JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) 1. Tutustuminen Haukkamäen päiväkotiin, päiväkodin johtaja Päivi Kaihlajärvi ja lastentarhanopettaja

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti klo Paikka Haukkamäen päiväkoti, Korppumäentie 1, Palokka Läsnä Outi Aarresola Sisko Jääskeläinen Taru Lampinen Päivi Nurmi Päivi Polvi Eija Savela Siina Suikki Antti Toivonen Annika Tyynysniemi Mari Vaetoja Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Hannamaija Väkiparta Minna Laiho Päivi Kaihlajärvi Päivi Mustonen 1. Tutustuminen Haukkamäen päiväkotiin, päiväkodin johtaja Päivi Kaihlajärvi ja lastentarhanopettaja Päivi Mustonen Haukkamäen päiväkoti muutti peruskorjattuihin tiloihin elokuussa Päiväkodissa toimii tällä hetkellä kuusi kokopäiväistä lapsiryhmää ja kaksi osapäiväistä esiopetusryhmää. Lisäksi tiloissa toimii lasten kerhoja. Päiväkodin läheisyydessä ja osana toimintayksikköä työskentelee kymmenen perhepäivähoitajaa, jotka käyttävät yhteisiä tiloja ja osallistuvat yhteiseen toimintaan päiväkodin kanssa. Haukkamäessä koetaan, että uusien tilojen suhteen on onnistuttu hyvin ja laajoista tiloista huolimatta on pystytty pitämään ison päiväkodin tuntu loitolla. Lapsilla on reilusti tilaa muun muassa ulkoilussa ja lähistön metsikköä voidaan myös hyödyntää. Suurin osa lapsista ruokailee ruokasalissa, pienet kuitenkin omissa tiloissaan. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan myös ryhmien yhteistyönä ja jatkossa yhteistyö lähellä sijaitsevan koulun kanssa palaa taas aikaisempaan, remonttien aikaista evakkoaikaa edeltävään, tiiviiseen kanssakäymiseen. Esiopetusta antavassa Mustikoiden ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja Päivi Mustonen kertoi tarkemmin Haukkamäen päiväkodin esiopetustoiminnasta pohjana illan teemalle. Päiväkodissa esiopetusta järjestetään viidessä eri ryhmässä, kahdessa osapäiväisessä ryhmässä ja kolmessa eri-ikäisten lasten kokopäiväryhmässä. Haukkamäessä on tänä vuonna yhteensä lähes 50 esiopetusikäistä lasta. Olavintie 1 PL 82, Jyväskylä Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) Esiopetuksen toteuttamisessa on tärkeää huomioida arkipäivän taidot; ei siis tehdä vain eskaritehtäviä, vaan esiopetusta on periaatteessa koko päivä. Päiväkodin eskareiden kasvussa ja kehityksessä voi henkilöstön mielestä jo nyt nähdä ison kaaren syksyyn verrattuna. Myös pienemmät, esimerkiksi viisivuotiaat ovat kokopäiväryhmissä hyötyneet eskareille suunnatusta toiminnasta. Toiminnassa leikki on keskeistä; leikeissä opitaan paljon asioita ja leikkien jatkumo on tärkeää, leikkejä ei kerätä pois kesken päivän. Erillinen ruokala on mahdollistanut tämän. Esiopetusikäiselle lapselle kaverit ovat tärkeitä ja tämä huomioidaan toiminnassa ja mahdollistetaan kaveruus myös yli ryhmärajojen. Haukkamäessä on käytössä Salainen maa -esiopetusmateriaali, mutta eri ryhmien välillä on eroja materiaalin käyttötavoissa. Kielellä leikitellään, jutellaan ja keskustellaan paljon. Lisäksi käytetään paljon arkimatematiikkaa ja tutkitaan sekä vertaillaan asioita ja ilmiöitä. Kouluun valmentavia taitoja harjoitellaan, esimerkiksi tarkkaavaisuutta ja ohjeiden kuuntelua lapsen yksilöllisyys huomioiden. Toiminta ja opetus järjestetään pääasiassa pienryhmissä. Kuvia käytetään paljon oppimisessa ja tukiviittomia tarvittaessa; samoin eri aistikanavia ja toiminnallisuutta. Esiopetuksessa yhteistyötä tehdään eri koulujen kanssa ja myös alueen vanhuspalveluiden kanssa. Asiakasraati kyseli ja keskusteli Haukkamäen päiväkodista ja esiopetuksesta yleensä: Todettiin, että kuulostaa hyvältä, kun päiväkodin lähellä on perhepäivähoitoa ja uusia hoitajia mukana myös Toivottiin, että vanhempien kanssa keskusteltaisiin esimerkiksi vanhempainilloissa esiopetusvuoden aikana mm. koulun odotuksista tiettyjen asioiden oppimisen suhteen. Koulun vanhempainilloissa oli törmätty palautteeseen väärästä oppimisesta esim. kynäote. Ihmeteltiin, miksi ei oltu eskarissa huomioitu. Todettiin myös, että periaatteessa esimerkiksi kynäotteeseen kiinnitetään esiopetuksessa huomiota ja lasta ohjataan asiassa. Toivottiin, että myös vanhempia ohjattaisiin. Myös koulun jyrkkää asennetta ihmeteltiin Yhteistyötä koulun kanssa esiopetusvuonna toivottiin tiivistettäväksi koko kaupungissa edelleen 2. Esiopetusjärjestelyt Jyväskylässä, palveluyksikön johtaja Hannamaija Väkiparta Esiopetusikäisen lapsen kehityksen tukeminen, resurssierityislastentarhanopettaja Minna Laiho Esiopetusjärjestelyt (ks. myös liitteet Esiopetuksen toimintasuunnitelman luonnos ja Esiopetuksen toteutuminen päiväkodissa) Hannamaija Väkiparta kertoi Jyväskylän esiopetuksen järjestelyistä ja tilanteesta. Vaikka osallistuminen esiopetukseen on vapaaehtoista, lähes kaikki jyväskyläläiset lapset osallistuvat siihen vuosi ennen oppivelvollisuuden alkua. Parhaillaan on meneillään haku esiopetusryhmiin toimintavuodeksi Hakeutuminen esiopetukseen tapahtuu päivähoidon kautta; vain koulujen yhdysluokissa annettavaan esiopetukseen haetaan koulun kautta. Tällä hetkellä kouluissa toimivat erilliset esiopetusryhmät (4) siirtyvät syksyllä hallinnollisesti osaksi päivähoitoa. Koulujen tiloissa toimivat esiopetusryhmät on suunnattu pelkkää esiopetusta tarvitseville lapsille. Jos lapsi tarvitsee myös päivähoitoa, lapsen turvallinen kokonaispäivä on parhaiten järjestettävissä päiväkotien yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä.

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) Esiopetuksessa noudatetaan pääosin koulun toimintakalenteria, esiopetus kuitenkin päättyy toukokuun lopussa, vaikka koulu jatkuisi kesäkuulle. Esiopetuksen vuosittainen vähimmäistuntimäärä täyttyy hyvin siihen mennessä. Päivittäisiä kellonaikoja esiopetuksessa ei ole tarkkaan määritelty, mutta yleensä esiopetus alkaa päiväkodeissa aamupalan jälkeen ja kestää neljä tuntia. Esiopetuspäivä pitää sisällään myös ruokailun ja ulkoilun. Päiväkotien esiopetusryhmien kokoa ja kokoonpanoa ei ole tällä hetkellä määritelty tarkkaan. Toimintayksiköillä on mahdollisuus sijoittaa esiopetusikäiset lapset joko omiin ryhmiin tai esimerkiksi 3-6 -vuotiaiden ryhmiin. Esiopetusikäisille lapsille järjestetään kuitenkin vertaisryhmissä pienryhmätoimintaa. Esiopetuksen toteuttamisen linjauksista voi lukea tarkemmin liitteestä. Kaupunki toivoo esiopetuksen järjestäjänä, ettei esiopetusikäinen lapsi kulje esiopetusmatkoja yksin. Huoltajien päivittäistä tapaamista pidetään tärkeänä. Pitkän tai vaarallisen matkan kohdalla on mahdollisuus saada kuljetus säädösten tai harkinnan mukaan. Matkan arvioinnissa hyödynnetään opetustoimessa käytettävää Koululiituohjelmaa. Esiteltiin alustavia suunnitelmia esiopetuksen ja koulun yhteistyöstä koulun aloittamisen nivelvaiheessa. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ohessa ollaan laatimassa kuvausta yhteistyön minimistä muun muassa vanhempainiltoineen, tutustumisineen ja tiedonsiirtokäytäntöineen. Asiakasraati keskusteli aktiivisesti esiopetukseen ja koulun aloittamiseen liittyvistä käytännöistä Kulkeminen esiopetukseen; raatilaiset korostivat, että lapsen yksin kulkemisesta keskusteltaessa tulisi vastuukysymysten lisäksi huomioida, miltä kulkeminen lapsesta itsestä tuntuu. Osa lapsista haluaa kulkea yksin, osalle on tärkeää, että aikuinen saattaa. Keskeistä on myös, että selvitetään, kuka lasta on vastassa kotona ja sovitaan esimerkiksi perille pääsyn kuittaamisesta. Esiopetukseen ilmoittautuminen ja muut päivähoitojärjestelyt; Raati ihmetteli, miksi esiopetusryhmiä tai paikkoja ei tiedetä hakuvaiheessa eli ei voi välttämättä hakea tiettyyn päiväkotiin. Todettiin että suurin osa esiopetusryhmistä pysyy lähes samoina, mutta kunakin vuonna esiopetusryhmät muodostetaan ikäluokan ja hakijamäärien mukaan, jolloin lopulliset sijoitukset selviävät vasta hakuajan jälkeen. Raati totesi, että alueilla liikkuu välillä villejä huhuja myös alueen muista päivähoitojärjestelyistä, kun spekuloidaan, mitä yksikköjä ollaan mahdollisesti lopettamassa tai avaamassa tai missä esiopetus järjestetään. Sama ongelma liittyy myös esimerkiksi päivystysjärjestelyihin. Todettiin, että päivystysjärjestelyistä on olemassa suunnitelma netissä, mutta ennakoimattomat remontit voivat sotkea suunnitelmia välillä. Koulun aloittamisen yhteistyökäytännöt; o Raadin mielestä lapselle on tärkeää tietää ajoissa oma luokka ja opettaja; toukokuussa toteutetuissa kouluun tutustumisissa myös vanhemmat ovat voineet tutustua keskenään ennakkoon o Kouluun ilmoittautumisen siirtymisestä sähköiseksi oltiin pahoillaan, koska koulussa tapahtuvassa ilmoittautumisessa on ollut myös tutustumisaspekti o Lisäksi sähköistä kouluun ilmoittautumista kritisoitiin siitä, ettei siitä tule ilmoittajalle varmistusta, että viesti on mennyt perille ja vastaanotettu o Asiakasraati keskusteli vasujen hyödyntämisestä koulussa ja toivoi, että Lapsen vasuihin ja niihin kerättyyn tietoon tutustuttaisiin koulussa; Raati toivoi, että vasujen käytöstä nivelvaiheessa sovittaisiin nykyistä tarkemmin niin, ettei vasun siirto kouluun jäisi pelkästään vanhempien varaan. o Vaihdettiin hyviä käytäntöjä vasujen käytöstä; esimerkiksi opettaja on käynyt yhdessä lasten kanssa koko luokan vasuja läpi

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Esiopetusikäisen lapsen kehityksen tukeminen Minna Laiho esitteli materiaalin pohjalta (liite Lapsen kehityksen tukeminen) käytäntöjä, joilla lapsen kehitystä havainnoidaan, seurataan ja tuetaan esiopetusvuoden aikana. Esiteltiin Eskarin arki materiaalia ja sen käyttöä työn tukena Asiakasraati keskusteli aiheesta muun muassa: Raati toi esiin, ettei Eskarin arki -materiaalia välttämättä käytetä joka puolella kaupunkia perustellen, ettei ole saatu koulutusta; todettiin, että kaikilla alueilla on perehdytetty henkilöstö materiaalin käyttöön, mutta joskus uusi henkilöstö ei välttämättä tunne materiaalia ja sen käyttöä heti Raati antoi Eskarin arjesta hyvää palautetta ja totesi sen olevan hyvä ja tasa-arvoinen sabluuna suhteuttaa lapsen kehitystä; Eskarin arki on nimenomaan opettajan työväline ja linjaa toimintatapoja yhtenäisiksi Todettiin että Eskarin arki materiaaliin vanhemmat voivat tutustua päiväkodissa esimerkiksi vanhempainilloissa tai vasukeskusteluissa. Raatia kiinnosti, ovatko vanhemmat yleensä yhteistyöhaluisia koulumuodon valinnan suhteen. Todettiin, että suhtautumisia on erilaisia, mutta esimerkiksi perusopetuksen aloittaminen Starttiluokalla on koettu myös etuoikeudeksi ja Starttiluokkien opetuksesta on tullut hyvää palautetta Asiakasraati ihmetteli, miksi esimerkiksi puheterapiaa ei saa nykyään ajoissa ja miksi terapioita ei voi järjestää lapsen päivän aikana päivähoidon tiloissa; todettiin, että asiaa on yritetty viedä eteenpäin. Raati toivoi lapsi- ja perhelähtöistä kehittämistä käytäntöihin terapeuttien antamien palvelujen suhteen. Asiakasraati teki nivelvaiheeseen ehdotuksen: esiopetuksessa sovituista käytännöistä voisi tulla perheille tarkemmin tietoa, mitä eskarissa tai sen aikana kannattaa kotona tehdä vanhempien opas tai muistio; tai järjestettäisiin esiopetusvuonna ajoissa yhteiset vanhempainillat, joissa olisi koko kaupungissa yhteinen runko 3. Edellisen asiakasraadin muistio ja päivähoidon ajankohtaisia asioita Edellinen muistio OK 4. Päivähoito- ja varhaiskasvatusjaoston sekä perusturvalautakunnan esityslistoilla olevat asiat Lautakunnan asialistalla ei ollut kuin ilmoitusasia liittyen päivähoitopaikkajärjestelyihin. Seuraava jaoston kokous on Raatilaisten ajankohtaiset ja arjesta nousevat asiat ja raadin saamat sähköpostiviestit ja yhteydenotot Asiakasraadin esiin ottamat teemat Ulkoilu päivähoidossa Joidenkin vanhempien toiveena olisi, että päiväkodeissa ulkoiltaisiin enemmän. Ehdotettiin, että päiväkodit huomioisivat perheitten toiveet tässä asiassa ja ulkoilusta pakkasella sovittaisiin. Usein

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) lapset touhuavat niin kovasti, että pysyvät lämpöisenä. Tämän tyyppisten joustojen pitäisi toteutua suurissa yksiköissä, joissa on mahdollisuutta henkilökunnan hajauttamiseen. Lyhyetkin happihyppelyt ovat tärkeitä. Vauhdikkaimpien kanssa voitaisiin mennä ulos, myös eri aikoina kuin normaalin päiväjärjestyksen mukaan. Esimerkiksi kovien pakkasten aikana isommat lapset ovat ulkoilleet heti päiväunien ja välipalan jälkeen: kaikki halukkaat lapset ovat päässeet happihyppelylle ja tulleet sitten sisälle vielä ennen kotiinlähtöä. Päiväkodeissa eri lapsiryhmien välillä on eri käytäntöjä. Päivähoidossa ei ole asetettu yhteisiä pakkasrajoja, koska myös ulkoiluun on yksilöllisiä tarpeita lapsen kannalta. Vanhemmilta on tullut sekä kiitosta että risuja erilaisista ulkoiluratkaisuista. Osa lapsista on palellut pihalla ja tulleet sairaiksi. Todettiin, että lapset ovat erilaisia ja henkilökunnan on oltava tarkkana ulkoilutilanteissa ja keskusteltava ulkoilun tarpeesta vanhempien kanssa. Tutustuminen lähiympäristöön on tärkeä asia erityisesti eskarivuoden aikana. Toivottiin lisää retkiä lähiympäristöön, vaikka vain pienellä porukalla. Tarjoilut päivähoidossa (synttärit ym.) Uusimmassa Tehy-lehdessä oli artikkeli Kouvolasta, missä päiväkodit ovat olleet syksystä asti herkuttomia. Lapset eivät ole saaneet viedä enää tarjottavia herkkuja päiväkoteihin syntymäpäivinä. Artikkelissa kerrottiin, että synttäreitä on juhlittu leikkien ja laulaen, eivätkä lapset ole huomanneet herkkuja kaivata. Käytäntö sai kannatusta raatilaisilta. Lapsiryhmissä synttäriherkkuja on melko usein ja on vanhempia, jotka eivät haluaisi karkkia tai herkkuja lapsilleen ollenkaan syystä tai toisesta. Herkuton päiväkoti jättäisi herkkujen syömisen kotien valinnaksi. Nykyään on myös niin monenlaisia erityisruokavalioita, että huomaako kaikki vanhemmat ajatella kaikkia ryhmän lapsia, vai jääkö joskus erityisruokavaliota noudattava lapsi ilman synttäriherkkua. Toivottiin, että herkuttomasta päivähoidosta tehtäisiin koko kaupungin linjaus. Juhlinnalle voitaisiin suunnitella erilaisia vaihtoehtoja, keskittyä lauluihin ja leikkeihin sekä rikastuttaa juhlien tunnelmaa monin eri tavoin. Yhtenä esimerkkinä viestitettiin seuraavanlainen sopimus: Hoitopaikkaan ei saa tuoda synttäriherkkuja, vaan kerran syksyllä ja kerran keväällä (esim. joulun alla ja toukokuussa) yhtenä päivänä juhlitaan syksyllä viettäneiden synttäreitä pienen herkuttelun merkeissä ja samoin keväällä. Hoitopaikka on silloin tarjonnut pienet herkut. Muuten oikeana syntymäpäivänä on onnittelulaulu ja joku toiveleikki. Asiakasraadin saamat sähköpostit Hoitopäivien määrä kuukaudessa ja niiden vaikutus hoitomaksuun Kysyttiin mahdollisuudesta laskea hoitopäiviä esimerkiksi kolmen kuukauden periodissa nykyiseen yhden kuukauden seurantaan verrattuna. Esimerkkinä kuvattiin tilannetta, jossa lapsi olisi hoidossa tammikuussa 12 päivää ja helmikuussa 8 päivää ja maaliskuussa 10 hoitopäivää. Perheessä tehdään vuorotyötä ja hoidontarve vaihtelee kuukausittain. Välillä 10 hoitopäivää riittää hyvin ja välillä tarvitaan 12 hoitopäivää. Hoitomaksujen määrittely ottaen huomioon myös kaikki perheille myönnettävät maksuhyvityspäivät koulujen loma-aikoina on nykyisellään melko vaikeaa. Jyväskylän kaupungissa suunnitellaan otettavaksi käyttöön tuntiperusteinen hoitomaksujen määrittely, joka aluksi laajenee Tapiolan päiväkodin ympärivuorokautisen hoidon maksuista myös ilta- tai viikonloppuhoitoa tarvitsevien perheiden hoitomaksuihin. Hoitomaksu-uudistus tulee voimaan alkaen. Tarkempaa tietoa

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) tämän hetkisestä tilanteesta löytyy ksutiedote_vuorohoito_ pdf Henkilöstön pätevyyskriteerit yksityisessä päivähoidossa Tiedusteltiin, onko yksityisen päivähoidon puolella henkilöstöllä samat pätevyyskriteerit kuin kunnallisella puolella. Sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa ovat samat pätevyyskriteerit, jotka määritellään lainsäädännössä: Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /608. Sähköinen asiointi ja yhteishuoltajuus Toivottiin, että sähköistä asiointia kehitettäisiin niin, että yhteishuoltajuudesta sopineet vanhemmat voisivat molemmat saada lapsen tietoja näkyviin päivähoidon sähköisen asioinnin kautta. Toiveena olisi, että lapsen tiedot olisivat tasapuolisesti molempien vanhempien saatavissa kunnallisessa järjestelmässä. Tällä hetkellä yhteishuoltajuudesta sopineille vanhemmille voidaan toimittaa laskut eri osoitteisiin, kun lapsi asuu osan kuukaudesta toisen vanhemman luona. Tällöin otetaan huomioon perheiden erilaiset tulot ja perhekoko. Tietojärjestelmässä lapsi kuuluu toiseen perheeseen ja vanhempi, jonka perheeseen lapsi ei kuulu, ei näe lapsensa tietoja. Asiakasraadin kautta tullut kehitystoive on lähetetty järjestelmän kehittämisestä vastaavalle Tiedolle. Päiväkotien ja niiden pihojen turvallisuus Asia siirrettiin seuraavaan asiakasraadin kokoukseen. 6. Muita asioita Asiakasraadin uusia jäseniä haetaan julkisella haulla maaliskuun aikana; lehtiin ja päiväkoteihin, kerhotoimintaan sekä perhepäivähoitoon on tulossa asiasta tiedotteet maaliskuun alussa Sovittiin, että välitetään asiakasraadille viesti Kankaan tehtaan alueen kehittämiseen ja innovointiin liittyen Asiakasraadin postiin oli tullut lisäksi yhteydenotto päiväkotien ryhmäkokoasioista; viesti välitetään raadille ja teemaa käsitellään seuraavassa tapaamisessa Seuraavan asiakasraadin teemana on vuorohoito ja raati järjestetään Kuokkalan päiväkodissa to klo o seuraavalla kerralla käsitellään tarkemmin myös tuntiperusteista hoitomaksua ja siihen liittyviä käytäntöjä