Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 80 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 132

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 224 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 226 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 227 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus

4 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2012 lopussa asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti neljänneksi voimakkainta. Vuonna 2012 kaupunki täytti 175 vuotta. Vuosi 2012 oli syntyneen uuden Jyväskylän ensimmäisen valtuustokauden viimeinen toimintavuosi. Vuonna 2012 kaupunki toteutti 94,0 miljoonan euron ennätysinvestoinnit ja satsaukset peruspalvelutiloihin jatkuivat. Kukkulan sairaalakoulu otettiin käyttöön maaliskuussa, Mannilan päiväkoti elokuussa sekä Hovilan nuorisokoti marraskuussa. Suurien ja pitkäaikaisten kohteiden osalta Palokan koulukeskus valmistui huhtikuussa, Kyllön terveysaseman peruskorjaus lokakuussa, Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus joulukuussa ja Kaupungintalon peruskorjaus vuodenvaihteessa. Jyväskylän kaupunki on valmistautunut solmimaan kasvusopimuksen valtion kanssa vuosille Kasvusopimusten tarkoituksena on tunnustaa suurimpien kaupunkien merkitys kasvun ja kilpailukyvyn vetureina sekä nostaa esiin kaupunkiseutujen kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeitä kokonaisuuksia, joista valtion kanssa neuvotellaan. Maaliskuussa 2012 solmittiin aiesopimus Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kesken. Myöhemmässä vaiheessa ydinorganisaation tuli mukaan myös Keski-Suomen liitto. Jyväskylän kaupunkiseudun teolliset alueet Jämsä ja Äänekoski ovat antaneet työhön oman panoksensa. Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus valmistui helmikuussa Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjasi kuntauudistuksen etenemistä ja käynnisti koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki katsoo, että rakennetyöryhmän ehdottamalla yhdeksän/yhdentoista kunnan selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon. Kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Jyväskylän kaupungin vetovoima jatkui vahvana. Taloustutkimuksen helmikuussa 2012 tekemän muuttohalukkuus tutkimuksen mukaan Jyväskylän kaupunki on toiseksi halutuin muuttokohde. Vastaajat pitivät tärkeimpinä asuinpaikan valintaan vaikuttavina tekijöinä työllistymismahdollisuuksia, viihtyisää asuinympäristöä ja sijaintia. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys on entisestään korostunut. Vuoden 2012 aikana Jyväskylän kaupunki perusti kaksi rakennemuutoksen tukiryhmää. Sekä Metso Oy:n että Puolustusvoimien ryhmissä keskityttiin työllistämisen, koulutuksen, yrittäjyyden ja kaupungin vetovoiman kysymyksiin. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2012 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 75 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (Kesk.), Jari Blom (SDP) sekä Tuija Mäkinen (Vihr.). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 161 asiaa (edellisenä vuonna 194). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä - Arviointi Jyväskylän kuntajakomuutosta seuranneesta yhdistymisprosessista - Vapo Oy:n omistamien Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostaminen - KymppiR2012-ohjelma: Maankäytön toteutuminen vuoteen Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka - Hyvinvointikertomus - Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma ( ) - Hallintosääntö Useita asemakaavan muutoksia ja laajennuksia, muun muassa Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampus ja Kangasvuoren sairaala, Matinmäki 1, Palokunnanmäki, S-market Vaajakoski, Paviljonki/konserttisali / Lutakko, Halosen harmonitehtaan tontti, Keltinmäen päiväkoti, Seppälän keskuskortteli, Kouluranta / Säynätsalo sekä Raspio-Iloniemen osayleiskaava. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 20 valtuustoaloitetta (edellisenä vuonna 23). Vuoden aikana järjestettiin kaksi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, kuntauudistus, elinkeinopolitiikka, yhtiöiden tilanne sekä kuntien yhdistymisprosessin arviointi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Timo Fredrikson Aimo Asikainen (Kesk.) varajäsen Tahvo Anttila Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Jouko Asikainen Maia Fandi (Vihr) varajäsen Marja Komppa Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Allan Kemiläinen Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Paavo Pitkänen (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Pertti Reinikainen (SDP) varajäsen Raimo Kinnunen Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Reijo Savolin

6 3 Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kari Yksjärvi (Vas.) varajäsen Matti Pöppönen Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ulla Lauttamus (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Terhi Pulli (Kok.). Kaupunginhallitus kokoontui 33 kertaa (edellisenä vuonna 34) ja käsitteli 447 (488) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 14 (13) ja niissä käsiteltiin 46 (36) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Jyväskylän osallistuminen Laajakaista kaikille -hankkeeseen - Liinalammin päiväkoti-koulun hankesuunnitelma - Kankaan vanhan paperitehtaan kehittäminen ja kilpailuttaminen - Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelman hyväksyminen - Merkittävät hulevesitulvariskialueet Jyväskylän kaupungin alueella - Asukas- ja kylätalojen avustaminen - Hallinnon organisointi ja palveluorganisaation vastuualuejohtaminen - Kaupungin ohje lukioliikelaitoksen johtokunnalle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa - Ohjeistus Jyväskylän kaupungin edustajille sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa "uusi sairaala" -hankkeesta - Lausunto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksestä Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2012 yhteensä euroa. Jyväskylän kaupungin organisaatio 2012

7 4 Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa toimivat kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja nuorisojaosto. Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto, rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa kaupunkikuvatoimikunta Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -0,2 prosenttia vuonna 2012 ja vuoden 2013 kasvuksi on arvioitu 0,5 %. kasvun odotetaan kohenevan erityisesti vuoden loppua kohti. Ulkomaankaupassa viennin arvo nousee tuontia suuremmaksi ja siten kauppatase kääntyy lievästi positiiviseksi. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys oli kokonaisuudessaan vajaat 200 miljardia euroa vuodessa. Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna 2012 yhteensä 1,7 prosenttia viime vuodesta ja viennin osuus BKT:stä putosi alle 40 prosenttiin. Ensi vuonna vienti pääsee hitaaseen kasvuun epävarmuuden vähentyessä euroalueella ja vientikysynnän piristyessä myös muualla maailmassa. Vuonna 2013 vienti kasvaa noin prosentin. Heikot kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä kuitenkin pienenee vuonna 2013 hallituksen sopeutustoimien ansiosta. Sopeutustoimet pienentävät alijäämää yhden prosenttiyksikön suhteessa kokonaistuotantoon. Päätetyt toimet kohentavat erityisesti valtiontalouden asemaa, mutta silti valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä. Valtion talouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velkaantuminen ei ole taittumassa vuonna 2013 ja julkisen talouden velkaantumista lisää kuntien velkaantumisen lisäksi Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys laski hieman vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Samalla myös työllisyys parani hieman. Ensi vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin vuonna Väestörakenteenmuutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 2013.

8 5 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2012* 2013* Bruttokansantuote, % -8,5 3,3 2,7-0,2 0,5 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 Ansiotaso, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 Kuluttajahintaindeksi, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 Pitkät korot (10 vuotta) 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 43,5 48,5 49,0 53,2 56,1 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli 2,8 prosenttia vuonna Inflaatio on hidastunut vuoden loppua kohden mm. energiahyödykkeiden, jalostettujen elintarvikkeiden sekä tavaroiden inflaation hidastumisen takia. Lisäksi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskimääräiset korot painuivat alle edellisvuoden tason kesällä ja ovat siitä lähtien hidastaneet inflaatiota. Vuoden loppua kohden sekä palveluiden että etenkin tuore-elintarvikkeiden hyödykeryhmissä inflaatio on kiihtynyt. Päättyvänä vuonna välillisen verotuksen kiristyminen välittyi hintoihin pääsääntöisesti odotetulla tavalla ja aiheutti noin prosenttiyksikön nousun kuluttajahintoihin. Korkotaso laski vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmen kuukauden Euribor-korko oli vuonna 2012 keskimäärin 0,5 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 1,4 prosenttia. Vuoden 2013 aikana korkotason arvioidaan edelleen hieman laskevan vuoden 2012 tasosta. Korkotaso on pysynyt alhaisena pitkän aikavälin tarkastelussa. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien talouden tilanne kiristyi vuonna Yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuodesta 2011 noin 0,8 Mrd. euroa ja oli 1,3 Mrd. euroa. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate kasvoi enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi tilivuonna Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Kuntien vuosikate kattoi 70 % poistoista ja 30 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 10 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Vuonna 2012 keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli 19,25 prosenttia. Vuodelle 2012 tuloveroprosenttia nosti 91 kuntaa, kun vuotta aiemmin tuloveroprosenttia nostaneita kuntia oli 49. Keskimääräinen tuloveroprosentin nousu oli 0,09 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodelle 2013 tuloveroprosenttiaan nosti 119 kuntaa, minkä seuraukseksi keskimääräiseksi tuloveroprosentiksi vuodelle 2013 muodostuu 19,38 prosenttia, eli 0,13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Suomen kunnissa korkein tuloveroprosentti on 22,00 prosenttia ja matalin 16,25 prosenttia. Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet vuoden 2012 aikana. Valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle 2012 yhteensä 631 milj. euroa. Lisäksi kehysriihessä päätettiin vuosille tehtävistä lisäleikkauksista.

9 6 Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 2 3 prosenttia vuodessa eli selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammin. Lisäksi väestörakenteen muutos tuo lisäpaineita kuntien käyttötalousmenojen kasvuun. Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuonna 2012 kaupungin asukasluku nousi 1 343:lla, mikä oli suhteellisesti seitsemänneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella. Jyväskylän seutukuntien väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 64 % ja Jyväskylän vastaava osuus 48 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 376 (282 vuonna 2011). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 281, joka oli 34 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (686) oli edellisvuoden tasolla. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi edelleen palvelusetelin myötä. Kerhotoiminta pysyi samalla tasolla vuoteen 2011verrattuna. Kouluikäisten määrä pieneni edelleen. Väkiluvun muutokset * Jyväskylä Seudun muut kunnat * Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2012 yhteensä vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto oli kuutiometriä, joka on n. 15 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2012 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2012 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos - 0,5 % (vertailukaupungeissa euroa ja 1,3 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2012 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,10 euroa ja vuosimuutos 6,5 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 10,79 euroa ja 4,4 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 766 ja nettolisäystä kertyi 434. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

10 7 Työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosikymmenellä ( ) toiseksi eniten Vantaan jälkeen suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Jyväskylän työpaikkojen määrän kehitys Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2012 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 15 %, naisten 11 % ja alle 25-vuotiaiden 12 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (2 632) oli kasvua 12,7 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,5 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,7 % ja Jyväskylässä 14,9 %. 30 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa , % 25 25,5 24,1 22,8 22, ,5 20,9 19,8 18,5 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 13,0 13,4 13,3 12,0 12,2 14, Poliisin tietoon tuli vuonna 2012 Jyväskylässä (+111) omaisuusrikosta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia (+36) ja huumausainerikoksia 173 (-44).

11 8 Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 6,3 miljoonaa eli 8,5 miljoonaa pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 8,5 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 52,5 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä vain 12,1 prosenttia. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vuosikate kattoi poistoista 37,7 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on ollut epätasapainossa tilivuosina 2011 ja Tilikauden alijäämä oli -45,8 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 69,6 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui heikompana kuin vuoden 2012 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 28,4 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 11,6 miljoonaa. Myös verotulot toteutuivat 5,5 miljoonaa euroa talousarviota heikompana. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 14,9 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Valtionosuuksia kertyi 4,2 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 3,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 4,0 miljoonaa euroa (2,5 %) ja toimintakulut 31,8 miljoonaa euroa (4,5 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni -27,9 miljoonalla eurolla (5,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 21,5 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,9 miljoonaa euroa (3,9 %) vuoteen 2011 verrattuna. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrän kasvu oli 55 henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu oli seurausta kaupungin asukasluvun kasvusta, uusien palveluyksiköiden käynnistymisestä sekä palvelumitoituksista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Jokivarren palvelutalo aloitti toimintansa täysimääräisesti ja uusia palveluyksiköitä olivat Hovilan nuorisokoti ja Päiväharjun toimintakeskus. Henkilöstömitoitusta lisättiin sosiaalipäivystyksen ja neuvolatoiminnan henkilöstöön. Sivistyspalveluissa vakituinen henkilöstö lisääntyi Mannilan päiväkodin aloittaessa toimintansa sekä kansalaisopiston tuntiopettajien palvelussuhteen muutoksista. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö lisääntyi uusien paloasemien ja ensihoidon palvelumitoituksen seurauksena. Henkilöstökulut olivat 337,6 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 11,5 milj. euroa (3,5 %) Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 0,7 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Suurimmat talousarvion ylitykset olivat perusterveydenhuollon palveluissa 1,7 miljoonaa euroa, sivistyspalveluiden tukipalveluissa 1,0 miljoonaa euroa ja lasten päivähoitopalveluissa 0,9 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 13,0 milj. euroa (3,0 %). Kunnallisverojen kasvu oli 19,3 miljoonaa euroa (5,2 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa (3,3 %) ja yhteisöveron tuotto pieneni -7,4 miljoonaa euroa (30,5 %). Kunnallisverotulojen kasvusta noin 9,5 miljoonaa euroa oli seurausta kunnallisveroprosentin nostosta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 prosenttiin. Yhteisöveron tuoton laskuun vaikutti kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisen korottamisen alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet olivat 138,1 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,6 milj. euroa (5,0 %). Vuoden 2012 valtionosuuksiin vaikutti hallitusohjelman päätös leikata kuntien valtionosuuksia 631,0 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus toteutettiin valtionosuusprosenttia alentamalla ja sen vaikutus oli -118 euroa/asukas. Ilman leikkausta kaupungin valtionosuudet olisivat kasvaneet 15,4 milj. euroa enemmän. Investointien määrä pysyi korkeana ja oli yhteensä 94,0 miljoonaa euroa, eli 5,9 miljoonaa euroa (6,7 %) enemmän kuin edeltävän vuonna. Investointimenot toteutuivat 5,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviota vähäisempinä. Suurimmat talonrakennushankkeet olivat Aalto Alvarin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus (8,8 milj. euroa), kaupungintalon peruskorjaus (7,2 milj. euroa), Palokan koulukeskuksen uudisrakennus (6,3 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (4,7 milj. euroa) ja Mannilan päiväkodin uudisrakennus (3,1 milj. euroa). Lisäksi osakehankintoihin kirjattiin Mustankorkea Oy:n osakkeiden osto Vapo Oy:ltä 8,5 milj. euroa (Kaupunginvaltuusto ). Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostosta on tehty valitus Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja kauppa ei ole vielä saanut lainvoimaa.

12 9 Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 381,8 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 69,6 miljoonaa euroa (498 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2012 tilinpäätöksissä euroa.

13 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Yhdistymisprosessin arviointi Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen hyväksymä kuntajakolain mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen, ns. yhdistymissopimuksen, voimassaoloaika päättyi 2011 loppuun lukuun ottamatta henkilöstön asemaa koskevia sopimuskohtia, jotka ovat voimassa vuoden 2013 loppuun. Yhdistymissopimuksen toteutumisesta vuosina on arvioitu vuosittain tilipäätösasiakirjoissa. Jyväskylän kaupungille tarjoutui loppuvuodesta 2011 tilaisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijuutta kaupungin yhdistymisprosessin arviointiin valtuuston ensimmäisen kauden aikana osana Kuntaliiton Uusi Kunta ohjelmaa. Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, joka toimi myös Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvittäjänä vuosina , aloitti arviointityöskentelyn tammikuussa Arviointi tehtiin kuudesta näkökulmasta: 1. Demokratia ja osallistuminen 2. Palvelut ja palvelurakenteet 3. Talous ja henkilöstövoimavarat 4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö 5. Elinvoima ja kilpailukyky 6. Johtaminen ja organisaatio Valtuutetuille tehtiin alkuvuoden 2012 kysely yhdistymisprosessin onnistuneisuudesta. Valtuutetut pitivät keskimäärin yhdistymistä parempana vaihtoehtona kuin jos kunnat olisivat erillään. Parhaiten onnistuttiin seuraavissa asioissa: Maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu on hyvällä tasolla sekä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttaminen on vahvistunut Kaupungin imago ja kilpailukyky ovat parantuneet sekä kaupunki on aiempaa halutumpi asuinkunta Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja on otettu käyttöön Eniten kehittämistä on seuraavissa asioissa: Kaupungin talous on riittävän vakaa Työllisyyden parantumiseen vaikuttaminen Työyhteisöjen johtaminen ja hyvä esimiestoiminta Hyvinvoinnin edellytyksiin ja ennaltaehkäisevyyteen panostaminen

14 11 Arvioinnin keskeiset päätelmät voidaan tiivistää seuraavasti: Onnistumiset/ylläpidettävät Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenneprosessi toimiva ja tulokset lyhyellä aikavälillä Kehitettävät/parannettavat Kaupunkikeskustan, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden varmistaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden sekä lasten ja nuorten osallistumisen uudet muodot Todellisen vaikuttamisen rakenteet osaksi kaupungin normaalia toimintaa Palvelujen ja lähipalvelujen saatavuus ja toimivuus Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn parantuminen sekä työpaikkojen määrän kasvu Uuden sukupolven organisaatio sekä merkittävät organisaatiojärjestelyt ja hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen Osittain toimimattomat terveyspalvelut ja toimiva palvelujen saatavuusviestintä Vetovoiman vaikutuksen riittämättömyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen sekä elinkeinopolitiikan terävöittäminen Johtamisen vaativuus sekä monimutkaisten hallintokäytäntöjen vähentäminen ja joustavuuden lisääminen Yhdistymissopimuksen mukainen toiminta ja sen mukaan toteutetut investoinnit Henkilöstön osallistuminen muutoksiin ja hyvä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Kestävä ja tasapainoinen talous, menokasvu ja velkaantuminen sekä palveluverkkojen optimointi Organisaatioiden ja johtamisen yhteen sovitetut toimintakulttuurit sekä henkilöstövoimavarojen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski. Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla.

15 12 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski-Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. Toteutuminen: Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmahaun valmistelu Jyväskylän kaupunki yhtenä maamme yli asukkaan kasvukeskuksista solmii kasvusopimuksen valtion kanssa. Kasvusopimusten tarkoituksena on tunnustaa suurimpien kaupunkien merkitys kasvun ja kilpailukyvyn vetureina sekä nostaa esiin kaupunkiseutujen kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeitä kokonaisuuksia, joista valtion kanssa neuvotellaan. Samanaikaisesti kasvusopimusvalmistelun kanssa tapahtuu haku Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Haun tarkoituksena on tunnistaa suurilla kaupunkiseuduilla 1 3 kehittämisen kärkiteemaa, joiden avulla kasvu vauhdittuu ja joille kohdennetaan rahoitusta muun muassa EU:n rakennerahastoista. Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimusta on valmistelut avoimessa, vuonna 2012 aloitetussa kehittämisprosessissa. Maaliskuussa 2012 solmittiin aiesopimus Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kesken. Myöhemmässä vaiheessa ydinorganisaatioon tuli mukaan myös Keski-Suomen liitto. Näiden muodostama ydinorganisaatio on johtanut työskentelyä, johon on jossain muodossa osallistunut yli sata henkilöä. Kuntauudistus Valtuusto antoi laajan vastauksen /38 valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä. Jyväskylän kaupunki yhtyi vastauksessaan rakennetyöryhmän arvioon siitä, että kaupungin kannalta seuraava kysymys on olennainen: Keski-Suomessa keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii (Alueellinen tarkastelu, sivu 228. Jyväskylän kaupunki katsoi, että rakennetyöryhmän ehdottamalla yhdeksän / yhdentoista kunnan selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon. Kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Jyväskylän kaupunki korosti, että kuntajakoselvityksessä on eheän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta erityisesti tarkasteltava Jyväskylän ja Muuramen yhdistymistä. Valtuuston vastauksessa lisäksi todetaan, että selvitysalueen kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta lukien. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin.

16 13 Kaupunginvaltuusto päätti /77 ja /132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. Toteutuminen: Kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen suunnittelu- ja valmisteluvaihe saatiin päätöksen vuoden 2012 aikana. Uudistuksen toimeenpanovaihe aloitettiin syksyllä Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa keskeiset kokonaisuudet olivat vuonna 2012 seuraavat: 1. Sääntövalmistelu 2. Henkilöstön sijoittuminen 2013 palveluorganisaatioon 3. Hallinnon organisoituminen ja tilaratkaisut 4. Talouden ohjaus ja talousarvioprosessiuudistus 5. Strateginen ohjausjärjestelmän kehittäminen Kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation rakenne ja toiminnan keskeiset periaatteet vahvistettiin uudella hallintosäännöllä. Valtuusto hyväksyi hallintosäännön /73 ja lisäksi valtuusto teki hallintosääntöön tarkistuksia /153 ennen säännön voimaantuloa Organisaatiotoimikunta piti päättävän kokouksen Viimeisessä kokouksessaan toimikunnalle esiteltiin raportti uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen 2013 valmistelusta ( /22). 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään 2012 aikana palvelulinjaukset ja kaupungin kehittämisen toimintamalli. Valmistelun tuloksena linjataan palvelujen tuottamistavat ja -vaihtoehdot, kustannusvaikutukset ja - laskentaperusteet, henkilöstövoimavarojen käyttö, palvelujen hankinta ja kehittämisen painopisteet. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle

17 14 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Ylläpitopalveluiden osalta tavoitteena on, että noin puolet määrällisestä työkannasta olisi avoimessa kilpailussa. Rakentamispalveluiden osalta tavoitteena on, että oman tuotannon osuus Yhdyskuntatekniikan vastuualueen työkannasta olisi noin 5 miljoonan euron liikevaihdon suuruinen. Kilpailun avaamisen aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan ja henkilöstöön tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. Toteutuminen: Kaupungin palvelulinjausten sisältöä jäsennettiin syksyn 2012 aikana. Samalla palvelualueiden vastuualueet valmistelivat aineistoa palvelulinjauksia varten. Kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa marraskuussa 2012 todettiin, että palvelulinjaukset tuodaan uuden valtuuston käsiteltäväksi keväällä Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. Toteutuminen: Uusi asiakaspalvelumalli -hanke päättyi suunnitellusti vuoden 2012 lopussa. Perusajatuksena on, että kaupungin asiakaspalvelua tuotetaan ja kehitetään asiakas- ja prosessilähtöisesti organisaatiolähtöisen toimintatavan sijasta. Uudistuksen lähtökohtia ovat olleet organisaatiouudistuksessakin korostettu kuntalaisten kuunteleminen ja palveluohjauksellisen työmenetelmän laajentaminen kaikkien palvelujen asiakasrajapintaan. Uusi asiakaspalvelumalli otettaan käyttöön vaiheittain vuoden 2013 alusta lähtien. Tavoitteena on parantaa kaupungin asiakaspalvelun laatua, tuottavuutta sekä suunnitella ja toteuttaa asiakkaan kannalta joustavampia palveluja. Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen, niin että asiakas voi saada vaivattomasti asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Asiakaspalvelun laatua parannetaan kehittämällä myös olemassa olevia, hyväksi koettuja palveluita. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitettiin myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi kokonaisuus julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. Tätä tavoitetta tukee mm. kaupungin osallistuminen valtionvarainministeriön yhteispalvelun etäpalveluhankkeeseen. Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on muodostaa asiakaspalvelun asiantuntijoiden ja substanssiasiantuntijoiden saumaton yhteistyöverkosto. Verkostomaisen toimintakokonaisuuden tavoitteena on laadukas ja hyvä asiakaspalvelu uuden sukupolven Jyväskylälle.

18 15 Uudenlaisen Jyväskylän kaupungin Asiakaspalvelukeskuksen muodostivat alkaen Jyväskylä-neuvonta, puhelinvaihde ja yhteispalvelupisteet (4 kpl). Asiakaspalvelukeskusta kehitetään yhteisen suunnitelman pohjalta ja myös jokaista yksikköä kehitetään erikseen niiden ominaispiirteiden mukaan. Asiakaspalvelukeskuksen palvelut ovat myös kaupungin työntekijöiden käytettävissä. Uuden asiakaspalvelumallin periaatteena on, että samat palvelut voidaan tarjota monikanavaisesti eri palvelukanavista - sähköisesti, puhelimitse, fyysisestä asiakaspalvelupisteestä sekä etäpalveluna. Jyväskylän ASPA-tavoitearkkitehtuurin kehittäminen on yksi kaupungin kokonaisarkkitehtuurin keskeisin osa-alue, koska käytettävissä ja hallinnoitavissa oleva tieto määrittää asiakaspalvelun laatua. Asiakaspalveluosaamisen kehittäminen etenee viidessä aallossa käyden läpi kaupungin koko henkilöstön vuoden 2014 loppuun mennessä. Jyväskylän kaupungin vuoden 2013 yksi strategisista kehittämishankkeista on palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys. Uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto ja kehittäminen sisältyy tähän hankkeeseen. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki /100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä. Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna Toteutuminen: Keväällä 2012 selvitettiin Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ruokapalveluorganisaatioiden tuotantokapasiteetin nykytila sekä yksiköiden toiminnan ja talouden keskeiset tunnusluvut. Perustietojen analysoinnin pohjalta sovittiin toimenpiteistä, joilla ruokapalveluorganisaatioiden yhteistyötä tiivistettiin toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen saavuttamiseksi. Hankinta-, talous- ja henkilöstöpalvelujen osalta tukipalvelujen organisointia toteutettu ylikunnallisesti vuonna 2012 siten, että Hankasalmen taloushallinnon järjestelmä- ja tukipalvelut on tuotettu tammikuun 2012 alusta lukien Jyväskylän kaupungin Talouskeskus Liikelaitoksessa. Jo syksyllä 2011 käynnistyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän laskutus- ja myyntireskontrapalvelut. Elokuun 2012 alussa käynnistyi Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ostolaskujen järjestelmä- ja tukipalvelut. Vuonna 2012 aloitettiin määrittelyt Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa käyttöönotettavista SAP HR -järjestelmä ja tukipalvelut. Näiden palvelujen käyttöönotto tapahtuu vuonna Muuramen kunnalle on tuotettu palkkahallinnon palvelut keväällä ja kesällä Hankintatoimen osalta on lähdetty vuonna 2012 uudistamaan hankintarenkaan toimintamallia ja sopimuskäytäntöä, työ jatkuu vuonna Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila.

19 16 Toteutuminen: voimaan tullut laki 2011/634 julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta on hieman vaikeaselkoinen ja antaa tilaa tulkinnoille. Asetettu strateginen tavoitetila oli otsikoltaan ja osittain sisällöltään ristiriitainen tietohallintolain kanssa, sisältäen näiden seurauksena asiavirheitä. Asetettuun tavoitteeseen nähden on tehty tarvittavat korjaukset kokonaisarkkitehtuurityössä vuoden 2012 aikana. Laissa tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista. Vuonna 2012 valmisteltiin ja hyväksyttiin Jyväskylän kaupungin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli v1.0, luotiin edellytyksiä kokonaisarkkitehtuurityölle hankkimalla siihen tarkoitukseen tarvittava tietojärjestelmä ja määrittelemällä työhön tarvittavat resurssit (ohjausryhmä ja työryhmä). Kokonaisarkkitehtuuritietämystä lisättiin valmistelemalla viestintäsuunnitelma ja koulutussuunnitelma. Kokonaisarkkitehtuuria hyödynnettiin Sähköisen Asioinnin suunnittelussa (epalveluiden tiekartta, Kuntalaistili, epalaute), ASPA-hankkeen tavoitetilan kuvauksissa ja prosessien mallintamisessa. Lisäksi aloitettiin Sosiaalipalvelujen KA:n kuvaaminen ja tuettiin dokumenttienhallinnan selvitystyötä sekä raportoinnin kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurityön tuotoksia olivat myös arkkitehtuuriohjausryhmän roolikohtainen tehtävälistaus, tietojärjestelmäsalkku, tietojärjestelmäkartta ja toiminnanohjausjärjestelmän integraatiokuvaukset. Kokonaisarkkitehtuurityössä toimittiin vuonna 2012 kansallisella tasolla mm. yhteistyössä Valtiovarainministeriön (ASPA-prosessimallinnus) ja Kuntaliiton (Kuntasektorin KA-ryhmä) kanssa, alueellisella tasolla mm. yhteistyössä K-S liiton (maakunnallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (sähköinen asiointi), Koulutuskuntayhtymän (seudullisen KA-verkoston aloittaminen) ja Jyväskylän yliopiston (opinnäyteohjaus ja kurssiluennot) kanssa. 7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma Kaupungin talousohjauksen ja talousarvion valmistelun prosesseja ja toimintatapoja uudistetaan ja kehitetään. Palvelualueiden taloussuunnittelu kytketään aikaisempaa tiiviimmin koko kaupungin talouden ohjaukseen. Vuoden 2013 talousarvion valmisteluprosessista päätetään kaupunginhallituksessa erikseen valmisteltavan suunnitelman pohjalta. Kaupunginjohtaja valmistelee kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi tarvittavat esitykset ja raportit kaupunginhallitukselle tarvittavista rakenteellisista ja johtamisjärjestelmän muutoksista, jotka varmistavat talousarvion toteutumisen sekä tulevan toiminnan. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellen valmistellaan tammikuun loppuun mennessä päätettäväksi menoihin suunnattu säästöohjelma. Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toimintaja talousohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palveluja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. Uuden sukupolven organisaation kehittämistä jatketaan. Toteutuminen: Vuodelle 2013 talousarvion laadintaprosessia uudistettiin siten, että kaupunginhallitus ei tehnyt keväällä päätöstä talousarviokehyksestä. Talousarviokehys korvattiin kaupunginjohtajan asettamilla vuoden 2013 talousarvion valmistelua koskevilla taloudellisilla tavoitteilla. Kaupungin talousohjauksen parantamiseksi ja kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi vuoden 2012 aikana tiivistettiin hallintokeskuksen, talouskeskuksen ja palvelualueiden yhteistyötä kaupungin talouden ohjauksessa. Tarkoitusta varten perustettiin kaupunginjohtajan päätöksellä

20 alkaen talousohjausryhmä, jonka tehtävän on kehittää kaupungin talousohjausta ja - suunnittelua, raportointia ja laskentaa. Vuoden 2012 talousarvion toteutumisen varmistamiseksi kaupunginhallitus hyväksyi yhteensä 6,1 miljoonan euron säästötavoitteen liittyen vapautuvien vakinaisten palvelussuhteiden täyttöön, sijaisten käyttöön, hallinnollisten tehtävien koordinointiin ja palkattomien vapaiden myöntämiseen. Vuonna 2012 sairauspoissaolopäivät olivat 15,7 päivää vakituista henkilöä kohden ja ne vähenivät 1,2 päivää/vakituinen työntekijä edelliseen vuoteen verrattuna. Myös sijaiskustannukset vähenivät 1,4 miljoonaa euroa (4,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkirakennepalveluissa, liikelaitoksissa sekä hallintotehtävissä rekrytoinnit vähentyivät edelleen vuonna 2012 organisaation ja tehtävien uudelleen muotoilun myötä. Henkilöstörekrytoinnit kohdentuivat peruspalvelutehtäviin ja vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 55 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön pitämistä vapaaehtoisista palkattomista vapaista kertyi säästöjä noin 1,1 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisille vapaille asetettua tavoitetta 2,2 miljoonan euron säästöistä ei saavutettu. 8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. Toteutuminen: Asuntomessualueen tonttien markkinointi ja luovutus onnistui erinomaisesti, 32 tonttia kohti tuli 47 hakemusta. Hakemusten määrä on Asuntomessujen historian parhaimmistoa. Tonttien saajat on valittu ja suurin osa monikantasopimuksista on allekirjoitettu. Äijälänrannan kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu heinäkuun alussa. Messuaikaisten toimintojen ja markkinoinnin suunnittelu on käynnistynyt. Erillisprojektit (esteettömyys, taide ja vihertehokkuus) etenevät suunnitelmien mukaan. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. Toteutuminen: Kankaan maankäytön suunnittelu eteni arkkitehtikilpailun pohjalta osayleiskaavavaiheeseen. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä marras-joulukuussa. Tehdaskiinteistön hallinnointi ja ylläpito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi kesäkuussa, kiinteistön lämmityksen ja sähkön kulutusta saatiin pudotettua puoleen edellisestä vuodesta. Kankaan alue avattiin kesällä 2012 tapahtumille ja tilaisuuksille. Kankaalla liikkui yhteensä noin vierailijaa ja uudessa paperitehtaassa on 25 vuokralaista 85 työntekijöineen. Vanhan paperitehtaan tontinluovutus ja toteuttamiskilpailu käynnistyi marraskuussa. Tekesin Kytkin-projekti käynnistyi Kankaalla vuoden 2012 alusta, projektin tavoitteena on kehittää Kankaalle yhteisjärjestelymallia, jolla voidaan järkevöittää mm. pysäköintiä, väestönsuojien, pihojen ja jätehuollon toteutusta sekä tutkia uusia kunnallistekniikan ja älykkäiden verkkojen ratkaisuja.

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 3/08 Työvaliokunta 17.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät maanantai 17.3.2008, kello 10.30 12.35 Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013

Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Heli Leinonkoski kansliapäällikkö 22.2.2013 Jyväskylän kaupunki Konsernihallinto ja

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2011

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2011 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2011 Kaupunginhallitus 26.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Suomen taloudessa palavat punaiset varoitusvalot. EU kiirehtii Suomea taloustalkoisiin. Komissio ja ekonomistit patistavat poliitikkoja tekemään

Lisätiedot

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Valtuustoseminaari 23.5.2016 kehitysjohtaja Jarmo Asikainen johtava konsultti Anni Antila, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulu vuonna 2020 Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki vuonna 2020 Mitä nyt tehdään kaupunkistrategia - palvelumalli 2020 Miten ne tehdään uusi tapa toimia, asiat altistetaan julkiseen keskusteluun

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Uusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Uusi Jyväskylä 1.1.2009. Kaupunginjohtaja Markku Andersson Uusi Jyväskylä 1.1.2009 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Elinvoimainen ja toimintakykyinen Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot