KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA"

Transkriptio

1 KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA 137-C6985

2 1 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2006 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN SELVITYS LOIMAAN KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN KEHITYSTRENDEJÄ ERIKOISKAUPAN KEHITYSTRENDEJÄ VÄESTÖ JA TYÖPAIKKARAKENNE VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEET TYÖPAIKKAMÄÄRÄ JA -RAKENNE KAUPALLINEN VERKOSTO TÄNÄÄN LOIMAAN SEUDULLINEN ASEMA LOIMAAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN VERKOSTO VIIME VUOSIEN KEHITYSLINJAT OSTOSKÄYTTÄYTYMINEN JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS, JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KAAVOITUSTILANNE JA VAPAAT TOIMITILAT KAUPALLISET PALVELUT JA KAUPUNKIKUVA JOHTOPÄÄTÖKSET KAUPAN KEHITYSLINJAT JA ERITYISPIIRTEET LOIMAALLA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT LOIMAALLA LÄHTEET... 23

3 2 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Tämä palveluverkkoselvitys on osa Loimaan keskustan osayleiskaavaan liittyvää kehityskuvatyötä. Palveluverkkoselvitys sisältää 1) markkina-analyysin, jossa selvitetään Loimaan kaupallisten palvelujen nykytilanne ja puuttuvat palvelut sekä 2) arvion kaupallisten palvelujen kehitysnäkymistä, kehittämis- ja kaavoitustarpeista. Selvitys perustuu olemassa olevaan tutkimusmateriaaliin sekä haastattelujen ja kyselyjen tuloksiin. 1.2 Päivittäistavarakaupan kehitystrendejä Päivittäistavarakaupan rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Laajan valikoiman tarjoavat hyper- ja supermarketit ovat korvanneet elintarvikkeiden erikoisliikkeitä ja suurimmat kaupan yksiköt vastaavat yhä suuremmasta osasta päivittäistavaroiden myynnistä. Myös kaupan omistus on Suomessa keskittynyttä: kaksi suurinta kaupparyhmää, Kesko ja SOK, hallitsevat yhdessä yli kahta kolmasosaa markkinoista. 1 Viimeisimpien vuosien aikana päivittäistavarakaupan kilpailu on kiristynyt, kun ulkomaalaiset ketjut ovat rantautuneet Suomeen. Tulevaisuudessa kaupan toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävimmin väestön muuttoliike, ikääntyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen sekä päivittäistavarakaupan osalta lisäksi ruokakuntakoon pieneneminen ja muutokset ruokailutottumuksissa ja ostokäyttäytymisessä. Kuluttajien tarpeet eriytyvät, ja he vaativat ostopaikaltaan entistä enemmän. Myymälöiden läheisyys on tärkeä kotimaisen päivittäistavarakaupan kilpailukeino, mutta lähivuosina sen merkityksen arvioidaan vähenevän hintatasoon ja valikoimiin verrattuna. 2 Kuluttajien ostokäyttäytyminen vaihtelee kuitenkin alueellisesti, kuluttajaryhmittäin ja tilanteen mukaan. Erikoiskaupassa kuluttajat pitävät tärkeänä valikoimia, vertailumahdollisuuksia ja asiantuntevaa palvelua. Erikoiskaupassa ostamiseen liittyy käyntejä useassa liikkeessä. Nämä piirteet ovat vahvistumassa ja niitä löytyy lähinnä kaupunkien keskustoista, monipuolisista kauppakeskuksista ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymistä. Kauppakeskusten suosio ostopaikkoina jatkuu edelleen. Kaupunkien ydinkeskustoilla ja kuntakeskuksilla on silti mahdollisuus säilyttää asemansa toimivina ja houkuttelevina kauppapaikkoina. Päivittäistavarakaupan osalta niitä täydentävät riittävään ostovoimaan toimintansa perustavat supermarketit sekä toisaalta lähelle kuluttajia sijoittuvat lähikaupat ja laatikkomyymälät. Tällainen myymälätyyppien kahtiajako vahvistuu tulevaisuudessa. Sähköinen kauppa ei lähitulevaisuudessa tule korvaamaan päivittäistavara- ja erikoiskaupan myymäläkauppaa, vaikka sähköinen kauppa saavuttaneekin eräillä kaupan toimialoilla suhteellisen merkittävän osuuden. 3 Tällä hetkellä päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit. Myös tulevaisuudessa näiden myymälätyyppien merkityksen ennustetaan kasvavan (taulukko 1). Viime vuosien kehityspiirteisiin kuuluu kuiten- 1 Pitkäaho (2005). Päivittäistavarakaupan pääasiallisen ostopaikan vaihtaminen Turun seudulla vuosina Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. 3 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa.

4 3 kin myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kehityksessä voi muutenkin olla selkeitä alueellisia eroja. Päivittäistavarakaupan uusperustannassa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: 4 riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, hyvä liikenteellinen sijainti ja kohtuullinen investointitaso. Taulukko 1. Toteutuneeseen kehitykseen pohjautuva arvio päivittäistavarakaupan myymälätyyppien merkityksestä tulevaisuudessa (ympäristöministeriö 2004). Kaupankäynnin muoto ja myymälätyyppi Merkitys tulevaisuudessa (lukumäärä ja myyntiosuus) Korttelikauppa Vähenee Elintarvikkeiden erikoisliike Vähenee Laatikkomyymälä Kasvaa Kyläkauppa Vähenee Myymäläauto Vähenee Kauppahalli Vähenee Huoltoasemamyymälä Kasvaa Kioski Ennallaan Supermarket Kasvaa Hypermarket Kasvaa Sähköinen kauppa Kasvaa Torikauppa Ennallaan Halpahintamyymälät Kasvaa 1.2 Erikoiskaupan kehitystrendejä Erikoiskaupassa ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Yli kaksi kolmasosaa erikoistavaroista (pl. autot) hankitaan keskustasta, ja tulevaisuudessakin liikekeskustat säilyttävät pääosin asemansa erikoiskaupan tyyssijoina. Erikoiskaupassa oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa on keskustojen tavoitteellinen kehittäminen. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit keskustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvike- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. 5 4 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. 5 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa.

5 4 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKKARAKENNE 2.1 VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEET Loimaan kaupungin ja seutukunnan väestökehitys Loimaalla asui vuoden 2005 lopussa asukasta. Väestömäärä kasvoi Loimaalla luvulla noin kolme prosenttia luvulla väkiluku puolestaan laski noin neljä prosenttia. Väkiluvun lasku on jatkunut myös 2000-luvulla. Loimaan väestönkehitys eroaa kuitenkin alueittain. Etenkin kaupunkikeskustan alueella väestömäärä ei ole laskenut niin jyrkästi kuin muualla Loimaalla ja etenkin haja-asutusalueilla. Loimaan väestökehitys on ollut heikompaa kuin Varsinais-Suomen maakunnassa keskimäärin. Myös muualla Loimaan seutukunnassa väestökehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan pääosin laskeva. Poikkeuksen muodostavat Turun vaikutusalueella sijaitsevat kunnat (Aura ja Tarvasjoki), joiden väestömäärä on kasvanut tasaisesti viimeiset vuosikymmenet. 6 Väestömäärä Loimaan sk Loimaa Loimaan väestöstä alle 15-vuotiaita oli 15,9 %, vuotiaita 62,5 % ja yli 64-vuotiaita 21,5 % vuoden 2005 lopussa. Loimaalla vanhusten osuus on huomattavasti suurempi ja vastaavasti työikäisten osuus pienempi kuin Loimaan seutukunnassa, Varsinais-Suomen maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. 7 Väestön ikärakenne v v. 65 v. Loimaa 15,9 % 62,5 % 21,5 % Loimaan seutukunta 17,4 % 62,1 % 20,5 % Varsinais-Suomen maakunta 16,5 % 66,5 % 17,0 % Koko maa 17,3 % 66,7 % 16,0 % Tilastokeskuksen uusimman trendiennusteen mukaan Loimaan seutukunnan väkiluku kasvaa hienoisesti tulevien vuosikymmenien aikana. Kasvun on ennakoitu painottuvan kuitenkin Turun vaikutusalueella oleviin kuntiin, kun taas Loimaalla kehitys on maltillisempaa. Koko seutukunnan väkiluvun on ennakoitu kasvavan vuoteen 2025 yhteensä 1270 hengellä eli noin 3 prosenttia nykyisestä. Loimaalla kasvu painottuu kaupunkikeskustaan, jossa väkiluvun on ennakoitu kasvavan reilulla 530 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Muualla Loimaalla väestön on puolestaan ennakoitu vähenevän. Ennusteen mukaan Loimaan väestömäärä vähenee vuosina yhteensä 1,0 %, kun taas Loimaan seutukunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan kolme prosenttia ja muun Varsinais-Suomen maakunnan noin seitsemän prosenttia. 8 6 Tilastokeskus. Väestötilasto. 7 Tilastokeskus. Väestötilasto. 8 Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, 2005.

6 5 Väestömäärä ja -ennuste 1) Loimaa Loimaan seutukunta ) Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma Kaupunkikeskustan väestökehitys Väestökehitys ja väestön ikärakenne Loimaan kaupungin väestöstä merkittävä osa asuu Loimaan kaupungin keskustassa ja sen tuntumassa (Taulukossa Loimijoen eteläpuoliset taajamat). Aivan ydinkeskustassa asui vuoden 2005 lopussa 1398 asukasta (10,6 % koko väestöstä), ydinkeskustan pohjoispuolella Hulmilla ja Hollossa 839 asukasta ja ydinkeskustan eteläisillä sekä itäisillä reunoilla noin 1700 asukasta. Hirvikosken keskustaajamassa asui 2109 asukasta (16,1 %). 9 Viimeisten vuosien aikana väestönkasvu on painottunut kaupungin keskustan tuntumaan 10. Kaupunkikeskustan ikärakenne on vanhempi kuin muualla kaupungissa keskimäärin. 11 Loimaan kaupungin väestömäärä vuonna 2005 suur-, tilasto- ja pienalueittain on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 Suuralue Väestömäärä Ikärakenne Tilastoalue Pienalue v v. 65 v Loimijoen eteläpuolen taajamat ,6 % 61,8 % 24,7 % ,0 % 54,7 % 39,3 % Keskusta ,0 % 54,3 % 39,7 % Keskusta ,5 % 59,3 % 34,3 % ,2 % 63,0 % 21,8 % Tuulensuu ,9 % 61,6 % 25,5 % Tuulensuu ,4 % 52,9 % 37,7 % Suopelto ,2 % 67,1 % 13,7 % Suopelto ,4 % 66,5 % 15,1 % ,5 % 64,0 % 13,5 % Peltoinen ,1 % 64,3 % 12,6 % Etelä-Peltoinen 49 16,3 % 61,2 % 22,4 % ,8 % 69,3 % 15,0 % Kartanomäki ,6 % 72,0 % 13,4 % Juva ,4 % 61,1 % 19,4 % 4302 Loimijoen pohjoispuolen taajamat ,3 % 65,3 % 16,4 % ,6 % 66,1 % 15,2 % Hollo ,2 % 67,3 % 13,5 % Hulmi ,8 % 68,0 % 19,2 % Mäenpää ,8 % 62,2 % 17,0 % ,7 % 63,5 % 18,8 % Myllykylä ,4 % 66,7 % 17,0 % Vesikoski ,7 % 58,7 % 21,6 % 9 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna Tilastokeskus. Väestötilasto. 11 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna 2005.

7 Loimijoen pohjoispuolen hajaasutusalue ,3 % 69,9 % 14,8 % ,3 % 69,9 % 14,8 % Itä-Mäenpää 37 21,6 % 67,6 % 10,8 % Kaukaniitty 82 18,3 % 69,5 % 12,2 % Suokulma 64 7,8 % 71,9 % 20,3 % 4304 Hirvikoski ,6 % 62,3 % 20,1 % ,8 % 62,2 % 22,0 % Hirvikosken taajama ,0 % 62,4 % 22,6 % Ilmarinen-Seppälä ,9 % 57,4 % 21,7 % Onkijoki ,2 % 64,1 % 10,7 % ,3 % 60,3 % 23,5 % Metsämaan taajama ,2 % 50,5 % 27,4 % Kollasenkulma ,0 % 64,3 % 20,7 % Orisuo 95 11,6 % 62,1 % 26,3 % Metsämaa,haja-asutus 32 9,4 % 59,4 % 31,3 % ,9 % 57,4 % 19,7 % Köyliö 56 17,9 % 64,3 % 17,9 % Kojonkulma ,6 % 57,4 % 9,9 % Kojonperä ,6 % 55,4 % 27,0 % ,8 % 68,9 % 20,3 % Haara ,8 % 68,9 % 20,3 % ,4 % 67,6 % 11,0 % Kurittula ,4 % 67,6 % 11,0 % ,3 % 63,1 % 17,6 % Niinijoen taajama ,7 % 60,6 % 22,7 % Niittukulma ,9 % 63,4 % 15,7 % Pappinen ,5 % 64,3 % 17,1 % Niinijoki, haja-asutus 10 10,0 % 50,0 % 40,0 % ,3 % 61,9 % 17,8 % Karhula ,3 % 61,9 % 17,8 % ,5 % 62,5 % 18,1 % Kauhanojan taajama ,5 % 60,8 % 18,7 % Joenperä ,0 % 63,2 % 17,8 % Muut 93 10,8 % 54,8 % 34,4 % Koko kaupunki yhteensä ,9 % 62,5 % 21,5 %

8 7 Väestöennuste Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Loimaan kasvu painottuu Loimaan kaupungin keskustan tuntumaan. 13 Myös kaupungin ja Loimaan seutukunnan edustajien näkemys on, että tuleva väestönkasvu painottuu kaupungin keskustaan ja taajama-alueelle 14. Kaupunkikeskustan vetovoiman nähdään kasvavan tulevaisuudessa etenkin iäkkäiden keskuudessa. Lapsiperheiden toivotaan suuntaavan väljemmille vesille, jolloin kyläkoulujen toimintaedellytykset säilyvät. Kaikkiaan ikärakenne tulee vanhenemaan Väestörakenteen vaikutus kulutukseen Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin ikärakenne on ennusteiden mukaan siten vanhenemassa, mikä todennäköisesti vaikuttaa myös kulutukseen ja kaupallisten palvelujen kysyntään. Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa tulevaisuusselonteossa on arvioitu ikääntyneiden tulevaa kulutuskäyttäytymistä. Raportissa todetaan, että eläkeläisten parantuvan tulotaso johtaa todennäköisesti myös eläkeläisten kulutuskysynnän kasvuun. Toisaalta eläketason parantumisesta huolimatta työikäisten määrän odotettavissa oleva väheneminen hidastaa kansantalouden käytettävissä olevien tulojen kasvua, minkä seurauksena myös kulutuksen kasvu hidastuu väistämättä. 16 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa arvioidaan, että väestön ikääntyminen vähentää todennäköisesti rakentamista ja kulutustavaroiden etenkin kestokulutustavaroiden kysyntää. Sen sijaan eläkeläisten arvioidaan käyttävän tulevaisuudessa todennäköisesti runsaasti rahaa matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Vaarana on, että huomattava osa tästä kysynnästä suuntautuu ulkomaille. Tämän vuoksi kotimaahan tulisi luoda hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä kohteita eläkeläisten matkailulle TYÖPAIKKAMÄÄRÄ JA -RAKENNE Loimaan työpaikkojen määrä on pääosin kasvanut laman jälkeisinä vuosina. Etenkin viimeisten vuosien aikana ja Loimaan kaupungin ja Loimaan yhdistymisen jälkeen on ollut nähtävillä selkeä nousukausi työpaikkojen ja elinkeinoelämän suhteen. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet julkisella puolella sekä teollisuudessa ja rakentamisessa. Maa- ja metsätaloudessa tilanne on toinen: noin 25 maatilayritystä on lopettanut vuosittain toimintansa viimeisen kymmenen vuoden aikana. 18 ja 19 Kaupan, majoitus- ravitsemustoiminnan työpaikkoja Loimaalla oli vuonna Ennakkotietojen mukaan alan kaupan työpaikat ovat kasvaneet vuonna 2004 (2004e: 808 työpaikkaa) Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006) 15 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 16 Kiander, Riihelä & Sullström. Tulevaisuusselonteon tulevaisuusraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/ Kiander, Riihelä & Sullström. Tulevaisuusselonteon tulevaisuusraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/ Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 19 Tilastokeskus, yritysrekisteri Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.

9 8 3 KAUPALLINEN VERKOSTO TÄNÄÄN 3.1 LOIMAAN SEUDULLINEN ASEMA Loimaan kaupungin kaupallinen palveluvalikoima vetää oman kaupungin väestön lisäksi ostajia ja palveluiden hakijoita myös muualta seutukunnasta ja kaupungin ympäristöstä. Tätä tukevat vuonna 2003 ja 2005 tehdyt tutkimukset Loimaan seutukunnan alueelta 21 ja 22 sekä tämän selvityksen yhteydessä tehdyt teemahaastattelut Päivittäistavarakauppa Vaikka suurin osa seutukunnan asukkaista ostaakin kulutustavarat omasta kunnastaan, vuonna 2003 ja 2005 tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että päivittäiset kulutustavarat ostetaan yhä enemmän muusta kuin omasta asuinkunnasta. Vuoden 2003 tutkimuksessa 79 prosenttia vastanneista ilmoitti ostavansa päivittäiset kulutustavarat omasta kunnasta, kun vuoden 2005 tutkimuksessa osuus oli laskenut 59 prosenttiin. Vuoden 2005 tutkimuksessa 23 prosenttia vastanneista ilmoitti ostavansa päivittäiset kulutustavarat Loimaan kaupungista (muut kuin Loimaalla asuvat). Muualta Loimaan seutukunnan alueelta päivittäistavaraostoksensa tekee viisi prosenttia vastanneista ja seutukunnan ulkopuolelta 14 prosenttia. Teemahaastattelujen perusteella Loimaan päivittäistavarakaupat vetävät asiakasvirtoja etenkin Loimaalta, Alastarolta, Mellilästä ja Oripäästä. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien mukaan Loimaalla on päivittäistavarakaupan palveluja jopa asukkaalle, ja päivittäistavarakaupan vaikutusalue näyttää heidän mukaansa laajentuneen viime vuosina Erikoiskauppa Erikoiskaupan osalta Loimaan seudullinen asema on vahvempi kuin päivittäistavarakaupan osalta, mutta toisaalta erikoiskaupan virrat suuntaavat Loimaan lisäksi yhä enemmän myös seutukunnan ulkopuolelle. Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan suurin osa seutukunnan asukkaista ostaa erikoistavarat oman kotikuntansa ulkopuolelta (71 % vastanneista). Myös vuoden 2005 tutkimus tukee tätä havaintoa; kestokulutustavarat ostetaan kyselyn mukaan pitkälti seutukunnan ulkopuolelta (56 %) ja Loimaan kaupungista kestokulutustavarat ostaa 30 prosenttia vastanneista. Teemahaastattelut tukevat edellisten tutkimusten tuloksia. Loimaa vetää puoleensa asiakkaita myös muualta seudulta ja Loimaan erikoiskaupan palveluja on Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien mukaan jopa asukkaalle. Autokauppa on menettänyt seudullista asemaansa, mutta kaupunkiin tulleet uudet ketjut, kuten Gigantti ja Hong Kong, vetävät asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Forssa on lähin kilpailija erikoiskaupan osalta, ja ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä Turun ja Raision kaupalliset palvelut ovat käytettyjä loimaalaisten keskuudessa. 21 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa. 22 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006).

10 9 Kuva 1. Loimaalla asioidaan etenkin Alastarolta, Oripäästä ja Mellilästä, mutta jonkin verran myös muista seutukunnan kunnista (muut seutukunnan kunnat vaaleimmalla vihreällä värillä kartassa).mitä lähemmäs Turun seutua kunnat sijaitsevat, sitä enemmän asioidaan Turun seudulla Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Loimaan kaupallisten vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita käyttävät teemahaastattelujen perusteella Loimaan kaupungin asukkaiden lisäksi myös lähimpien naapurikuntien asukkaat. Kaupungin opiskelijat parantavat palvelujen toimintaedellytyksiä. Nousussa ovat etenkin maatilaja luontomatkailupalvelut sekä ulkoiluharrastukset. Kaupallisten vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen osalta Turku, Forssa ja Huittinen sekä Aura (yksityinen lääkäriasema) ovat pahimpia kilpailijoita. 3.2 LOIMAAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN VERKOSTO Loimaan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupunkikeskukseen, Hirvikoskelle ja valtatien 9 varrelle (Liite 1). Kaupungin keskuksessa (torin läheisyydessä) on tällä hetkellä kolme päivittäistavaramyymälää. Valtatien 9 läheisyydessä on 3 markettia ja Hirvikoskella puolestaan kaksi päivittäistavaramyymälää. Näiden lisäksi Pikatien varrella asuinalueen välittömässä läheisyydessä sekä Kojonkulman kylässä on päivittäistavaramyymälä ja Valtatien 9 varrella Ysisoppi, joka myy paikallisten tuottajien elintarvikkeita (Liite 1). Loimaalle perustettiin keväällä 2006 myös päivittäistavaran verkkokauppa, jossa Suomen Posti toimittaa Ruokatori.fi kotisivuilla tehdyt tilaukset tilaajalle 23. Tällä hetkellä ei ole tiedossa uusia päivittäistavarakaupan hankkeita Turun sanomat Päivittäistavaran verkkokauppa laajeni Loimaalle ja Forssaan.

11 10 Erikoiskauppa on keskittynyt Loimaan kaupunkikeskustaan sekä valtatien 9 varrelle (Liite 1). Valtatien 9 varrelle on sijoittunut tilaa vievää kauppaa ja Loimaan kaupunkikeskustaan pieniä erikoisliikkeitä (mm. vaatekauppoja, kirpputoreja, urheiluvälineliikkeitä) sekä muita palveluja (mm. kampaamoja, hautaustoimisto, kemikalio, autokoulut, yksityiset terveydenhuoltopalvelut). Kaupallisen alueen kasvu valtatien 9 varrella on näkynyt Loimaan kaupunkikeskustassa; etenkin 1990-luvulla tyhjien toimitilojen määrä kasvoi merkittävästi. Viime vuosina tyhjien toimitilojen määrä on kaupunkien edustajien mukaan vähentynyt (Teemahaastattelut 2006). Silti Loimaan keskustan katukuvassa, etenkin Loimijoen varrella mutta myös torin ympäristössä, näkyy tyhjiä toimitiloja. Keskustan tuntumassa Turuntien varsi sekä torin ympäristö ovat selkeää kaupallisten palvelujen aluetta. Loimijoen varrella toimii myös pieniä yrityksiä, kuten pyöräkorjaamo, kirpputori, hotelli sekä muutama ravintola. 3.3 VIIME VUOSIEN KEHITYSLINJAT Päivittäistavarakauppa Loimaan kaupallisissa päivittäistavarakaupan palveluissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen mukaan päivittäistavarakauppojen määrä ja palvelutaso on heikentynyt kaupunkikeskustassa, mutta parantunut valtatien 9 varrella uusien ja sinne siirtyneiden market-tasoisten myymälöiden ansiosta luvun alkuvuosina tyhjentyneet liiketilat ovat täyttyneet kaupunkikeskustassa. Vanhan Sokoksen tilalle ei ole tullut kuitenkaan uutta tavarataloa. Hirvikoskella päivittäistavarakaupan myymälöiden lukumäärä on laskenut 1990-luvun kolmesta myymälästä nykyiseen kahteen myymälään. Palvelutason on koettu kuitenkin parantuneen. Muualla Loimaalla päivittäistavarakaupan palvelut ovat heikentyneet oleellisesti 1990-luvulta lähtien, kun useat kyläkaupat ovat lopettaneet toimintansa. Lopettaneiden myymälöiden tilalle ei ole tullut uusia kauppiaita eikä kioskitoiminnan harjoittajia. Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki on tavoiteltu sijaintipaikka etenkin päivittäistavarakaupoille. Tavoitelluin sijaintipaikka on valtatien 9 varsi, mutta myös kaupunkikeskusta on tavoiteltu ympärillä olevan tiiviin asukasrakenteen ansiosta. Hirvikoski ja muut ei sen sijaan ole kovin houkuttelevia sijaintipaikkoja päivittäistavarakaupan kannalta Erikoiskauppa Loimaan erikoiskaupassa on myös tapahtunut muutoksia 1990-luvulta lähtien. Erityisesti suurten ketjujen (Gigantti, Hong Kong, ym.) rantautuminen Loimaalle ja etenkin valtatien 9 varrelle on muuttanut erikoiskaupan rakennetta. Suurten ketjujen ansiosta tavaravalikoima on parantunut ja rauta- ja sisustuskauppa on vahvistunut, mutta toisaalta keskustan kivijalkakauppojen toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet. Osa keskustan erikoiskaupoista on lopettanut toimintansa, ja osa on siirtynyt valtatien varrelle. Viime vuosina tyhjentyneet liiketilat keskustassa ovat kuitenkin alkaneet täyttyä pienistä kivijalkakaupoista. Etenkin Turuntien varren liiketilat ovat nousseet kysytyiksi. 24.Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006) 25 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006)

12 11 Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki on varsin tavoiteltu sijaintipaikka myös erikoiskaupan toimijoiden keskuudessa. Tulijoita olisi etenkin, jos kaupungilla olisi tarjota valtatien 9 varrelle suorat liikenneyhteydet. Viimeaikaisen kehityksen perusteella myös pienemmän erikoiskaupan toimijat ovat yhä kiinnostuneempia Loimaasta sijaintipaikkana Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Kaupallisissa vapaa-ajan hyvinvointipalveluissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Matkailutoiminta on lisännyt etenkin haja-asutusalueiden vapaa-ajantoimintoja, mutta vakituiset asukkaat käyttävät näitä varsin vähän. Jäähalli Domusarena ja Hirvikosken uimahallin kunnostus ovat parantaneet vapaa-ajanpalveluja huomattavimmin. Kahviloita, hyvinvointipalveluja ja maksullisia liikuntapalveluja on tullut kaupunkiin lisää. Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut ovat jatkaneet keskittymistään Loimaan kaupungin keskustan tuntumaan, poikkeuksena matkailupalvelut, jotka ovat levittäytyneet pääosin haja-asutusalueille. Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki ei ole kovin tavoiteltu sijaintipaikka vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen osalta. Ikärakenteen vanheneminen, kotitalousvähennysten yleistyminen, palvelurakenteen uudistus ja iäkkäien muuttaminen palveluiden lähelle voivat kuitenkin muuttaa tilannetta tulevaisuudessa. Tällöin etenkin koti- ja hoivapalveluihin ja muihin hyvinvointipalveluihin erikoistuneet palveluyritykset voivat lisääntyä.

13 OSTOSKÄYTTÄYTYMINEN JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS 26, 27 ja 28 Loimaan seutukunnan ja Loimaan ostoskäyttäytymistä ja asiakastyytyväisyyttä on arvioitu vuosien 2003 ja 2005 tutkimusten avulla. Loimaan seutukunnan kuntien asukkaiden tyytyväisyyttä kaupallisiin palveluihin on tutkittu vuosina 2003 ja Vuoden 2003 (Kaupan palvelualan yritysten kilpailuedut Loimaan seutukunnassa) kysely toteutettiin haastattelemalla 411 seutukuntalaista kuntien keskustoissa olevien kauppojen ja palvelujen läheisyydessä. Loimaan ja Mellilän kunnista haastateltavia oli yhteensä 175 asukasta. Vuoden 2005 tutkimus (Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa) suoritettiin postikyselyn avulla satunnaisotoksella 694 Loimaan seutukunnan kotitaloudelle. Loimaalle kyselyjä lähetettiin 150 talouteen. Vastausprosentti koko seutukunnan osalta oli 52,1 prosenttia ja Loimaan osalta 46,5 prosenttia. Selvityksen yhteydessä asiakastyytyväisyyttä selvitettiin myös muutaman teemahaastattelun ja -kyselyn kautta. Haastateltavina olivat Loimaan kaupungin osalta kaupunginjohtaja Jorma Kopu ja johtava rakennustarkastaja Tapio Mikkola sekä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta toimitusjohtaja Pauli Salminen, kehittämispäällikkö Pertti Pulli ja yritysneuvoja Marianna Pajula. Nuorten näkökulmasta palveluihin kertoi Loimaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Reinonen ja ikääntyvien osalta kolmen eläkeläisjärjestön edustajaa Päivittäistavarakauppa Vuoden 2003 kyselystä tuli ilmi, että Loimaan seutukunnassa päivittäistavarakaupan valinnassa tärkeimpiä valintaperusteita ovat tuoretuotteet, ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilökunta sekä monipuoliset tuotevalikoimat. Loimaan ja Mellilän asukkaita haastatellessa seuraavat tekijät nousivat tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi valintaperusteiksi: - Ammattitaitoinen henkilökunta (86,4 %) - Palvelualtis henkilökunta (84,6 %) - Monipuoliset tuotevalikoimat (84,1 %) - Kassatoiminta (82,4 %) - Tuoretuotteet (80,7 %) - Edullisuus (77,8 %) - Tuotteiden selkeä esillepano (76,7 %) - Positiivinen mielikuva (71 %) - Sijainti (70,4 %) - - Paikoitustilat (60,6 %) Valintaperusteet eivät näytä eroavan selkeästi Loimaan ja muun seutukunnan välillä. Huomioitavaa on, että päivittäistavarakaupan sijainti ja paikoitustilat eivät ole tärkeimpiä valintaperusteita. Seutukunnan kaikista vastaajista suurin osa ilmoitti kuitenkin ostavansa päivittäistavarat omasta kunnastaan. Sijainnilla näyttää siten olevan merkitystä, mutta se, missä osassa kuntaa päivittäistavarakauppa sijaitsee, ei näytä niinkään vaikuttavan asukkaiden kaupan valintaan. Vuoden 2003 tutkimuksesta tuli ilmi, että Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppa ei pysty täysin vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Etenkin tuoretuotteiden saatavuus ja monipuoli- 26 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa. 27 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 28 Turun ammattikoulu, Liiketalouden koulutusohjelma (2003). Kaupan ja palvelualan yritysten kilpailuedut Loimaan seutukunnalla.

14 13 nen tuotevalikoima koettiin puutteiksi oman kunnan päivittäistavarakaupoissa niin Loimaalla kuin muuallakin seutukunnassa. Vuoden 2005 kyselyn mukaan Loimaan seutukunnassa ollaan kuitenkin kaiken kaikkiaan varsin tyytyväisiä päivittäistavarakaupan palveluihin. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen kautta ilmeni, että päivittäistavarakauppoja on Loimaalla riittävästä ja niiden palvelutaso sekä valikoima ovat pääasiassa parantuneet 2000-luvulla. Iäkkäiden vastausten perusteella voi kuitenkin päätellä, että iäkkäiden kannalta päivittäistavarakaupan palvelutaso on heikentynyt saavutettavuuden heiketessä. Usean kyläkaupan lopetettua ja tasokkaiden päivittäistavarakauppojen siirryttyä valtatien 9 varrelle kauppojen saavutettavuus on heikentynyt. Päivittäistavarakauppojen ja kioskien/huoltoasemamyymälöiden puuttuminen asuinalueiden läheisyydestä (esim. Suopelto, Peltoinen, Mäenpää, kyläkeskukset) koettiin myös iäkkäiden kannalta heikkoutena. Huomattavaa vastauksissa oli, että keski-ikäiset kokivat valtatien 9 varren palvelut osana kaupungin keskustan palvelurakennetta, mutta iäkkäät kokivat valtatien 9 varren erillisenä alueena, mitä seuraavat kommentit päivittäistavarakaupan kehityksestä Loimaalla kuvastavat hyvin: K-Supermarket tuli kaupunkikeskustaan. Keskusta on tyhjentynyt ja isot marketit menneet kauemmaksi. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus koettiin kuitenkin pääosin hyväksi Erikoiskauppa Vuoden 2003 kyselystä tuli ilmi, että Loimaan seutukunnassa erikoiskaupan valinnassa tärkeimpiä valintaperusteita ovat ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilökunta, henkilökohtainen palvelu, luotettavuus ja asiakkaan toiveet. Loimaan ja Mellilän asukkaiden haastattelujen perusteella Loimaalaiset vaativat erikoiskaupalta hieman enemmän kuin muut seutukunnan asukkaat. Seuraavat tekijät nousivat tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi valintaperusteiksi: - Ammattitaitoinen henkilökunta (92,6 %) - Palvelualtis henkilökunta (88,1 %) - Henkilökohtainen palvelu (85,8 %) - Asiakkaan toiveet (85,8 %) - Luotettavuus (83,5 %) - Monipuoliset tuotevalikoimat (82,4 %) - Edullisuus (73,9 %) - Positiivinen mielikuva (73,3 %) - - Sijainti (54,5 %) - Paikoitustilat (52,3 %) Jälleen huomiota herättää se, että erikoiskaupan sijainti ja paikoitustilat eivät tässäkään ole tärkeimpiä valintaperusteita. Sekä vuoden 2003 ja vuoden 2005 tutkimuksista tuli ilmi, että Loimaan seutukunnan erikoiskauppa ei pysty vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Tyytymättömyys erikoisliikepalveluihin johtui pääosin siitä, ettei erikoisliikepalveluita löydy omasta asuinkunnasta. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen kautta ilmeni, että erikoiskauppoja ei ole Loimaalla riittävästä. Toisaalta uudet isot ketjut ovat parantaneet erikoiskau-

15 14 pan valikoimaa. Iäkkäiden kannalta erikoiskaupan saavutettavuus on heikentynyt, mikä on seurausta erikoiskaupan vahvistumisesta valtatien 9 varrella ja uusien markettien yhteydessä Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Selvityksen yhteydessä tehtyihin teemahaastatteluihin ja kyselyihin otettiin mukaan myös kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut. 29 Kyselyjen ja haastattelujen kautta ilmeni, että julkisesti rahoitetut vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut ovat varsin kattavat ja niihin ollaan niin tyytyväisiä, että nykyinen kaupallinen vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen tarjonta on varsin riittävä. Haja-asutusalueilla asuville etäisyydet palveluihin ovat pitkät, jolloin näiden saavutettavuus etenkin iltaisin on vaikeaa, kun linja-autot eivät enää kulje. 3.5 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Puuttuvat kaupalliset palvelut Haastatteluissa tuli ilmi, että Loimaan kaupallisten palvelut ovat joiltain osin puutteelliset. Täydennystä toivottiin seuraavien palvelujen osalta. Päivittäistavarakauppa: - lähikauppa/elintarvikekioski suurimmilla asuinalueilla ja kyläkeskuksissa - Tavaratalo kaupungin keskustassa; laadukas päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan valikoima - Hypermarket vt 9 varrella; laadukas päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan valikoima - Halpahintamyymälä - Liikennemyymälä/huoltoasema/huoltamo VT 9 varrelle näkyvälle paikalle Erikoiskauppa: - miesten vaatetus (monipuolinen vaateliike, jossa myös pukuja, kauluspaitoja, ym.) - kenkä- ja vaatekaupat (monipuolisemmin, naisten päällysvaatteet) - kirjakauppa - lelu- ja lastentarvikekauppa - taide/antiikkikauppa - antikvariaatti - kumi- ja muoviliike Tilaa vaativa kauppa: - huonekalu-/sisustuskauppa vt 9 varrella - tasokas kauppapuutarhamyymälä vt 9 varrella - Konekauppoja - Autokauppoja - Vapaa-ajantoiminnot ja ravintolat: - iltakahvila - Keilahalli - Pizzeria - Nuorille suunnattu vapaa-ajanviettopaikka, esim. kahvila - Grilli Hirvikosken keskustaan poistuneen grillin tilalle 29 Kaupallisilla vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin julkisesti rahoitettuja vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi kahvilat, ravintolat, yksityiset kuntosalit ja lääkärisasemat, klubit, elokuvateatterit, matkailupalvelut ym.

16 15 Hyvinvointipalvelut: - Pienimuotoinen lääkäriasema - Kotipalvelut: päivittäistavarakaupan kassit suoraan kotiin, siivous, ym. hoivapalvelut - Kerrostalo tai alue, jossa vanhuksille sekä asuntoja että palveluja Kaupan näkemys Asukkaiden sekä kaupungin ja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien haastattelujen jälkeen haastateltiin suurimpia toimijoita vähittäistavarakaupan markkinoilla. Haastateltavina olivat Kesko Oyj:n Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen, Turun osuuskaupan (TOK:in) toimialajohtaja (S-marketit ja Salet) Mika Marttila, Suomen Spar Oyj:n kenttäpäällikkö Partti Palosaari ja Lidl Suomi Ky:n kiinteistöpäällikkö Toni Kankare. Keskon ja TOK:in edustajilta kysyttiin myös näkemyksiä erikoistavarakaupan kehityksestä Loimaalla. Liikennemyymälöiden kehittämismahdollisuuksia kartoitettiin puolestaan haastattelemalla Turun osuuskaupan (TOK:in) toimialajohtaja (Hotellit, ravintolat ja liikennemyymälät) Jyrki Valannetta, Oy Esso Ab:n myyntipäällikkö Jari Kivistä ja Pikoil Oy:n toimitusjohtajaa Markku Kivistä. Päivittäistavarakauppa TOK:in, Keskon ja Suomen Sparin kauppaverkkosuunnittelijoiden mukaan Loimaan päivittäistavaran myymäläverkko on tällä hetkellä rakenteellisesti ja alueellisesti tyydyttävä, eikä tiedossa ole uusien liikkeiden perustamisia. S-markettiin on tulossa iso remontti vuosina , mutta laajennuksen mahdollisuuksista ei ole vielä päätetty. Kesko tulee myös kehittämään lähinnä K-Supermarkettiaan seuraavien 15 vuoden aikana. SOK on ostanut Suomen Sparin, mikä heikentää Spar-kaupan tulevaisuuden ennakointia. Spar-kaupan kauppias on kuitenkin halukas jatkamaan liiketoimintaansa nykyisissä tiloissa. Trendinä näyttää olleen viime vuosina niin Loimaalla kuin muuallakin Suomessa, että myymälöiden koko on kasvanut ja määrä vähentynyt. Kaupan edustajien näkemys on, että sama trendi jatkunee tulevaisuudessa. Vaarana on, että Loimaan päivittäistavaran ostovoima siirtyy suurten yksiköiden imussa yhä enemmän Loimaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi nykyisiä kauppoja tulisi kehittää ja laajentaa. Kaupan edustajien mielipiteet hypermarketin mahdollisuuksista kaupungissa vaihtelevat. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että joku nykyisistä supermarketeista voi kasvaa ns. minihypermarketiksi (n k-m2) seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Uutta hypermarkettia kaupunkiin ei kuitenkaan ostovoiman puolesta voi perustaa ilman, että joku olemassa olevista toimijoista joutuu lopettamaan. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että Loimaan seudun ostovoima ei riitä hypermarketin perustamiseksi Loimaalle. Isojen supermarkettien määrän ennakoidaan säilyvän ennallaan vuoteen 2020 asti. Näitä pienempien päivittäistavarakauppojen määrän ennakoidaan joko säilyvän ennallaan tai vähenevän vuoteen 2020 mennessä. Pienten myymälöiden tulevaisuus riippuu pitkälti aukiololaista; jos vain pienet myymälät saavat jatkossakin pitää ovensa auki, myymälöiden määrä voi säilyä nykyisellään. Muuten määrä voi romahtaa nopeasti nykyisestään. Tavaratalon perustaminen ei ole kaupan edustajien mukaan mahdollista Loimaan kokoisessa kaupungissa. Kaupan edustajien mukaan kiinnostavin potentiaalinen sijoittumisalue uusille isoille supermarketeille on pääliikenneväylien varret ja Loimaalla etenkin Aleksis Kivenkatu. Pienmyymälöille potentiaalinen sijoittumisalueeksi mainitaan myös Hirvikosken keskusta ja suurimmat asuinalueet.

17 16 Kaupan edustajien mukaan Loimaan liikennemyymälöiden lisäämistarve riippuu kulutustottumuksien muutosnopeudesta, vapaista soveltuvista tonteista ja tarjonnan sisällöstä. Nykyisen eritasoliittymän kohdalla on tällä hetkellä jo Neste- ja Esso-asemat, joten kilpailu on erittäin kovaa ja uuden aseman sijoittaminen risteysalueelle vaatisi näin tarkkaa harkintaa. Nykyisiin asemiin ei ole myöskään tiedossa liikennemyymälää. Erikoiskauppa Kaupan edustajien mukaan Loimaan erikoiskauppa heikkenee tulevina vuosina. Viime vuosikymmenen trendinä on ollut erikoiskauppojen lopettaminen Loimaalla, sillä väestöpohja on liian pieni erikoiskaupalle. Tilaa vaativan erikoiskaupan oletetaan sen sijaan säilyvän kutakuinkin ennallaan. Kiinnostavimmiksi potentiaaliseksi sijoittumisalueeksi uusille pienille erikoistavarakaupoille mainitaan supermarkettien sisätilat (samojen seinien yhteyteen) ja tilaa vaativalle erikoiskaupalle valtatien 9 varsi. Johtopäätökset Kaupallisten toimijoiden näkemykset kaupan tulevaisuudesta Loimaalla eroavat merkittävästi haastatteluissa esitetyistä toiveista kaupan tulevasta kehittämisestä. Päivittäistavarakaupan osalta ainoastaan toiveet halpamyymälästä voivat toteutua, jos kaupallinen toimija saa haluamansalaisen tontin toiminnalleen. Etenkin erikoiskaupan tulevaisuuden näkymät ovat näiden haastattelujen perusteella heikohkot liian pienen väestöpohjan takia. 3.6 KAAVOITUSTILANNE JA VAPAAT TOIMITILAT Loimaalla on tällä hetkellä sekä asema- että yleiskaavoissa rakentamattomia liiketontteja. Yleiskaavan rakentamattomat liiketontit sijaitsevat Hulmilla ja Pohjoisosassa Vesikosken kaupunginosassa (yhteensä 43 ha), Juvan eteläosissa (47 ha) ja Hirvikoskella (4,5 ha). Asemakaavassa on puolestaan vapaita tontteja lähinnä valtatien 9 varrella ( k-m 2 ). Tyhjiä tiloja on sekä kaupungin keskustassa että valtatien 9 varrella (3700 k-m 2 ). 30 Suuret ketjut haluavat tulla juuri valtatien 9 varrelle hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvän paikan johdosta. Tällä hetkellä heikkoutena on kuitenkin eritasoliittymän puute eteläisille yritysalueille. Uuden liittymän toivotaan parantavan palvelualueiden kysyntää tulevaisuudessa Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 31 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006).

18 17 4 KAUPALLISET PALVELUT JA KAUPUNKIKUVA Kaupallisten palvelut ovat synnyttäneet torin ympäristöön selkeän kaupallisen keskittymän, jossa liikkeet avautuvat pääosin katutasolle. Torin ympäristön kaupunkikuvaa heikentävät muutamat tyhjilleen jääneet toimitilat. Torin ympärillä on myös useita ympäristöönsä nähden matalia rakennuksia, mikä heikentää ympäristön yhtenäisyyttä (kuva 1). Kuvat 1 ja 2. Torin ympäristö on rakennuskannaltaan epäyhtenäinen. Korkeiden kerrostalojen rinnalla on matalia laatikkorakennuksia. Turuntien viihtyisyyttä heikentää puolestaan alueen läpi kulkeva tie ja istutusten puute.. Turuntien varren liikkeet muodostavat selkeän ja yhtenäisen kauppakadun, jonka viihtyisyyttä heikentää kuitenkin Turuntien vilkas liikenne (kuva 2). Loimijoen varsi on kaupallisten palvelujen kannalta puolestaan kaunis alue (kuva 3). Alueella on vanhaa rakennuskantaa, joihin on sijoittunut pieniä palvelujen tuottajia, eikä Satakunnantien vähäinen liikenne häiritse jalankulkijoita. Heikkoutena on muutamien vanhojen rakennusten huono kunto, tyhjilleen jääneet toimitilat sekä tyhjät tontit. Loimijoen rannan rakentaminen on myös sulkenut kaupunkilaiset rannan ulottumattomiin, ja näkymätkin joelle ovat paikoin pitkälti suljettu rakennetun ympäristön kautta. Valtatien 9 varren kaupallisten palvelujen muodostama kaupunkikuva on varsin heikko; etenkään näkymät valtatielle 9 eivät ole kauniit. Kaupunkikuvaa heikentää rakennustapa sekä liiketilojen takapihojen sijoittuminen valtatien puolelle. Näkymiä voitaisiin parantaa istutuksin ja tulevan rakennuskannan osalta rakennustapaohjeistuksin.

19 18 Kuva 3. Satakunnantien varrella on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, joista osa on huonossa kunnossa ja kaipaisi kunnostamista. Kuvassa oleva hautaustoimiston rakennus on hyvä esimerkki siitä, kuinka rakennuksia kunnostamalla tien ympäristöstä tulisi houkutteleva niin yrittäjien, kauppiaiden kuin asiakkaidenkin silmissä. Hirvikosken kaupallisten palvelujen alue on pieni ja rajoittuu Hirvikoskentien varteen. Alueella on muutama kaupallinen palvelurakennus. Kuva 4. Hirvikosken keskustan palvelut rajoittuvat Hirvikosken tien varrelle. Asfalttikentät hallitsevat aluetta. Istutuksin alueesta tulisi viihtyisämpi.

20 19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 KAUPAN KEHITYSLINJAT JA ERITYISPIIRTEET LOIMAALLA Loimaan seutukunnassa ja Loimaan kaupungissa ostoskäyttäytyminen on muuttunut samalla tavalla kuin muuallakin suomessa; palveluja haetaan yhä kauempaa ja yhä suuremmista keskittymistä. Tämä on saanut aikaan kaksi merkittävää muutosta Loimaalla: (1) Päivittäistavarakauppojen koko on kasvanut ja suuret yksiköt ovat sijoittuneet henkilöautoliikenteen kannalta edullisesti keskustan ulkopuolelle valtatien 9 läheisyyteen (2) Loimaan kaupunkikeskustan, Hirvikosken ja kyläkeskusten palvelut ovat heikentyneet, kun valtatien 9 läheisyydessä kasvaneet päivittäistavaramarketit sekä tilaa vaativat erikoiskaupat ovat vallanneet markkinoita ja asiointimatkat ovat pidentyneet (asiointia yhä enemmän Turussa, Raisiossa, Forssassa ja Tampereella) Kaupallisen verkon muuttuminen on heikentänyt etenkin autottomien asemaa. Ongelma korostuu tulevaisuudessa, kun iäkkäiden määrä todennäköisesti kasvaa kaupungin keskustassa. Toisaalta iäkkäiden muuttoliike keskustaan mahdollistaa keskustan rakenteen tiivistämisen, minkä seurauksena kaupan edellytykset alueella paranevat. Loimaan seudullinen vetovoima on tällä hetkellä varsin vahva. Turun seudun läheisyys lisää kuitenkin asiointia naapuriseutukunnassa etenkin kestokulutustavaroiden osalta 32 ja liikkuvuuden lisääntymisen, Turku/Raision, Forssan ja Huittisten laajenemisen sekä uuden Ideaparkin myötä Loimaan markkina-alue voi edelleen pienetä. Kaupallisten toimijoiden näkemykset Loimaan tulevaisuudesta ovat varsin stabiilit. Suurimmilla ketjuilla ei ole merkittäviä suunnitelmia kaupan kehittämiseksi Loimaalla. Erikoistavarakaupan osalta suurten ketjujen edustajat ovat varsin pessimistisiä, eivätkä usko etenkään keskustan kivijalkamyymälöiden kannattavuuteen kaupungissa. Toisaalta kaupungin keskustan erikoiskauppa on vahvistunut aivan viime vuosina, ja keskustassa on huomattava määrä pieniä kivijalkamyymälöitä sekä palveluja kaupungin asukaslukuun nähden. Etenkin Turuntien varren myymälämäärä on kasvanut viime vuosina. Loimaan kaupungin ja seutukunnan ikärakenteen vanheneminen voi aiheuttaa muutoksia Loimaan kaupallisessa verkossa. Iäkkäiden muutto kaupungin keskustaan lisää lähipalveluiden kysyntää. Toisaalta kotitaloustuen, palvelurakenteen muutoksen ja poliittisten linjausten kautta kotipalveluiden kysyntä voi kasvaa ja iäkkäät voivat asua yhä kauemmin haja-asutusalueilla. Ikärakenteen vanheneminen hidastaa todennäköisesti kulutustavaroiden kysynnän kasvua, mutta lisää matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluiden kysyntää. Loimaan monipuolinen vapaa-ajanverkosto sekä matkailupalvelujen kehittyminen alueella muodostavat hyvän pohjan palvelujen monipuolistamiseksi edelleen tulevaisuudessa. 32 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa.

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Planeko Oy Loimaan kaupunki KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Aleksis Kivenkadun alue Keskusta Loimaanportti Loimaan kaupunki Loppuraportti 27.8.2008 Loimaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Pro gradu Oulun kaupallisten palveluiden koettu saavutettavuus

Pro gradu Oulun kaupallisten palveluiden koettu saavutettavuus Pro gradu Oulun kaupallisten palveluiden koettu saavutettavuus Oulun Yliopisto Taloustieteet, Logistiikka kauppat. yo Marko Peltoniemi marko.peltoniemi@pp2.inet.fi Kaupan tutkimuspäivä erikoiskaupan teemapäivä

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Liikekeskus ydinkeskustassa

Liikekeskus ydinkeskustassa LAPPEENRANTA Liikekeskus ydinkeskustassa kaupankäynnin keskipisteessä centrelappeenranta.fi Seitsemän kerrosta miljoonia asiakkaita vuodessa kivijalkatilat, myymälät, toimistot ja panoraamatoimistot keskellä

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030

Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA. Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu FOSTRA Forssan seudun kaupan rakenne 2010 2030 Forssan seudun kaupan rakenneselvitys 2 Tiivistelmä Forssan seutukunta muodostaa yhtenäisen kaupan markkina-alueen,

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri Eräiden alojen kuva ja houkuttelevuus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Hankkeen toteuttaminen Barometrissa selvitettiin Palvelualojen ammattiliiton kannalta keskeisten toimialojen

Lisätiedot

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena Kaupunki joka syntyy väleissä, väleistä ja välityksistä Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena monster polycentris monster monocentris Kouvolan keskustavisio 11-01-2012 Annuska Rantanen, tutkija

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014 Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan PALVELUTUTKIMUS 2014 Raportti 31.10.2014 Vapaa-ajan asukasvaltuuskunta 2013-2014 Palvelututkimus 2014/Mikkeli Suomenniemi

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti)

Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) Kaupan rakennemuutos Turun seudulla (Mylly-projekti) professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi Keskustan kehittämisilta 28.04.2004 Vallitsevia trendejä: uudet liikeideat ja toimintatavat elämysten

Lisätiedot