiakkaiden asenteisiin. Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektissa tehdyn selvityksen mukaan noin 30 prosenttia yli 50-vuotiaista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista oli jättänyt jo nyt käyttämättä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja epäasiallisen kohtelun pelossa. Kyselyyn vastasi 103 henkilöä. (ks. Jalava 2013.) Sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva ikäihminen voi kantaa huolta muiden asiakkaiden mahdollisista ennakkoluuloista. Huolen ja pohdinnan taustalla saattaa olla elämän varrella koetut syrjivät asenteet. Eräs hlbtiq-seniori (2014) toteaa näin: Mä oon niin saanu kokea, et mun ikäpolvi on aika täynnä stereotypia-asenteita ja omia ennakkoluulojansa. Ihan varmaa justiinsa ne asukkaat siellä vanhainkodissa suhtautuu, että mitä noi oikein on, miks noi on tullu tänne. Vanhuspalvelulaki ottaa kantaa myös kuntien velvollisuuteen taata riittävä osaaminen vanhustyön kentällä. Kunnan käytettävissä on oltava monipuolista asiantuntemusta erityisesti hyvinvoinnin, terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta (10 ). Hlbtiq-ikäihmisten tilannetta ajatellen tämä tarkoittaa sitä, että ammattilaisilla on riittävät tiedot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä heidän hoidon tarpeistaan. Ammatilliseen osaa- 4
5 miseen kuuluu myös trans-ikäihmisten hormonilääkityksen sekä hiv-positiivisten seniorien erityistarpeiden huomioon ottaminen. Lisätietoa löytyy artikkelista neljä, jossa käsitellään vanhustyön ammattilaisten osaamistarpeita sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten näkökulmasta. Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektin tekemän selvityksen (2012) mukaan vanhustyön ammattilaiset tarvitsevat lisätietoa hlbtiq-vanhuudesta, vaikka monet kokevatkin kohtaavansa kaikki asiakkaat yhdenvertaisesti. Iäkkäiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokeman syrjinnän purkamiseksi, viranomaisia koskevien pelkojen hälventämiksi ja mahdollisen kaapista ulostulon mahdollistamiseksi ammattilaisten tulee tunnistaa sateenkaarivanhusten haavoittuvuus ja päivittää tietojaan hlbtiq-teemoista. 3 YHDENVERTAISUUSLAKI JA TASA-ARVOLAKI Syrjintä on kielletty Suomessa sekä perustuslailla että erityislainsäädännöllä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki uudistuvat Suomessa todennäköisesti vuonna Yhdenvertaisuuslain mukaan kiellettyä on muun muassa ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva välitön ja välillinen syrjintä, häirintä ja ohje tai käsky syrjiä. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa muun muassa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuutta kaikilla edellä mainituilla perusteilla sekä muuttamaan niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Uusi yhdenvertaisuuslaki laajenee siten, että se velvoittaa viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja työnantajia edistämään yhdenvertaisuutta. Lisäksi yli 30 hengen työpaikoilla on laadittava nykyistä laajempi yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuuslain toteutumista seuraa uuden lain myötä yhdenvertaisuusvaltuutettu. Voimassa oleva tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolakiin kuuluu yleinen syrjinnän kielto, viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, kiintiösääntö valtion ja kuntien toimielimissä, työnantajien ja oppilaitosten velvollisuus edistää tasa-arvoa muun muassa tasaarvosuunnitelmien kautta, syrjinnän kielto työelämässä, oppilaitoksissa, etujärjestöissä sekä tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa. Uudessa tasa-arvolaissa syrjinnän kielto ulotetaan koskemaan sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua. Näin erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten, kuten transsukupuolisten, transvestiittien, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden kokemaan syrjintään voidaan puuttua tehokkaammin. Tasa-arvolakiin on tulossa myös viranomaisia, työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä koskeva velvoite ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta johtuvaa syrjintää. Tasa-arvolain toteutumista seuraa tasa-arvovaltuutettu. Nehän pitäisi jo näissä vastaanottokaavakkeissa ottaa huomioon sekin, että meitä on monenlaisia ei ole pelkästään joko mies tai nainen. Mut yks keino siihen on se, että tehdään selväksi heti alussa, että meillä saa olla minkälainen on, kunhan ei tee toisille pahaa. Eveliina, Haluaisin pystyä kertomaan -video. 5
6 3.1 Mitä syrjintä on? Jotta syrjintää voidaan ehkäistä, on syrjintä osattava tunnistaa. Syrjintää voi olla hyvinkin eri muodoissa. Syrjintä johtuu usein tiedostamattomistakin normeista kumpuavista käytännöistä ja se saattaa olla vaikeasti tunnistettavaa. Syrjintä on usein tahatonta, mutta se voi olla myös tahallista toimintaa. Syrjintä voi olla yksilöiden käyttäytymisen tai toiminnan seurausta tai se voi piillä rakenteissa. Normikriittisyydellä ja omaa asemaa tarkastelemalla voi tulla tietoisemmaksi sekä etuoikeuksistaan ja tavastaan käyttää valtaa että niistä tilanteista, joissa joutuu syrjivien asenteiden tai toimien kohteeksi. Sisäministeriön oikeusyksikkö julkaisi vuonna 2014 selvityksen vähemmistöryhmiin kuuluvien ikäihmisten syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityksen mukaan hlbtiqikäihmisen syrjintä tulee selkeimmin esille hetero-olettamuksena eli siten, että parisuhteiden ajatellaan olevan vain naisten ja miesten välisiä. Usein vanhemman sukupolven asiakkaat eivät välttämättä tiedä, että hetero-olettamuksessa on kyse yhdestä syrjinnän muodosta. Toinen olettamus liittyy sukupuoleen: asiakkaiden ajatellaan olevan vain miehiä tai naisia. Selvityksestä ilmeni, että transsukupuoliset kokivat rakenteellista syrjintää. Transsukupuolisuus on lääketieteessä määritelty aikuisiän persoonallisuuden käytöshäiriöksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että asiaa tuntemattomat saattavat luokitella heidät mielenterveysongelmaisiksi. Selvityksen mukaan syrjintä liittyy tällä hetkellä ennen kaikkea tabuina pidetyistä asioista vaikenemiseen. Tällöin puhutaan välillisestä syrjinnästä. Mitkä olisivat mielestäsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta tukevia hyviä käytäntöjä ikäihmisille suunnatuissa palveluissa? Toivoisin, että kumppanini tunnustetaan aina ja otetaan huomioon, aivan kuten heterosuhteidenkin puolisot otettaisiin. Visioi vanhuutesi -kyselyyn vastannut henkilö (2012) Asiallinen suhtautuminen vähemmistöihin. Ei oletuksia ystävättärestä tms. Koulutuksella tämä saataisiin aikaan. Visioi vanhuutesi -kyselyyn vastannut henkilö (2012) Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjinnän käsite kattaa välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä käskyn tai ohjeen syrjiä jotakuta. Välitöntä syrjintää on se, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella samankaltaisessa tilanteessa. Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilö joutuu muihin nähden epäedulliseen asemaan näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että tälle on hyväksyttävä syy. Syrjintää ei kuitenkaan ole kaikkia koskeva huono palvelu tai tietylle ryhmälle perustellusti suunnattu palvelu. Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvojen ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista laissa kielletyllä perusteella niin, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirinnän uhri voi olla kuka tahansa, eikä uhrin tarvitse itse kuulua siihen ryhmään, johon esimerkiksi loukkaava vitsi on kohdistunut. Käsky tai ohje syrjiä on kielletty lailla: kukaan ei saa määrätä toista toimimaan syrjivästi. Käsky on jo syrjintää, vaikkei sitä olisi vielä toimeenpantu. Transvestiittiä tai muunsukupuolista henkilöä ei voida pyytää vaihtamaan vaatteita omalle sukupuolelle tyypillisempään asustukseen. Samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa ei voida käskeä olemaan pitämättä toisiaan kädestä kiinni yhteisissä tiloissa tai 6
7 poistamaan yhteiskuvia seinältä, jos vastaava toiminta on sallittua eri sukupuolta olevalle parille. Esimerkiksi harrastustoimintaan osallistumista ei pääsääntöisesti voida evätä sukupuolen tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Myös miehillä on mahdollisuus osallistua kauneudenhoitopäiviin, ompeluun tai vaikka leivontaan. 3.2 Syrjinnän ehkäisy, puuttuminen ja raportoiminen Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin kuuluu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvollisuus sekä uudistuvassa tasa-arvolaissa myös velvoite ehkäistä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Mitä laissa määritelty viranomaisvelvollisuuden toteuttaminen tarkoittaa? Enemmistöön kuuluvat eivät välttämättä havaitse syrjiviä rakenteita, koska ne eivät kosketa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Se, ettei hlbtiq-ihmisten syrjintää ole jossain organisaatiossa tai palvelussa tullut esiin, ei välttämättä tarkoita, ettei sitä olisi. Yhdenvertaisuussuunnittelussa on pohdittava, miten syrjiviä rakenteita voidaan purkaa ja miten yhdenvertaista ilmapiiriä voidaan luoda. Toimintaa ja rakenteita on tarpeen kehittää yhdenvertaisemmiksi, vaikkei palveluissa olisikaan vielä tullut vastaan esimerkiksi samaa sukupuolta olevaa paria, hiv-positiivista senioria tai transihmistä. Monella syrjintää kokeneella hlbtiq-ikäihmisellä voi olla kynnys ottaa syrjintä puheeksi. Moni vanhuspalveluiden asiakkaaksi tuleva hlbtiq-ihminen on elänyt aikana, jolloin syrjintäkieltoa ei ollut lainkaan. Kaikki eivät välttämättä itse tiedosta tulleensa syrjityksi, koska eivät tunne oikeuksiaan, ovat jo tottuneita syrjiviin käytänteisiin tai eivät edes käytä palveluita syrjinnän pelossa. Syrjinnän kokemus on sen kohteeksi joutuneelle yhtä todellista, voitiin syrjintä todistaa tai ei. Monia syrjintätapauksia ei voida näyttää toteen, koska tarvittavaa näyttöä on usein vaikeaa tai mahdotonta saada ja koska syrjintä voi olla tulkinnanvaraisia tekoja ja eleitä. Toistuvasti syrjinnän kohteeksi jostain muusta syystä joutuva sateenkaariseniori voi myös tulkita syrjinnän johtuvan vähemmistöön kuulumisestaan. Jos epäillään, että asiakas on kokenut syrjintää, on hyvä ottaa asia puheeksi hänen kanssaan. Vaikka ammattilainen ei itse suoranaisesti pystyisikään vaikuttamaan asiaan, hän voi kuitenkin ohjata asiakkaan eteenpäin. Sisäministeriön teettämän vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten syrjintää käsittelevässä selvityksessä todetaan, että vähemmistöryhmien omien järjestöjen tietoon tulee joitakin syrjintäkokemuksia. Syrjintäilmoitusten tekeminen voi olla ikäihmiselle haastavaa, sillä palautetta annettaisiin mielellään henkilökohtaisesti asiaa hoitavalle ihmiselle. Järjestö voi joissakin tapauksissa viedä syrjintäasiaa aktiivisesti eteenpäin. Yhteyttä voi ottaa myös vähemmistövaltuutettuun (tulee muuttumaan yhdenvertaisuusvaltuutetuksi), ihmisoikeusliittoon tai syrjinnän vastaisen neuvonnan (SYNE) palveluihin. Asiasta kannattaa aina keskustella omassa organisaatiossa esimerkiksi lähiesimiehen kanssa. 3.3 Syrjimättömyyden edistäminen Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja työnantajilla on hyvin laaja velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnittelussa voidaan ottaa huomioon henkilöstön keskeisen yhdenvertaisuuden toteutumisen lisäksi myös asiakkaita ja läheisiä koskeva työympäristön sosiaalinen esteettömyys. 7
8 Yhteenveto Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus on otettava huomioon vanhuspalveluissa läpileikkaavasti ja tarvittaessa erityistoimin. Ammattilaisilla on oltava riittävät tiedot seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Yhdenvertaista ja syrjimätöntä ilmapiiriä ja käytänteitä, ihmisten itsemäärittelyä ja moninaisuuden huomioimista on hyvä edistää aktiivisesti kaikissa organisaatioissa. Itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi tarvitaan sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden näkyväksi tekemistä: on luotava ilmapiiri, jossa on mahdollista kertoa identiteetistään ja toiveistaan. Syrjintään tulee puuttua. Toimintaa, vuorovaikutusta ja rakenteita on hyvä tarkastella eri syrjintäperusteiden näkökulmasta. Toimintaa ja rakenteita voidaan kehittää esimerkiksi nimettömillä kyselyillä ja henkilökunnan koulutuksella. Hyviä vinkkejä löydät artikkelista viisi. 8
9 LÄHTEET Jalava, J Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen toiveet ja tarpeet yhdenvertaiseen vanhuuteen. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Laki 731/1999. Suomen perustuslaki Laki 785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki 812/2000. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki 980/2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö Tasa-arvolain uudistaminen. om/ajankohtaista/uutiset/uutiset2014/ qpeubmcff/yhdenvertaisuuslakihe.pdf. Haettu Sosiaali- ja terveysministeriö Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Oikeusministeriö Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen Tjurin, O Ikääntyvät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Vanhuspalveluiden kehittämisen näkökulma. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Törmä, S., Huotari, K., Tuokkola, K. & Pitkänen, S Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi! Selvitys vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisuja 14/2014. WeDO - Hyvinvointia ja arvokkuutta ikäihmisille. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen eurooppalainen laadunkehittämisohjelma. Julkaisu saatavilla pdf-muodossa. Lisätietoa: Sosiaali- ja terveydenhuolto ja syrjintä > Kirjasto > Sosiaali- ja terveydenhuolto ja syrjintä Julkaisu saatavilla pdf-muodossa. Syrjintätapauksissa muilla elämänaluilla neuvoja antavat viranomaiset > Syrjintä > Epäiletkö tulleesi syrjityksi? Yhdenvertainen vanhuus -projektin vanhustyön tietokirjasto 2014 Seta ry Artikkeli on vapaasti hyödynnettävissä vanhuspalveluiden kehittämisessä Kannen kuva Martu Väisänen 9
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotEi kai taas kaappiin?
Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotKeskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa
Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotKuinka tunnistaa syrjintä?
Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
LisätiedotMitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen
LisätiedotMitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi
Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen
Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä
LisätiedotYHDENVERTAINEN KAUPUNKI Helsinki työpaja klo
YHDENVERTAINEN KAUPUNKI Helsinki työpaja 2.10.2018 klo 12.00-16.00 IHMISARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. YK ihmisoikeusjulistus Valtiosääntö
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä
LisätiedotApollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.
1 Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016 Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.2016 2 Sisällys 1. Tasa-arvon käsite ja tasa-arvolaki 2. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotYHDENVERTAISUUSKYSELY
YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä
LisätiedotVantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen
Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.
LisätiedotYhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen edellyttää aktiivista toimintaa ja toisten ihmisten huomiointia toiminnassa, erityisesti vähemmistöryhmien. Tämän verkkokurssin
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotYHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?
YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu
Lisätiedothttps://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2
https://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2 Palvelumme syrjintää kokeneille Yhteydenotot (kantelut) verkkolomakkeen kautta, sähköpostitse tai puhelinpäivystykseen (ma-pe klo 10-12)
LisätiedotYHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry
YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotKuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoittaa oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää,
LisätiedotKAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKeravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
LisätiedotSyrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,
LisätiedotMiksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?
Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat
LisätiedotSuunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden
LisätiedotOppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?
Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotItsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä vapaasti itseään koskevista asioista
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotSyrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö
Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ETNO, KANE, sähköiset
LisätiedotSyrjinnän sääntely ja työelämä
1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...
LisätiedotYhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa
Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-
LisätiedotTASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA
LisätiedotSIBELIUS-LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017
1 SIBELIUS-LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 JOHDANTO Sibelius-lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin. Tasa-arvolaki velvoittaa
Lisätiedot1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus
Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotKURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu
Yhdenvertaisuussuunnittelu Mistä yhdenvertaisuudessa on kysymys? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
LisätiedotMitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
LisätiedotHengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos
Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotSyrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Kuopio 23.4.2015 Nexhat Beqiri, OM/DKY 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotAjankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista
Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotTasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen. Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto Kevät Nousiainen
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain yhdistäminen Tasa-arvoa tieteen ja taiteen keinoin Lapin ylipisto 24.4.2009 Kevät Nousiainen Tasa-arvoelinten/lakien yhtenäistäminen Euroopassa Rotusyrjintädirektiivi
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille Tämä lomake o tarkoitettu tasa-arvo ja yhdevertaisuude arvioitii. Kysely tuloksia käytetää tasa-arvo- ja yhdevertaisuussuuitelma laadia apua. Vastaamalla
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman
LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman 22.12.2011 Sisällysluettelo 1. YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITÄ ON
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotJÄMSÄNJOKILAAKSON MUSIIKKIOPISTON TASA-ARVO JA -YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JÄMSÄNJOKILAAKSON MUSIIKKIOPISTON TASA-ARVO JA -YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2018 2020 Jämsän sivistyslautakunta 20.6.2018 JOHDANTO Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa kouluja
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotTasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa
Tasa-arvon edistäminen korkeakoulumaailmassa Jukka Maarianvaara Tasa-arvovaltuutettu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusseminaari, Vaasan yliopisto 12.4.2018 Miten tasa-arvo voi Suomessa? Tasa-arvon paradoksi
LisätiedotMe teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.
Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotOhjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan
Kalajoen kaupunki 2017-2019 Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjeistus kouluille ja päiväkodeille toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan Kalajoen kaupungin
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotTampereen kesäyliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Tampereen kesäyliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018-2020 Johdanto... 2 Lait suunnitelman taustalla... 2 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609)... 2 Yhdenvertaisuuslaki
LisätiedotVANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI
VANHUSTYÖN TIETOKIRJASTO TUKIMATERIAALIT YHDENVERTAINEN VANHUUS -PROJEKTI VIDEOT Haluaisin pystyä kertomaan Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ajatuksia vanhuudesta ja vanhuspalveluista Kesto
LisätiedotKankaanpään Yhteislyseon ja Honkajoen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kankaanpään Yhteislyseon ja Honkajoen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 2 3. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotItsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
1 ( 7 ) HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 Päivitetty, yhteistyöryhmä 26.2.2018
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 1 1. Johdanto Sonkajärven kunnan henkilöstöpolitiikassa
Lisätiedot