Kazakstanin talouden vauhdikas vuosi 2014

Transkriptio

1 Suomen suurlähetystö, Astana Joulukuu 2014 Anniina Koivula-Olstad Kazakstanin talouden vauhdikas vuosi 2014 Kulunut vuosi on monella tapaa ollut vauhdikas, ehkä jopa hurja vuosi Kazakstanin taloudessa. Samaan aikaan kun maa on neuvotteli tiiviisti Euraasian integraatiosta, WTO -jäsenyydestä sekä uudesta PCA -sopimuksesta EU:n kanssa maailmanpolitiikan ja talouden käänteet sekoittivat kuvioita ennennäkemättömällä tavalla. EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat sanktiot ovat laittaneet Kazakstanin hankalaan välikäteen, minkä lisäksi vaikeuksissa tarpova Venäjän talous ja yleinen vientivolyymien lasku ovat aiheuttaneet haasteita Kazakstanin taloudelle. Esimerkiksi tämän vuoden aikana Kazakstanin ulkomaankaupan liikevaihto on laskenut jopa 9 prosenttia. Kazakstanin talouskasvu on vielä hyvässä vauhdissa verrattuna vaikkapa Eurooppaan tai naapuriin Venäjään, mutta tilanne näyttää kuitenkin tarpeeksi synkältä, jotta maassa on päätetty ryhtyä toimiin. Hidastuva talouskasvu onkin taloudellista hyvinvointia ja vakautta painottavalle Kazakstanille ykköshuolenaihe. Kazakstanin talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna noin 4 prosentin tietämillä, kun se vielä viime vuonna oli 6 prosenttia. Öljynviejämaan Kazakstan on myös kärsinyt ennätyksellisen alhaisesta öljyn hinnasta, minkä johdosta Kazakstanin hallitus joutui arvioimaan uudestaan ensi vuoden budjettinsa. Kasvavien talouspaineiden alla presidentti Nazarbajev pitikin etuajassa kansakunnan tilaa käsittelevän puheensa, jonka yhteydessä paljastettiin uusia mittavia elvytystoimia sisältävä talousohjelma Nurly Zhol. Elvytysmiljardit otetaan kansallisesta öljyrahastosta, ja ne kohdistetaan pääasiassa infrastruktuurin (niin kuljetus-, teollisuus- kuin sosiaalisenkin infrastruktuurin) kehittämiseen. Kazakstanin elvytystoimet ja erityisesti infrastruktuurin kehittäminen voivat tarjota tilaisuuksia myös maassa toimiville suomalaisyrityksille. Kazakstanin taloustilanteeseen kohdistuvista paineista huolimatta Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa on kasvanut tämän vuoden aikana sekä viennin että tuonnin osalta. Maidemme välisen kauppavaihdon arvioidaan nousevan lähelle miljardia euroa vuoden loppuun mennessä. Lisäksi vaikea tilanne Venäjällä on saanut monet varsinkin idänkauppaa harjoittavat suomalaisyritykset kiinnostumaan Kazakstanin markkinoista. Yksi Kazakstanin prioriteeteista kuluneena vuotena on ollut ulkomaisten investointien houkutteleminen maahan, mitä avittaakseen hallitus lanseerasi mm. vero- ja viisumihelpotuksia sekä erilaisia kannustimia sisältävän toimintasuunnitelman. Samaan aikaan hallitus on pyrkinyt tekemään rakenteellisia muutoksia ja mm. yksityistämään satoja valtion omistamia yrityksiä. Kazakstanin talouskasvu hidastuu ulkoisten paineiden alla Kazakstanin talouskasvu on hidastunut tänä vuonna noin 4 prosenttiin viime vuoden 6 prosentista. Maailmanpankin ennusteen mukaan koko vuoden osalta kasvu tulee olemaan 4,1 prosenttia nousten kuitenkin

2 asteittain 5,5 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä. Maailmanpankin tuoreimman talouskatsauksen mukaan Kazakstanin talouskasvun hidastuminen johtuu pääasiassa vientivolyymien laskusta Venäjälle ja Kiinaan erityisesti metallituotteiden osalta sekä öljyntuotannon supistumisesta. Kazakstanin vienti Venäjälle on pudonnut jopa 20 prosenttia, mikä selittää suuren osan viennin laskusta. Venäjän talousahdinko vaikuttaa siten vahvasti Kazakstanin vientiin, mutta myös Kiinan hidastuva talouskasvu on vähentänyt kazakstanilaistuotteiden kysyntää. Öljyntuotannon supistuminen johtuu puolestaan Kazakstanin öljyteollisuuden moottorin Tengizchevroilin vähäisemmistä tuotantomääristä vuoden 2013 ennätyksellisten lukujen jälkeen sekä jättiöljykenttä Kashaganin jatkuneista ongelmista. Kashaganin oletetaan aloittavan tuotannon uudelleen vasta Tengen helmikuisen devalvaation vuoksi myös kotimainen kysyntä on laskenut sekä tuonti supistunut ostovoiman heikennyttyä. Inflaatio on myös ollut kasvussa ollen keskimäärin 7 prosentissa vuoden jälkipuoliskolla. Tengen arvo devalvoitiin helmikuussa 19 prosentilla Kazakstanin kilpailukyvyn turvaamiseksi erityisesti verrattuna sen tulliliittokumppaneihin Venäjään ja Valko-Venäjään. Ruplan romahtaminen on jälleen lisännyt devalvaatiopaineita Kazakstanissa, mutta sisäpoliittisten seuraamusten vuoksi hallitus tulee varmasti punnitsemaan tarkkaan mahdollista uutta devalvaatiota ainakin samassa mittakaavassa kuin helmikuussa. Todennäköisesti tenge devalvoidaan pikku hiljaa ja asteittain, mikä on jo parhaillaan nähtävissä. Elvytysmiljardeja ohjataan infrastruktuurin rakentamiseen Ruplan jatkuva heikentyminen, kasvavat ongelmat Venäjän taloudessa sekä ennätyksellisen alhainen öljyn hinta ovat luoneet huomattavia paineita Kazakstanin taloudelle, jonka suhteen tehtiin korjausliikkeitä jo ennen kuin taivaalle alkoi kerääntyä edellä mainittuja synkempiä pilviä. Jo tämän vuoden helmikuussa kansallisesta öljyrahastosta korvamerkittiin 5,4 miljardia dollaria talouskasvun tukemiseksi ja summa oli tarkoitus irrottaa rahastosta kahdessa eri osassa. Presidentti Nazarbajev piti kuitenkin jo lokakuussa noin kolme kuukautta etuajassa kansakunnan tilaa käsittelevän puheen, jossa hän paljasti uuden talousohjelmansa nimeltä Nurly Zhol (tie tulevaisuuteen), joka käytännössä sisältää miljardien dollarien edestä elvytystoimia lähivuosina. Presidentin mukaan jo helmikuussa korvamerkitystä summasta irrotetaan nyt toinen puolisko eli 2,7 miljardia dollaria, josta ohjataan leijonanosa maan infrastruktuurin kehittämiseen. Tähän lasketaan niin liikenne-, energia-, teollisuus- kuin sosiaalisenkin infrastruktuurin kehittäminen. Lisäksi osa rahoista ohjataan pienten ja keskisuurten yritysten avustamiseen. Varoja ohjataan myös pankkisektorille jopa 1,3 miljardin dollarin verran. Lisäksi presidentti ohjeisti hallitusta ohjaamaan Kazakstanin kansallisesta öljyrahastosta vuosien aikana 3 miljardia dollaria vuosittain talouden elvyttämiseen. Ilmeisesti näistäkin miljardeista suurin ohjataan infrastruktuurin ja erityisesti tiestön kehittämiseen sekä megaprojekteihin kuten Astana Expoon. Nyt öljyrahastosta irrotetun 2,7 miljardin dollarin jakautumisesta presidentti antoi hallitukselle jo tarkkoja ohjeita. Esimerkiksi Astana Expo 2017 maailmannäyttelyn rakentamiseen annetaan lähes 220 lisämiljoonaa entisen 1,3 miljardin dollarin lisäksi. Expon myötä myös pääkaupunki Astanan liikenneinfrastruktuuriin ohjataan lisärahoitusta. Erityisesti Astanan tieverkkoa tullaan kohentamaan ja pääkaupungin lentokentän laajentamiseen sekä kiitoratojen kunnostamiseen lohkaistaan 159 miljoonaa dollaria. Muita mainittuja laajamittaisia infrastruktuuriprojekteja ovat mm. Kazakstanin ja Kiinan rajalla sijaitseva Khorgos erityistalousalue, jonka rakentamisen loppuun saattamiseen ohjataan 445 miljoonaa dollaria. Kazakstan on muutenkin panostamassa erityisesti liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja kehittämiseen, sillä maa halua nousta tärkeäksi Kiinan ja Euroopan välisen liikenteen solmukohdaksi. Tämä tarkoittaa niin tie-

3 kuin rautatieverkostonkin laajamittaista rakentamista sekä lentoliikenteen ja logistiikkakeskusten kehittämistä koko maassa. Kiina ja Kazakstan ovat vuoden mittaan tiivistäneet taloussuhteitaan huomattavasti, ja keskiössä on ollut ajatus Silkkitien elvyttämisestä eli kuljetusreittien rakentamisesta sekä alueellisen taloudellisen yhteistyön lisäämisestä. Ensimmäinen uuden Silkkitien konttijuna Shanghain eteläpuolen teollisuuskeskuksesta Yiwusta saapui Kazakstanin kautta Madridiin (9.12.) 21 vuorokaudessa, noin kaksi kertaa merikuljetusta nopeammin. Eri raideleveyksien vuoksi testijunan 70 konttia lastattiin uudelleen Kazakstanin Dotykissa, Valko- Venäjän Brestissä ja Espanjan Irunissa. Tavoitteena on lyhentää kuljetusaika Kiinasta Eurooppaan 10 päivään. Suomen ja Kazakstanin kauppa kasvussa Kazakstanin hidastuneesta talouskasvusta huolimatta Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa on kasvanut tänä vuonna. Suomen Tullin tilastojen mukaan ajalla tammi-syyskuu maidemme välinen kauppavaihto on noussut jopa 540 miljoonaan euroon. Kauppavaihdon arvioidaan nousevan vuoden loppuun mennessä jopa miljardiin euroon. Samalla aikavälillä tuonti Kazakstanista Suomeen on kasvanut 19 prosentilla ja vienti Suomesta Kazakstaniin 15 prosentilla. Kauppatase oli kuitenkin Suomelle negatiivinen 280 miljoonalla eurolla. Tavarakaupan lisäksi erityisesti koulutusvienti Suomesta Kazakstaniin on kasvanut tämän vuoden aikana huomattavasti. Kazakstan panostaa edelleen koulutusjärjestelmänsä uudistamiseen sekä tason nostamiseen, mikä luo erinomaisia mahdollisuuksia suomalaiselle koulutusviennille. Räätälöidyt koulutusohjelmat ja kurssit sekä yhteiset koulutusohjelmat kazakstanilaistoimijoiden kanssa ovat vain joitain esimerkkejä suomalaisen koulutusviennin onnistumisista kazakstanilaismarkkinoilla. Lisäksi on huomionarvoista, ettei Tullin tilastoissa koulutusviennin lisäksi näy palveluvienti, jonka arvo Suomesta Kazakstaniin oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yli 7 miljoonaa euroa. Tähän lukeutuu mm. palveluvienti IT-sektorilla. Kazakstanissa painotetaankin yhä enemmän kokonaiskonsepteja eli tuotteiden lisäksi halutaan ostaa palveluja, osaamista ja koulutusta. Kyse on siis niin investointien houkuttelemisesta maahan kuin teknologia- ja osaamissiirroista. Monet suomalaisyritykset tarjoavatkin jo kokonaiskonsepteja tuotteidensa lisäksi, mikä voidaan nähdä vahvuutena Kazakstanin markkinoilla. Suomalaisyritysten kannattaa myös käyttää hyväkseen maabrändiä, sillä onhan Suomi nimetty presidentin toimesta yhdeksi Kazakstanin mallimaista mm. koulutuksen, tieteen ja teknologian saralla. Kazakstanin talouden elvytystoimet kohdistuessaan erityisesti infrastruktuurin kehittämiseen voivat tarjota hyviä liiketoimintamahdollisuuksia varsinkin rakennus- ja logistiikka-aloilla toimiville suomalaisyrityksille. Cleantech sektorin yritysten kannattaa pitää silmällä muun infrastruktuurirakentamisen lisäksi erityisesi Astana Expoa, jonka rakennustyöt ovat jo alkaneet. Edellä mainittujen alojen lisäksi myös matkailuala on kasvussa Suomen ja Kazakstanin välillä. Yksi vuoden aikana aktivoituneista sektoreista on maatalous, sillä Kazakstan panostaa nyt maataloutensa kehittämiseen ja tehostamiseen. Osaamista sekä teknologiaa on haettu myös ilmasto-olosuhteiltaan sopivan ankarasta Suomesta. Investointeja, investointeja! Ulkomaisten investointien houkutteleminen maahan ja erityisesti muualle kuin öljysektorille on ollut yksi Kazakstanin hallinnon prioriteeteista tänä vuonna, ja liiketoimintaympäristön parantaminen on luonnollisesti kulkenut tämän kanssa käsi kädessä. Vuoden alussa Maailmanpankin julkaisemassa Doing Business vertailussa Kazakstan oli noussut kolme pykälää sijalle 50, mikä motivoi maata entisestään jatkamaan uudistuksia. Huhtikuussa hallitus julkaisikin toimintasuunnitelmansa ulkomaisten ja kotimaisten investointien houkuttelemiseksi Kazakstaniin.

4 Suunnitelma pitää sisällään investointitukia, verohelpotuksia, kannustimia hankintoihin sekä tukia energia- ja kuljetuskustannuksiin. Lisäksi pyritään luomaan ns. yhden luukun palvelujärjestelmä investoijille. Myös hankaliksi koetuissa vaatimuksissa kotimaisen työvoiman kiintiöistä pyritään joustamaan ja oleskelulupa- sekä viisumikäytäntöjä helpottamaan. Kazakstan aloitti myös osittaisen viisumivapauden 10 suurimman investoijamaan kansalaisille, mikä ei valitettavasti tullut koskemaan yhtäkään Pohjoismaata. Edellä mainittujen toimien lisäksi maahan perustettiin investoijien oikeuksia puolustamaan tarkoitettu oikeusasianmiehen (ombudsmanin) toimisto. Periaatteessa ja paperilla Kazakstanin pyrkimykset investointien houkuttelemiseksi vaikuttavat hyviltä, mutta ainakin tähän saakka todellisuus on vielä ollut toinen. Esimerkiksi suurin osa kannustimista on tarkoitettu investoijille, jotka investoivat Kazakstaniin yli 20 miljoonan dollarin edestä ja vain prioriteettialoille eli maataloussektorille, geologiseen tutkimukseen ja tuotantoteollisuuteen. Ombudsman ei myöskään ole toiminut tarpeeksi tehokkaasti ja itsenäisesti, ja ongelmat viisumien sekä oleskelulupien kanssa ovat jatkuneet. Kazakstanilla on siis vielä paljon tekemistä, mikäli se haluaa ratkaisevasti parantaa liiketoimintaympäristöä ja saada ulkomaisten investointien virran ohjattua maahan. Kazakstan integroituu Euraasian talousliittoon muita kumppaneita unohtamatta Euraasian talousliitto astuu voimaan täysimääräisinä jäseninään Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan ja Armenia. Samaan aikaan Kirgisiasta tulee tulliliiton jäsen, mikä on ensimmäinen askel kohti Euraasian talousliiton täysjäsenyyttä. Tulevan talousliiton vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida etukäteen, mutta jäsenmaiden kannalta kuva ei ole kovin ruusuinen. Perusasetelma on kuitenkin sama; Venäjälle integraatiossa on kyse pääasiassa geopolitiikasta kun taas Kazakstan ja Valko-Venäjä ovat mukana lähinnä taloudellisten näkökohtien kuten laajemmille sisämarkkinoille pääsyn vuoksi. Tulliliton syventymien Euraasian talousliitoksi tulee tuskin näkymään ainakaan välittömästi alueella toimivan suomalaisyrityksen arjessa. Mahdollinen kotimarkkina-alue toki laajenee. Euraasian talousliiton taloudelliset hyödyt voivat kuitenkin jäädä kyseenalaisiksi, sillä maiden taloudet ovat epäsuhtaisia, eikä esimerkiksi tulliliitto ole hyödyttänyt Kazakstania toivotulla tavalla. Päinvastoin kauppavaihto liiton kumppanimaiden kanssa on jopa vähentynyt. Tänä vuonna Ukrainan kriisi on laittanut kapuloita integraatioprosessin rattaisiin, sillä tulliliiton maat eivät esimerkiksi löytäneet yhteistä linjaa sanktioiden suhteen ja ovat toistuvasti kiistelleet länsimaisten tuotteiden kauttakulusta esim. Venäjän läpi Kazakstaniin. Venäjän harjoittama voimapolitiikka ja vaikeuksissa painiva talous eivät myöskään suorastaan houkuta liiton muita maita sitomaan talouksiaan entistä tiiviimmin Venäjän talouteen. Mahdollisista epäilyistä huolimatta integraatio tulee kuitenkin tapahtumaan, ja institutionaalisella tasolla valmistelut ovat pitkällä. Suomalaisyritysten kannalta tärkeitä askelia otettiin myös Kazakstanin ja EU:n suhteissa sekä WTO - neuvotteluissa. Kazakstan ja EU saivat lokakuun alussa päätökseen viralliset neuvottelut uudistetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta eli PCA:sta, joka sisältää myös laajennetun kauppaosion. Sopimuksen myötä yhteistyön toivotaan syvenevän ja kaupankäynnin helpottuvan. PCA-sopimus ei ole yhtä laaja kuin EU:n assosiaatiosopimukset, eikä Venäjä ole esittänyt huolenaiheita koskien Kazakstanin PCA:ta. Sopimus tarvitsee myös vielä ratifioinnin EU jäsenmaiden parlamenteissa. EU on edelleen Kazakstanin tärkein vientialue, ja kauppa EU-maiden kanssa kattaa yli puolet Kazakstanin ulkomaankaupasta. Viime vuonna EU-maiden ja Kazakstanin välinen kauppavaihto ylsi yli 53 miljardiin dollariin.

5 PCA neuvotteluiden yhteydessä Kazakstan ja EU saivat myös päätökseen kahdenväliset neuvottelut koskien Kazakstanin WTO jäsenyyttä. Kazakstanin WTO -jäsenyysneuvottelut ovat loppusuoralla, ja jäsenyyssopimus on monelta osin valmis. Jäljellä on kuitenkin vielä joitakin asioita kuten eräät tullikysymykset sekä maatalouteen ja SPS -sertifikaatteihin liittyviä asioita, joista käydään vielä kahdenvälisiä neuvotteluja. Neuvottelujen toivotaan päättyvän tuloksellisesti vielä ennen vuoden vaihdetta, mutta liittymissopimuksen hyväksyminen siirtyy kuitenkin ensi vuoden puolelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lopulliset päätökset voidaan tehdä ensi kevään aikana. Lisätietoja antaa: Anniina Koivula-Olstad Team Finland koordinaattori/kakkosvirkamies Suomen suurlähetystö, Astana