Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena 515/ /2014 KH 128 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Aloite : Lappeenranta on uudessa strategiassaan ottanut yhdeksi elinkeinopolitiikkansa painopisteeksi kansainvälisen matkailun. Erityisesti lähialueen venäläisten matkailijoiden toivotaan viihtyvän lappeenrantalaisten palvelujen äärellä, mutta matkailijoita houkutellaan myös muualta Euroopasta ja kotimaasta. Perinteisesti Suomi on mielletty maaksi, jossa on puhdas luonto, ja luontomatkailu onkin alati kasvava ala. Kansallispuistoissa ja muissa luonto- ja retkeilykohteissa käy vuosi vuodelta enemmän ihmisiä, paitsi ulkomaisia myös kotimaisia matkailijoita, ja heistä on todettu olevan merkittävää hyötyä paikallisille yrittäjille ja elinkeinonharjoittajille. Tällä hetkellä Etelä-Karjala ei ole kovin kilpailukykyinen luonto matkailun markkinoilla. Suomessa on paljon alueita, joilla on kauniita järviä ja luontoa ympärillä, sekä paljon retkeilyyn sopivia maasto ja. Etelä-Karjala on maakunnista ainoa, jolla ei ole kansallispuistoa, eikä maakunnan retkeilyreitistö pärjää esimerkiksi Pohjois-Karjalan reitistölle (katso esim. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivustot, jossa Etelä-Karjalan ainoa retkikohde on Siikalahti). Tämä onkin suuri ongelma, kun alue kilpailee muiden maakuntien kanssa matkailijoiden vierailuista. Lappeenranta on panostanut viime vuosina vahvasti Rauha-Tiurun matkailualueen kehittämiseen, ja alue onkin lähtenyt kehittymään hyvin. Useat alueelle saapuvat matkailijat kertovat hakevansa nimenomaan puhdasta ja aitoa luontoa. Rauha-Tiurun alueella ja sen edustan saaristossa on vanhojen kulttuuriarvojen lisäksi myös paljon kaunista luontoa, ja upean Saimaan rannan lisäksi alueen metsät ovat suurilta osin säästyneet hyvin monimuotoisina ja lähes luonnontilaisina (katso Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin

2 tekemä luontoselvitys alueesta: Tiuruniemen luonto luontoselvitys2013). Potentiaalia luontomatkailun kehittämiseen on siis paljon. Esitämmekin, että Rauha-Tiurun ja sen edustan saarten luontoalueista tehdään Lappeenrantaan pilottihanke, jossa yhdistetään pääosin kaupungin omistamien metsien käyttö luontomatkailun tarpeisiin. Alueen metsiä hoidetaan ottaen mallia Suomessa olevista luontomatkailukohteista, vaikkapa kansallispuistoista, kohteista tehdään esitteitä ja merkittävät alueet tuodaan matkailijoille tutuiksi myös kylttien avulla, alueelle tehdään useiden kilometrien retkeilyreitit opasteineen ja lepopaikkoineen, jne. Samalla seurataan alueen käyttöä ja matkailuelinkeinon kehittymistä, sekä selvitetään luontomatkailun taloudellisia vaikutuksia. Hankkeesta on hyötyä myös lappeenrantalaisille asukkaille, joiden lähiretkeilymahdollisuudet paranevat. Luontoliikunnan lisääntymisellä on tutkimusten mukaan merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lausunto : Aloitteessa esitetään Rauha-Tiurun ja sen edustan saarten luontoalueiden käyttöä luontomatkailun tarpeisiin toteuttamalla alueelle retkeilyreittejä opasteineen ja lepopaikkoineen. Luontomatkailu on yhä kasvussa oleva matkailun osa-alue koko maailmassa. Etelä-Karjalalla ja Saimaan alueella on paljon potentiaalia lisätä vetovoimaa luontomatkailun ympäristöä ja palveluja kehittämällä. Kuten aloitteen tekijät toteavat, luontomatkailupalvelut ovat myös paikallisia asukkaita varten ja luonnossa liikkumisen infrastruktuuri lisää mahdollisuuksia ja jopa kannustaa terveysliikuntaan. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on kuntien perustama ja rahoittama maakunnallinen luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien toteuttaja. Tässä lausunnossa esitellään (1) miten aloitteessa esitetty toimenpide voisi liittyä virkistysaluesäätiön kohteiden ja muiden olemassa olevien retkikohteiden muodostamaan verkostoon kylpylöiden lähikohteena, (2) mitä muita retkeilyinfran kehittämistarpeita on tullut esille säätiön toteuttamissa retkeilyn kehittämishankkeissa sekä (3) aloitteen liittyminen käynnissä olevaan Saimaa Geopark -selvityshankkeeseen. (1) Virkistysaluesäätiön retkikohdeverkosto ja muut lähisaaret Virkistysaluesäätiö omistaa Saimaan alueella 9 kohdetta, joista 6 on saarissa sijaitsevia retkisatamia ja 3 maitse tavoitettavia ranta-alueita. Lisäksi säätiö ylläpitää Saimaalla 5 laavukohdetta sekä 1 leirikeskusta hallinta-oikeudella. Virkistysaluesäätiön retkisatamista

3 lähimpänä Rauhan aluetta sijaitsevat Satamosaari (6 km), Pullikainen (13 km) ja Ilkonsaari (20 km). Myös Muukonsaaren (11 km) leirikeskus on kohtuullisen lähellä eli päivämelontamatkan päässä Rauhasta. (Etäisyydet mitattu kartalta Tiuruniemen kärjestä). Virkistysaluesäätiön retkisatamaverkosto on jo veneilijöiden keskuudessa laajalti tunnettu. Sen hyödyntämistä matkailijoiden ympäristönä voisi lisätä siten että myös matkailijoiden suuri joukko, joka ei liiku veneellä, pääsisi kokemaan Saimaan vesiltä ja nauttimaan saariluonnosta. Tälle edellytyksenä olisivat toimivat vesikuljetuspalvelut ja kanootti- ja venevuokraus, jotka ovat lähtökohtaisesti yritystoimintaa. Aloitteen tekijät tarkoittanevat lähinnä Masteensaaren (1 km vesimatka Tiuruniemen kärjestä) hyödyntämistä luontomatkailukohteena. Sen läheisyys Rauhaan luo mahdollisuuden toteuttaa matkailualueelle luontoretkikohteen lähellä, mutta pois hälinästä. Masteensaaren arvo on siinä, että sitä ei ole rakennettu (kaavatilanne?), joten se tulisi säilyttää luonnontilaisena saarena, jonne olisi mahdollisuus päästä ja jossa olisi aloitteessakin esitetty polkuverkosto opastauluineen, mahdollisesti grillipaikkoineen. Rauhan ympäristön vesiretkeilyä tulisi kehittää osana laajempaa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan myös Imatran ja Ruokolahden puolella olevia saaria. Imatran kaupungin Lammassaari (2 km), leirikeskus Haapasaaressa (4 km) ja retkikohde Malonsaaressa (5 km), jonne on rakennettu kävelysilta, ovat osa Saimaan saariluonto-kokonaisuutta lähietäisyydellä. Ruokolahden puolella Kytösensaari (7 km) siirtyi muutama vuosi sitten Metsähallitukselle luonnonsuojelukohteena. Myös Mietinsaaressa Mullikoinniemen itärannalla (3 km) on olemassa perinteisesti käytetty ranta-alue (maanomistus?). (Etäisyydet on mitattu kartalta Tiuruniemen kärjestä). Rauhan-Ukonniemen alueesta lähellä Vuoksen suuta voisi tulla vetoivoimainen melontamatkailualue Keski-Euroopan markkinoille, onhan kylpylähotellien lähivesillä useita päivässä tavoitettavia käyntikohteita. Näistä on rakennettavissa vaikkapa viikon ohjelmapaketteja luonto- ja vesistöretkineen. (2) Retkeilyinfran / luontomatkailupalveluiden kehittämistarpeet Rauhan ympäristössä Luontomatkailukohteen tärkeä vetovoimatekijä tutkimusten mukaan ovat hyvin opastetut kohteet ja merkityt reitit, joista on saatavilla ennakkoesittelyt karttoineen. Monipuoliset ja mielenkiintoiset reitit saavat matkailijat viipymään alueella pidempään.

4 Nykyaikaiselle, varsinkaan muualta tulevalle matkailijalle ei riitä ohje, että jokamiehenoikeudella voi liikkua maastossa vapaasti. Turvalliset reitit ovat tarpeellisia matkailijoille. Paikallisen asutuksen ja muun toiminnan kannalta on edullista, että maastossa kulku ohjataan suunnitellusti, erityisesti jos matkailijoita alueella on paljon. Etelä-Karjalan läpi kulkeva Euroopan kaukovaellusreitti E10 on yksi markkinointibrändi, jota ei ole saatu pidettyä siinä kunnossa kuin sen arvo vaatisi. Lappeenrannan länsipuolella reittiä ei käytännössä ole olemassa ennen Salpapolun toteutumista. Lappeenrannasta itään reitti on samoin epäselvä Myllymäelle asti. Joutsenon ja Rauhan välillä reitti on ollut kokonaan poikki VT6:n kunnostuksen jälkeen. Joutsenon Myllymäen alueella on mittava retkeilyreitistö, jonka varrella on useita hienoille paikoille rakennettuja laavuja. Joutsenon reiteille tulee saada pikaisesti viitoitettua yhteys Rauhasta. Tälle reitille suunniteltiin linjausta virkistysaluesäätiön hallinnoimassa hankkeessa, mutta hanke hyytyi maanomistajien vastustukseen Koska on myös maanomistajien etu, että kasvava liikkuminen alueella ohjataan hyvin merkitylle reitille, tulisi Lappeenrannan kaupungin jatkaa neuvotteluja maanomistajien kanssa reitin toteuttamiseksi. Tämä reittiyhteys tulee tehdä ympärivuotiseksi, huomioiden myös maastopyöräilijät reittien käyttäjinä. Kaikki Rauha-Tiuru-Ukonniemen alueen luonto- ja ulkoilureitit tulee opastaa yhtenäisellä ja selkeällä viitoituksella. Ulkoilureittien opasteet on viimeksi uusittu virkistysaluesäätiön hankkeella Sen jälkeen on rakennettu mm. golf-kenttä, myös tiestössä on tapahtunut paljon muutoksia, joten viitoitus tulee päivittää ja täydentää ajan tasalle. Imatran Seudun Kehitysyhtiö teetti Ukonniemen ulkoilureittien opasteiden päivityssuunnitelman Ramboll Oy:lla Suunnitelma kannattaisi laajentaa Rauhan alueelle Lappeenrannan puolella ja toteuttaa yhtenä kokonaisuutena. (3) Saimaa Geopark suunnitelma Eteläisen Saimaan kunnat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa ovat käynnistäneet keväällä 2014 valmistelutyön Geopark-statuksen saamiseksi Saimaan alueelle. Geopark-verkosto on Euroopan (European Geoparks) ja maailman (Global Geoparks) laajuinen Unescon suojeluksessa oleva luontomatkailualueiden verkosto. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rinnastettavissa kansallis-puistoihin ja Unescon maailmanperintökohteisiin, joiden kävijämäärät ovat jatkuvasti kasvaneet.

5 Geopark verkoston keskeisenä tavoitteena on tukea aluetaloudellista kehitystä. Vetovoimaisen luontomatkailualueen brändin tuottamia taloudellisia vaikutuksia Suomen oloissa voidaan arvioida Merenkurkun maailmanperintökohteessa ja kansallispuistoissa tehtyjen tutkimusten perusteella: Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella vierailevien kävijöiden vaikutus maailmanperintöalueiden kuntiin vuonna 2010 oli 21 milj.euroa ja 250 henkilötyövuotta. Niiden kävijöiden, joiden ainut tai tärkein kohde oli maailmanperintöalue, rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 4,9 milj. euroa ja 57 henkilötyövuotta. Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna yhteensä yli 2 miljoonaa kertaa. Kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle keskimäärin 10 euroa jokaista euroa kohti, jonka valtio on sijoittanut puistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. Kaikkien 37 kansallispuiston kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 109,5 milj. euroa. Geoparkin kautta Etelä-Karjalan ja Eteläisen Saimaan alue pääsee mukaan luontomatkailunkansainvälisille markkinoille. Geopark-konseptin tuotteistamisen kautta Saimaan matkailutoimintoja tulee muuttaa kohti kestävän matkailun periaatteita. Jos Geopark-status alueelle saadaan, ja jotta se saadaan, tulee täällä alueella on luontokohteiden ja palveluiden olla laadultaan Geopark-verkoston kriteerien mukaiset. Valmisteluhankkeen yhtenä tavoitteena on luoda hallinto- ja ylläpitomalli Geoparkin kohteille. Yhteenveto Aloitteen tekijöiden tavoitteena on toteuttaa Lappeenrantaan vetovoimainen luontokohde. Virkistysaluesäätiön näkökulmasta esitys on kannatettava osana laajempaa kehittämistä, jossa tulee ottaa huomioon edellä esitetyt muut alueen kohteet kokonaisuutena. Teknisen lautakunnan lausunto : TEKLA 9 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingedeetti Kari Hartikainen Maankäyttöinsinööri Riitta Puurtinen, puh Metsätalouspäällikkö Risto Laukas, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

6 Oheismateriaali: - Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Kaupunginvaltuutettu Virpi Junttila ym. valtuutetut esittävät Rauha-Tiu run ja sen edustan saarten alueista Lap peen ran nan pilottihanketta, jolla yhdistetään kaupungin omistamien met sien käyttö luontomatkailun käyttöön. Met siä ehdotetaan hoi det ta vik si kansallispuistojen tapaan ja sa mal la seurataan alu een käyttöä ja matkailun kehittymistä se kä selvitetään luon to mat kai lun taloudellisia vaikutuksia. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mit taus toimen metsätalouspalvelut vastaavat kaupungin met sä omai suu den hoidosta ja käytöstä teknisen lautakunnan hyväksymien metsäsuunnitelmien mukaisesti. Rau ha-tiu run alueelle ja Joutsenon saarille on laadittu asuk kai ta ja alueen yrittäjiä kuunnellen metsäsuunnitelmat. Met sä suun ni tel mien toteuttaminen on ollut estyneenä Ete lä-kar ja lan Luonnonsuojelupiiri ry:n ja Tiurun asukasja ym pä ris tö yh dis tys ry:n tekemän valituksen johdosta. Kouvolan hallin to-oi keus on antamallaan päätöksellä ilmoittanut jät tävän sä teknisen lautakunnan päätöksestä 157 tehdyn oi kai su vaa timuk sen tutkimatta. Hallinto-oikeuden pää tök ses tä ei valitettu. Hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen on käynnistetty met sä suun ni telmien toteuttaminen. Metsikkökuviot on luokiteltu Rau ha-tiu run alueella sekä saarissa viheralueiden hoi to luok kiin ja hoitoluokitus painottuu ulkoilu- ja virkistysmetsiin. Ta lous met siä alueella ei ole lainkaan. Hoito- ja kas va tus hak kuu toi men pi teet on suunniteltu niin, että ne palvelevat ul koi lua ja retkeilyä. Alueen yrittäjät ovat toivoneet juuri nyt to teu tet ta via toimenpiteitä. Sairaanhoitopiiri on toteuttanut omis tus ai ka naan varsin laajoja uudistushakkuita, joiden seu rauk sena alueella on nyt paljon taimikonhoitotöitä ja en si har ven nuk sia. Vuoden 2015 aikana Rauha-Tiurun alueella to teu te taan ylispuiden poistoa noin 4 hehtaarin ja en si har ven nuk sia noin 20 hehtaarin alueella. Hakkuutähteet ke rä tään vakiintuneiden polkujen varsilta ja hakkuissa jätetään mai se ma pui ta. Yhteistyö yrittäjien ja asukkaiden kanssa on aloi tet tu ja hakkuiden jälkeen yhdessä arvioidaan työn laatu. Ar vok kaat luontokohteet on suunnittelun yhteydessä kar toi tet tu ja ne jätetään käsittelyn ulkopuolelle. Metsätalousinsinööriopiskelija Janne-Perttu Rantonen on vuon na 2013 opinnäytetyössään METSÄNHOIDON JA MAT KAI LUN YHTEENSOVITTAMINEN RAUHA-TIURUN ALU EEL LA kyselytutkimuksella ja haastatteluin kar toit ta nut matkailijoiden näkemyksiä alueen metsänhoidosta. Jan ne-pert tu Rantonen toteaa työnsä tiivistelmässä seu raa vas ti: Matkailijoita miellyttää helppokulkuinen, valoisa ja mo ni puo li nen sekametsä. He arvostavat

7 metsissä tuoksua ja il man puhtautta, hiljaisuutta ja rauhaa sekä maisemaa. He har ras ta vat metsissä erityisesti marjojen ja sienten poi min taa, lenkkeilyä ja kävelyä. Hakkuisiin suhtaudutaan va rauk sella. Erityisesti avohakkuita vastustettiin, mutta har ven nuk siin ja pienaukkohakkuisiin suhtauduttiin suopeammin. Tut ki muk seen osallistuneet matkailijat eivät tunteneet Rauhan met siä kovin hyvin. Yrityshaastattelujen perusteella alueen met siä pitäisi hoitaa. Erityisesti tienvarsimetsät sekä lenk ki pol ku jen lähialueet kaipaisivat hoitoa. Opinnäytetyönsä johtopäätöksissä Janne-Perttu Rantonen to teaa seuraavasti: Yleisesti ottaen metsäsuunnitelman toi men pi teet vaikuttavat perustelluilta. Teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen met sä ta lous pal ve lut on käytettävissä olevilla resursseillaan etsinyt alu een metsille parhaiten sopivat hoito- ja kas va tus me ne tel mät. Alueella tehdyt pienialaiset koekohteet ovat saa neet laa jan hyväksynnän.janne-perttu Rantosen opin näy te työn lop pu pää tel mät vahvistavat käsityksemme, että Rauha-Tiu run ja Joutsenon saarten metsiä tulee hoitaa ja ha ka ta hy väksyt ty jen metsäsuunnitelmien mukaisesti. Varsinkin Rauha-Tiurun alueen erilaiseen käyttöön tar koi tet tu jen reittien suunnitteluun ja reittien toteuttamiseen pitää jat kos sa keskittyä. Ulkoilu- ja virkistysreitit lepopaikkoineen, he vos urat sekä mönkijä- ja moottorikelkkaurat vaativat omat alu een sa. Reittien suunnittelun ja toteutuksen jälkeen on reit ti kar tat ja opastukset hoidettava kuntoon. Matkailijoiden tarpeet ovat hyvin erilaisia ja jopa ristiriitaisia, min kä takia samoille alueille ei voi osoittaa luonnossa sa moi le mis ta ja mönkijäuria. Reitistöjen suunnitteluun ja ra ken ta mi seen tarvitaan erillinen määräraha. Tekninen toimi esittää, että kiinteistö- ja mittaustoimen met sä pal ve lut jatkavat metsäsuunnitelmien toteuttamista yh teis työs sä asukkaiden ja alueen yrittäjien kanssa ja reitistöjen suun nit te luun sekä toteuttamiseen varataan erillinen mää rä ra ha ja projektiryhmä, joka vastaa sen toteuttamisesta. Luon to mat kai lun kehittymistä ja tutkimusta Rauha-Tiurun alu eel la ehdotamme matkailusta vastaavien tahojen teh tä väk si. Tj Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Tekninen johtaja lisäsi esittelyosaan: Jos hankkeeseen lähdetään, pyydetään metsäkeskukselta ja luontomatkailukohteita (esim. kansallispuistoja) jo toteuttavilta

8 tahoilta kommentteja metsäsuunnitelman päivittämiseksi luontomatkailukohdenäkökulma huomioiden. Hyväksyttiin teknisen johtajan tarkennettu esitys. Edellä olevien lausuntojen lisäksi aloitteesta on pyydetty lausunnot Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnalta, Wirma Lappeenranta Oy:ltä ja Holiday Club Resorts Oy:ltä, mutta lausuntoja ei ole saatu. (JW) Kj Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen saadut lausunnot tiedoksi ja toteaa, että kaupungin tavoite on olla myös luontomatkailun osalta houkutteleva kohde. Luontomatkailumahdollisuuksia ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä tulee edistää käytettävissä olevin keinoin ja resursseilla mm. Saimaa Geopark- hankkeen kautta. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kh Hyväksyttiin. KV 35 (JW) Kh Kv Merkitään tiedoksi. Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Virpi Junttila esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että aloitteeseen pyydetään lausunnot kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta, sisältäen ympäristötoimen ja Wirma Oy:n ja selvitetään hankkeen toteuttamissuunnitelma, budjetti ja rahoitussuunnitelma. Valtuutettu Kimmo Heinonen, Antti Arminen ja Markus Iitiä kannattivat Junttilan esitystä. Puheenjohtajan tiedustelun jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian em. perusteella uudelleen valmisteltavaksi