Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi 2009

Transkriptio

1 Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi 2009 LOPPURAPORTTI Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA tutkimus ja kehitys Juhani Nevala

2 2 1. Mikä on Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi Yrittäjyysfoorumi etsii kilpailun kautta mukanaolevista korkeakouluista vuoden yrittäjyystekoa. Yrittäjyysteko tarkoittaa normaalin tekemisen ylittävää yksittäisen henkilön, tiimin tai työryhmän toteuttama hanke, yksittäinen innovaatio tms., jonka voidaan katsoa edistäneen yrittäjyyttä korkeakoulun toimintatavoissa ja tukeneen yrittäjyysteema korkeakoulussa. Työskentelyä voidaan verrata sanontaan kuin se olisi oma. Alueelliset voittajat osallistuvat valtakunnalliseen loppukilpailuun, jossa valitaan voittaja KORKEAKOULUJEN VUODEN YRITTÄJYYSTEKO. 2. Foorumin historia Foorumi juontaa aina vuodelle 2005, jolloin Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen sai tehtäväkseen tutkia mahdollisuutta Kokkolan yliopistokeskuksen yhteydessä olevan Suomen Yrittäjyysakatemian kehittämisestä ja laajentamisesta. Selvitystyö valmistui Tutkimustyön perusteella nousi esille kysymys yrittäjyyden edistämisestä korkeakoulujen omassa toiminnassa. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vararehtori Keijo Nivalalle annettiin tehtäväksi ideoida ja muotoilla keinoja korkeakoulujen oman yrittäjyyden edistämiseksi. Keijo Nivala päätyi ehdotuksessaan erityiseen korkeakoulujen vuoden yrittäjyysteko-kilpailuun, joka olisi suunnattu korkeakoulujen henkilöstölle. Kilpailu toteutettiin vuonna 2008 korkeakoulujen omana työnä, jossa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA tutkimus ja kehitys vastasi rutiineista. Vuonna 2009 toteutettiin OPM:n osa rahoittama kokeilu - pilotointi. Koko toiminnassa on elinkeinoelämäyhteys ollut merkittävää, niin suunnitteluvaiheessa kuin käytännön toteutuksessa. Partnereina ovat olleet alunperin kauppakamari-laitos ja elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja myöhemmin myös Suomen Yrittäjät. 3. Mikä on yrittäjyysfoorumi, mikä on sen tarkoitus, miten se toimii ja miten se on organisoitu? Yrittäjyys ja sen edistäminen ei ole maailman helpoin asia eikä varsinkaan korkeakoulumaailmassa. Mm. Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa on yksikön johtajan Keijo Nivalan vetämänä pyrkinyt ratkomaan asiaa koulun sisällä tavoitteena saada yrittäjämäistä asennetta ja otetta omaan sisäiseen toimintaan. Tätä ajatusmallia on myös laajennettu hakien ja saaden tukea toisilta vastaavasti toimineilta korkeakouluilta ja myös elinkeinoelämältä.

3 3 Ajatus on edennyt laajemmaltikin niin, että eri vaiheiden jälkeen viime vuonna toteutettiin Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi 2008, eräänlainen pilotointi, hanke Jyväskylän pohjoispuolisissa korkeakouluissa, mukana olivat Lapin yliopisto, Kemi- Tornion amk, Rovaniemen amk, Oulun yliopisto ja Oulun seudun amk, Kajaanin amk ja Kajaanin yliopistokeskus, Keskipohjanmaan amk, Seinäjoen amk, Vaasan amk ja Vaasan yliopisto sekä Jyväskylän amk ja Jyväskylän yliopisto. Tavoite? Yleistavoitteena on kehittää suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja itsessään nykyistä yrittäjämäisemmiksi organisaatioiksi. Yrittäjyysfoorumin kilpailu vuoden yrittäjyysteko - tehtävänä on toimia tässä katalyyttisenä kehittämisinstrumenttina tuomalla esiin foorumille sellaisia hankkeita, joilla on vaikutusta ao. korkeakoulujen organisaatiokulttuurin ja sen kehittymiseen yrittäjämäisemmäksi. Hankkeet ja esitetyt aktiviteetit arvioidaan kolmesta näkökulmasta; riskinotto, innovatiivisuus ja muutosvaikutus sekä johtajuus. Miten foorumi toimii? Hankkeen ensimmäinen vaihe oli korkeakoulukohtainen kilpailu, jonka vetäjänä oli ko. korkeakoulun oma yrittäjyysyhteyshenkilö. Jokaisen mukanaolevan korkeakoulun tuli nimetä hankkeelle yhteyshenkilö. Korkeakoulukohtaisen kilpailun arviointi tapahtui korkeakoulukohtaisesti arviointiryhmässä, johon talouselämä allianssi (kauppakamarit, EK ja myöhemmin Suomen Yrittäjät) nimesi yritysedustajan/t. Kilpailu avattiin helmikuun alussa ja korkeakoulukohtainen ilmoittautumisaika päättyi maaliskuun lopussa. Jokaisen korkeakoulun ensimmäisen vaiheen voittanut ehdotus valittiin mennessä valtakunnalliseen kakkosvaiheeseen, finaaliin. Vaihe kaksi oli kaikkien eri korkeakoulukohtaisen kilpailun voittaneiden ehdotusten loppukatselmus "YRITTÄJYYSFOORUMI". Vuonna 2009 se pidettiin Jyväskylässä Finaali oli myös kaksivaiheinen, jossa esifinaalissa valittiin viisi lopulliselle finaalikierrokselle selviävää kilpailuehdotusta. Lopullisella finaalikierroksella valittiin koko foorumin voittaja ja esivalinnan ja varsinaisen valinnan suoritti arviointineuvosto, joka muodostui pelkästään yritysedustajista. Organisointi? Hankkeen vastuullinen vetäjä on ollut kauppakamariallianssi (tällä hetkellä 5 kauppakamaria), joista vuonna 2009 vetovastuussa oli Keski-Suomen kauppakamari Jyväskylästä (viime vuoden voittaja oli Jyväskylän yliopistosta) ja sen toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Vuonna 2008 vetovastuu oli Oulun kauppakamarilla ja sen varatoimitusjohtaja Esa Pellikaisella, joka yhdessä Keijo Nivalan kanssa on ollut idean voimakas eteenpäin viejä. Kauppakamarilaitos ja elinkeinoelämän valtuuskunta ovat hoitaneet ns. yhteiskuntasuhteet ja visiona on saada tämä foorumi joskus jossain muodossa valtakunnalliseksi.

4 4 4. v kierroksen valmistelu Valmistelu aloitettiin varsinaisesti jo vuoden 2008 Oulun finaalin yhteydessä, jossa Keski-Suomen kauppakamari yhdessä voittaneen esityksen kotiorganisaation, Jyväskylän yliopisto, kanssa aloittivat yhdessä Oulun kauppakamarin, EK:n ja Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun CENTRIA tutkimus ja kehitys kanssa käytännön valmistelutyöt. Varsinainen kapulanvaihto tapahtui Hankkeelle nimettiin päätoiminen projektipäällikkö myös alkaen, projektipäälliköksi tuli määräaikaiseen työsuhteeseen Juhan Nevala. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Uljas Valkeinen Keski-Suomen kauppakamarista, Esa Pellikainen Oulun kauppakamarista, Esko Sääskilahti CENTRIA T&K:sta, Mikko Ahola EK:sta ja Keijo Nivala KPAMK:sta, sihteerinä ja asioiden valmistelijana toimi projektipäällikkö Juhani Nevala. Korkeakoulujen vuoden yrittäjyysteko kilpailun kotisuvut päivitettiin ja uudistettiin. Sivuista tulikin kilpailun päätiedotuskanava ja sitä pyrittiin pitämään ja pidettiin ajan tasalla kaikista tapahtumista ja tilanteista. Sivut olivat ja ovat edelleenkin tärkein tiedottamiskanava laajoille intressiryhmille. Korkeakoulujen omia yrittäjyysyhteyshenkilöitä (YYH) pidettiin ja pidetään ajan tasalla myös sähköpostitse 5. Foorumi 2009 talous Opetusministeriö myönsi vuodelle 2009 tulos- ja tavoiteneuvotteluissa rahaa käytettäväksi Yrittäjyysfoorumi 2009 toteutukseen. Mukana olevien korkeakoulujen kanssa tehtiin osallistumissopimus, jossa jokainen korkeakoulu sijoitti Sitä maksuaan vastaan ne saavat esittää omia hankkeesta johtuvia pääsääntöisesti matkakuluja aina 80 %:iin saakka vastakuluina. Projektipäällikkö toimi päätoimisena toukokuun loppuun saakka ja siitä edelleen osapäivätoimisena. Hankkeeseen kirjasivat muutamia tunteja myös projektisihteeri Soili Sorvisto sekä asiantuntijoina Keijo Nivala, Pekka Paajanen, Tommi Jääskeläinen, Esko Sääskilahti sekä Sinikka Seppänen. Hankkeen kustannukset kirjanpidon mukaan olivat yhteensä ,22. Kustannukset menivät 2.784,22 yli budjetin, mutta rahoitustakin saatiin osallistujilta enemmän kuin oli budjetoituna ja loppurahoitus tuli omarahoituksena ammattikorkeakoululta. Opetusministeriä suoritti rahoituksen kahdessa erässä; ja Hankkeeseen osallistuvia ammattikorkeakouluja ja yliopistoja oli mukana 11 kpl ja heiltä saatiin rahoitusta yhteensä

5 5 Yrittäjyysfoorumi R Budjetti Toteutuneet kustannukset a hkustannukset Yhteensä Jäljellä o1. Palkat 43000, , , , ,67 i2. Matkakulut 32400, , , , ,00 t3. Ostopalvelut 2000, ,98 0, ,98-519,98 u 4. Aineet, tarvikkeet, tavarat 1000,00 85,95 0,00 85,95 914,05 s 5. Koneet, laitteet ja tietokoneohjelmistot 1000,00 0,00 0,00 0, ,00 m 6. Muut pienkulut 4000, ,40 78, , ,62 u k a Yhteensä 83400, , , , ,22 nrahoitus aopm 50000, , ,00 Jäljellä amk / yliopistot 30400, , ,00 ik-pamk l tyhteensä a 3000, , , , , , ,22 0,00 Saatu rahoitus ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta: Muut rahoittajat: SeAMK 3000,00 Vaasan amk 3000,00 OAMK 3000,00 Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus 3000,00 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy 3000,00 Oulun yliopisto 3000,00 Jyväskylän yliopisto 3000,00 Jyväskylän AMK 3000,00 Kajaanin AMK 3000,00 Satakunnan AMK 3000,00 Tampereen kaupunki 3000, ,00 6. Valmistelukokoukset, tapaamiset Pihtipudas kapulanvaihto Jyväskylä , suunnittelukokous Suunnittelukokous, laivaristeily Tallinnaan

6 6 Ylivieska (JR), (JR), Seinäjoki (JR), Kauhava (JR), Tampere (JR) Seminaari, koulutus ja palautematka Aachen, Saksa Kilpailun hakumateriaali Hakua / kilpailuun ilmoittautumista varten tehtiin erityinen hakulomake, jossa tuli täyttää etukäteen määritellyt kohdat ja sille samalle lomakkeelle pääsääntöisesti suoritti myös alueellinen arviointiraati oman arviointinsa ja oli pohjana finaalin arviointiin. Myös arviointikriteerit olivat etukäteen jaetussa materiaalissa. 8. Ohjeistus Kilpailijoiden, korkeakoulujen yrittäjyysyhteyshenkilöiden ja arvioitsijoiden työn helpottamiseksi ja yhtenäistämiseksi valmisteltiin ohjeistus työn helpottamiseksi. Siihen kuului YYH (Yrittäjyysyhteyshenkilöiden) ohjeistus, arviointiohjeet, kilpailijaohjeet sekä finaalin toimintaohjeet. 9. Konsultaatiot eri korkeakouluille Projektipäällikkö suoritti konsultaatiota - eri korkeakouluille selvittääkseen korkeakoulujen yrittäjyysteko kilpailukierrosta. 10. Hakuajan sulkeutuminen Hakuaika sulkeutui ja viime viikkojen aikana suoritettiin vielä lähinnä foorumin web-sivuilla ja sähköpostilla markkinointia korkeakouluissa. Jätettyjä ehdotuksia arvioimaan perustettiin korkeakoulukohtaiset arviointiraadit, joihin tuli korkeakouluin oman edustuksen lisäksi alueellisten kauppakamarien nimittämät yritysedustajat. Alueelliset arviointiraadit tekivät omalla aikataulullaan ja hieman vaihtelevin menetelmin ehdotusten arvioinnit ja valitsivat Jyväskylään 12 kilpailuehdotusta Finaali Jyväskylässä Valintajärjestelmä Valintajärjestelmä oli kaksivaiheinen. Jokainen kilpailija esitti ehdotuksensa suljetussa tilaisuudessa maanantaipäivän aikana. Arviointineuvosto valitsi maanantai-illan ja tiistai-aamun aikaan kuusi ehdotusta, jotka pääsivät

7 7 julkiseen foorumiin esittämään ehdotuksensa arviointineuvostolle ja yleisölle tiistaina aamupäivä aikana. Näistä sitten avoimella keskustelussa neuvosto julkisesti arvioiden esityksiä ja valitsi niistä yhden voittajan. Valinta ja kannanotot myös perusteltiin julkisesti. Juhani Nevalan laatima finaaliselostus: Korkeakoulujen vuoden yrittäjyysteko - finaali on käyty. Seinäjoen amk (Jurvan yksikkö) voittajaksi. Jyväskylään kokoontui kahdestatoista korkeakoulusta nelisenkymmentä osallistujaa vuoden yrittäjyysteon valintatilaisuuteen. Varsinaisen valinnan teki arviointineuvosto, jonka muodostivat neljä yritysjohtajaa ja elinkeinoelämän keskusliiton edustaja. Neuvostoon kuuluivat teollisuusneuvos Jorma Nokkala Nokka-Yhtiöistä, hallituksen puheenjohtaja Asko Kamppinen Eurosteel Oy:stä, toimitusjohtaja Matti Pajala Pajamaa Partners Oy:stä, hallituksen puheenjohtaja Eero Niskanen TEK Invest Oy:stä ja EK:sta eritysasiantuntija Aki Ekenberg. Finaalin juonsi vararehtori Keijo Nivala Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta. Finaaliin osallistui kaikkiaan yksitoista ehdotusta, jotka alueelliset valintaraadit olivat valinneet edustamaan kutakin korkeakoulua. Mukanaolijat: Mukana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Kuljetusyrittäjän käsikirja, Jyväskylän yliopistolta oli Julkaisuinnovaatio ejfbs, Kajaanin ammattikorkeakoulun T&K toiminta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikössä, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Hyvinvointimatkalla yrittäjyyden ytimeen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu oli mukana kilpailuehdotuksella Hyvinvointiteknologian osaamisesta liiketoiminnaksi projekti, Oulun yliopisto Teknologiayrittäjyyspäivät (TYP), Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ITSE tila apuvälineyritysten, käyttäjien ja opiskelijoiden kohtaamispaikka, Satakunnan ammattikorkeakoulun osallistui Yrityskiihdyttämö ehdotuksella, Seinäjoen ammattikorkeakoulu oli mukana Jurvan yksikön Young Skills osuuskunta ehdotuksella, Tampereen ammattikorkeakoululla oli ehdotus Yrittäjyyden valmennuskeskus VOIMALA ja Vaasan ammattikorkeakoululla ehdotus Yrittäjyysjuonne. Karsintakilpailu: Ensimmäinen käsittely tapahtui maanantaina 11.5.

8 8 Silloin jokainen kilpailuehdotus sai 10 min. aikaa kertoa ehdotuksestaan, jonka jälkeen neuvosto esitti kysymyksiä viisi minuuttia ja kilpailijan poistuttua toiset viisi minuuttia keskusteli ehdotuksesta. Tilaisuus oli suljettu sen vuoksi, että jokaisella olisi sama mahdollisuus eikä neuvoston kysymykset vuotaisi toisille kilpailijoille. Tahti oli kiivas ja vaati täydellistä keskittymistä kaikilta. Kommentit kirjattiin luokituksella hyvät puolet ja kehitettävää ja ovat tämän selostuksen liitteenä. Päivä päätteeksi neuvosto suoritti ensimmäisen arvion loppukilpailuehdokkaista. Projektipäällikkö piti huolta aikataulun noudattamisesta. Kuuden loppukilpailuehdotuksen valinta: Arviointineuvosto aloitti toisen päivä tiukalla keskustelulla loppukilpailuun menevistä. Ehdotuksia arvioitiin ja eri näkökulmia esitettiin tiukkaankin sävyyn. Siinä päädyttiin viimein kuuteen ehdotukseen, jotka ainakin osin varsin niukastikin lunastivat finaalipaikan, mutta valinta oli kuitenkin tehtävä. Finaaliin selvisivät K-P AMK, VAMK, SeAMK, PirAMK, TAMK ja SAMK. Finaali: Finaalin avasi toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Keski-Suomen kauppakamarista ja yliopiston tervehdyksen toi rehtori Aino Sallisen ollessa estynyt professori Marko Seppä. Päivä juontaja vararehtori Keijo Nivala Keski-Pohjanmaan ammattikoreakoulusta esitteli kaikki kilpailijat ja heille luovutettiin osallistumisestaan kunniakirja. Tämä jälkeen seurasi loppukilpailuun selvinneiden kilpailijoiden valinnan ilmoitus ja myös ne kilpailuehdotukset, jota eivät päässeet jatkoon saivat lyhyet kommentit hyvistä ja kehitettävistä puolista. Näiltä sivuilta löytyy täydellisempi arviointineuvoston palaute kaikista kilpailuehdotuksista. Arviointineuvoston puheenjohtaja teollisuusneuvos Jorma Nokkala kertoi valinnat valinnan perustelut. Varsinainen finaali alkoi sillä, että kilpailuehdotukset esiteltiin uudestaan arvotussa järjestyksessä. Kilpailijat olivat selvästi edellisestä päivästä tiivistäneet ja terävöittäneet sanomaansa ja ajan (10 min) ylityksiä ei enää tapahtunut. Esitysten jälkeen neuvosto teki edelleen täydentäviä kysymyksiä, mutta ei muuten tässä vaiheessa kommentoinut ehdotuksia. Julkinen arviointipaneeli: Esitysten jälkeen arviointiraati siirtyi estradille finaalin huipennukseen julkiseen arviointipaneeliin. Neuvoston debatin aikana tuli varsin pian selväksi, ettei sillä ollut yhtä yhteistä ehdokasta, vaan mielipiteet jakautuivat lähinnä neljän kilpailuehdotuksen kesken, siinä kisailivat Tampere, Satakunta, Seinäjoki ja Keski-Pohjanmaa.

9 9 Asko Kamppinen ja Aki Ekenberg olivat Seinäjoen kannalla, Jorma Nokkala Satakunnan, Eero Niskanen Keski-Pohjanmaan ja Matti Pajala Tampereen. Jokainen perusteli kantaansa, eikä Keijo Nivalan yrityksistä huolimatta päästy yksimieliseen ratkaisuun. Neuvosto näytti jopa linnoittautuneen mielipiteittensä taakse, jokaisella oli tietenkin hyvin perustellut kannanotot, jotka erosivat toisista huomattavankin paljon. Valinta: Seuraavaksi pyydettiin neuvoston jäsenten kakkosehdokkaat, jotka piti olla eri ehdokkaat kuin ykkösehdokas. Vieläkään ei syntynyt eroja, muuten kuin, että toinen loppufinalisteista oli jo selvillä se oli SeAMK. Sille piti löytää vielä vastaehdokas ja se selvisi vasta kolmannella kierroksella, jossa sai kannattaa SeAMK:kia lukuun ottamatta mitä tahansa finaaliehdokasta. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu nousi siinä vaiheessa niukasti Satakunnan ohi (äänin 3-2) Voittaja: Loppuvääntö tapahtui siten SeAMK:in ja K-PAMK:in välillä. Sen väännön voitti selvästi SeAMK 4-1 ja tuli näin valittua vuoden yrittäjyysteoksi. Aleksanteri Alanen ja Matti Vuorela olivat vähän yllättäenkin nousseet aina voittoon asti. Aplodien kera pojat saapuivat noutamaan palkinnon Uljas Valkeiselta ja Jorma Nokkalalta Finaalin jälkeiset toiminnot Finaalin jälkeen projektin toimijat ovat dokumentoineet ja arkistoineet finaaliaineiston. Avainhenkilöt ovat käyneet tilanteen kartoituspalaverin Oulussa Johtoryhmän kokouksia on ollut Seinäjoella ja Kauhavalla. Kapulanvaihtokokous oli Seinäjoella Siinä vastuu siirtyi Keski- Suomen kauppakamarilta ja Jyväskylän yliopistolta Etelä-Pohjanmaan kauppakamarille ja Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Etelä-Pohjanmaan yrittäjät tulivat myös tässä vaiheessa voimakkaasti mukaan. 12. Seminaari-,koulutus- ja opintomatka Hankesuunnitelmassa oli maininta suunnittelu-, palaute- ja koulutusmatkasta. Se suunnattiin Saksaan Aacheniin ja kuuluisaan RWTH:n eli Aachenin Teknilliseen Korkeakouluun. Siellä järjestettiin foorumin saksalaisen yhteistyökumppanin toimesta arvokas saksalais-suomalainen yrittäjyysseminaari. Seminaarissa käsiteltiin yrittäjyyteen liittyviä asioita saksalaiselta ja suomalaiselta näkökannalta ja sovittiin jatko-ohjelmista. Seminaarin yhteydessä luotiin myös Foorumin jatko suunnitelma sekä hallinnoinnissa että organisoinnissa.

10 Yhteenveto Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi on ollut menestyksekäs työkalu korkeakoulujen oman yrittäjyyden edistämisessä. Saadut palautteet ja kokemukset ovat osaltaan edistäneet ja edistävät yrittäjämäistä ajattelumallia ja toimintatapaa korkeakoulukentässä. Vuoden 2010 kilpailukierros toteutetaan Oulun kauppakamarin hallinnoimana ja hanke toimii ns. Euroviisu-periaatteella, jossa rutiinien pyörittäminen (vuosikello) on hallinnoijan tehtävä ja finaalin järjestäminen kuuluu aina edellisen kierroksen voittajalle. Tässä tapauksessa vuonna 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Finaali on Korkeakoulujen Aluevaikuttavuus-seminaarin yhteydessä Seinäjoella.