Joukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus kehyskaudella
|
|
- Santeri Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto Dnro 1746/90/2013 Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos Asiantuntijakuuleminen , VNS 3/2013 vp, VNS 4/2013 vp Joukkoliikenteen järjestäminen ja rahoitus kehyskaudella Kehyspäätöksen pääasialliset vaikutukset yleisesti kuntien talouteen Kuten kehyspäätöksessä todetaan, suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntasektorille. Hallitusohjelmassa päätetyn 631 miljoonan euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien valtionosuutta on leikattu vuoden 2012 päätöksillä 500 miljoonaa euroa niin, että vuonna 2015 valtionosuudet ovat miljoonaa euroa alhaisemmat kuin hallituskauden alussa. Nyt tehdyt lisäleikkaukset entisten päälle merkitsevät valtionosuusleikkausten kohoamista 1,4 miljardiin euroon vuonna Tämä aiheuttaa laskennallisesti noin 1,4 veroprosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisverotukseen. Tämä on reilusti yli puolet valtion päättämistä menojen leikkauksista. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on tärkeä asia, Kuntaliitto pitää näin suuria valtionosuusleikkauksia kohtuuttomina. Leikkaukset kiristävät kunnallisverotusta, nopeuttavat kuntien velkaantumista ja uhkaavat heikentää kuntapalvelujen saatavuutta. Leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tilannetta, vaan siirtävät vaikeat säästöpäätökset käytännössä kunnanvaltuustojen harteille. Kehysriihessä hallitus teki vuosia koskevia veroratkaisuja, jotka lisäävät kuntien verotuloja. Jäteveron tuotto, noin 70 miljoonaa euroa, siirretään kunnille vuoden 2014 alusta lukien. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen ja ikäalennusten alentaminen lisäävät kuntien verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla myös vuodesta 2014 lukien. Yhteisöverokannan alentaminen, osinkotulojen verotuksen siirtäminen pääomatuloverotuksen piiriin, vähennysoikeuksien rajaaminen sekä poistojen muutos sen sijaan heikentävät kuntien rahoitusasemaa noin 180 miljoonalla eurolla, ellei osinko - ja yhteisöveron muutoksista johtuvaa kuntien verotulomenetyksiä kompensoida kunnille. Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että muutokset yhteisöverossa ja osinkoverotuksessa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kuntatalouden näkymät Valtiontalouden kehyksessä esitetyt kuntatalouden kehitysnäkymät vastaavat tämän hetkistä käsitystä kuntien menojen ja tulojen kehityksestä keskipitkällä aikavälillä ilman sopeutumistoimenpiteitä. Kuten peruspalveluohjelmassa todetaan, Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Vuosina toimintamenojen keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa, mikä on hyvin haasteellista ottaen huomioon kustannuspaineet sekä kuntapalvelujen kysynnän kasvu. Verorahoitus (kuntien verotulot ja valtionosuudet) lisääntyvät vastaavasti 3 prosenttia vuosittain. Toteutuessaan tämä kehitys merkitsee alhaisellakin toimintamenojen kasvulla kuntien vuosikatteen merkittävää heikkenemistä kehyskaudella. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi
2 2 Liikenteen kehyspäätösten vaikutus kuntiin Varsin yleisen käsityksen mukaan perusväylänpitoon tarvitaan lisärahoitusta, jotta pystytään huolehtimaan liikenneverkon päivittäisestä liikennöitävyydestä ja pienten investointien toteuttamisesta tarpeiden mukaisesti. Perusväylänpidon lisärahoitusta joudutaan kuitenkin odottamaan vuoteen 2016 asti. Alueilla on odottamassa maankäytön kehittämisen edellyttämiä rakentamistarpeita ja liikenneturvallisuuden ja pyöräilyn parantamishankkeita, joita ELY- keskukset eivät pysty rahoituksen puuttuessa toteuttamaan. Kunnille tulee suuria paineita osallistua valtion vastuulla olevien hankkeiden rahoitukseen vastoin lainsäädännön työnjakoa, jotta turvallisuuden ja yhdyskuntien kehittyminen ei keskeytyisi. Liikennepoliittisessa selonteossa esitetyt valtion investointihankkeet saadaan käynnistetyksi tällä hallituskaudella, mutta niiden valmistuminen siirtyy osittain kehyskauden jälkeiseen aikaan. Myös kunnilla jää omille liikenneinvestoinneille entistä vähemmän rahoitusmahdollisuuksia varsinkin, jos suunniteltuja veromuutoksia ei kompensoida täysimääräisesti. Raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja aiotaan korottaa pikavauhdilla ilman, että on selvitetty sen vaikutuksia kuntien katuverkkoon ja kuntatalouteen. Kehyksessä suunnataan rahoitusta elinkeinoelämän kannalta kriittisimmille reiteille. Kuljetukset yleensä alkavat ja päättyvät katuverkosta ja, jos siellä syntyy pullonkauloja, tulisi myös katuverkossa oleville kriittisille korjauskohteille saada avuksi valtion rahoitusta. Kireässä kuntataloudessa ei ole mahdollista investoida isoihin korjaushankkeisiin nopealla aikataululla, jolloin joudutaan turvautumaan liikennöintirajoituksiin. Yksityisteiden rahoitukseen ei ole kehyksessä todettu mitään lisäystä. Kuluvana vuonna valtion rahoitus yksityisteiden perusparannuksiin on vain 5 milj. euroa. Jos em. muutos ajoneuvoihin tulee voimaan, myös yksityisteiden perusparannukseen tulisi kohdentaa lisärahoitusta. Kunnat ovat tukeneet yksityisteiden kunnossapitoa milj. eurolla vuosittain, mutta esimerkiksi siltakorjauksiin ei kuntien rahoituksella ole mahdollisuuksia. Kehyspäätös ja joukkoliikenne Joukkoliikenteen rahoitukseen ei kehyspäätöksessä ole mitään mainintaa. Pyrkimyksenä on kuitenkin tehostaa julkisesti rahoitettuja henkilökuljetuksia uudistamishankkeella, josta odotetaan lievennystä uhkaavasti kasvavien kuljetusmenojen kasvuun. Mitä heikommaksi joukkoliikenteen palvelut käyvät, sitä enemmän henkilökuljetusten kustannukset kuitenkin kasvavat. Selvitysmies Paajanen on jättänyt raporttinsa henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Samoin on valmistunut liikenneministerin asettaman työryhmän raportti joukkoliikenteen rahoituksesta. Molemmissa asiantuntijaraporteissa on esitetty hyviä kehittämistoimenpiteitä ja toimintaperiaatteita. Toimien valmisteluun ja syntyviin vaikutuksiin menee kuitenkin muutamia vuosia, minä aikana ei pitäisi päästää joukkoliikennettä kurjistumaan nykyistä enempää. Joukkoliikenteen nykytasoinen määräraha ei riitä joukkoliikennetason ylläpitämiseen eikä liikennepoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa lueteltujen joukkoliikennetavoitteiden saavuttamiseen. Joukkoliikenteen valtion talousarviossa oleva määräraha on pysynyt viime vuodet samantasoisena, mikä on johtanut joukkoliikennejärjestelmän heikkenemiseen erityisesti alueellisessa liikenteessä ja joukkoliikenteen rahoittamisen kustannusvastuun siirtymiseen enenevästi valtiolta kunnille. Tämä kehitys uhkaa jatkua aiheuttaen poliittisten tavoitteiden ja joukkoliikennemäärärahan tason välille yhä syvenevää kuilua. Kun kuntatalous kiristyy entisestään ja rahoitusmahdollisuudet heikkenevät, jatkuu joukkoliikennepalvelujen heikkeneminen lähivuosina edelleen. Molemmissa raporteissa onkin esitetty lähivuosiksi lisäystä valtion joukkoliikenteen määrärahoihin, jotta voitaisiin kattaa kustannusten noususta jo vuosien aikana syntynyt vajaus ja ylläpitää edes nykyisen tasoista joukkoliikennettä. Myös joukkoliikenteen ostovoima tulisi turvata vuosittain tehtävällä indeksikorotuksella ja huolehtimalla, että liikennepolttoaineiden lisävero ei saa nosta joukkoliikenteen kustannuksia, esim. veronpalautusjärjestelmällä. Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän ehdotuksia Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmä on jättänyt ministeriölle ehdotuksensa joukkoliikenteen rahoituksen kehittämiseksi. Rahoitustyöryhmän ehdotuksissa on kuntien näkökulmasta monia joukkoliikenteen rahoituksen ja kehittämisen kannalta merkittäviä kirjauksia:
3 3 - Esitetty 50 milj. valtion määrärahatarve, jotta hallituksen tavoitteet voitaisiin toteuttaa. - Valtion määrärahan ostovoimaa esitetään turvattavaksi vuosittain indeksikorotuksilla tai muulla tavalla. - Valtio ja kunnat osallistuvat jatkossakin yhteistyössä joukkoliikenteen alijäämän kattamiseen; yleisperiaatteena 50/50; isot kunnat enemmän, pienet kunnat vähemmän. - Toimivaltaisille viranomaisille esitetään enemmän harkintavaltaa määrärahan kohdentamisessa toimivalta-alueellaan joukkoliikennekokonaisuuden kehittämiseksi alueiden tarpeiden mukaisesti. - ELYjen ja kuntien välisissä yhteistyösopimuksissa sovitaan tarkemmin joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä ja menettelytavoista mukaan lukien kustannusten jaosta. Kunnallisten seutuviranomaisten alueella noudatetaan kuntien keskinäistä yhteistoimintasopimusta. - Kuntaliitoksissa tai viranomaisen tai palvelutasoluokan muuttuessa siirtyvät joukkoliikenteen valtion määrärahat samantasoisena ao. kuntien mukana osaksi uutta toimivaltaista viranomaista tai palvelutasoluokkaa - Kuntarajoista riippumatta samantyyppisille alueille tavoitellaan samaa palvelutasoa ja yhtäläistä valtion rahoitusosuutta sen toteuttamiseen. - Määrärahan vaikuttavuutta seurataan nykyistä aktiivisemmin. - Joukkoliikenteen kehittämisrahoitusta suunnataan 2015 alkaen henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen yhteissuunnittelua kannustavasti; suunnittelun integrointia ja rahoituksen yhteiskäyttöisyyttä edistetään henkilökuljetusten selvitysmiehen työn pohjalta Mainittujen esitysten valmistelu toivottavasti etenee liikenne- ja viestintäministeriössä esitetyn aikataulun mukaisesti ja toteutetaan seuraavien lähivuosien aikana. Toimien vaikutuksiin ja mm. henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen paremmasta koordinoinnista saatavien hyötyjen toteutumiseen käytännössä kuluu kuitenkin muutamia vuosia. Sen vuoksi lähivuosille tulisi pystyä osoittamaan vähintään kustannusnousut kattava lisäys valtion joukkoliikennemäärärahoihin, jotta joukkoliikennepalvelujen vähenemistä pystyttäisiin hillitsemään. Tiedoksi lausunto joukkoliikenteen järjestämisestä Lisäksi lähetän tämän lausunnon liitteenä liikennejaokselle tiedoksi joukkoliikenteen järjestämistä koskevan Kuntaliiton asiantuntijalausunnon Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. SUOMEN KUNTALIITTO Silja Siltala liikenneinsinööri
4 Lausunto Dnro 896/90/2013 Tiedoksi valtiovarainvaliokunnan liikennejaokselle Asiantuntijakuuleminen VNS 3/2013 vp, VNS 4/2013 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntönne , LIO 14/2012 vp Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa kuntien näkökulmasta Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja palvelutoimintaa. Joukkoliikenteen ylläpitämisen mahdollisuuksiin vaikuttaa alueja yhdyskuntarakenne sekä niiden synnyttämä joukkoliikenteen kysyntä. Joukkoliikenteen asema ja rooli tulee määritellä yhtenä osana liikennejärjestelmää. Kaupunkiseuduilla on yleensä isompia liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja sosiaalisia tavoitteita joukkoliikenteen käytölle, jolloin sille halutaan vahva rooli. Pienemmillä seuduilla rooli on sosiaalisempi ja ensisijaista on peruspalvelujen ja henkilökuljetusten turvaaminen. Mitä isompi osuus matkoista halutaan hoitaa joukkoliikenteellä, sitä parempaan palvelutasoon ja edullisempaan matkustamiseen on tarve. Siihen tarvitaan edistäviä toimia ja tehokkuuden lisäämistä, mutta myös julkista rahoitusta. Mitä vähemmän joukkoliikenteelle on kysyntää, sitä vaikeampi on ylläpitää palveluja. Tuolloin kaikki toiminta-alueen henkilökuljetustarpeet tulee hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin koordinoituna. Kuntien tehtäviä - kunnat ovat erilaisia Kaikilla kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä tiettyjen henkilökuljetusten järjestämisessä, mm. perusopetuslain ja vammaispalvelulain mukaisesti. Joukkoliikenteen järjestäminen tai tukeminen ei ole kuntien lakisääteinen vaan harkinnanvarainen tehtävä, josta kukin kunta päättää omien tarpeidensa mukaan. Suurin osa kunnista on kuitenkin katsonut tarpeelliseksi tukea joukkoliikennepalvelujen ylläpitoa joko maksamalla lippukorvauksia tai ostamalla liikennettä. Suuret kaupungit ovat ostaneet liikennettä ja alentaneet lipunhintoja, keskisuurissa kaupungeissa on panostettu pääosin lipputukeen ja muissa kunnissa joko seutulippujen tukeen tai pienien lisäliikenteiden kuten palvelulinjojen ostoon. Noin neljäsosassa kuntia ei ole käytössä seutulippuja. Maaseudun useamman kunnan välisiä ostoliikenteitä valtio on rahoittanut ilman kuntien tukiosuutta eli valtion osuus tarvittavasta tuesta on 100 %. Kuntien sisäisiä pieniä palvelulinjoja valtio on tukenut käynnistysvaiheessa kahden vuoden ajan, mutta sen jälkeen ne ovat siirtyneet kokonaan kuntien ylläpidettäväksi. Kaupunkiseuduilla ja seutulippualueilla valtion avustus lippukorvauksiin ja kaupunkimaisen täydentävän liikenteen tukemiseen on edellyttänyt myös kuntien osallistumista tukeen. Valtion osuus joukkoliikenteen alijäämästä on vaihdellut näillä alueilla % välillä. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn , fax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi
5 2 Suurimmat kaupungit ovat maksaneet itse joukkoliikenteeseen tarvittavan tukiosuuden. Valtio on osallistunut tukemiseen pienellä osuudella vasta viime vuosina. Valtion tuki on kattanut 1-3 % suurimpien kaupunkien joukkoliikenteen alijäämästä. Joukkoliikennelain mukaisesti kunnat ja niiden tehtävät joukkoliikenteessä jakautuvat neljään ryhmään: viranomaiskaupungit (16), seutuviranomaiset (HSL+9 kaupunkia), seutuviranomaisten jäsenkunnat (55) ja muut kunnat (249 kpl). Nykyiset kunnalliset viranomaiset olivat myös aiemman henkilöliikennelain mukaisia lupaviranomaisia (Salo on uusi ja Varkaus jäi pois.) Liitteenä on kartta kunnallisista viranomaisista ja lista niihin kuuluvista kunnista. Viranomaiskunnilla on PSA:n ja joukkoliikennelain mukaisia viranomaistehtäviä toimialueellaan kuten palvelutasomääritys, liikenteen järjestämistavasta päättäminen, alueensa reittiliikenneluvista päättäminen. Seutuviranomaiseen kuuluvat kunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta ja velvoitteistaan kuntalain mukaisesti tehdyssä yhteistoimintasopimuksessa. Muilla kunnilla ei ole lakisääteisiä joukkoliikenteen tehtäviä. Muiden kuntien alueella paikalliset ELY- keskukset ovat joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia. ELY- keskukset toimivat kuitenkin yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa mm. palvelutasoa määriteltäessä. Joukkoliikenteen järjestämistarve Joukkoliikenteen ylläpitäminen nykytasoisena on edellyttänyt valtion ja kuntien tukea. Tukea on joukkoliikenteelle kohdennettu joko maksamalla lippukorvausta matkalippujen hinnanalennuksista tai ostamalla heikosti kannattavia liikenteitä. Lipputukea on maksettu aiemmin liikenneluvan ja nykyisin siirtymäajan sopimuksien erityistä suojaa nauttivien liikenteiden alennettuihin lippuihin. Ostoliikenteet on pääosin hankittu kilpailuttamalla hankintalain mukaisesti. Tukemisen lainsäädäntö on muuttunut 2009 joulukuussa voimaan astuneiden säädösten myötä (joukkoliikenteen palvelusopimusasetus (PSA) ja joukkoliikennelaki). Näiden lakien mukaisesti ensimmäiset siirtymäajan sopimukset päättyvät kesäkuussa 2014, jolloin ne on korvattava säädösten mukaisilla järjestämistavoilla. Viimeiset siirtymäajan sopimukset päättyvät v Kaukoliikenne ja muu sellainen liikenne, johon julkista tukea ei ole juurikaan maksettu, tultaneen jatkossakin järjestämään pääosin markkinaehtoisena, ilman julkista tukea. Tavoitteena on edistää tervettä kilpailua ja kilpailukykyä. Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenneluvat myönnetään joukkoliikennelain säännösten mukaisesti. Alueellisissa ja seudullisissa liikenteissä, joissa nyt on käytössä merkittävä lipputuki ja täydentäviä ostoliikenteitä, tarvitaan PSA:n mukaiset järjestämistavat ja kokonaisvaltainen suunnittelu. Isoilla kaupunkiseuduilla on tarve lisätä kilpailukykyä ja joukkoliikenteen käyttöä, jotta liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita pystytään täyttämään. Muilla kaupunkiseuduilla on tarve pystyä kehittämään palvelutasoa, niin että käyttö ainakin säilyy ja joiltain osin kasvaa. Maaseudulla on tarve peruspalvelujen turvaamiseksi lisätä tehokkuutta, yhdistää eri kuljetustarpeita käyttäen hyväksi matkojen yhdistelyä ja kutsuohjattuja liikenteitä sekä hakemalla uudenlaisia henkilökuljetusten ja tavarakuljetusten yhdistelmiä. Selvitysmies Juhani Paajanen tulee tekemään asiaan liittyen kehittämisesityksiä maaliskuun lopussa. Myös hallitusohjelman puolivälitarkistuksessa todettiin, että hallitus käynnistää julkisin varoin tuettujen henkilökuljetusten uudistamisen. Linja-autoliikenteen järjestämistavat ja rahoitus Joukkoliikenteen viranomaiset valitsevat palvelutasomääritystyön ja alueellisen suunnittelun pohjalta toimialueellaan liikenteen järjestämistavan (markkinaehtoinen tai PSA- liikenne) ja PSA- liikenteen järjestämisen sopimusmallin (käyttöoikeussopimus tai bruttosopimus) alueen ja tarpeen mukaisesti. Viranomaiset tekevät yhteistyötä yhteisten liikennepalvelujen järjestämisessä. PSA- liikenne hankitaan hankintasäädösten mukaisesti (PSA, joukkoliikennelaki ja hankintalaki). Käyttöoikeussopimus on hyvin samantyyppinen järjestely kuin aiempi lupamenettely. Siinä yrittäjä saa yksinoikeuden tietyn liikennekokonaisuuden hoitamiseen ja tuloihin, mutta kantaa osaltaan myös riskiä liikenteen tuottavuudesta. Bruttosopimus on malli, jossa tilaaja ottaa suuremman vastuun liikenteestä ja yrittäjä on operatiivinen toimija, jolle sopimuksessa voidaan antaa esim. bonustyyppisiä kannusteita liikenteen palvelun kehittämisestä. Kummassakin sopimusmallissa liikenteen menoja ja julkisen tuen tarvetta hallitaan palvelutason määrällä ja laadulla sekä lippujen hinnoittelulla.
6 3 Liikennehankintoja voidaan tehdä vain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Näin ollen tarvitaan pitkäjänteistä valtion tukipolitiikkaan, jotta ELY- keskukset tietävät käytettävissään olevat määrärahat ja voivat suunnata niitä toimialueellaan tehokkaasti sopimuskautena. Samoin kunnalliset viranomaiset tarvitsevat nykyistä pitkäjänteisemmin tiedon valtion tuen määrästä liikenteidensä hoitoon. Kunnat osallistuvat joukkoliikenteen rahoitukseen kuten aiemminkin harkintansa mukaisesti. Kuntien maksuosuuteen vaikuttavat haluttu palvelutaso ja lippujen hinnat. Palvelutasomääritysten ja järjestämistapaselvitysten pohjalta ELY- keskukset arvioivat yhdessä kuntien kanssa, millaista liikennettä pyritään järjestämään ja mikä olisi kunkin kunnan rahoitusosuus. ELYkeskukset tekevät kuntien kanssa nykyisiä seutulippusopimuksia vastaavat yhteistyösopimukset ennen liikenteen hankintaa alueen mukaan keväällä tai alkusyksystä Nykytilanteessa ei näytä siltä että enempää valtiolla kuin kunnillakaan olisi mahdollisuutta lisätä merkittävästi joukkoliikenteen rahoitusta. Vähintään kustannustason nousun suuruinen lisäys määrärahoihin kuitenkin tarvittaisiin, jos nykyistä palvelutasoa ja lippujen hintatasoa toivotaan ylläpidettäväksi. Valtion ja kuntien tulisi siis varata ensi vuoden talousarvioonsa nykyinen joukkoliikennetukensa korotettuna kustannustason nousuarviolla. Lippujen hintoja tulee myös korottaa kustannustason nousulla. Mikäli laadituissa palvelutasomäärityksissä ja niiden pohjalta tehdyissä liikennesuunnitelmissa halutaan palvelutasoa joiltain osin nostaa, tarvitaan siitä syntyvien lisäkustannusten kattamiseksi liikenteen tehostamista, lisää lipputuloja ja/tai lisärahoitusta sekä valtion että kuntien puolelta. Kaupunkiseuduilla on tavoitteena ja mahdollistakin saada myös niin paljon lisämatkustajia, että lisälipputuloilla voidaan kattaa ainakin osa lisäpalvelun kustannuksista. Lisätarvetta julkiseen rahoitukseen voivat aiheuttaa myös sellaiset nyt heikosti kannattavat liikenteet, joiden palvelutasoa haluttaisiin jatkossakin vielä ylläpitää, vaikka matkustajamäärät ovat vähentyneet kannattavuusrajan alapuolelle. Tällaisia vuoroja on viime vuosina jouduttu lakkauttamaan ja tulevaisuudessakin näitä joudutaan ratkomaan, kun julkisin varoin tuettuja peruspalveluja arvioidaan. Ensimmäisillä palvelutason määrityskierroksilla ja laadituissa liikennesuunnitelmissa ei kaikilla alueilla vielä ole pystytty tekemään täydellä teholla joukkoliikennelain edellyttämää joukkoliikenteen suunnittelua seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina. Toimivien ja tehokkaiden joukkoliikenteen palvelujen aikaansaaminen edellyttää vielä lisätyötä ja myös jo mainittuja henkilökuljetusten tarpeiden yhteen sovittamista seuraavilla suunnittelukierroksilla. Viranomaisten valmistelutilanne ja keskeiset haasteet Linja-autoliikenteen järjestämistä uuden lainsäädännön mukaan on nyt valmisteltu yli kolme vuotta. Vielä reilu vuosi on jäljellä ennen kuin ensimmäiset siirtymäajan sopimukset päättyvät. Jäljellä oleva aika tuntuu nyt kireältä, koska vaikka yleisperiaatteet ovat selvillä, monet yksityiskohdat tulevat ratkaistavaksi vasta tämän kevään aikana. Palvelusopimusasetus annettiin jo vuonna 2007, joten tietoa rakennemuutoksen tarpeesta on ollut jo pitkään. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka hyvin linja-autoala on valmistautunut tuleviin muutoksiin ja kuinka hyvät valmiudet yrityksillä on osallistua tarjouskilpailuihin. Viranomaispuolella valmistelu on varsin pitkällä: palvelutasomääritykset ja järjestämistapapäätökset on tehty, yksityiskohtaiset järjestämissuunnitelmat ja sopimustavat on valmisteltu ja suurimmassa osassa viranomaisia päätökset on joko tehty tai tehdään lähikuukausien aikana. Liikenteen kilpailuttaminen käynnistyy alueittain vaihdellen keväällä tai alkusyksystä, pienemmissä kohteissa mahdollisesti myöhemminkin. Hankintojen sujuminen ja kilpailuttamisen hallinta on tärkeä kokonaisuus. Viranomaisten työn tueksi on Liikennevirastossa valmisteltu kilpailuttamisasiakirjojen malleja ja ohjeistusta. Kaupunkiviranomaiset tekevät hankintojen valmistelussa yhteistyötä Paikallisliikenneliiton avustuksella. Kuntaviranomaisista Hyvinkää ja Imatra ovat jo tehneet käyttöoikeussopimukset suppeahkoista liikenteistään. Laajemmista kokonaisuuksista pisimmällä valmistelussa on Lappeenranta, joka käynnistänee liikenteen kilpailuttamisen lähiviikkoina. Lappeenrannassa on tehty viime vuosina määrätietoista suunnittelua joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseksi. Matkustajamäärät ovat nousseet ja uusi järjestämistapa edesauttaa kasvavien lipputulojen hyödyntämistä ja subventiotarpeen hallintaa.
7 4 Seudullisissa viranomaisissa noudatetaan joukkoliikennelainsäädännön lisäksi yhteistoimintasopimuksessa sovittuja toimintatapoja ja jäsenkunnat osallistuvat sopimuksen mukaisesti valmisteluun. Seudullisissa viranomaisissa kuten Tampereen seudulla on edetty asteittain uuden järjestämistavan suuntaan. Tampereen seudulla on pyrkimys korkeatasoiseen joukkoliikenteeseen ja viranomainen (joukkoliikennelautakunta) on suosittanut alueensa liikenteen järjestämistä pääosin PSA:n mukaisesti. Kunnat ovat ottaneet yksityiskohtaisemmin kantaa oman alueensa liikenteiden palvelutasoon ja järjestämiseen PSA:n menettelyjä noudattaen. Päätöksenteko etenee aikataulun mukaisesti. ELY- keskusten toimialueilla kunnat ovat voineet olla mukana palvelutasomäärityksissä ja niiden pohjalta laadittavien liikennesuunnitelmien valmistelussa. Järjestämistapoja on myös käsitelty alueellisissa joukkoliikennetyöryhmissä, joissa kunnat ovat jäseninä. Liikennevirasto valmistelee yhteistä mallia nykyisen lippusopimuksen tilalle tulevasta ELY- keskusten ja kuntien välisestä yhteistyösopimuksesta. Kuntasopimukset solmitaan loppukeväästä tai alkusyksystä, kun järjestämistavat ja tarkennetut kustannusarviot ovat käytettävissä. ELY- keskusten valmistelutilanteissa ja myös kuntien aktiivisuudessa ja tietämyksessä on alueellisia eroja, jotka johtuvat mm. alueiden koosta, nykyisten liikenteiden monimuotoisuuksista ja kannattavuudesta sekä käytettävissä olevista resursseista. Monella alueella kuten Keski- Suomen ELY- keskuksessa on jo hyvin edetty alueellisessa suunnitteluyhteistyössä kuntien kanssa. Isommissa ELY- keskuksissa kuten Pohjois-Savossa resurssien niukkuus alueen laajuuteen ja työllistävyyteen nähden hankaloittaa kokonaisuuden hallintaa ja rahoituksen suuntaamista. Pohjois-Savonkin alueella on kuitenkin jo edetty keskeisten yhteysvälien kuntaneuvotteluihin ja lausuntokierros järjestämistavoista on käynnissä. Alueella on haettu aktiivisesti uusiakin toimintamalleja kuten Varkauden seudun viiden kunnan yhteinen logistiikkakeskus, jossa yhteistyössä ELY- keskuksen kanssa suunnitellaan ja järjestetään Keski-Savon alueen liikennepalvelut. Aikataulullisesti liikenteen hankintojen haastavin osa näyttäisi olevan lippu- ja maksujärjestelmien yhteen sovittaminen. Silloin kun viranomainen järjestää liikenteen PSA:n mukaisesti tulee sen liikennettä kilpailutettaessa määritellä myös käytettävä lippu- ja maksujärjestelmä niin, että se on yhteen toimiva koko alueella, antaa tilaajalle luotettavat tiedot matkustamisesta ja on myös tasapuolisesti kaikkien tarjoajien käytettävissä, myös seuraavilla sopimuskausilla. Keskisuuret kaupunkiseudut ovat käynnistäneet yhdessä Liikenneviraston kanssa ns. Piletti- hankkeen, jonka tavoitteena on järjestää lippu- ja maksujärjestelmän hallinta viranomaisille. Itse järjestelmä hankitaan markkinoilta ns. palvelusopimusmallilla ja mm. bussien nykyiset rahastuslaitteet hyödynnetään. Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelyllä ja se on käynnissä. Valtion joukkoliikennerahoitus huolestuttaa Kunnat ja valtio ovat edellä esitetyn mukaisesti yhdessä tukeneet nykyisten joukkoliikennepalvelujen ylläpitoa. Yleistavoitteena on ollut, että alijäämän kustannukset jaettaisiin pääsääntöisesti tasan kuntien ja valtion välillä, sillä tarkennuksella että isoissa kaupungeissa kaupungit ovat kantaneet lähes täyden vastuun ja maaseudun pitkillä runkolinjoilla taas valtion vastuu on merkittävämpi. Valtion rahoitus ei ole seurannut liikennöinnin kustannustason nousua eikä kehittämistarpeita, joten kaupunkiseuduilla on valtion osuus tuesta pudonnut (20-40 %) ja maaseudun liikennepalveluja on lakkautettu kysynnän hiipuessa. Järjestämistapamuutos ei itsessään tarvitse muuttaa kustannusjakoa kuntien ja valtion välillä. Koska työnjako on kuitenkin aikaa myöten luistanut alkuperäisestä tavoitteesta ja valtion tukeen on myös muodostunut alueittaisia eroja ja epätasapainoa, on rahoituksen tarkistamiseen ja selkeyttämiseen tarve. Järjestämistavat vaikuttavat myös rahoituksen kohdentamiseen, kun rahoitus kohdistetaan kokonaispalveluun eikä enää esim. pelkästään lipputukeen. Tätä tarkistusta tekee parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriön rahoitustyöryhmä. Suurin huoli kuntien kannalta on epätietoisuus valtion joukkoliikenteen rahoituksen pitkäjänteisyydestä ja pysyvyydestä. Joukkoliikenteen kustannustaso on noussut vuosittain 3-5 %. Lipunhintojen korotuksella on turvattu vastaava osuus lipputuloista kuin ennenkin, mutta myös alijäämien osuuteen olisi tullut tehdä vastaava tarkistus. Kun valtion määrärahoihin ei ole tehty indeksitarkistuksia, ovat ne jääneet jälkeen tarpeesta. Tämä on johtanut siihen, että on jouduttu vähentämään liikennettä, korottamaan lipunhintoja tai kunnat ovat joutuneet kasvattamaan maksuosuuttaan myös valtion osuuden katteeksi. Valtiolta tarvitaan selkeä kanta siihen, että valtio osallistuu jatkossakin joukkoliikennepalvelujen ylläpidon rahoittamiseen ja määrärahoihin tehdään riittävät indeksitarkistukset vuosittain.
8 5 Joukkoliikenteessä syntyvän alijäämän suuruuteen vaikuttaa oleellisesti joukkoliikenteen kustannustaso ja sen muutokset. Tärkeää olisi nyt huolehtia siitä, että hillitään joukkoliikenteen ja kuntien muiden henkilökuljetusten kustannustason nousua. Kustannuksia ovat viime vuosina lisänneet valtion omat toimenpiteet mm. polttoaineveron ja arvonlisäveron korotukset. Valtiolta toivotaankin nyt toimia joukkoliikenteen kustannusten hillitsemiseksi, yhtenä keinona mm. polttoaineveron palautusmenettelyn käyttöönotto. SUOMEN KUNTALIITTO Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Silja Siltala liikenneinsinööri Liitteenä diaesitys Linja-autoliikenteen järjestämisestä
9 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa tarkistettu Silja Siltala liikenneinsinööri
10 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuutta ja palvelutoimintaa; alue- ja yhdyskuntarakenne vaikuttaa Joukkoliikenteen asema ja rooli tulee määritellä yhtenä osana liikennejärjestelmää. Kaupunkiseuduilla on yleensä isompia liikenteellisiä, ympäristöllisiä ja sosiaalisia tavoitteita joukko-liikenteen käytölle, jolloin sille halutaan vahva rooli. Pienemmillä seuduilla rooli on sosiaalisempi ja ensisijaista on peruspalvelujen ja henkilökuljetusten turvaaminen. Mitä isompi osuus matkoista halutaan hoitaa joukkoliikenteellä, sitä parempaan palvelutasoon ja edullisempaan matkustamiseen on tarve, sitä voimakkaammin tarvitaan edistäviä toimia ja julkista rahoitusta Mitä vähemmän joukkoliikenteelle on kysyntää, sitä tärkeämpää on hoitaa kaikki alueen henkilökuljetustarpeet hyvin koordinoituna. 2
11 Miten linja-autoliikenne tulisi järjestää asukasmäärältään ja palvelutarpeiltaan toisistaan poikkeavilla maan eri alueilla? Muutostarve: PSA ja joukkoliikennelaki 2009 Kaukoliikenne pääosin markkinaehtoisena, ilman julkista tukea, kilpailua ja kilpailukykyä edistäen Tuetut alueelliset liikenteet:» Isoilla kaupunkiseuduilla PSA:n mukaisena, kilpailukykyä ja käyttöä lisäten» Muilla kaupunkiseuduilla PSA:n mukaisena, kilpailukykyä ja käyttöä ylläpitäen» Maaseudulla PSA:n mukaisena, eri kuljetustarpeita yhdistäen, peruspalvelut turvaten, matkojen yhdistelyä ja kutsuohjausta hyödyntäen» Viranomainen valitsee järjestämisen sopimusmallin (käyttöoikeussopimus, bruttosopimus) alueen ja tarpeen mukaisesti; hankkii liikenteen hankintasäädösten mukaisesti 3
12 Kuntien tehtäviä - kunnat ovat erilaisia Henkilökuljetukset» Kaikilla kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä tiettyjen henkilökuljetusten järjestämisessä, mm. perusopetuslain ja vammaispalvelulain mukaisesti Joukkoliikenne» Joukkoliikenteen järjestäminen tai tukeminen ei ole kuntien lakisääteinen vaan harkinnanvarainen tehtävä, josta kukin kunta päättää omien tarpeidensa mukaan. Joukkoliikennelain antamat tehtävät» Palvelutasomääritykset, suunnittelu ym. tehtävät ja niihin osallistuminen vaihtelee kuntien aseman mukaan: viranomaiskaupungit (16 kpl), seutuviranomaiset (HSL+9 kaupunkia) ja niihin kuuluvat jäsenkunnat (kaikki yhteensä 55 kpl) sekä muut kunnat (249 kpl, näiden alueella ELYkeskukset ovat viranomaisena) 4
13 Seutuviranomaiskunnat Tampereen seutu Turun seutu Porin seutu Oulun seutu Rovaniemi Lahden seutu Kuopion seutu Jyväskylän seutu Joensuun seutu Kemi Hämeenlinnan seutu Helsingin seudun liikenne Joukkoliikenteen viranomaiskaupungit Joukkoliikenneviranomainen Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Savonlinna Mikkeli Rauma Salo Riihimäki Hyvinkää Kouvola Kotka Imatra Lappeenranta MML, 2012
14 Lista joukkoliikenteen kunnallisiin viranomaisiin kuuluvista kunnista Joukkoliikenteen viranomaiskaupunki (16 kpl): Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupungit Joukkoliikenteen seudullinen kunnallinen viranomainen (10 kpl/ 55 kuntaa) : 1) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella; 2) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kuntien muodostamalla alueella; 3) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kuntien muodostamalla alueella; 4) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella; 5) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodostamalla alueella; 6) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella; 7) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella; 8) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella; 9) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella; 10) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien muodostamalla alueella. Muiden kuntien (249 kpl) alueella joukkoliikenteen viranomainen on alueen ELY- keskus. 6
15 ELY- alueiden kunnat ja linjaautoliikenne Kunnat osallistuvat jatkossakin joukkoliikenteen rahoitukseen harkintansa mukaisesti Kuntien maksuosuuteen vaikuttavat haluttu palvelutaso ja lippujen hinnat sekä valtion maksuosuus Kunnat ovat osallistuneet ELYjen palvelutasomäärityksiin ja alennettujen lippujen hintojen määrittämiseen Järjestämistapasuunnitelmia on käsitelty myös alueellisissa joukkoliikenneryhmissä Joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten suunnittelua alueellisina kokonaisuuksina ei vielä ole pystytty tekemään täydellä teholla (huom. Selvitysmiehen ehdotukset) Ennen liikenteen hankintaa ELYt tekevät kuntien kanssa nykyisiä lippusopimuksia vastaavat yhteistoimintasopimukset kevään ja alkusyksyn aikana 2013 Julkinen rahoitus on nykytasolla: jos valtio vastaa entisen suuruisesta alijäämäosuudesta ja palvelutasoon ei tehdä oleellisia muutoksia, on kuntien rahoitusosuus entinen korotettuna kustannustason nousulla 7
16 Mitkä ovat linja-autoliikenteen keskeiset haasteet ja ratkaistavat kysymykset tulevaisuudessa? PSA:n (1370/2007)mukaisen julkisen tuen toteuttaminen on viranomaisilla hyvässä käynnissä, mutta haasteena on» Kireä aikataulu ensimmäisiin muutoksiin 2014 kesällä» Liikenteen kilpailuttamisen hallinta (malliasiakirjoja valmistumassa)» Lippu- ja maksujärjestelmien hallinta (hankintaprosessi käynnissä)» Viranomaisten (erityisesti ELYjen) resurssit muutosvaiheessa» Alan valmistautumattomuus muutoksiin? Valtion rahoituksen riittämättömyys» Määrärahat ennallaan, kustannukset kasvavat => ostovoima vähenee => palveluja vähennettävä, lipunhintoja nostettava => paine kuntien rahoitusosuuteen kasvaa» Valtion rahoitusosuus pitäisi kattaa keskimäärin vähintään puolet linjaautoliikenteen alijäämästä; pitkäjänteisyys ja indeksikorotukset Linja-autoliikenteen kustannusten hallinta» Polttoainevero/ veronpalautusjärjestelmä tarpeen» Ei alv-korotuksia henkilökuljetuksiin 8
Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013
Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien
LisätiedotMitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli. Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri
Mitä joukkoliikenteen muutos tuo tullessaan tausta ja kuntien rooli Kuntamarkkinat 2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri
Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/
LisätiedotHE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen
LisätiedotJoukkoliikenne ja henkilökuljetukset kehittämispaineiden alla. Satakunnan liikenneturvallisuus ja koulukuljetusseminaari 2.10.
Joukkoliikenne ja henkilökuljetukset kehittämispaineiden alla Satakunnan liikenneturvallisuus ja koulukuljetusseminaari 2.10.2013 Silja Siltala Liikenneinsinöörin tehtävät Kuntaliitossa Kuntien liikenneasioiden
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotLausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta
Lausuntopyyntö 14.7.2015 LVM/1079/03/2015 Jakelussa mainituille Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoanne
LisätiedotLausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso Joukkoliikenteen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä
LisätiedotJoukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija
Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen
LisätiedotHenkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala
Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät
LisätiedotJoukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet
Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna
Lisätiedot1. Perinteisen joukkoliikenteen ja julkisesti tuetun henkilöliikenteen entistä tiiviimpi integrointi
Tekninen lautakunta 261 07.08.2013 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle selvitysmies Paajasen selvityksestä julkisin varoin toteutettujen henkilökuljetusten rahoituksen ja toimintatapojen kehittämisestä
LisätiedotLINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT
Tarjouspyynnön liite: LIITE 6 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen
Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat
LisätiedotInfotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus
Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
1 28.11.2016 YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS LSJLmalli) LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAOSAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Asikkalan,
LisätiedotPirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015
Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014
Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Joukkoliikennelakiin ehdotetaan viranomaisten väliseen toimivallanjakoon liittyviä muutoksia. Lakia
LisätiedotSavonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta
Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924
LisätiedotSOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ REITIN TURKU-LIETO-AURA-PÖYTYÄ-ORIPÄÄ JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESSÄ
VARELY/2239/06.10.01/2013 1 (3) 5.12.2013 SOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ REITIN TURKU-LIETO-AURA-PÖYTYÄ-ORIPÄÄ JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESSÄ Varsinais-Suomen ELY-keskus (ELY-keskus) ja Turun kaupunkiseudun
LisätiedotHE 151/2010 vp. Samalla ehdotetaan kansainväliseen linjaautoliikenteeseen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Tampereen seudulla linja-autoliikenteen
LisätiedotLiite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli
Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotJuankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1
Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun
LisätiedotHelsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00
Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00
LisätiedotLiikennekaaren vaikutukset hankintalakiin
Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
1 21.6.2017 YHTEISTOIMINTASOPIMUS LAHDEN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN 1 SOPIMUKSEN SOPIJAOSAPUOLET JA TARKOITUS Tämän sopimuksen sopijaosapuolia ovat Asikkalan, Hartolan, Hollolan,
LisätiedotLiite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli
Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotJOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.
1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN
LisätiedotJoukkoliikennelautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018
Joukkoliikennelautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018 Joukkoliikennelaut akunt a 7.9.2017 Joukkoliikennelautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2018 Sisällysluettelo Joukkoliikennelautakunnan talousarvioesitys
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotMaaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013. Henriika Weiste WayStep Consulting
Maaseudun lippu ja maksujärjestelmät 13.2.2013 Henriika Weiste WayStep Consulting SELVITYKSEN TAVOITTEENA löytää ratkaisu Mitkä ovat markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä käytettävät tuetut liput ja niiden
LisätiedotJoukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit
Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotTeknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010
Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote
LisätiedotTARJOUS Asikkalan kunta/ Hartolan kunta/ Padasjoen kunta / Sysmän kunta JOUKKOLIIKENTEEN ASIANTUNTIJAPALVELUT
1 TARJOUS 22.4.2013 Asikkalan kunta/ Hartolan kunta/ Padasjoen kunta / Sysmän kunta JOUKKOLIIKENTEEN ASIANTUNTIJAPALVELUT Viitaten puhelinkeskusteluun 19.4.2013 Marketta Kitkiöjoki/ Timo Ahokanto, tarjoan
LisätiedotPuoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan
Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki
LisätiedotHelppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari
Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotLiite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.
1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotPILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä
PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,
LisätiedotUusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto
Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotKASELY/418/ /
Kaakkois-Suomi KASELY/418/06.10.02/2012 11.10.2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN JÄRJESTÄMISTAPAPÄÄTÖSTÄ TÄYDENTÄVÄ HANKINTASUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-keskus on päätöksessään 5.6.2012 (KASELY/418/06.10.02/2012)
LisätiedotJoukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin
LisätiedotValtion ja kunnan suhde
Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien
LisätiedotVNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE
Lausunto 1 (5) 19.4.2012 Dnro 1516/90/2012 Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto EDUSKUNTA Lausuntopyyntönne 18.4.2012 VNS 1/2012 VP VALTIONEUVOSTON SELONTEKO VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotMaakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5
LisätiedotKuntatalouden hallinta
Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotSelvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotPuoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)
Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun
LisätiedotPostitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet
LisätiedotWaltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus
Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 872/2012 Laki. joukkoliikennelain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2012 872/2012 Laki joukkoliikennelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan
LisätiedotMERI-LAPIN JOUKKOLIIKENTEEN SEUDULLINEN KUNNALLINEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
MERI-LAPIN JOUKKOLIIKENTEEN SEUDULLINEN KUNNALLINEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 1370/2007 7 artiklan 1. kohdan mukainen JOUKKOLIIKENTEEN YHDISTELMÄRAPORTTI
LisätiedotPostitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPostitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016
Raportti 1 (8) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) n:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODELTA 2016 Raportti 2 (8) Sisältö sivu Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus
LisätiedotPostitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
LisätiedotJoukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi
Joukkoliikenteen vuosikertomus vuodelta 2013 Joensuu, Kontiolahti, Liperi Sivu 2/9 1. Joukkoliikennejärjestelmä Joensuun kaupunki toimii EU:n palvelusopimusasetuksen sekä joukkoliikennelain mukaisena seudullisena
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotNäkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna
Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 27.10.2016 Johanna Vilkuna Sisältö Henkilöliikenteen toimintaympäristöstä Maakuntalakiluonnos
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotKuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä
Kuntien mahdollisuudet henkilökuljetusten kehittäjänä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.- 29.10.2014 Silja Siltala liikenneinsinööri Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa Kunnilla on lakisääteisiä
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotKuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen
LisätiedotREITTILIIKENNELUPAHAKEMUS
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotBussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.
Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPostitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite
V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7156/08.01.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2018 1 (1) 58 Asianro 7156/08.01.00/2018 Joukkoliikenteen talousarvioiden 2019 esitykset Joukkoliikennepäällikkö Kaisu Matinniemi Henkilökuljetusten järjestäminen Yleistä
Lisätiedot