KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA"

Transkriptio

1 KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN, SELVITYS KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA 137-C6985

2 1 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2006 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TARKISTAMINEN SELVITYS LOIMAAN KAUPALLISESTA PALVELUVERKOSTA 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN KEHITYSTRENDEJÄ ERIKOISKAUPAN KEHITYSTRENDEJÄ VÄESTÖ JA TYÖPAIKKARAKENNE VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEET TYÖPAIKKAMÄÄRÄ JA -RAKENNE KAUPALLINEN VERKOSTO TÄNÄÄN LOIMAAN SEUDULLINEN ASEMA LOIMAAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN VERKOSTO VIIME VUOSIEN KEHITYSLINJAT OSTOSKÄYTTÄYTYMINEN JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS, JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KAAVOITUSTILANNE JA VAPAAT TOIMITILAT KAUPALLISET PALVELUT JA KAUPUNKIKUVA JOHTOPÄÄTÖKSET KAUPAN KEHITYSLINJAT JA ERITYISPIIRTEET LOIMAALLA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT LOIMAALLA LÄHTEET... 23

3 2 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Tämä palveluverkkoselvitys on osa Loimaan keskustan osayleiskaavaan liittyvää kehityskuvatyötä. Palveluverkkoselvitys sisältää 1) markkina-analyysin, jossa selvitetään Loimaan kaupallisten palvelujen nykytilanne ja puuttuvat palvelut sekä 2) arvion kaupallisten palvelujen kehitysnäkymistä, kehittämis- ja kaavoitustarpeista. Selvitys perustuu olemassa olevaan tutkimusmateriaaliin sekä haastattelujen ja kyselyjen tuloksiin. 1.2 Päivittäistavarakaupan kehitystrendejä Päivittäistavarakaupan rakenne on muuttunut Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Laajan valikoiman tarjoavat hyper- ja supermarketit ovat korvanneet elintarvikkeiden erikoisliikkeitä ja suurimmat kaupan yksiköt vastaavat yhä suuremmasta osasta päivittäistavaroiden myynnistä. Myös kaupan omistus on Suomessa keskittynyttä: kaksi suurinta kaupparyhmää, Kesko ja SOK, hallitsevat yhdessä yli kahta kolmasosaa markkinoista. 1 Viimeisimpien vuosien aikana päivittäistavarakaupan kilpailu on kiristynyt, kun ulkomaalaiset ketjut ovat rantautuneet Suomeen. Tulevaisuudessa kaupan toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävimmin väestön muuttoliike, ikääntyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen sekä päivittäistavarakaupan osalta lisäksi ruokakuntakoon pieneneminen ja muutokset ruokailutottumuksissa ja ostokäyttäytymisessä. Kuluttajien tarpeet eriytyvät, ja he vaativat ostopaikaltaan entistä enemmän. Myymälöiden läheisyys on tärkeä kotimaisen päivittäistavarakaupan kilpailukeino, mutta lähivuosina sen merkityksen arvioidaan vähenevän hintatasoon ja valikoimiin verrattuna. 2 Kuluttajien ostokäyttäytyminen vaihtelee kuitenkin alueellisesti, kuluttajaryhmittäin ja tilanteen mukaan. Erikoiskaupassa kuluttajat pitävät tärkeänä valikoimia, vertailumahdollisuuksia ja asiantuntevaa palvelua. Erikoiskaupassa ostamiseen liittyy käyntejä useassa liikkeessä. Nämä piirteet ovat vahvistumassa ja niitä löytyy lähinnä kaupunkien keskustoista, monipuolisista kauppakeskuksista ja tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymistä. Kauppakeskusten suosio ostopaikkoina jatkuu edelleen. Kaupunkien ydinkeskustoilla ja kuntakeskuksilla on silti mahdollisuus säilyttää asemansa toimivina ja houkuttelevina kauppapaikkoina. Päivittäistavarakaupan osalta niitä täydentävät riittävään ostovoimaan toimintansa perustavat supermarketit sekä toisaalta lähelle kuluttajia sijoittuvat lähikaupat ja laatikkomyymälät. Tällainen myymälätyyppien kahtiajako vahvistuu tulevaisuudessa. Sähköinen kauppa ei lähitulevaisuudessa tule korvaamaan päivittäistavara- ja erikoiskaupan myymäläkauppaa, vaikka sähköinen kauppa saavuttaneekin eräillä kaupan toimialoilla suhteellisen merkittävän osuuden. 3 Tällä hetkellä päivittäistavarakaupan merkittävimmät myymälätyypit markkinaosuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit. Myös tulevaisuudessa näiden myymälätyyppien merkityksen ennustetaan kasvavan (taulukko 1). Viime vuosien kehityspiirteisiin kuuluu kuiten- 1 Pitkäaho (2005). Päivittäistavarakaupan pääasiallisen ostopaikan vaihtaminen Turun seudulla vuosina Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. 3 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa.

4 3 kin myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kehityksessä voi muutenkin olla selkeitä alueellisia eroja. Päivittäistavarakaupan uusperustannassa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: 4 riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, hyvä liikenteellinen sijainti ja kohtuullinen investointitaso. Taulukko 1. Toteutuneeseen kehitykseen pohjautuva arvio päivittäistavarakaupan myymälätyyppien merkityksestä tulevaisuudessa (ympäristöministeriö 2004). Kaupankäynnin muoto ja myymälätyyppi Merkitys tulevaisuudessa (lukumäärä ja myyntiosuus) Korttelikauppa Vähenee Elintarvikkeiden erikoisliike Vähenee Laatikkomyymälä Kasvaa Kyläkauppa Vähenee Myymäläauto Vähenee Kauppahalli Vähenee Huoltoasemamyymälä Kasvaa Kioski Ennallaan Supermarket Kasvaa Hypermarket Kasvaa Sähköinen kauppa Kasvaa Torikauppa Ennallaan Halpahintamyymälät Kasvaa 1.2 Erikoiskaupan kehitystrendejä Erikoiskaupassa ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Yli kaksi kolmasosaa erikoistavaroista (pl. autot) hankitaan keskustasta, ja tulevaisuudessakin liikekeskustat säilyttävät pääosin asemansa erikoiskaupan tyyssijoina. Erikoiskaupassa oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa on keskustojen tavoitteellinen kehittäminen. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit keskustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvike- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. 5 4 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. 5 Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa.

5 4 2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKKARAKENNE 2.1 VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEET Loimaan kaupungin ja seutukunnan väestökehitys Loimaalla asui vuoden 2005 lopussa asukasta. Väestömäärä kasvoi Loimaalla luvulla noin kolme prosenttia luvulla väkiluku puolestaan laski noin neljä prosenttia. Väkiluvun lasku on jatkunut myös 2000-luvulla. Loimaan väestönkehitys eroaa kuitenkin alueittain. Etenkin kaupunkikeskustan alueella väestömäärä ei ole laskenut niin jyrkästi kuin muualla Loimaalla ja etenkin haja-asutusalueilla. Loimaan väestökehitys on ollut heikompaa kuin Varsinais-Suomen maakunnassa keskimäärin. Myös muualla Loimaan seutukunnassa väestökehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan pääosin laskeva. Poikkeuksen muodostavat Turun vaikutusalueella sijaitsevat kunnat (Aura ja Tarvasjoki), joiden väestömäärä on kasvanut tasaisesti viimeiset vuosikymmenet. 6 Väestömäärä Loimaan sk Loimaa Loimaan väestöstä alle 15-vuotiaita oli 15,9 %, vuotiaita 62,5 % ja yli 64-vuotiaita 21,5 % vuoden 2005 lopussa. Loimaalla vanhusten osuus on huomattavasti suurempi ja vastaavasti työikäisten osuus pienempi kuin Loimaan seutukunnassa, Varsinais-Suomen maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. 7 Väestön ikärakenne v v. 65 v. Loimaa 15,9 % 62,5 % 21,5 % Loimaan seutukunta 17,4 % 62,1 % 20,5 % Varsinais-Suomen maakunta 16,5 % 66,5 % 17,0 % Koko maa 17,3 % 66,7 % 16,0 % Tilastokeskuksen uusimman trendiennusteen mukaan Loimaan seutukunnan väkiluku kasvaa hienoisesti tulevien vuosikymmenien aikana. Kasvun on ennakoitu painottuvan kuitenkin Turun vaikutusalueella oleviin kuntiin, kun taas Loimaalla kehitys on maltillisempaa. Koko seutukunnan väkiluvun on ennakoitu kasvavan vuoteen 2025 yhteensä 1270 hengellä eli noin 3 prosenttia nykyisestä. Loimaalla kasvu painottuu kaupunkikeskustaan, jossa väkiluvun on ennakoitu kasvavan reilulla 530 hengellä vuoteen 2025 mennessä. Muualla Loimaalla väestön on puolestaan ennakoitu vähenevän. Ennusteen mukaan Loimaan väestömäärä vähenee vuosina yhteensä 1,0 %, kun taas Loimaan seutukunnan väestömäärän ennustetaan kasvavan kolme prosenttia ja muun Varsinais-Suomen maakunnan noin seitsemän prosenttia. 8 6 Tilastokeskus. Väestötilasto. 7 Tilastokeskus. Väestötilasto. 8 Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, 2005.

6 5 Väestömäärä ja -ennuste 1) Loimaa Loimaan seutukunta ) Tilastokeskuksen väestöennuste, trendilaskelma Kaupunkikeskustan väestökehitys Väestökehitys ja väestön ikärakenne Loimaan kaupungin väestöstä merkittävä osa asuu Loimaan kaupungin keskustassa ja sen tuntumassa (Taulukossa Loimijoen eteläpuoliset taajamat). Aivan ydinkeskustassa asui vuoden 2005 lopussa 1398 asukasta (10,6 % koko väestöstä), ydinkeskustan pohjoispuolella Hulmilla ja Hollossa 839 asukasta ja ydinkeskustan eteläisillä sekä itäisillä reunoilla noin 1700 asukasta. Hirvikosken keskustaajamassa asui 2109 asukasta (16,1 %). 9 Viimeisten vuosien aikana väestönkasvu on painottunut kaupungin keskustan tuntumaan 10. Kaupunkikeskustan ikärakenne on vanhempi kuin muualla kaupungissa keskimäärin. 11 Loimaan kaupungin väestömäärä vuonna 2005 suur-, tilasto- ja pienalueittain on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 Suuralue Väestömäärä Ikärakenne Tilastoalue Pienalue v v. 65 v Loimijoen eteläpuolen taajamat ,6 % 61,8 % 24,7 % ,0 % 54,7 % 39,3 % Keskusta ,0 % 54,3 % 39,7 % Keskusta ,5 % 59,3 % 34,3 % ,2 % 63,0 % 21,8 % Tuulensuu ,9 % 61,6 % 25,5 % Tuulensuu ,4 % 52,9 % 37,7 % Suopelto ,2 % 67,1 % 13,7 % Suopelto ,4 % 66,5 % 15,1 % ,5 % 64,0 % 13,5 % Peltoinen ,1 % 64,3 % 12,6 % Etelä-Peltoinen 49 16,3 % 61,2 % 22,4 % ,8 % 69,3 % 15,0 % Kartanomäki ,6 % 72,0 % 13,4 % Juva ,4 % 61,1 % 19,4 % 4302 Loimijoen pohjoispuolen taajamat ,3 % 65,3 % 16,4 % ,6 % 66,1 % 15,2 % Hollo ,2 % 67,3 % 13,5 % Hulmi ,8 % 68,0 % 19,2 % Mäenpää ,8 % 62,2 % 17,0 % ,7 % 63,5 % 18,8 % Myllykylä ,4 % 66,7 % 17,0 % Vesikoski ,7 % 58,7 % 21,6 % 9 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna Tilastokeskus. Väestötilasto. 11 Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna Tilastokeskus (2006). Loimaan kaupungin väestö osa-alueittain vuonna 2005.

7 Loimijoen pohjoispuolen hajaasutusalue ,3 % 69,9 % 14,8 % ,3 % 69,9 % 14,8 % Itä-Mäenpää 37 21,6 % 67,6 % 10,8 % Kaukaniitty 82 18,3 % 69,5 % 12,2 % Suokulma 64 7,8 % 71,9 % 20,3 % 4304 Hirvikoski ,6 % 62,3 % 20,1 % ,8 % 62,2 % 22,0 % Hirvikosken taajama ,0 % 62,4 % 22,6 % Ilmarinen-Seppälä ,9 % 57,4 % 21,7 % Onkijoki ,2 % 64,1 % 10,7 % ,3 % 60,3 % 23,5 % Metsämaan taajama ,2 % 50,5 % 27,4 % Kollasenkulma ,0 % 64,3 % 20,7 % Orisuo 95 11,6 % 62,1 % 26,3 % Metsämaa,haja-asutus 32 9,4 % 59,4 % 31,3 % ,9 % 57,4 % 19,7 % Köyliö 56 17,9 % 64,3 % 17,9 % Kojonkulma ,6 % 57,4 % 9,9 % Kojonperä ,6 % 55,4 % 27,0 % ,8 % 68,9 % 20,3 % Haara ,8 % 68,9 % 20,3 % ,4 % 67,6 % 11,0 % Kurittula ,4 % 67,6 % 11,0 % ,3 % 63,1 % 17,6 % Niinijoen taajama ,7 % 60,6 % 22,7 % Niittukulma ,9 % 63,4 % 15,7 % Pappinen ,5 % 64,3 % 17,1 % Niinijoki, haja-asutus 10 10,0 % 50,0 % 40,0 % ,3 % 61,9 % 17,8 % Karhula ,3 % 61,9 % 17,8 % ,5 % 62,5 % 18,1 % Kauhanojan taajama ,5 % 60,8 % 18,7 % Joenperä ,0 % 63,2 % 17,8 % Muut 93 10,8 % 54,8 % 34,4 % Koko kaupunki yhteensä ,9 % 62,5 % 21,5 %

8 7 Väestöennuste Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Loimaan kasvu painottuu Loimaan kaupungin keskustan tuntumaan. 13 Myös kaupungin ja Loimaan seutukunnan edustajien näkemys on, että tuleva väestönkasvu painottuu kaupungin keskustaan ja taajama-alueelle 14. Kaupunkikeskustan vetovoiman nähdään kasvavan tulevaisuudessa etenkin iäkkäiden keskuudessa. Lapsiperheiden toivotaan suuntaavan väljemmille vesille, jolloin kyläkoulujen toimintaedellytykset säilyvät. Kaikkiaan ikärakenne tulee vanhenemaan Väestörakenteen vaikutus kulutukseen Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin ikärakenne on ennusteiden mukaan siten vanhenemassa, mikä todennäköisesti vaikuttaa myös kulutukseen ja kaupallisten palvelujen kysyntään. Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa tulevaisuusselonteossa on arvioitu ikääntyneiden tulevaa kulutuskäyttäytymistä. Raportissa todetaan, että eläkeläisten parantuvan tulotaso johtaa todennäköisesti myös eläkeläisten kulutuskysynnän kasvuun. Toisaalta eläketason parantumisesta huolimatta työikäisten määrän odotettavissa oleva väheneminen hidastaa kansantalouden käytettävissä olevien tulojen kasvua, minkä seurauksena myös kulutuksen kasvu hidastuu väistämättä. 16 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa arvioidaan, että väestön ikääntyminen vähentää todennäköisesti rakentamista ja kulutustavaroiden etenkin kestokulutustavaroiden kysyntää. Sen sijaan eläkeläisten arvioidaan käyttävän tulevaisuudessa todennäköisesti runsaasti rahaa matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Vaarana on, että huomattava osa tästä kysynnästä suuntautuu ulkomaille. Tämän vuoksi kotimaahan tulisi luoda hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä kohteita eläkeläisten matkailulle TYÖPAIKKAMÄÄRÄ JA -RAKENNE Loimaan työpaikkojen määrä on pääosin kasvanut laman jälkeisinä vuosina. Etenkin viimeisten vuosien aikana ja Loimaan kaupungin ja Loimaan yhdistymisen jälkeen on ollut nähtävillä selkeä nousukausi työpaikkojen ja elinkeinoelämän suhteen. Eniten työpaikat ovat lisääntyneet julkisella puolella sekä teollisuudessa ja rakentamisessa. Maa- ja metsätaloudessa tilanne on toinen: noin 25 maatilayritystä on lopettanut vuosittain toimintansa viimeisen kymmenen vuoden aikana. 18 ja 19 Kaupan, majoitus- ravitsemustoiminnan työpaikkoja Loimaalla oli vuonna Ennakkotietojen mukaan alan kaupan työpaikat ovat kasvaneet vuonna 2004 (2004e: 808 työpaikkaa) Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006) 15 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 16 Kiander, Riihelä & Sullström. Tulevaisuusselonteon tulevaisuusraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/ Kiander, Riihelä & Sullström. Tulevaisuusselonteon tulevaisuusraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/ Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. 19 Tilastokeskus, yritysrekisteri Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.

9 8 3 KAUPALLINEN VERKOSTO TÄNÄÄN 3.1 LOIMAAN SEUDULLINEN ASEMA Loimaan kaupungin kaupallinen palveluvalikoima vetää oman kaupungin väestön lisäksi ostajia ja palveluiden hakijoita myös muualta seutukunnasta ja kaupungin ympäristöstä. Tätä tukevat vuonna 2003 ja 2005 tehdyt tutkimukset Loimaan seutukunnan alueelta 21 ja 22 sekä tämän selvityksen yhteydessä tehdyt teemahaastattelut Päivittäistavarakauppa Vaikka suurin osa seutukunnan asukkaista ostaakin kulutustavarat omasta kunnastaan, vuonna 2003 ja 2005 tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että päivittäiset kulutustavarat ostetaan yhä enemmän muusta kuin omasta asuinkunnasta. Vuoden 2003 tutkimuksessa 79 prosenttia vastanneista ilmoitti ostavansa päivittäiset kulutustavarat omasta kunnasta, kun vuoden 2005 tutkimuksessa osuus oli laskenut 59 prosenttiin. Vuoden 2005 tutkimuksessa 23 prosenttia vastanneista ilmoitti ostavansa päivittäiset kulutustavarat Loimaan kaupungista (muut kuin Loimaalla asuvat). Muualta Loimaan seutukunnan alueelta päivittäistavaraostoksensa tekee viisi prosenttia vastanneista ja seutukunnan ulkopuolelta 14 prosenttia. Teemahaastattelujen perusteella Loimaan päivittäistavarakaupat vetävät asiakasvirtoja etenkin Loimaalta, Alastarolta, Mellilästä ja Oripäästä. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien mukaan Loimaalla on päivittäistavarakaupan palveluja jopa asukkaalle, ja päivittäistavarakaupan vaikutusalue näyttää heidän mukaansa laajentuneen viime vuosina Erikoiskauppa Erikoiskaupan osalta Loimaan seudullinen asema on vahvempi kuin päivittäistavarakaupan osalta, mutta toisaalta erikoiskaupan virrat suuntaavat Loimaan lisäksi yhä enemmän myös seutukunnan ulkopuolelle. Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan suurin osa seutukunnan asukkaista ostaa erikoistavarat oman kotikuntansa ulkopuolelta (71 % vastanneista). Myös vuoden 2005 tutkimus tukee tätä havaintoa; kestokulutustavarat ostetaan kyselyn mukaan pitkälti seutukunnan ulkopuolelta (56 %) ja Loimaan kaupungista kestokulutustavarat ostaa 30 prosenttia vastanneista. Teemahaastattelut tukevat edellisten tutkimusten tuloksia. Loimaa vetää puoleensa asiakkaita myös muualta seudulta ja Loimaan erikoiskaupan palveluja on Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien mukaan jopa asukkaalle. Autokauppa on menettänyt seudullista asemaansa, mutta kaupunkiin tulleet uudet ketjut, kuten Gigantti ja Hong Kong, vetävät asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Forssa on lähin kilpailija erikoiskaupan osalta, ja ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä Turun ja Raision kaupalliset palvelut ovat käytettyjä loimaalaisten keskuudessa. 21 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa. 22 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006).

10 9 Kuva 1. Loimaalla asioidaan etenkin Alastarolta, Oripäästä ja Mellilästä, mutta jonkin verran myös muista seutukunnan kunnista (muut seutukunnan kunnat vaaleimmalla vihreällä värillä kartassa).mitä lähemmäs Turun seutua kunnat sijaitsevat, sitä enemmän asioidaan Turun seudulla Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Loimaan kaupallisten vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita käyttävät teemahaastattelujen perusteella Loimaan kaupungin asukkaiden lisäksi myös lähimpien naapurikuntien asukkaat. Kaupungin opiskelijat parantavat palvelujen toimintaedellytyksiä. Nousussa ovat etenkin maatilaja luontomatkailupalvelut sekä ulkoiluharrastukset. Kaupallisten vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen osalta Turku, Forssa ja Huittinen sekä Aura (yksityinen lääkäriasema) ovat pahimpia kilpailijoita. 3.2 LOIMAAN KAUPALLISTEN PALVELUJEN VERKOSTO Loimaan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kaupunkikeskukseen, Hirvikoskelle ja valtatien 9 varrelle (Liite 1). Kaupungin keskuksessa (torin läheisyydessä) on tällä hetkellä kolme päivittäistavaramyymälää. Valtatien 9 läheisyydessä on 3 markettia ja Hirvikoskella puolestaan kaksi päivittäistavaramyymälää. Näiden lisäksi Pikatien varrella asuinalueen välittömässä läheisyydessä sekä Kojonkulman kylässä on päivittäistavaramyymälä ja Valtatien 9 varrella Ysisoppi, joka myy paikallisten tuottajien elintarvikkeita (Liite 1). Loimaalle perustettiin keväällä 2006 myös päivittäistavaran verkkokauppa, jossa Suomen Posti toimittaa Ruokatori.fi kotisivuilla tehdyt tilaukset tilaajalle 23. Tällä hetkellä ei ole tiedossa uusia päivittäistavarakaupan hankkeita Turun sanomat Päivittäistavaran verkkokauppa laajeni Loimaalle ja Forssaan.

11 10 Erikoiskauppa on keskittynyt Loimaan kaupunkikeskustaan sekä valtatien 9 varrelle (Liite 1). Valtatien 9 varrelle on sijoittunut tilaa vievää kauppaa ja Loimaan kaupunkikeskustaan pieniä erikoisliikkeitä (mm. vaatekauppoja, kirpputoreja, urheiluvälineliikkeitä) sekä muita palveluja (mm. kampaamoja, hautaustoimisto, kemikalio, autokoulut, yksityiset terveydenhuoltopalvelut). Kaupallisen alueen kasvu valtatien 9 varrella on näkynyt Loimaan kaupunkikeskustassa; etenkin 1990-luvulla tyhjien toimitilojen määrä kasvoi merkittävästi. Viime vuosina tyhjien toimitilojen määrä on kaupunkien edustajien mukaan vähentynyt (Teemahaastattelut 2006). Silti Loimaan keskustan katukuvassa, etenkin Loimijoen varrella mutta myös torin ympäristössä, näkyy tyhjiä toimitiloja. Keskustan tuntumassa Turuntien varsi sekä torin ympäristö ovat selkeää kaupallisten palvelujen aluetta. Loimijoen varrella toimii myös pieniä yrityksiä, kuten pyöräkorjaamo, kirpputori, hotelli sekä muutama ravintola. 3.3 VIIME VUOSIEN KEHITYSLINJAT Päivittäistavarakauppa Loimaan kaupallisissa päivittäistavarakaupan palveluissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen mukaan päivittäistavarakauppojen määrä ja palvelutaso on heikentynyt kaupunkikeskustassa, mutta parantunut valtatien 9 varrella uusien ja sinne siirtyneiden market-tasoisten myymälöiden ansiosta luvun alkuvuosina tyhjentyneet liiketilat ovat täyttyneet kaupunkikeskustassa. Vanhan Sokoksen tilalle ei ole tullut kuitenkaan uutta tavarataloa. Hirvikoskella päivittäistavarakaupan myymälöiden lukumäärä on laskenut 1990-luvun kolmesta myymälästä nykyiseen kahteen myymälään. Palvelutason on koettu kuitenkin parantuneen. Muualla Loimaalla päivittäistavarakaupan palvelut ovat heikentyneet oleellisesti 1990-luvulta lähtien, kun useat kyläkaupat ovat lopettaneet toimintansa. Lopettaneiden myymälöiden tilalle ei ole tullut uusia kauppiaita eikä kioskitoiminnan harjoittajia. Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki on tavoiteltu sijaintipaikka etenkin päivittäistavarakaupoille. Tavoitelluin sijaintipaikka on valtatien 9 varsi, mutta myös kaupunkikeskusta on tavoiteltu ympärillä olevan tiiviin asukasrakenteen ansiosta. Hirvikoski ja muut ei sen sijaan ole kovin houkuttelevia sijaintipaikkoja päivittäistavarakaupan kannalta Erikoiskauppa Loimaan erikoiskaupassa on myös tapahtunut muutoksia 1990-luvulta lähtien. Erityisesti suurten ketjujen (Gigantti, Hong Kong, ym.) rantautuminen Loimaalle ja etenkin valtatien 9 varrelle on muuttanut erikoiskaupan rakennetta. Suurten ketjujen ansiosta tavaravalikoima on parantunut ja rauta- ja sisustuskauppa on vahvistunut, mutta toisaalta keskustan kivijalkakauppojen toimintamahdollisuudet ovat heikentyneet. Osa keskustan erikoiskaupoista on lopettanut toimintansa, ja osa on siirtynyt valtatien varrelle. Viime vuosina tyhjentyneet liiketilat keskustassa ovat kuitenkin alkaneet täyttyä pienistä kivijalkakaupoista. Etenkin Turuntien varren liiketilat ovat nousseet kysytyiksi. 24.Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006) 25 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006)

12 11 Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki on varsin tavoiteltu sijaintipaikka myös erikoiskaupan toimijoiden keskuudessa. Tulijoita olisi etenkin, jos kaupungilla olisi tarjota valtatien 9 varrelle suorat liikenneyhteydet. Viimeaikaisen kehityksen perusteella myös pienemmän erikoiskaupan toimijat ovat yhä kiinnostuneempia Loimaasta sijaintipaikkana Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Kaupallisissa vapaa-ajan hyvinvointipalveluissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Matkailutoiminta on lisännyt etenkin haja-asutusalueiden vapaa-ajantoimintoja, mutta vakituiset asukkaat käyttävät näitä varsin vähän. Jäähalli Domusarena ja Hirvikosken uimahallin kunnostus ovat parantaneet vapaa-ajanpalveluja huomattavimmin. Kahviloita, hyvinvointipalveluja ja maksullisia liikuntapalveluja on tullut kaupunkiin lisää. Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut ovat jatkaneet keskittymistään Loimaan kaupungin keskustan tuntumaan, poikkeuksena matkailupalvelut, jotka ovat levittäytyneet pääosin haja-asutusalueille. Loimaan seutukunnan ja Loimaan kaupungin edustajien mukaan Loimaan kaupunki ei ole kovin tavoiteltu sijaintipaikka vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen osalta. Ikärakenteen vanheneminen, kotitalousvähennysten yleistyminen, palvelurakenteen uudistus ja iäkkäien muuttaminen palveluiden lähelle voivat kuitenkin muuttaa tilannetta tulevaisuudessa. Tällöin etenkin koti- ja hoivapalveluihin ja muihin hyvinvointipalveluihin erikoistuneet palveluyritykset voivat lisääntyä.

13 OSTOSKÄYTTÄYTYMINEN JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS 26, 27 ja 28 Loimaan seutukunnan ja Loimaan ostoskäyttäytymistä ja asiakastyytyväisyyttä on arvioitu vuosien 2003 ja 2005 tutkimusten avulla. Loimaan seutukunnan kuntien asukkaiden tyytyväisyyttä kaupallisiin palveluihin on tutkittu vuosina 2003 ja Vuoden 2003 (Kaupan palvelualan yritysten kilpailuedut Loimaan seutukunnassa) kysely toteutettiin haastattelemalla 411 seutukuntalaista kuntien keskustoissa olevien kauppojen ja palvelujen läheisyydessä. Loimaan ja Mellilän kunnista haastateltavia oli yhteensä 175 asukasta. Vuoden 2005 tutkimus (Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa) suoritettiin postikyselyn avulla satunnaisotoksella 694 Loimaan seutukunnan kotitaloudelle. Loimaalle kyselyjä lähetettiin 150 talouteen. Vastausprosentti koko seutukunnan osalta oli 52,1 prosenttia ja Loimaan osalta 46,5 prosenttia. Selvityksen yhteydessä asiakastyytyväisyyttä selvitettiin myös muutaman teemahaastattelun ja -kyselyn kautta. Haastateltavina olivat Loimaan kaupungin osalta kaupunginjohtaja Jorma Kopu ja johtava rakennustarkastaja Tapio Mikkola sekä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta toimitusjohtaja Pauli Salminen, kehittämispäällikkö Pertti Pulli ja yritysneuvoja Marianna Pajula. Nuorten näkökulmasta palveluihin kertoi Loimaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Reinonen ja ikääntyvien osalta kolmen eläkeläisjärjestön edustajaa Päivittäistavarakauppa Vuoden 2003 kyselystä tuli ilmi, että Loimaan seutukunnassa päivittäistavarakaupan valinnassa tärkeimpiä valintaperusteita ovat tuoretuotteet, ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilökunta sekä monipuoliset tuotevalikoimat. Loimaan ja Mellilän asukkaita haastatellessa seuraavat tekijät nousivat tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi valintaperusteiksi: - Ammattitaitoinen henkilökunta (86,4 %) - Palvelualtis henkilökunta (84,6 %) - Monipuoliset tuotevalikoimat (84,1 %) - Kassatoiminta (82,4 %) - Tuoretuotteet (80,7 %) - Edullisuus (77,8 %) - Tuotteiden selkeä esillepano (76,7 %) - Positiivinen mielikuva (71 %) - Sijainti (70,4 %) - - Paikoitustilat (60,6 %) Valintaperusteet eivät näytä eroavan selkeästi Loimaan ja muun seutukunnan välillä. Huomioitavaa on, että päivittäistavarakaupan sijainti ja paikoitustilat eivät ole tärkeimpiä valintaperusteita. Seutukunnan kaikista vastaajista suurin osa ilmoitti kuitenkin ostavansa päivittäistavarat omasta kunnastaan. Sijainnilla näyttää siten olevan merkitystä, mutta se, missä osassa kuntaa päivittäistavarakauppa sijaitsee, ei näytä niinkään vaikuttavan asukkaiden kaupan valintaan. Vuoden 2003 tutkimuksesta tuli ilmi, että Loimaan seutukunnan päivittäistavarakauppa ei pysty täysin vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Etenkin tuoretuotteiden saatavuus ja monipuoli- 26 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa. 27 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 28 Turun ammattikoulu, Liiketalouden koulutusohjelma (2003). Kaupan ja palvelualan yritysten kilpailuedut Loimaan seutukunnalla.

14 13 nen tuotevalikoima koettiin puutteiksi oman kunnan päivittäistavarakaupoissa niin Loimaalla kuin muuallakin seutukunnassa. Vuoden 2005 kyselyn mukaan Loimaan seutukunnassa ollaan kuitenkin kaiken kaikkiaan varsin tyytyväisiä päivittäistavarakaupan palveluihin. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen kautta ilmeni, että päivittäistavarakauppoja on Loimaalla riittävästä ja niiden palvelutaso sekä valikoima ovat pääasiassa parantuneet 2000-luvulla. Iäkkäiden vastausten perusteella voi kuitenkin päätellä, että iäkkäiden kannalta päivittäistavarakaupan palvelutaso on heikentynyt saavutettavuuden heiketessä. Usean kyläkaupan lopetettua ja tasokkaiden päivittäistavarakauppojen siirryttyä valtatien 9 varrelle kauppojen saavutettavuus on heikentynyt. Päivittäistavarakauppojen ja kioskien/huoltoasemamyymälöiden puuttuminen asuinalueiden läheisyydestä (esim. Suopelto, Peltoinen, Mäenpää, kyläkeskukset) koettiin myös iäkkäiden kannalta heikkoutena. Huomattavaa vastauksissa oli, että keski-ikäiset kokivat valtatien 9 varren palvelut osana kaupungin keskustan palvelurakennetta, mutta iäkkäät kokivat valtatien 9 varren erillisenä alueena, mitä seuraavat kommentit päivittäistavarakaupan kehityksestä Loimaalla kuvastavat hyvin: K-Supermarket tuli kaupunkikeskustaan. Keskusta on tyhjentynyt ja isot marketit menneet kauemmaksi. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus koettiin kuitenkin pääosin hyväksi Erikoiskauppa Vuoden 2003 kyselystä tuli ilmi, että Loimaan seutukunnassa erikoiskaupan valinnassa tärkeimpiä valintaperusteita ovat ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilökunta, henkilökohtainen palvelu, luotettavuus ja asiakkaan toiveet. Loimaan ja Mellilän asukkaiden haastattelujen perusteella Loimaalaiset vaativat erikoiskaupalta hieman enemmän kuin muut seutukunnan asukkaat. Seuraavat tekijät nousivat tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi valintaperusteiksi: - Ammattitaitoinen henkilökunta (92,6 %) - Palvelualtis henkilökunta (88,1 %) - Henkilökohtainen palvelu (85,8 %) - Asiakkaan toiveet (85,8 %) - Luotettavuus (83,5 %) - Monipuoliset tuotevalikoimat (82,4 %) - Edullisuus (73,9 %) - Positiivinen mielikuva (73,3 %) - - Sijainti (54,5 %) - Paikoitustilat (52,3 %) Jälleen huomiota herättää se, että erikoiskaupan sijainti ja paikoitustilat eivät tässäkään ole tärkeimpiä valintaperusteita. Sekä vuoden 2003 ja vuoden 2005 tutkimuksista tuli ilmi, että Loimaan seutukunnan erikoiskauppa ei pysty vastaamaan asiakkaiden kysyntään. Tyytymättömyys erikoisliikepalveluihin johtui pääosin siitä, ettei erikoisliikepalveluita löydy omasta asuinkunnasta. Selvityksen yhteydessä tehtyjen teemahaastattelujen ja kyselyjen kautta ilmeni, että erikoiskauppoja ei ole Loimaalla riittävästä. Toisaalta uudet isot ketjut ovat parantaneet erikoiskau-

15 14 pan valikoimaa. Iäkkäiden kannalta erikoiskaupan saavutettavuus on heikentynyt, mikä on seurausta erikoiskaupan vahvistumisesta valtatien 9 varrella ja uusien markettien yhteydessä Kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut Selvityksen yhteydessä tehtyihin teemahaastatteluihin ja kyselyihin otettiin mukaan myös kaupalliset vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut. 29 Kyselyjen ja haastattelujen kautta ilmeni, että julkisesti rahoitetut vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelut ovat varsin kattavat ja niihin ollaan niin tyytyväisiä, että nykyinen kaupallinen vapaa-ajan ja hyvinvointipalvelujen tarjonta on varsin riittävä. Haja-asutusalueilla asuville etäisyydet palveluihin ovat pitkät, jolloin näiden saavutettavuus etenkin iltaisin on vaikeaa, kun linja-autot eivät enää kulje. 3.5 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Puuttuvat kaupalliset palvelut Haastatteluissa tuli ilmi, että Loimaan kaupallisten palvelut ovat joiltain osin puutteelliset. Täydennystä toivottiin seuraavien palvelujen osalta. Päivittäistavarakauppa: - lähikauppa/elintarvikekioski suurimmilla asuinalueilla ja kyläkeskuksissa - Tavaratalo kaupungin keskustassa; laadukas päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan valikoima - Hypermarket vt 9 varrella; laadukas päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan valikoima - Halpahintamyymälä - Liikennemyymälä/huoltoasema/huoltamo VT 9 varrelle näkyvälle paikalle Erikoiskauppa: - miesten vaatetus (monipuolinen vaateliike, jossa myös pukuja, kauluspaitoja, ym.) - kenkä- ja vaatekaupat (monipuolisemmin, naisten päällysvaatteet) - kirjakauppa - lelu- ja lastentarvikekauppa - taide/antiikkikauppa - antikvariaatti - kumi- ja muoviliike Tilaa vaativa kauppa: - huonekalu-/sisustuskauppa vt 9 varrella - tasokas kauppapuutarhamyymälä vt 9 varrella - Konekauppoja - Autokauppoja - Vapaa-ajantoiminnot ja ravintolat: - iltakahvila - Keilahalli - Pizzeria - Nuorille suunnattu vapaa-ajanviettopaikka, esim. kahvila - Grilli Hirvikosken keskustaan poistuneen grillin tilalle 29 Kaupallisilla vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä muita kuin julkisesti rahoitettuja vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluita. Näitä ovat esimerkiksi kahvilat, ravintolat, yksityiset kuntosalit ja lääkärisasemat, klubit, elokuvateatterit, matkailupalvelut ym.

16 15 Hyvinvointipalvelut: - Pienimuotoinen lääkäriasema - Kotipalvelut: päivittäistavarakaupan kassit suoraan kotiin, siivous, ym. hoivapalvelut - Kerrostalo tai alue, jossa vanhuksille sekä asuntoja että palveluja Kaupan näkemys Asukkaiden sekä kaupungin ja Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen edustajien haastattelujen jälkeen haastateltiin suurimpia toimijoita vähittäistavarakaupan markkinoilla. Haastateltavina olivat Kesko Oyj:n Lounais-Suomen aluejohtaja Olli Setänen, Turun osuuskaupan (TOK:in) toimialajohtaja (S-marketit ja Salet) Mika Marttila, Suomen Spar Oyj:n kenttäpäällikkö Partti Palosaari ja Lidl Suomi Ky:n kiinteistöpäällikkö Toni Kankare. Keskon ja TOK:in edustajilta kysyttiin myös näkemyksiä erikoistavarakaupan kehityksestä Loimaalla. Liikennemyymälöiden kehittämismahdollisuuksia kartoitettiin puolestaan haastattelemalla Turun osuuskaupan (TOK:in) toimialajohtaja (Hotellit, ravintolat ja liikennemyymälät) Jyrki Valannetta, Oy Esso Ab:n myyntipäällikkö Jari Kivistä ja Pikoil Oy:n toimitusjohtajaa Markku Kivistä. Päivittäistavarakauppa TOK:in, Keskon ja Suomen Sparin kauppaverkkosuunnittelijoiden mukaan Loimaan päivittäistavaran myymäläverkko on tällä hetkellä rakenteellisesti ja alueellisesti tyydyttävä, eikä tiedossa ole uusien liikkeiden perustamisia. S-markettiin on tulossa iso remontti vuosina , mutta laajennuksen mahdollisuuksista ei ole vielä päätetty. Kesko tulee myös kehittämään lähinnä K-Supermarkettiaan seuraavien 15 vuoden aikana. SOK on ostanut Suomen Sparin, mikä heikentää Spar-kaupan tulevaisuuden ennakointia. Spar-kaupan kauppias on kuitenkin halukas jatkamaan liiketoimintaansa nykyisissä tiloissa. Trendinä näyttää olleen viime vuosina niin Loimaalla kuin muuallakin Suomessa, että myymälöiden koko on kasvanut ja määrä vähentynyt. Kaupan edustajien näkemys on, että sama trendi jatkunee tulevaisuudessa. Vaarana on, että Loimaan päivittäistavaran ostovoima siirtyy suurten yksiköiden imussa yhä enemmän Loimaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi nykyisiä kauppoja tulisi kehittää ja laajentaa. Kaupan edustajien mielipiteet hypermarketin mahdollisuuksista kaupungissa vaihtelevat. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että joku nykyisistä supermarketeista voi kasvaa ns. minihypermarketiksi (n k-m2) seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Uutta hypermarkettia kaupunkiin ei kuitenkaan ostovoiman puolesta voi perustaa ilman, että joku olemassa olevista toimijoista joutuu lopettamaan. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että Loimaan seudun ostovoima ei riitä hypermarketin perustamiseksi Loimaalle. Isojen supermarkettien määrän ennakoidaan säilyvän ennallaan vuoteen 2020 asti. Näitä pienempien päivittäistavarakauppojen määrän ennakoidaan joko säilyvän ennallaan tai vähenevän vuoteen 2020 mennessä. Pienten myymälöiden tulevaisuus riippuu pitkälti aukiololaista; jos vain pienet myymälät saavat jatkossakin pitää ovensa auki, myymälöiden määrä voi säilyä nykyisellään. Muuten määrä voi romahtaa nopeasti nykyisestään. Tavaratalon perustaminen ei ole kaupan edustajien mukaan mahdollista Loimaan kokoisessa kaupungissa. Kaupan edustajien mukaan kiinnostavin potentiaalinen sijoittumisalue uusille isoille supermarketeille on pääliikenneväylien varret ja Loimaalla etenkin Aleksis Kivenkatu. Pienmyymälöille potentiaalinen sijoittumisalueeksi mainitaan myös Hirvikosken keskusta ja suurimmat asuinalueet.

17 16 Kaupan edustajien mukaan Loimaan liikennemyymälöiden lisäämistarve riippuu kulutustottumuksien muutosnopeudesta, vapaista soveltuvista tonteista ja tarjonnan sisällöstä. Nykyisen eritasoliittymän kohdalla on tällä hetkellä jo Neste- ja Esso-asemat, joten kilpailu on erittäin kovaa ja uuden aseman sijoittaminen risteysalueelle vaatisi näin tarkkaa harkintaa. Nykyisiin asemiin ei ole myöskään tiedossa liikennemyymälää. Erikoiskauppa Kaupan edustajien mukaan Loimaan erikoiskauppa heikkenee tulevina vuosina. Viime vuosikymmenen trendinä on ollut erikoiskauppojen lopettaminen Loimaalla, sillä väestöpohja on liian pieni erikoiskaupalle. Tilaa vaativan erikoiskaupan oletetaan sen sijaan säilyvän kutakuinkin ennallaan. Kiinnostavimmiksi potentiaaliseksi sijoittumisalueeksi uusille pienille erikoistavarakaupoille mainitaan supermarkettien sisätilat (samojen seinien yhteyteen) ja tilaa vaativalle erikoiskaupalle valtatien 9 varsi. Johtopäätökset Kaupallisten toimijoiden näkemykset kaupan tulevaisuudesta Loimaalla eroavat merkittävästi haastatteluissa esitetyistä toiveista kaupan tulevasta kehittämisestä. Päivittäistavarakaupan osalta ainoastaan toiveet halpamyymälästä voivat toteutua, jos kaupallinen toimija saa haluamansalaisen tontin toiminnalleen. Etenkin erikoiskaupan tulevaisuuden näkymät ovat näiden haastattelujen perusteella heikohkot liian pienen väestöpohjan takia. 3.6 KAAVOITUSTILANNE JA VAPAAT TOIMITILAT Loimaalla on tällä hetkellä sekä asema- että yleiskaavoissa rakentamattomia liiketontteja. Yleiskaavan rakentamattomat liiketontit sijaitsevat Hulmilla ja Pohjoisosassa Vesikosken kaupunginosassa (yhteensä 43 ha), Juvan eteläosissa (47 ha) ja Hirvikoskella (4,5 ha). Asemakaavassa on puolestaan vapaita tontteja lähinnä valtatien 9 varrella ( k-m 2 ). Tyhjiä tiloja on sekä kaupungin keskustassa että valtatien 9 varrella (3700 k-m 2 ). 30 Suuret ketjut haluavat tulla juuri valtatien 9 varrelle hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvän paikan johdosta. Tällä hetkellä heikkoutena on kuitenkin eritasoliittymän puute eteläisille yritysalueille. Uuden liittymän toivotaan parantavan palvelualueiden kysyntää tulevaisuudessa Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006). 31 Loimaan kaupalliset palvelut -teemahaastattelut (2006).

18 17 4 KAUPALLISET PALVELUT JA KAUPUNKIKUVA Kaupallisten palvelut ovat synnyttäneet torin ympäristöön selkeän kaupallisen keskittymän, jossa liikkeet avautuvat pääosin katutasolle. Torin ympäristön kaupunkikuvaa heikentävät muutamat tyhjilleen jääneet toimitilat. Torin ympärillä on myös useita ympäristöönsä nähden matalia rakennuksia, mikä heikentää ympäristön yhtenäisyyttä (kuva 1). Kuvat 1 ja 2. Torin ympäristö on rakennuskannaltaan epäyhtenäinen. Korkeiden kerrostalojen rinnalla on matalia laatikkorakennuksia. Turuntien viihtyisyyttä heikentää puolestaan alueen läpi kulkeva tie ja istutusten puute.. Turuntien varren liikkeet muodostavat selkeän ja yhtenäisen kauppakadun, jonka viihtyisyyttä heikentää kuitenkin Turuntien vilkas liikenne (kuva 2). Loimijoen varsi on kaupallisten palvelujen kannalta puolestaan kaunis alue (kuva 3). Alueella on vanhaa rakennuskantaa, joihin on sijoittunut pieniä palvelujen tuottajia, eikä Satakunnantien vähäinen liikenne häiritse jalankulkijoita. Heikkoutena on muutamien vanhojen rakennusten huono kunto, tyhjilleen jääneet toimitilat sekä tyhjät tontit. Loimijoen rannan rakentaminen on myös sulkenut kaupunkilaiset rannan ulottumattomiin, ja näkymätkin joelle ovat paikoin pitkälti suljettu rakennetun ympäristön kautta. Valtatien 9 varren kaupallisten palvelujen muodostama kaupunkikuva on varsin heikko; etenkään näkymät valtatielle 9 eivät ole kauniit. Kaupunkikuvaa heikentää rakennustapa sekä liiketilojen takapihojen sijoittuminen valtatien puolelle. Näkymiä voitaisiin parantaa istutuksin ja tulevan rakennuskannan osalta rakennustapaohjeistuksin.

19 18 Kuva 3. Satakunnantien varrella on runsaasti vanhaa rakennuskantaa, joista osa on huonossa kunnossa ja kaipaisi kunnostamista. Kuvassa oleva hautaustoimiston rakennus on hyvä esimerkki siitä, kuinka rakennuksia kunnostamalla tien ympäristöstä tulisi houkutteleva niin yrittäjien, kauppiaiden kuin asiakkaidenkin silmissä. Hirvikosken kaupallisten palvelujen alue on pieni ja rajoittuu Hirvikoskentien varteen. Alueella on muutama kaupallinen palvelurakennus. Kuva 4. Hirvikosken keskustan palvelut rajoittuvat Hirvikosken tien varrelle. Asfalttikentät hallitsevat aluetta. Istutuksin alueesta tulisi viihtyisämpi.

20 19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 KAUPAN KEHITYSLINJAT JA ERITYISPIIRTEET LOIMAALLA Loimaan seutukunnassa ja Loimaan kaupungissa ostoskäyttäytyminen on muuttunut samalla tavalla kuin muuallakin suomessa; palveluja haetaan yhä kauempaa ja yhä suuremmista keskittymistä. Tämä on saanut aikaan kaksi merkittävää muutosta Loimaalla: (1) Päivittäistavarakauppojen koko on kasvanut ja suuret yksiköt ovat sijoittuneet henkilöautoliikenteen kannalta edullisesti keskustan ulkopuolelle valtatien 9 läheisyyteen (2) Loimaan kaupunkikeskustan, Hirvikosken ja kyläkeskusten palvelut ovat heikentyneet, kun valtatien 9 läheisyydessä kasvaneet päivittäistavaramarketit sekä tilaa vaativat erikoiskaupat ovat vallanneet markkinoita ja asiointimatkat ovat pidentyneet (asiointia yhä enemmän Turussa, Raisiossa, Forssassa ja Tampereella) Kaupallisen verkon muuttuminen on heikentänyt etenkin autottomien asemaa. Ongelma korostuu tulevaisuudessa, kun iäkkäiden määrä todennäköisesti kasvaa kaupungin keskustassa. Toisaalta iäkkäiden muuttoliike keskustaan mahdollistaa keskustan rakenteen tiivistämisen, minkä seurauksena kaupan edellytykset alueella paranevat. Loimaan seudullinen vetovoima on tällä hetkellä varsin vahva. Turun seudun läheisyys lisää kuitenkin asiointia naapuriseutukunnassa etenkin kestokulutustavaroiden osalta 32 ja liikkuvuuden lisääntymisen, Turku/Raision, Forssan ja Huittisten laajenemisen sekä uuden Ideaparkin myötä Loimaan markkina-alue voi edelleen pienetä. Kaupallisten toimijoiden näkemykset Loimaan tulevaisuudesta ovat varsin stabiilit. Suurimmilla ketjuilla ei ole merkittäviä suunnitelmia kaupan kehittämiseksi Loimaalla. Erikoistavarakaupan osalta suurten ketjujen edustajat ovat varsin pessimistisiä, eivätkä usko etenkään keskustan kivijalkamyymälöiden kannattavuuteen kaupungissa. Toisaalta kaupungin keskustan erikoiskauppa on vahvistunut aivan viime vuosina, ja keskustassa on huomattava määrä pieniä kivijalkamyymälöitä sekä palveluja kaupungin asukaslukuun nähden. Etenkin Turuntien varren myymälämäärä on kasvanut viime vuosina. Loimaan kaupungin ja seutukunnan ikärakenteen vanheneminen voi aiheuttaa muutoksia Loimaan kaupallisessa verkossa. Iäkkäiden muutto kaupungin keskustaan lisää lähipalveluiden kysyntää. Toisaalta kotitaloustuen, palvelurakenteen muutoksen ja poliittisten linjausten kautta kotipalveluiden kysyntä voi kasvaa ja iäkkäät voivat asua yhä kauemmin haja-asutusalueilla. Ikärakenteen vanheneminen hidastaa todennäköisesti kulutustavaroiden kysynnän kasvua, mutta lisää matkailu-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluiden kysyntää. Loimaan monipuolinen vapaa-ajanverkosto sekä matkailupalvelujen kehittyminen alueella muodostavat hyvän pohjan palvelujen monipuolistamiseksi edelleen tulevaisuudessa. 32 Airaksinen & Kuljuntausta (2005). Asuinviihtyvyys Loimaan seutukunnassa.

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin

Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Turun keskustan tulevaisuus kurkistus syksyn 2006 postikyselyn tuloksin Professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos/talousmaantiede SYKETTÄ SYDÄMEEN KEINOJA TURUN KESKUSTAN KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri

PAMin vetovoimabarometri PAMin vetovoimabarometri Eräiden alojen kuva ja houkuttelevuus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Hankkeen toteuttaminen Barometrissa selvitettiin Palvelualojen ammattiliiton kannalta keskeisten toimialojen

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014

PALVELUTUTKIMUS 2014. Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset. Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Raportti 31.10.2014 Mikkelin Suomenniemen mökkiläiset Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan PALVELUTUTKIMUS 2014 Raportti 31.10.2014 Vapaa-ajan asukasvaltuuskunta 2013-2014 Palvelututkimus 2014/Mikkeli Suomenniemi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Liikenne 2007: Kauppa, liikenne ja pysäköinti Helsinki 10.10.2007 Kuluttajako ratkaisee? Kuluttajien

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä kaupan vapautuneista aukioloajoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kaupan liiton

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot