Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 80 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 132

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 224 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 226 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 227 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus

4 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2012 lopussa asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti neljänneksi voimakkainta. Vuonna 2012 kaupunki täytti 175 vuotta. Vuosi 2012 oli syntyneen uuden Jyväskylän ensimmäisen valtuustokauden viimeinen toimintavuosi. Vuonna 2012 kaupunki toteutti 94,0 miljoonan euron ennätysinvestoinnit ja satsaukset peruspalvelutiloihin jatkuivat. Kukkulan sairaalakoulu otettiin käyttöön maaliskuussa, Mannilan päiväkoti elokuussa sekä Hovilan nuorisokoti marraskuussa. Suurien ja pitkäaikaisten kohteiden osalta Palokan koulukeskus valmistui huhtikuussa, Kyllön terveysaseman peruskorjaus lokakuussa, Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus joulukuussa ja Kaupungintalon peruskorjaus vuodenvaihteessa. Jyväskylän kaupunki on valmistautunut solmimaan kasvusopimuksen valtion kanssa vuosille Kasvusopimusten tarkoituksena on tunnustaa suurimpien kaupunkien merkitys kasvun ja kilpailukyvyn vetureina sekä nostaa esiin kaupunkiseutujen kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeitä kokonaisuuksia, joista valtion kanssa neuvotellaan. Maaliskuussa 2012 solmittiin aiesopimus Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kesken. Myöhemmässä vaiheessa ydinorganisaation tuli mukaan myös Keski-Suomen liitto. Jyväskylän kaupunkiseudun teolliset alueet Jämsä ja Äänekoski ovat antaneet työhön oman panoksensa. Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus valmistui helmikuussa Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjasi kuntauudistuksen etenemistä ja käynnisti koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti Jyväskylän kaupunki katsoo, että rakennetyöryhmän ehdottamalla yhdeksän/yhdentoista kunnan selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon. Kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Jyväskylän kaupungin vetovoima jatkui vahvana. Taloustutkimuksen helmikuussa 2012 tekemän muuttohalukkuus tutkimuksen mukaan Jyväskylän kaupunki on toiseksi halutuin muuttokohde. Vastaajat pitivät tärkeimpinä asuinpaikan valintaan vaikuttavina tekijöinä työllistymismahdollisuuksia, viihtyisää asuinympäristöä ja sijaintia. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys on entisestään korostunut. Vuoden 2012 aikana Jyväskylän kaupunki perusti kaksi rakennemuutoksen tukiryhmää. Sekä Metso Oy:n että Puolustusvoimien ryhmissä keskityttiin työllistämisen, koulutuksen, yrittäjyyden ja kaupungin vetovoiman kysymyksiin. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2012 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 75 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (Kesk.), Jari Blom (SDP) sekä Tuija Mäkinen (Vihr.). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 161 asiaa (edellisenä vuonna 194). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä - Arviointi Jyväskylän kuntajakomuutosta seuranneesta yhdistymisprosessista - Vapo Oy:n omistamien Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostaminen - KymppiR2012-ohjelma: Maankäytön toteutuminen vuoteen Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka - Hyvinvointikertomus - Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma ( ) - Hallintosääntö Useita asemakaavan muutoksia ja laajennuksia, muun muassa Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampus ja Kangasvuoren sairaala, Matinmäki 1, Palokunnanmäki, S-market Vaajakoski, Paviljonki/konserttisali / Lutakko, Halosen harmonitehtaan tontti, Keltinmäen päiväkoti, Seppälän keskuskortteli, Kouluranta / Säynätsalo sekä Raspio-Iloniemen osayleiskaava. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 20 valtuustoaloitetta (edellisenä vuonna 23). Vuoden aikana järjestettiin kaksi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, kuntauudistus, elinkeinopolitiikka, yhtiöiden tilanne sekä kuntien yhdistymisprosessin arviointi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Markku Aarnos (Kok.) varajäsen Timo Fredrikson Aimo Asikainen (Kesk.) varajäsen Tahvo Anttila Jari Colliander (Kesk.) varajäsen Jouko Asikainen Maia Fandi (Vihr) varajäsen Marja Komppa Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Allan Kemiläinen Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Paavo Pitkänen (Kok.) varajäsen Johanna Manninen Terhi Pulli (Kok.) varajäsen Merja Hautakangas Pertti Reinikainen (SDP) varajäsen Raimo Kinnunen Jaakko Selin (Kok.) varajäsen Reijo Savolin

6 3 Pirkko Selin (Kesk.) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kari Yksjärvi (Vas.) varajäsen Matti Pöppönen Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Ulla Lauttamus (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (Kesk.) ja toisena varapuheenjohtajana Terhi Pulli (Kok.). Kaupunginhallitus kokoontui 33 kertaa (edellisenä vuonna 34) ja käsitteli 447 (488) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 14 (13) ja niissä käsiteltiin 46 (36) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: - Jyväskylän osallistuminen Laajakaista kaikille -hankkeeseen - Liinalammin päiväkoti-koulun hankesuunnitelma - Kankaan vanhan paperitehtaan kehittäminen ja kilpailuttaminen - Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelman hyväksyminen - Merkittävät hulevesitulvariskialueet Jyväskylän kaupungin alueella - Asukas- ja kylätalojen avustaminen - Hallinnon organisointi ja palveluorganisaation vastuualuejohtaminen - Kaupungin ohje lukioliikelaitoksen johtokunnalle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa - Ohjeistus Jyväskylän kaupungin edustajille sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa "uusi sairaala" -hankkeesta - Lausunto Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksestä Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2012 yhteensä euroa. Jyväskylän kaupungin organisaatio 2012

7 4 Perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa toimivat kulttuurijaosto, liikuntajaosto ja nuorisojaosto. Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä konsernihallinto. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimi tiejaosto, rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa kaupunkikuvatoimikunta Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -0,2 prosenttia vuonna 2012 ja vuoden 2013 kasvuksi on arvioitu 0,5 %. kasvun odotetaan kohenevan erityisesti vuoden loppua kohti. Ulkomaankaupassa viennin arvo nousee tuontia suuremmaksi ja siten kauppatase kääntyy lievästi positiiviseksi. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvonlisäys oli kokonaisuudessaan vajaat 200 miljardia euroa vuodessa. Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna 2012 yhteensä 1,7 prosenttia viime vuodesta ja viennin osuus BKT:stä putosi alle 40 prosenttiin. Ensi vuonna vienti pääsee hitaaseen kasvuun epävarmuuden vähentyessä euroalueella ja vientikysynnän piristyessä myös muualla maailmassa. Vuonna 2013 vienti kasvaa noin prosentin. Heikot kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä kuitenkin pienenee vuonna 2013 hallituksen sopeutustoimien ansiosta. Sopeutustoimet pienentävät alijäämää yhden prosenttiyksikön suhteessa kokonaistuotantoon. Päätetyt toimet kohentavat erityisesti valtiontalouden asemaa, mutta silti valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä. Valtion talouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velkaantuminen ei ole taittumassa vuonna 2013 ja julkisen talouden velkaantumista lisää kuntien velkaantumisen lisäksi Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys laski hieman vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Samalla myös työllisyys parani hieman. Ensi vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1 prosenttiin vuonna Väestörakenteenmuutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 2013.

8 5 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2012* 2013* Bruttokansantuote, % -8,5 3,3 2,7-0,2 0,5 Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 8,1 Ansiotaso, % 4,0 2,6 2,7 3,5 2,4 Kuluttajahintaindeksi, % 0,0 1,2 3,4 2,8 2,2 Pitkät korot (10 vuotta) 3,7 3,0 3,0 1,9 1,7 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,5 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 56,1 55,8 54,8 55,4 56,2 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 43,5 48,5 49,0 53,2 56,1 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli 2,8 prosenttia vuonna Inflaatio on hidastunut vuoden loppua kohden mm. energiahyödykkeiden, jalostettujen elintarvikkeiden sekä tavaroiden inflaation hidastumisen takia. Lisäksi asuntolainojen ja kulutusluottojen keskimääräiset korot painuivat alle edellisvuoden tason kesällä ja ovat siitä lähtien hidastaneet inflaatiota. Vuoden loppua kohden sekä palveluiden että etenkin tuore-elintarvikkeiden hyödykeryhmissä inflaatio on kiihtynyt. Päättyvänä vuonna välillisen verotuksen kiristyminen välittyi hintoihin pääsääntöisesti odotetulla tavalla ja aiheutti noin prosenttiyksikön nousun kuluttajahintoihin. Korkotaso laski vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmen kuukauden Euribor-korko oli vuonna 2012 keskimäärin 0,5 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 1,4 prosenttia. Vuoden 2013 aikana korkotason arvioidaan edelleen hieman laskevan vuoden 2012 tasosta. Korkotaso on pysynyt alhaisena pitkän aikavälin tarkastelussa. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien talouden tilanne kiristyi vuonna Yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuodesta 2011 noin 0,8 Mrd. euroa ja oli 1,3 Mrd. euroa. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate kasvoi enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi tilivuonna Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Kuntien vuosikate kattoi 70 % poistoista ja 30 prosenttia investoinneista. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 10 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Vuonna 2012 keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli 19,25 prosenttia. Vuodelle 2012 tuloveroprosenttia nosti 91 kuntaa, kun vuotta aiemmin tuloveroprosenttia nostaneita kuntia oli 49. Keskimääräinen tuloveroprosentin nousu oli 0,09 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodelle 2013 tuloveroprosenttiaan nosti 119 kuntaa, minkä seuraukseksi keskimääräiseksi tuloveroprosentiksi vuodelle 2013 muodostuu 19,38 prosenttia, eli 0,13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Suomen kunnissa korkein tuloveroprosentti on 22,00 prosenttia ja matalin 16,25 prosenttia. Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet vuoden 2012 aikana. Valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle 2012 yhteensä 631 milj. euroa. Lisäksi kehysriihessä päätettiin vuosille tehtävistä lisäleikkauksista.

9 6 Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan vuosina keskimäärin noin 2 3 prosenttia vuodessa eli selvästi taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammin. Lisäksi väestörakenteen muutos tuo lisäpaineita kuntien käyttötalousmenojen kasvuun. Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuonna 2012 kaupungin asukasluku nousi 1 343:lla, mikä oli suhteellisesti seitsemänneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella. Jyväskylän seutukuntien väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 64 % ja Jyväskylän vastaava osuus 48 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 376 (282 vuonna 2011). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 281, joka oli 34 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (686) oli edellisvuoden tasolla. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä nousi vuoden aikana. Myös yksityisen päivähoidon määrä kasvoi edelleen palvelusetelin myötä. Kerhotoiminta pysyi samalla tasolla vuoteen 2011verrattuna. Kouluikäisten määrä pieneni edelleen. Väkiluvun muutokset * Jyväskylä Seudun muut kunnat * Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2012 yhteensä vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto oli kuutiometriä, joka on n. 15 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2012 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 2012 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos - 0,5 % (vertailukaupungeissa euroa ja 1,3 %). Keskineliövuokra oli vuoden 2012 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,10 euroa ja vuosimuutos 6,5 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 10,79 euroa ja 4,4 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 766 ja nettolisäystä kertyi 434. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

10 7 Työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosikymmenellä ( ) toiseksi eniten Vantaan jälkeen suuriin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Jyväskylän työpaikkojen määrän kehitys Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2012 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 15 %, naisten 11 % ja alle 25-vuotiaiden 12 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (2 632) oli kasvua 12,7 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,5 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,7 % ja Jyväskylässä 14,9 %. 30 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa , % 25 25,5 24,1 22,8 22, ,5 20,9 19,8 18,5 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 13,0 13,4 13,3 12,0 12,2 14, Poliisin tietoon tuli vuonna 2012 Jyväskylässä (+111) omaisuusrikosta sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia (+36) ja huumausainerikoksia 173 (-44).

11 8 Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 6,3 miljoonaa eli 8,5 miljoonaa pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 8,5 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 52,5 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä vain 12,1 prosenttia. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vuosikate kattoi poistoista 37,7 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on ollut epätasapainossa tilivuosina 2011 ja Tilikauden alijäämä oli -45,8 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 69,6 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui heikompana kuin vuoden 2012 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 28,4 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 11,6 miljoonaa. Myös verotulot toteutuivat 5,5 miljoonaa euroa talousarviota heikompana. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 14,9 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Valtionosuuksia kertyi 4,2 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 3,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 4,0 miljoonaa euroa (2,5 %) ja toimintakulut 31,8 miljoonaa euroa (4,5 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni -27,9 miljoonalla eurolla (5,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 21,5 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,9 miljoonaa euroa (3,9 %) vuoteen 2011 verrattuna. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrän kasvu oli 55 henkilöä. Henkilöstömäärän kasvu oli seurausta kaupungin asukasluvun kasvusta, uusien palveluyksiköiden käynnistymisestä sekä palvelumitoituksista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Jokivarren palvelutalo aloitti toimintansa täysimääräisesti ja uusia palveluyksiköitä olivat Hovilan nuorisokoti ja Päiväharjun toimintakeskus. Henkilöstömitoitusta lisättiin sosiaalipäivystyksen ja neuvolatoiminnan henkilöstöön. Sivistyspalveluissa vakituinen henkilöstö lisääntyi Mannilan päiväkodin aloittaessa toimintansa sekä kansalaisopiston tuntiopettajien palvelussuhteen muutoksista. Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö lisääntyi uusien paloasemien ja ensihoidon palvelumitoituksen seurauksena. Henkilöstökulut olivat 337,6 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 11,5 milj. euroa (3,5 %) Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 0,7 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Suurimmat talousarvion ylitykset olivat perusterveydenhuollon palveluissa 1,7 miljoonaa euroa, sivistyspalveluiden tukipalveluissa 1,0 miljoonaa euroa ja lasten päivähoitopalveluissa 0,9 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 13,0 milj. euroa (3,0 %). Kunnallisverojen kasvu oli 19,3 miljoonaa euroa (5,2 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa (3,3 %) ja yhteisöveron tuotto pieneni -7,4 miljoonaa euroa (30,5 %). Kunnallisverotulojen kasvusta noin 9,5 miljoonaa euroa oli seurausta kunnallisveroprosentin nostosta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 prosenttiin. Yhteisöveron tuoton laskuun vaikutti kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisen korottamisen alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuudet olivat 138,1 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,6 milj. euroa (5,0 %). Vuoden 2012 valtionosuuksiin vaikutti hallitusohjelman päätös leikata kuntien valtionosuuksia 631,0 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus toteutettiin valtionosuusprosenttia alentamalla ja sen vaikutus oli -118 euroa/asukas. Ilman leikkausta kaupungin valtionosuudet olisivat kasvaneet 15,4 milj. euroa enemmän. Investointien määrä pysyi korkeana ja oli yhteensä 94,0 miljoonaa euroa, eli 5,9 miljoonaa euroa (6,7 %) enemmän kuin edeltävän vuonna. Investointimenot toteutuivat 5,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviota vähäisempinä. Suurimmat talonrakennushankkeet olivat Aalto Alvarin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus (8,8 milj. euroa), kaupungintalon peruskorjaus (7,2 milj. euroa), Palokan koulukeskuksen uudisrakennus (6,3 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (4,7 milj. euroa) ja Mannilan päiväkodin uudisrakennus (3,1 milj. euroa). Lisäksi osakehankintoihin kirjattiin Mustankorkea Oy:n osakkeiden osto Vapo Oy:ltä 8,5 milj. euroa (Kaupunginvaltuusto ). Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostosta on tehty valitus Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja kauppa ei ole vielä saanut lainvoimaa.

12 9 Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 381,8 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 69,6 miljoonaa euroa (498 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2012 tilinpäätöksissä euroa.

13 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Yhdistymisprosessin arviointi Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen hyväksymä kuntajakolain mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen, ns. yhdistymissopimuksen, voimassaoloaika päättyi 2011 loppuun lukuun ottamatta henkilöstön asemaa koskevia sopimuskohtia, jotka ovat voimassa vuoden 2013 loppuun. Yhdistymissopimuksen toteutumisesta vuosina on arvioitu vuosittain tilipäätösasiakirjoissa. Jyväskylän kaupungille tarjoutui loppuvuodesta 2011 tilaisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijuutta kaupungin yhdistymisprosessin arviointiin valtuuston ensimmäisen kauden aikana osana Kuntaliiton Uusi Kunta ohjelmaa. Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, joka toimi myös Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvittäjänä vuosina , aloitti arviointityöskentelyn tammikuussa Arviointi tehtiin kuudesta näkökulmasta: 1. Demokratia ja osallistuminen 2. Palvelut ja palvelurakenteet 3. Talous ja henkilöstövoimavarat 4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö 5. Elinvoima ja kilpailukyky 6. Johtaminen ja organisaatio Valtuutetuille tehtiin alkuvuoden 2012 kysely yhdistymisprosessin onnistuneisuudesta. Valtuutetut pitivät keskimäärin yhdistymistä parempana vaihtoehtona kuin jos kunnat olisivat erillään. Parhaiten onnistuttiin seuraavissa asioissa: Maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu on hyvällä tasolla sekä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttaminen on vahvistunut Kaupungin imago ja kilpailukyky ovat parantuneet sekä kaupunki on aiempaa halutumpi asuinkunta Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja on otettu käyttöön Eniten kehittämistä on seuraavissa asioissa: Kaupungin talous on riittävän vakaa Työllisyyden parantumiseen vaikuttaminen Työyhteisöjen johtaminen ja hyvä esimiestoiminta Hyvinvoinnin edellytyksiin ja ennaltaehkäisevyyteen panostaminen

14 11 Arvioinnin keskeiset päätelmät voidaan tiivistää seuraavasti: Onnistumiset/ylläpidettävät Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenneprosessi toimiva ja tulokset lyhyellä aikavälillä Kehitettävät/parannettavat Kaupunkikeskustan, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden varmistaminen Kuntalaisten ja asiakkaiden sekä lasten ja nuorten osallistumisen uudet muodot Todellisen vaikuttamisen rakenteet osaksi kaupungin normaalia toimintaa Palvelujen ja lähipalvelujen saatavuus ja toimivuus Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn parantuminen sekä työpaikkojen määrän kasvu Uuden sukupolven organisaatio sekä merkittävät organisaatiojärjestelyt ja hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen Osittain toimimattomat terveyspalvelut ja toimiva palvelujen saatavuusviestintä Vetovoiman vaikutuksen riittämättömyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen sekä elinkeinopolitiikan terävöittäminen Johtamisen vaativuus sekä monimutkaisten hallintokäytäntöjen vähentäminen ja joustavuuden lisääminen Yhdistymissopimuksen mukainen toiminta ja sen mukaan toteutetut investoinnit Henkilöstön osallistuminen muutoksiin ja hyvä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Kestävä ja tasapainoinen talous, menokasvu ja velkaantuminen sekä palveluverkkojen optimointi Organisaatioiden ja johtamisen yhteen sovitetut toimintakulttuurit sekä henkilöstövoimavarojen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Strategiset kehittämishankkeet Kaupunkilähtöinen alue- ja rakennekehittäminen Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseudut toimivat vahvoina alueidensa vetureina, monipuolisina ja kansainvälisesti kilpailukykyisinä elinkeino-, innovaatio- ja osaamisympäristöinä sekä työssäkäyntialueina. Keskuskaupungin roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. Jyväskylän kaupunki on ollut aloitteellinen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kehittelyssä. Suurten kaupunkien kuntaliitokset käynnistettiin ensimmäisenä Jyväskylässä vuoden 2009 alusta. Jatkohankkeena käynnistyi Jyväskylän kaupunkiseudun kehittämisprosessi, johon tulivat mukaan seutuineen Jämsä ja Äänekoski. Jyväskylän seudun PARAS kaupunkiseutusuunnitelma arvioitiin vuonna 2009 toteutustavaltaan parhaaksi. Jyväskylän kaupunki jatkaa aloitteellista työtään kansallisessa kehittelyssä mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen suurkaupunkijaostossa. Kun vuoden 2014 alkuun mennessä lakkautetaan nykyiset osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmat, Jyväskylän kaupunkiseudulla on käynnistetty kehittämistyö niitä korvaavan innovaatiokeskittymäprosessin mallintamiseksi. Siinä kokeillaan myös osaltaan hallitusohjelman mukaista sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa, jolla valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinoyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Siinä yhdistyvät luontevalla tavalla innovaatiot ja kestävä kasvu, mitkä ovat keskiössä myös EU 2020 ohjelman asialistalla.

15 12 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Aiemman uudistyön loogisena jatkona Keski-Suomen kuntarakenteen keskiössä tulee olemaan Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoava runsaan asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutu. Toteutuminen: Kasvusopimuksen ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmahaun valmistelu Jyväskylän kaupunki yhtenä maamme yli asukkaan kasvukeskuksista solmii kasvusopimuksen valtion kanssa. Kasvusopimusten tarkoituksena on tunnustaa suurimpien kaupunkien merkitys kasvun ja kilpailukyvyn vetureina sekä nostaa esiin kaupunkiseutujen kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeitä kokonaisuuksia, joista valtion kanssa neuvotellaan. Samanaikaisesti kasvusopimusvalmistelun kanssa tapahtuu haku Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Haun tarkoituksena on tunnistaa suurilla kaupunkiseuduilla 1 3 kehittämisen kärkiteemaa, joiden avulla kasvu vauhdittuu ja joille kohdennetaan rahoitusta muun muassa EU:n rakennerahastoista. Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimusta on valmistelut avoimessa, vuonna 2012 aloitetussa kehittämisprosessissa. Maaliskuussa 2012 solmittiin aiesopimus Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kesken. Myöhemmässä vaiheessa ydinorganisaatioon tuli mukaan myös Keski-Suomen liitto. Näiden muodostama ydinorganisaatio on johtanut työskentelyä, johon on jossain muodossa osallistunut yli sata henkilöä. Kuntauudistus Valtuusto antoi laajan vastauksen /38 valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä. Jyväskylän kaupunki yhtyi vastauksessaan rakennetyöryhmän arvioon siitä, että kaupungin kannalta seuraava kysymys on olennainen: Keski-Suomessa keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii (Alueellinen tarkastelu, sivu 228. Jyväskylän kaupunki katsoi, että rakennetyöryhmän ehdottamalla yhdeksän / yhdentoista kunnan selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon. Kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Jyväskylän kaupunki korosti, että kuntajakoselvityksessä on eheän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta erityisesti tarkasteltava Jyväskylän ja Muuramen yhdistymistä. Valtuuston vastauksessa lisäksi todetaan, että selvitysalueen kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta lukien. 2. Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus Palvelu- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena on koota kaupungin palveluja kuntalais- ja asiakasnäkökulmasta moniammatillisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palveluorganisaatio tarjoaa enemmän edellytyksiä siirtyä hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimintatavasta kuntalaisten hyvinvointia tukeviin, asiakaskeskeisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sekä hyvin toimiviin palveluketjuihin.

16 13 Kaupunginvaltuusto päätti /77 ja /132 kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation perusrakenteesta. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu toteutetaan vaiheittain ja organisaatiorakenne otetaan käyttöön valtuustokauden alussa vuonna Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyviä merkittäviä osakokonaisuuksia talousarviovuonna 2012 ovat organisaatiorakenteen mukaisen päätöksenteko-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmän valmistelu, jonka pohjalta tehdään mm. kaupungin sääntövalmistelu, konsernin strategisen ohjausprosessin uudistukset ja uuden rakenteen mukainen vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Osa seuraavassa esitettävistä erillisistä strategisista kehittämishankkeista liittyy kiinteästi palveluja organisaatiouudistuksen valmisteluun. Toteutuminen: Kaupungin uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen suunnittelu- ja valmisteluvaihe saatiin päätöksen vuoden 2012 aikana. Uudistuksen toimeenpanovaihe aloitettiin syksyllä Palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa keskeiset kokonaisuudet olivat vuonna 2012 seuraavat: 1. Sääntövalmistelu 2. Henkilöstön sijoittuminen 2013 palveluorganisaatioon 3. Hallinnon organisoituminen ja tilaratkaisut 4. Talouden ohjaus ja talousarvioprosessiuudistus 5. Strateginen ohjausjärjestelmän kehittäminen Kaupungin luottamushenkilö- ja palveluorganisaation rakenne ja toiminnan keskeiset periaatteet vahvistettiin uudella hallintosäännöllä. Valtuusto hyväksyi hallintosäännön /73 ja lisäksi valtuusto teki hallintosääntöön tarkistuksia /153 ennen säännön voimaantuloa Organisaatiotoimikunta piti päättävän kokouksen Viimeisessä kokouksessaan toimikunnalle esiteltiin raportti uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen 2013 valmistelusta ( /22). 3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään 2012 aikana palvelulinjaukset ja kaupungin kehittämisen toimintamalli. Valmistelun tuloksena linjataan palvelujen tuottamistavat ja -vaihtoehdot, kustannusvaikutukset ja - laskentaperusteet, henkilöstövoimavarojen käyttö, palvelujen hankinta ja kehittämisen painopisteet. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien sidosryhmien kanssa. Palvelustrategian ja palvelujen järjestämisen toteuttamista vahvistetaan valitsemalla erityisiä kehittämiskohteita. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan seuraavaa prosessia: 1. Kehittämiskohteiden valinta 2. Kehittämistoiminnan organisointi - Kehittämistyön vastuutus - Henkilöstön mukanaolo - Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) - Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta 3. Kustannusvertailujen tekeminen 4. Henkilöstövaikutusten selvittäminen 5. Vaihtoehtoisten mallien laadinta 6. Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle

17 14 7. Kehittämisehdotuksen teko - Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen 8. Päätöksentekoprosessi - Yhteistoimintajärjestelmässä - Poliittisissa päätöksentekoelimissä Nykyiset palvelualueet päättävät palvelutuotannon kehittämisen kärkihankkeista talousarviovuonna 2012 ja aloittavat valittujen kärkihankkeiden toteuttamisen. Kaupunkirakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan asteittain kilpailulle. Ylläpitopalveluiden osalta tavoitteena on, että noin puolet määrällisestä työkannasta olisi avoimessa kilpailussa. Rakentamispalveluiden osalta tavoitteena on, että oman tuotannon osuus Yhdyskuntatekniikan vastuualueen työkannasta olisi noin 5 miljoonan euron liikevaihdon suuruinen. Kilpailun avaamisen aikataulusta sekä sen vaikutuksesta Altek Aluetekniikka liikelaitoksen toimintaan ja henkilöstöön tehdään selvitys maaliskuuhun 2012 mennessä. Toteutuminen: Kaupungin palvelulinjausten sisältöä jäsennettiin syksyn 2012 aikana. Samalla palvelualueiden vastuualueet valmistelivat aineistoa palvelulinjauksia varten. Kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa marraskuussa 2012 todettiin, että palvelulinjaukset tuodaan uuden valtuuston käsiteltäväksi keväällä Kaupungin uusi asiakaspalvelumalli Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen niin, että kuntalainen/asiakas voi saada asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Verkkoasioinnin laajentaminen korostuu uudessa asiakaspalvelumallissa. Asiakaspalvelumallin kehittämisessä on kyse myös palveluohjauksen parantamisesta. Palveluohjaus perustuu asiakkaan ja palveluasiantuntijan väliseen vuoropuheluun. Palveluohjaus toimii niin, että asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukainen palvelu on löydettävissä ja asiakkaan ulottuvilla. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitetään myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. Toteutuminen: Uusi asiakaspalvelumalli -hanke päättyi suunnitellusti vuoden 2012 lopussa. Perusajatuksena on, että kaupungin asiakaspalvelua tuotetaan ja kehitetään asiakas- ja prosessilähtöisesti organisaatiolähtöisen toimintatavan sijasta. Uudistuksen lähtökohtia ovat olleet organisaatiouudistuksessakin korostettu kuntalaisten kuunteleminen ja palveluohjauksellisen työmenetelmän laajentaminen kaikkien palvelujen asiakasrajapintaan. Uusi asiakaspalvelumalli otettaan käyttöön vaiheittain vuoden 2013 alusta lähtien. Tavoitteena on parantaa kaupungin asiakaspalvelun laatua, tuottavuutta sekä suunnitella ja toteuttaa asiakkaan kannalta joustavampia palveluja. Tavoitteena on koota asiointipalveluja yhteen, niin että asiakas voi saada vaivattomasti asiansa vireille ilman erityistä perehtymistä organisaatioon. Asiakaspalvelun laatua parannetaan kehittämällä myös olemassa olevia, hyväksi koettuja palveluita. Uuden asiakaspalvelumallin valmistelun yhteydessä kehitettiin myös nykyisestä yhteispalveluverkostosta aiempaa toimivampi kokonaisuus julkishallinnon (valtio/kunta) palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. Tätä tavoitetta tukee mm. kaupungin osallistuminen valtionvarainministeriön yhteispalvelun etäpalveluhankkeeseen. Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on muodostaa asiakaspalvelun asiantuntijoiden ja substanssiasiantuntijoiden saumaton yhteistyöverkosto. Verkostomaisen toimintakokonaisuuden tavoitteena on laadukas ja hyvä asiakaspalvelu uuden sukupolven Jyväskylälle.

18 15 Uudenlaisen Jyväskylän kaupungin Asiakaspalvelukeskuksen muodostivat alkaen Jyväskylä-neuvonta, puhelinvaihde ja yhteispalvelupisteet (4 kpl). Asiakaspalvelukeskusta kehitetään yhteisen suunnitelman pohjalta ja myös jokaista yksikköä kehitetään erikseen niiden ominaispiirteiden mukaan. Asiakaspalvelukeskuksen palvelut ovat myös kaupungin työntekijöiden käytettävissä. Uuden asiakaspalvelumallin periaatteena on, että samat palvelut voidaan tarjota monikanavaisesti eri palvelukanavista - sähköisesti, puhelimitse, fyysisestä asiakaspalvelupisteestä sekä etäpalveluna. Jyväskylän ASPA-tavoitearkkitehtuurin kehittäminen on yksi kaupungin kokonaisarkkitehtuurin keskeisin osa-alue, koska käytettävissä ja hallinnoitavissa oleva tieto määrittää asiakaspalvelun laatua. Asiakaspalveluosaamisen kehittäminen etenee viidessä aallossa käyden läpi kaupungin koko henkilöstön vuoden 2014 loppuun mennessä. Jyväskylän kaupungin vuoden 2013 yksi strategisista kehittämishankkeista on palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys. Uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto ja kehittäminen sisältyy tähän hankkeeseen. 5. Tukipalvelujen organisointi konsernissa ja ylikunnallisesti Hankinta, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä ruokapalvelujen keskitetystä organisoinnista on tehty erillisiä selvityksiä. Niihin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Ympäristökuntien mukaantulo on mahdollista. Kaupunginhallitus teki /100 periaatepäätöksen kaupungin, sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankinta- ja materiaalitoimen tietojärjestelmäyhteistyöstä. Tukipalvelujen konsernitason organisoinnin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan talousarviovuonna Toteutuminen: Keväällä 2012 selvitettiin Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ruokapalveluorganisaatioiden tuotantokapasiteetin nykytila sekä yksiköiden toiminnan ja talouden keskeiset tunnusluvut. Perustietojen analysoinnin pohjalta sovittiin toimenpiteistä, joilla ruokapalveluorganisaatioiden yhteistyötä tiivistettiin toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen saavuttamiseksi. Hankinta-, talous- ja henkilöstöpalvelujen osalta tukipalvelujen organisointia toteutettu ylikunnallisesti vuonna 2012 siten, että Hankasalmen taloushallinnon järjestelmä- ja tukipalvelut on tuotettu tammikuun 2012 alusta lukien Jyväskylän kaupungin Talouskeskus Liikelaitoksessa. Jo syksyllä 2011 käynnistyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän laskutus- ja myyntireskontrapalvelut. Elokuun 2012 alussa käynnistyi Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ostolaskujen järjestelmä- ja tukipalvelut. Vuonna 2012 aloitettiin määrittelyt Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa käyttöönotettavista SAP HR -järjestelmä ja tukipalvelut. Näiden palvelujen käyttöönotto tapahtuu vuonna Muuramen kunnalle on tuotettu palkkahallinnon palvelut keväällä ja kesällä Hankintatoimen osalta on lähdetty vuonna 2012 uudistamaan hankintarenkaan toimintamallia ja sopimuskäytäntöä, työ jatkuu vuonna Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmien arkkitehtuurin hallintamalli kuvaa, miten tietojärjestelmiä ja niiden kuvauksia sekä kehittämissuunnitelmaa toteutetaan, järjestelmätyötä johdetaan ja miten tehtyjä linjauksia hyödynnetään kytkettynä kaupungin muuhun kehittämistoimintaan. Kaupungin tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurimalli tehdään julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallintamallin pohjalta sovittaen se kaupungin toimintaympäristöön. Kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäinen ict-ympäristön tavoitetila.

19 16 Toteutuminen: voimaan tullut laki 2011/634 julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta on hieman vaikeaselkoinen ja antaa tilaa tulkinnoille. Asetettu strateginen tavoitetila oli otsikoltaan ja osittain sisällöltään ristiriitainen tietohallintolain kanssa, sisältäen näiden seurauksena asiavirheitä. Asetettuun tavoitteeseen nähden on tehty tarvittavat korjaukset kokonaisarkkitehtuurityössä vuoden 2012 aikana. Laissa tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista. Vuonna 2012 valmisteltiin ja hyväksyttiin Jyväskylän kaupungin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli v1.0, luotiin edellytyksiä kokonaisarkkitehtuurityölle hankkimalla siihen tarkoitukseen tarvittava tietojärjestelmä ja määrittelemällä työhön tarvittavat resurssit (ohjausryhmä ja työryhmä). Kokonaisarkkitehtuuritietämystä lisättiin valmistelemalla viestintäsuunnitelma ja koulutussuunnitelma. Kokonaisarkkitehtuuria hyödynnettiin Sähköisen Asioinnin suunnittelussa (epalveluiden tiekartta, Kuntalaistili, epalaute), ASPA-hankkeen tavoitetilan kuvauksissa ja prosessien mallintamisessa. Lisäksi aloitettiin Sosiaalipalvelujen KA:n kuvaaminen ja tuettiin dokumenttienhallinnan selvitystyötä sekä raportoinnin kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuurityön tuotoksia olivat myös arkkitehtuuriohjausryhmän roolikohtainen tehtävälistaus, tietojärjestelmäsalkku, tietojärjestelmäkartta ja toiminnanohjausjärjestelmän integraatiokuvaukset. Kokonaisarkkitehtuurityössä toimittiin vuonna 2012 kansallisella tasolla mm. yhteistyössä Valtiovarainministeriön (ASPA-prosessimallinnus) ja Kuntaliiton (Kuntasektorin KA-ryhmä) kanssa, alueellisella tasolla mm. yhteistyössä K-S liiton (maakunnallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (sähköinen asiointi), Koulutuskuntayhtymän (seudullisen KA-verkoston aloittaminen) ja Jyväskylän yliopiston (opinnäyteohjaus ja kurssiluennot) kanssa. 7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma Kaupungin talousohjauksen ja talousarvion valmistelun prosesseja ja toimintatapoja uudistetaan ja kehitetään. Palvelualueiden taloussuunnittelu kytketään aikaisempaa tiiviimmin koko kaupungin talouden ohjaukseen. Vuoden 2013 talousarvion valmisteluprosessista päätetään kaupunginhallituksessa erikseen valmisteltavan suunnitelman pohjalta. Kaupunginjohtaja valmistelee kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi tarvittavat esitykset ja raportit kaupunginhallitukselle tarvittavista rakenteellisista ja johtamisjärjestelmän muutoksista, jotka varmistavat talousarvion toteutumisen sekä tulevan toiminnan. Lisäksi henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvotellen valmistellaan tammikuun loppuun mennessä päätettäväksi menoihin suunnattu säästöohjelma. Talousarviovuonna 2012 kaupungin tuottavuusohjelmatyö jatkuu osana palvelualueiden toimintaja talousohjausta sekä kehittämistoimintaa. Tuottavuuden parantaminen kytketään osaksi palveluja organisaatiouudistuksen toteuttamista ja mahdollisia rakenteellisia muutoksia kuntarakenteessa sekä palvelujen järjestämisessä ja tuottamisen organisoinnissa. Kaupunki osallistuu yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa tuottavuusohjelmatyön jatkokehittämiseen valtiovarainministeriön ohjaamalla tavalla. Uuden sukupolven organisaation kehittämistä jatketaan. Toteutuminen: Vuodelle 2013 talousarvion laadintaprosessia uudistettiin siten, että kaupunginhallitus ei tehnyt keväällä päätöstä talousarviokehyksestä. Talousarviokehys korvattiin kaupunginjohtajan asettamilla vuoden 2013 talousarvion valmistelua koskevilla taloudellisilla tavoitteilla. Kaupungin talousohjauksen parantamiseksi ja kustannuskehityksen hallintaan saamiseksi vuoden 2012 aikana tiivistettiin hallintokeskuksen, talouskeskuksen ja palvelualueiden yhteistyötä kaupungin talouden ohjauksessa. Tarkoitusta varten perustettiin kaupunginjohtajan päätöksellä

20 alkaen talousohjausryhmä, jonka tehtävän on kehittää kaupungin talousohjausta ja - suunnittelua, raportointia ja laskentaa. Vuoden 2012 talousarvion toteutumisen varmistamiseksi kaupunginhallitus hyväksyi yhteensä 6,1 miljoonan euron säästötavoitteen liittyen vapautuvien vakinaisten palvelussuhteiden täyttöön, sijaisten käyttöön, hallinnollisten tehtävien koordinointiin ja palkattomien vapaiden myöntämiseen. Vuonna 2012 sairauspoissaolopäivät olivat 15,7 päivää vakituista henkilöä kohden ja ne vähenivät 1,2 päivää/vakituinen työntekijä edelliseen vuoteen verrattuna. Myös sijaiskustannukset vähenivät 1,4 miljoonaa euroa (4,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkirakennepalveluissa, liikelaitoksissa sekä hallintotehtävissä rekrytoinnit vähentyivät edelleen vuonna 2012 organisaation ja tehtävien uudelleen muotoilun myötä. Henkilöstörekrytoinnit kohdentuivat peruspalvelutehtäviin ja vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 55 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön pitämistä vapaaehtoisista palkattomista vapaista kertyi säästöjä noin 1,1 miljoonaa euroa ja vapaaehtoisille vapaille asetettua tavoitetta 2,2 miljoonan euron säästöistä ei saavutettu. 8. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti asuntomessujen valmistelut ovat käynnissä vuodelle 2014 Äijälänrantaan. Jyväskylälle asuntomessujen järjestäminen on mahdollisuus vahvistaa hyvän asumisen mainetta, saada matkailullista ja elinkeinopoliittista nostetta sekä kehittää asumista. Projekti toteutetaan yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessut projektina vaatii panostusta koko kaupunkiorganisaation eri alueilta. Toteutuminen: Asuntomessualueen tonttien markkinointi ja luovutus onnistui erinomaisesti, 32 tonttia kohti tuli 47 hakemusta. Hakemusten määrä on Asuntomessujen historian parhaimmistoa. Tonttien saajat on valittu ja suurin osa monikantasopimuksista on allekirjoitettu. Äijälänrannan kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu heinäkuun alussa. Messuaikaisten toimintojen ja markkinoinnin suunnittelu on käynnistynyt. Erillisprojektit (esteettömyys, taide ja vihertehokkuus) etenevät suunnitelmien mukaan. 9. Kankaan tehdasalueen kehittäminen Kankaan tehdasalueen rakennemuutos synnyttää Jyväskylään uuden, vetovoimisen kaupunginosan. Tehdasalueen sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa yhdyskuntarakenteen eheytymisen sekä teollisuuskiinteistön muuntumisen monipuoliseksi työpaikkojen, palvelujen ja asumisen alueeksi, joka yhdistää keskustarakenteen luontevasti Seppälän alueeseen. Kehittämistyö aloitettiin vuona 2011 alueen maankäytön selvityksillä, maankäytönpohjaksi järjestettävällä arkkitehtikilpailulla sekä tehdaskiinteistöjen väliaikaisen toiminnan hallinnoimisella. Toteutuminen: Kankaan maankäytön suunnittelu eteni arkkitehtikilpailun pohjalta osayleiskaavavaiheeseen. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä marras-joulukuussa. Tehdaskiinteistön hallinnointi ja ylläpito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi kesäkuussa, kiinteistön lämmityksen ja sähkön kulutusta saatiin pudotettua puoleen edellisestä vuodesta. Kankaan alue avattiin kesällä 2012 tapahtumille ja tilaisuuksille. Kankaalla liikkui yhteensä noin vierailijaa ja uudessa paperitehtaassa on 25 vuokralaista 85 työntekijöineen. Vanhan paperitehtaan tontinluovutus ja toteuttamiskilpailu käynnistyi marraskuussa. Tekesin Kytkin-projekti käynnistyi Kankaalla vuoden 2012 alusta, projektin tavoitteena on kehittää Kankaalle yhteisjärjestelymallia, jolla voidaan järkevöittää mm. pysäköintiä, väestönsuojien, pihojen ja jätehuollon toteutusta sekä tutkia uusia kunnallistekniikan ja älykkäiden verkkojen ratkaisuja.

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue

Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Risto Kortelainen Muutosjohtaja 22.2.2013 Kaupunkikehitys: Strategia, rakenteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 Kunnallisvaaliehdokkaiden /laisuus Laajavuori 11.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kaupungin strategisesta kehi/ämisestä 1. Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 3/08 Työvaliokunta 14.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 17.3.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 01/2008 Työvaliokunta Aika 3.3.2008 klo 10.30-12.40 Paikka Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Jäsen Veijo Koskinen x Ulla Lauttamus x Heidi Nieminen x Pirkko Selin

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 6/08 Työvaliokunta 4.4.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 7.4.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Jyväskylän tilinpäätös 2011

Jyväskylän tilinpäätös 2011 Jyväskylän tilinpäätös 2011 TP 2010 TP 2011 Muutos Veroprosentti 19,00 % 19,00 % 0,00 % Asukasluku 130 816 132 062 1 246 Verotulot, milj. euroa 421,6 427,5 5,9 Verotulot, euroa/as 3 223 3 237 14 Vuosikate,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 4/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 4/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ KOKOUSKUTSU 4/08 Työvaliokunta 20.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut läsnäolijat maanantai 25.3.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta. Tuottavuusohjelma

Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta. Tuottavuusohjelma Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelma kaupungin talouden tasapainottamiseksi (1) Hallituksen politiikkariihen kannanotto 24.2.2009: Kaksikymmentä suurinta kuntaa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 4/08 Työvaliokunta

UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 4/08 Työvaliokunta UUSI JYVÄSKYLÄ PÖYTÄKIRJA 4/08 Työvaliokunta 25.3.2008 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Puheenjohtaja OSALLISTUJAT Päätöksentekijät tiistai 25.3.2008, kello 10.30 12.30 Jyväskylän kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa

Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa Poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistaminen Kaupunginjohtajan esitys Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustossa 3.10.2016 Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen vuonna 2017 Luottamushenkilöorganisaation/toimielinrakenteen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

UUDEN JOENSUUN TALOUS JA KEVYT STRATEGIAPÄIVITYS. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Valtuustoseminaari

UUDEN JOENSUUN TALOUS JA KEVYT STRATEGIAPÄIVITYS. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Valtuustoseminaari UUDEN JOENSUUN TALOUS JA KEVYT STRATEGIAPÄIVITYS Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Valtuustoseminaari 8.9.2016 Yleistilanne Omistajaohjausjaosto on linjannut, että strategiaan tehdään kevyt päivitys vuodelle

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät Maakuntauudistus Järjestämistehtävät 31.1.2017 Keskeiset muutokset lausuntokierroksen jälkeen, maakuntalaki (1/4) Maakunnan palvelulaitos korvattiin maakunnan liikelaitossääntelyllä Maakunnan tehtävät:

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot