JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIALISTA 1 (5) 1. Tutustuminen Päivärinteen päiväkotiin, päiväkodin johtaja Timo Korhonen ja rehtori Markku Suortamo

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIALISTA 1 (5) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ke klo Paikka Päivärinteen päiväkoti, Kansakoulukatu 2 Läsnä Outi Aarresola Sisko Jääskeläinen Taru Lampinen Petra Loukiainen Päivi Polvi Tiina Rauhamäki Viktoria Räty Eija Savela Siina Suikki Antti Toivonen Annika Tyynysniemi Merja Adenius-Jokivuori Seija Mattila Timo Korhonen Markku Suortamo 1. Tutustuminen Päivärinteen päiväkotiin, päiväkodin johtaja Timo Korhonen ja rehtori Markku Suortamo Päiväkodin johtaja Timo Korhonen ja rehtori Markku Suortamo esittelivät yksikköjään ja Puistokoulun ja Päivärinteen päiväkodin syksyllä 2010 alkanutta yhteistä taivalta saman katon alla, kun perinteikkään Puistokoulun rinnalle rakennettu päiväkodin ja yhteisten tilojen uudisrakennus otettiin käyttöön. Päiväkodin tiloihin muuttivat vanhan Päivärinteen päiväkodin toimijat ja lopetetun Kolikkorinteen päiväkodin toimijat. Koulun puolen remontti on tulossa myöhemmin. Nykyiset tilat yhteisessä kokonaisuudessa on todettu toimiviksi vaikka ovatkin naftit. Päiväkodissa toimii neljä lapsiryhmää. Yhteensä paikkoja on 75 ja henkilökuntaa 12. Parin sadan oppilaan koulussa toimii ala-asteen perusopetuksen lisäksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmä. Nykyinen Puistokoulun ala-aste jatkaa talon perinnettä, toiminta-ajatuksenaan juuret perinteessä - katse tulevassa. Uudessa Päivärinteen päiväkodissa ja Puistokoulussa on lähdetty rakentamaan uutta yhteistä kokonaisuutta niin käytännön toiminnan kuin myös hallinnon tasolla. Suortamon ja Korhosen mukaan henkilökunta on jo hitsautunut yhteen ja toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan niin, että lapselle muodostuisi turvallinen opinpolun kokonaisuus. Yhteisiä traditioita luodaan vanhoille perusteille. Koulussa toimii kummijärjestelmä, joka ulottuu nyt myös päivähoidon puolelle eskareihin; kolmasluokkalaiset toimivat esiopetusoppilaiden kummeina. Yhteisinä tiloina käytetään puutarharuokalaa sekä joitakin erikoisluokkia. Yli kolmevuotiaat ruokailevat yhdessä. Törmäilyiltä on vältytty periaatteella isompi väistää pienenpää. Olavintie 1 PL 82, Jyväskylä Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (5) Asiakasraati esitti kysymyksiä ja keskusteli päiväkoti-koulun toiminnasta: Todettiin, että lapset tulevat yksikköön eri puolilta kaupunkia, mutta pääasiassa ydinkeskustan, Taulumäen ja Lutakon suunnalta. Koulun puolella Rajakatu toimii rajana Norssille, mutta oppilaat jaetaan yhdessä. Päiväkoti-Koulu on esittelijöiden mielestä lasten etu ja mahdollisuus; yhteiset tilat, tutut aikuiset, sisarusten yhteinen talo luovat turvallisuutta ja siirtymä päivähoidosta kouluun voidaan toteuttaa joustavasti. Toiminnan suunnittelu yhdessä on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka uusi työyhteisö on huomattavasti isompi kuin aiemmat työyhteisöt. On perustettu muun muassa yhteistyö (yty) ryhmä, joka on jo saanut hyvää aikaiseksi sekä henkilöstön että lasten näkökulmasta. Eka/tokaluokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on sijoittunut taloon tilallisesti hyvin, toimitaan samoissa tiloissa joustavasti (Kalevan nuoret palveluntuottajana) ja on mahdollisuus käyttää yhteisiä materiaaleja; Aamu- ja iltapäivätoimintaan varattiin tila jo suunnitteluvaiheessa. Eskarilaisten tilannetta on mietitty yhdessä oppilashuoltotyöryhmässä; pyritään muodostamaan toimivat luokat. Ulkoilu sujuu käytännössä hyvin: päiväkodin piha on rajattu ja voidaan käyttää aikuisen valvonnassa myös koulun pihaa (kenttää luisteluun ym.). Yhteinen pihankäyttö on sujunut luontevasti. Kaikki eivät ulkoile yhdessä, vaan toiminta suunnitellaan myös pihan ehdoilla. Piha on toki pieni, mutta puistoja hyödynnetään retkillä. Kysymykseen, miksei yhteistyötä tehdä yhtä tiiviisti muualla kaupungin alueilla, todettiin, että yhteisten tilojen lisäksi yhteistyö on kiinni myös ihmisistä ja toimintakulttuurista. Myös vanhemmat voivat vaikuttaa ja esittää toiveita päivähoidon ja koulun yhteistyön suhteen. Pohdittiin uraudutaanko helposti omaan malliin ja tarvittaisiinko herätystä uusien yhteistyömallien kehittämiseen. Asiakasraati pohti aiheuttaako painetta vanhemmilta, kun kaupunkiin on tulossa uusia koulupäiväkoteja, että lapsi on saatava siihen päiväkotiin, jonka yhteydessä mahdollinen tuleva koulu sijaitsee? Todettiin, että on mielenkiintoista nähdä, miten vaikuttaa suuntaus rakentaa yhteisiä kokonaisuuksia. Toivottiin, että hankesuunnittelussa päästäisiin alusta lähtien vaikuttamaan yhtä aikaa koulun ja päivähoidon puolelta huomioiden esimerkiksi yhteiset ja eri-aikaiset tauot, ulkoilut ja niin edelleen. Asiakasraati kyseli, miten paljon suunnittelussa yleensä kuunnellaan henkilöstöä ja miten he voivat vaikuttaa. Todettiin, että ei kovin hyvin, sillä raha sanelee ja arkkitehdin ajatukset. Keskusteltiin, että tarvittaisiin useita näkemyksiä, hyvä yhteinen suunnittelu kannattaisi, ettei tule suunnittelun kukkasia. Aiempaan verrattuna kuitenkin menty eteenpäin, sillä tilapalvelut on tehnyt arkkitehdeille suunnitteluohjeen, joka tulee jatkossa huomioida, kun suunnitellaan kaupunkiin päiväkoteja ja kouluja. 2. Lapsiperheiden palvelut Jyväskylässä Merja Adenius-Jokivuori esitteli Uuden sukupolven organisaation valmistelussa Kasvun, oppimisen ja perheiden palvelukokonaisuutta valmistelevan selvityshenkilö Pirjo Tuosan materiaalin pohjalta palvelu- ja organisaatiouudistuksen lähtökohtia (Liite). Esityksen jälkeen keskusteltiin - Millaisia olisivat toimivat lapsiperheiden palvelut Jyväskylässä? ja - Mitkä olisivat Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen 2013 tavoitteet Asiakasraadin keskustelun ja ajatusten tiivistelmä toimitettaan Pirjo Tuosalle valmistelutyön materiaaliksi. Keskustelussa esille nousseita ideoita ja ajatuksia: Ikäkausi/elämänkulku näkökulma suunnittelun pohjana kuulosti asiakasraadin mielestä hyvältä. Palvelujen tulisi koskea kaikkia lapsiperheitä, ei vain ongelmissa olevia perheitä. Elämänlaatu ja kaupunkirakenne kulkevat käsi kädessä: lähipalvelut toimivat, eivät kaukana olevat palvelut; kuuluminen yhteisöön vahvistuu, kun palvelut ovat lähellä. Lähtökohtana tulisi olla helikopterivanhemmuuden ja lasten kuskaamisen välttäminen.

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (5) Asuinalueiden tasa-arvoisuus on tärkeää, pienien alueiden palveluja ei saa lopettaa. Erilaiset tarpeet huomioon eri puolilla kaupunkia; osa kuntalaisista haluaa asua harvemmin, mutta myös he tarvitsevat lähipalveluja (Korpilahti esimerkiksi). Esimerkiksi puistotoimintaa tarvitaan ympäri kaupunkia! Mäki-Matin perhepuisto ei riitä kaikille, vaikka onkin ihana. Haja-asutusalueilla erityisesti voitaisiin miettiä palvelujen yhdistämistä; keskittäminen onnistuisi esimerkiksi yhdistämällä neuvolan terveydenhoitajan ja kouluterveydenhoitajan vastaanotot; Myös vanhusten terveydenhuoltopalveluja voisi yhdistää alueelliseen palveluun. Keskusteltiin Ruotsin avoimien ovien neuvoloista; niihin saa tulla keskustelemaan matalalla kynnyksellä (vrt. perhekahvila, mutta vielä matalampi kynnys); voisiko olla kauppakeskuksessa lentävä terveydenhoitaja Kansalaistoiminta on hyvä ajatus, jos taataan mahdollisuus toimia esimerkiksi tilojen suhteen, kaikilla yhteisöillä ei ole välttämättä varaa vuokriin; myös kerhoja tarvittaisiin lisää. Tarvittaisiin esimerkiksi juttutupatyyppinen hengailupaikka. Kansalaistoimintaa löytyy, jos vain on paikka kokoontua Olisi hyvä, jos saataisiin saman katon alle jouhevasti neuvola, päivähoito ja tarvittavat terapeuttien palvelut; myös neuvola saisi eri tavalla tietoa lapsesta, jos työntekijät työskentelisivät välillä päivähoidossa; pohdittiin saadaanko välttämättä kaikki palvelut saman katon alle; muistettava myös yhteistyö ja yhteisen työn ajatus huomioiden luottamuksellisuus ja vanhempien lupa antaa toimia yhdessä Myös pienille toimintayksiköille tarvitaan tilaa; kaikista palveluista ei kannata tehdä välttämättä isoja kokonaisuuksia. Palvelujen yhteen pistäminen ei ratkaise rahapulaa sinänsä; mietittävä, miten käytännössä asiat muuttuvat. Hallintoa toivottiin keveämmäksi; asiakasraadin mielestä yritysmaailman ajatuksia voitaisiin hyödyntää hallinnon tehokkuuteen. Todettiin, että Jyväskylä säästää vääristä paikoista, katuihin ym. haaskataan, mutta lapset, vanhukset ja terveys menettävät rahanjaossa. Kaikkia pieniä toimintayksiköitä ei saa lakkauttaa Rahan sijaan toivottiin lapsen edun näkökulmaa päättävien tahojen ajattelumaailmaan, joskus kustannukset maksavat itsensä pitkällä aikavälillä myöhemmin. Toivottiin, ettei aina ensimmäisenä raha määräisi, vaan myös sisältöjä ja tarpeita huomioitaisiin suunnittelussa Pohdittiin, millainen on paljon kuluttava, syrjäytymisvaarassa oleva nuori; millä ennaltaehkäisevillä toimilla taattaisiin halvat nuoret? Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvittaisiin esimerkiksi: - toimivat kotipalvelut, jotka voisi saada ilman kriisiä (lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu on koettu hyväksi, mutta nyt ylikuormittunut). Toimintaa olisi ehdottomasti laajennettava ja lisättävä - osan mielestä neuvolan perhetyötä olisi kehitettävä enemmän kotipalvelusuuntaan, osa piti nykyistä mallia hyvänä. Kuitenkaan aina pelkkä keskusteluapu ei riitä vaan tarvitaan konkreettista apua arkeen ja mahdollisuutta lepoon esimerkiksi pienten lasten äideille. Pohdittiin, tuleeko apu välillä liian myöhään. Voisiko olla käytettävissä pelastuspartio; toinen työntekijä hoitaisi kodin ja toinen antaisi keskusteluapua. Apua olisi riitettävä myös tavallisille perheille; ei vain ongelmaperheille. Tärkeää palveluissa oikeaaikaisuus ja jatkumo Asiakasraadin mielestä joskus maksullisuus palveluissa ehkäisee tarvittavan palvelun hankkimisen; maksu ei saisi rajata vaan mahdollisuus käyttää palvelua olisi oltava kaikille. Palveluseteli ei esimerkiksi palvele syrjäytymässä olevaa; Arvioitiin, että osa klemmarissa olevista yksityisistä palveluista on liian kalliita Palvelujen toteuttamiseen ja niistä informointiin toivottiin yksinkertaisuutta; ihmisten kansalaistaidot ovat eri tasolla tiedon vastaanottamisen ja palveluiden käytön osaamisen suhteen Asiakasraati pohti, etteivät kaikki vanhemmat näe lapsen hätää. Mietittiin, mikä voisi olla kolmannen sektorin osallisuus; esimerkiksi Hope -yhdistyksen tapainen toiminta, jossa tavalliset ihmiset voivat osallistua ja auttaa. Miten voitaisiin eri alueille luoda mahdollisuuksia osallistua yhteisön toimintoihin. Lapsiperheiden kurjuus on nähtävillä (ei esimerkiksi riittävästi ruokaa ja huoltoa lapsille)

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (5) 3. Edellisen asiakasraadin muistio ja päivähoidon ajankohtaisia asioita Edellinen muistio ok Ei käsitelty muita asioita tässä kohdassa. 4. Päivähoito- ja varhaiskasvatusjaoston sekä perusturvalautakunnan esityslistoilla olevat asiat Todettiin, ettei lautakunnan eikä jaoston asialistoilla ollut tiedossa käsiteltäviä päivähoitoon liittyviä asioita. 5. Raatilaisten ajankohtaiset ja arjesta nousevat asiat ja raadin saamat sähköpostiviestit ja yhteydenotot Asiakasraadin sähköpostipostiin oli tullut kaksi viestiä: Toisessa kysyttiin, miksi lastenkerhojen aamu- ja iltapäiväryhmien maksut ovat samat, vaikka toisessa tarjotaan lounas ja toisessa välipala. Raati ei varsinaisesti käsitellyt asiaa, mutta todettiin, että kerhomaksu ei perustu tarjottavaan ateriaan. Kerhoista on peritty maksu silloinkin, kun niissä ei tarjottu mitään ateriaa. Aterian yhdistäminen kerhon ohjelmaan on liittynyt toiminnan ja palvelun kehittämiseen ja se on eri aikaan järjestettävässä kerhossa ajankohtaan muutenkin liittyvän päivähoidon mukainen. Toinen viesti sähköpostiin oli lähetetty asiakasraadin jäseneen henkilökohtaisesti otetun yhteydenoton jälkeen ja se koski Kiusaamisen ehkäisyä päivähoidossa. Viestin lähettäjä toivoo, että MLL:n materiaalia aiheesta hyödynnettäisiin ja yksiköitten vasuihin tehtäisiin suunnitelma kiusaamisen ehkäisemisestä yksikössä. Viestin lähettäjä toi myös esiin, ettei päivähoidossa välttämättä tunnisteta kaikkia kiusaamisen muotoja, kuten leikeistä poissulkemista, ja toimita sen mukaan. (MLL: Kiusaavatko pienetkin lapset -julkaisu) Asiakasraati keskusteli vilkkaasti aiheesta sekä yhteydenoton että syksyllä 2010 asiakasraadissa esillä olleen kiusaamisteeman pohjalta. Todettiin, että kiusaamiseen on aina suhtauduttava vakavasti ja esimerkiksi perheen huolta ei saa vähätellä. Perheelle kynnys ottaa esiin huoli kiusaamisesta voi olla suuri ja kokemus, että asiaan ei suhtauduta vakavasti tai sitä vähätellään, vaikeuttaa tasavertaista kasvatuskumppanuutta. Asiakasraati korosti yksikön esimiehen vastuuta ottaa kiusaamis- ja kiusaamisen ehkäisy asia puheeksi sekä yleisellä tasolla että tarvittaessa yksilöidysti. Vanhempia kannustettiin olemaan tarvittaessa yhteydessä myös kiertäviin erityislastentarhanopettajiin (Kelto) tai yksikköjen omiin erityislastentarhanopettajiin (esimerkiksi Relto). Kokemuksella kiusaamisesta tai kiusatuksi joutumisesta todettiin olevan pitkäaikaisia, koko elämään pahimmillaan liittyviä negatiivisia vaikutuksia (esimerkiksi ulkopuolisuuden tunne). Päivähoidossa asiaan pystytään vaikuttamaan paljon ja pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus. Asiakasraadin kokemusten mukaan osa toimintayksiköistä huomioi asian hyvin, mutta osalla on parantamisen varaa. Lapsen tukeminen sosiaalisessa kehityksessä ja erilaisissa sosiaali-

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (5) sissa tilanteissa on keskeistä kiusaamisen ehkäisyä. Erityisen tärkeää asia on huomioida, kun ryhmässä aloittaa uusi lapsi. Lapsen on aina saatava päivähoidossa tukea ryhmäytymiselleen. Kiusaamisen ennaltaehkäisy on sekä kotien että päivähoidon asia. Päivähoidossa tarvitaan kuitenkin yhteisesti sovitut raamit kiusaamisasialle. Raati toivoo, että Jyväskylän päivähoidossa hyödynnetään uusin tutkimus ja materiaalit. 6. Muita asioita Keskusteltiin asiakasraadin kokemusten pohjalta raadin merkityksestä ja todettiin, että osa päivähoidon vanhemmista on tunnistanut mahdollisuuden välittää näkemyksiään keskusteluun asiakasraadin kautta. Sähköpostiin tulee viestejä jonkin verran ja raadin jäseniin on otettu yhteyttä myös henkilökohtaisesti. Uusia asiakasraadin jäseniä haetaan viime syksyä laajemmalla haulla kevään aikana, kun tämän toimintakauden jälkeen (kesällä 2011) lopettavat raadin jäsenet selviävät. Haussa huomioidaan alueellinen ja eri palveluita koskeva edustus. Hausta tiedotetaan eri tiedotusvälineissä. Tarkennettiin kevätkauden kokousten teemoja ja tapaamispaikkoja: Seuraavat kokoukset: tiistai Esiopetusasiat ja koulun aloittamiseen liittyvät käytännöt Haukkamäen päiväkoti torstai tiistai keskiviikko Vuorohoito Kuokkalan päiväkoti Päivähoidon viestintä ja tiedotus (alustavasti) Sivustaskun päiväkoti Näkökulmia erilaisista päivähoidon palveluista ja toimintatavoista (alustavasti) Keskusteltu myös kesäkuun kokouksesta ja lasten neuvolan asiakasraadin kanssa yhdessä pidettävästä tapaamisesta. Kevätkauden kokousten teemat ja ajankohdat paikkoineen tarkentuvat myöhemmin.