Uutiskirje. Sisällysluettelo. Keski-Suomen SOTE hanke

Transkriptio

1 Uutiskirje Keski-Suomen SOTE hanke Sisällysluettelo Keski-Suomen SOTE-ammattilaiset kehittävät, kokeilevat sekä tekevät pieniä ja suuria muutoksia Ydinprosessien kuulumisia Mitä asukaslähtöisyys on ja mitä se tarkoittaa omassa työssäni Monialainen kuntoutus Keski- Suomessa. Kuntoutus ? Opintomatka Lasten ja nuorten taloon Pilotointeja ja kokeiluja käynnistetään syksyllä

2 Uutiskirje Keski-Suomen SOTE- ammattilaiset kehittävät, kokeilevat sekä tekevät pieniä ja suuria muutoksia Kiersimme kevättalvella Keski-Suomen kaikissa kunnissa ja tapasimme noin 850 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilasta. Yhtenä tavoitteena oli kerätä kuntien asiakaslähtöisiä hyviä käytäntöjä ja saada kuvaa siitä, mitkä olisivat säilyttämisen ja levittämisen arvoisia toiminta-malleja. Saimme kokoon noin 200 erilaista käytäntöä, jotka ryhmittelimme eri näkökulmista. Vastaan tuli mm. Multian vanhustenhuollon hieno järjestöyhteistyö, Hankasalmen raittiseteli, Karstulan hyvinvointitupa, Keuruun voimavarahoitaja, Laukaan psykiatrian poliklinikan joustava toimintamalli, Jyväskylän perhekeskusverkostotoiminta, Konneveden kirkkoherra tavattavissa terveyskeskuksessa malli, sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntijatoiminta sekä kymmenet ja kymmenet isot ja pienet loistavat ratkaisut. Tämä kaikki kertoo siitä luovuudesta ja omistautuneisuudesta, jolla meidän alan ihmiset kehittävät palveluita. Tähän työhön on monilla paikkakunnilla otettu mukaan järjestöt, asiakkaat, kylä- ja kaupunginosayhdistykset, yritykset, vapaaehtoiset ja läheiset. Toisaalta näyttää siltä, että näitä voimavaroja on vielä paljon käyttämättä, sillä hankkeemme kokemusasiantuntijat tuovat myös toisenlaista viestiä. Samoin järjestötoimijat esittävät, että heidän osaamisensa ja panoksensa tulisi huomioida systemaattisesti. Me kaikki tiedämme, että nyt on voimavarojen kokoamisen aika. Niitä on kerättävä kaikista mahdollisista ja ensi näkemältä ehkä mahdottomistakin paikoista! Hankkeessamme on alkamassa kokeilujen, pilotointien ja muutosten tekemisen vaihe. Olemme käynnistämässä ensimmäisiä kokeiluja ja pilotteja Saarikan, Äänekosken terveysaseman ja konservatiivisen toimialueen sekä Palokan terveysaseman kanssa. Tämä on alkua. Jatkossa useilla työyhteisöillä on mahdollisuus päästä mukaan muutokseen yhteisten työpajojen, koulutuksen ja mentoroinnin kautta. Ja vielä, SOTEMBER TULEE! Marja Heikkilä YDINPROSESSIEN KUULUMISIA Palveluohjaus: Matkalla yleisestä yksityiskohtaiseen Palveluohjauksen yleisen mallintamisen ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi. Syntynyt malli on peruskuvaus palveluohjauksesta ja siihen oleellisesti liittyvistä osista. Seuraavana työn alla on mallin arviointi ja kuvaaminen eri asiakasryhmien ja näkökulmasta. Vammaispalvelutyöryhmässä tämä työ on jo aloitettu. Olemassa olevien toimintatapojen kehittäminen on keskeinen osa kehittämistyötä. Saarikan palveluohjausyksikössä tutkitaan parhaillaan Lean-ajattelun soveltamista asiakastyön kehittämiseen. Hankkeemme järjesti Lean-koulutusiltapäivän, jossa tutustuimme Leanin taustoihin. Saadun palautteen mukaan koulutuspäivä oli erittäin antoisa ja sen myötä Lean-ajattelun soveltamista sosiaali- ja terveyspalveluihin jatketaan myös hankkeessamme. Anu Pihl Ehdotus lähipalveluiden määrittelemiseksi on valmistunut Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä käsitteli kokouksessaan esitystä Keski-Suomen lähipalveluiksi sekä evästi hanketta jatkokehittämisessä. Lähipalveluiden määrittely on syntynyt kuntalaisiltojen ja niistä saadun palautteen, henkilöstölle järjestettyjen työpajojen, järjestöille tehdyn kyselyn sekä palveluohjauskyselyn pohjalta. Hankkeen ohjausryhmä käsitteli lähipalvelumääritelmää kokouksessaan ja päätti että aiheesta järjestetään lähipalveluseminaari alkusyksystä. Seminaarissa tarkennetaan kuntien päätöksentekijöille ja virkamiehille lähipalveluesitystä. Tämän jälkeen lähipalveluiden määritelmä lähetetään lausunnolle Keski-Suomen kuntiin. Lähipalveluiden määritelmää käytetään pohjana kun tehdään kuvausta sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalisesta palveluverkosta. Riitta Pylvänen Vammaispalvelutyöryhmä Tammikuussa 2015 hankkeen työskentelyyn mukaan tulleen Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmän tavoitteena on mallintaa Keski-Suomen vammaispalveluiden palvelurakenteen kokonaisuus sisältäen lähipalvelut, seudulliset palvelut ja erityispalvelut integraation tuomat muutokset huomioiden. Työryhmässä on laaja-alaista vammaisalan asiantuntijuutta: ammattilaisia, palveluntuottajia, omaisia ja järjestöaktiiveja eri puolilta maakuntaa. Puheenjohtajana toimii Toivakan perusturvajohtaja Heli Kantola ja varapuheenjohtajana palveluvastaava Mirva Vesimäki Äänekoskelta. Neljä alatyöryhmää työstää vammaispalvelujen kehittämisen strategiaa, palvelujen vaikuttavuutta sekä uusia malleja vammaisten henkilöiden palveluohjaukseen ja erityispalveluihin. Tuloksia esitellään syksyn Peurunka3- seminaarissa. Sivi Talvensola, Koske

3 Kuntien hyvät käytännöt kuvattavana vanhuspalveluiden prosessissa Hankkeemme kuntakierroksen henkilöstön työpajat tuottivat parisataa kirjausta toimivista hyvistä käytännöistä. Vanhuspalveluihin liittyen niitä on n. 50. Varhaisen tuen palvelut, seniorineuvonta/seniorineuvola, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, voimavarahoitaja, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi, kotiutushoitaja, ikäihmisten palveluopas, omaishoidon kotilomitus, päiväkeskustoiminta, muistihoitajatoiminta, vapaaehtoistyö, teknologiakokeilut, kuntoutus, saattohoito, kotihoidon yöhoito, viriketoiminta, senioriliikunta, kotihoidon tukipalvelut, asiointikyydit, perhehoito ym. kuvataan Innokylän näkökulmataulukon avulla. Näkökulmataulukossa tarkastellaan käytäntöä asiakkaan, työntekijän, organisaation ja päätöksenteon näkökulmasta. Aihealueina ovat eri tahojen tehtävät, tarvittavat taidot ja välineet sekä lainsäädännön ja talouden huomioiminen. Tuija Koivisto CAMPUS FUTURA integroitu kehittämisrakenne maakunnan sote alalle Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteen ensimmäinen versio alkaa hahmottua syksyn kuluessa. Työnimeksi tälle verkostomaiselle toimintamallille on annettu Campus Futura. Alustavia ehdotuksia toiminnan elementeistä löytyy jo nyt Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen kotisivuilta. Oleellinen kysymys on, miten onnistumme virittämään verkostomme niin, että palvelutuotannosta vastaavien yksiköiden ja ammattilaisten eri puolilla maakuntaa on entistä helpompi saada tukea työlleen ja sen kehittämiselle. Tämän ja asiakkaiden aktiivisemman kumppaniroolin varmistamiseksi otetaan ideoita, näkemyksiä ja ehdotuksia vastaan. Kehittyminen, työssä jaksaminen ja työn ilo ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Ilolla työtään tekevä auttaja taas jaksaa jakaa positiivista energiaa asiakkailleen. Raili Haaki, Koske Asiakasryhmittely palvelujen kohdentamisen perustana Sote-toimijoilla on ratkaistavana vaativa yhtälö: palvelujen tarve kasvaa, mutta käytettävissä olevat resurssit eivät. Pitäisi saada aikaan enemmän vähemmällä. Mitä siis voisimme tehdä? Yksi mahdollisuus on asiakasryhmittely (segmentointi), jonka pohjana olisi diagnoosin tai lain määrittämän sisällön lisäksi asiakkaan arjessa pärjääminen, tarpeet ja mahdollisuudet. Ryhmittelyn avulla on mahdollista kohdentaa kevyempiä (esim. sähköisiä) palveluja niille, joilla on valmiuksia hoitaa osa asioista itse, jolloin vapautuvia voimavaroja voidaan suunnata nykyistä enemmän henkilökohtaista palvelua tarvitseville. Asiakasryhmittely, palvelujen monipuolistaminen ja kohdentaminen sekä koordinointi ovat keskiössä hankkeen tulevissa piloteissa ja laajemminkin sote-integraatiota toteutettaessa. Kannattaa siis olla kuulolla! Päivi Koikkalainen

4 Uutiskirje Mitä asukaslähtöisyys on ja mitä se tarkoittaa omassa työssäni? Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää asukas- ja asiakaslähtöisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hanke järjesti aiheeseen liittyvän, henkilöstölle ja päättäjille suunnatun työpajan jokaisessa Keski-Suomen kunnassa 12/2014 3/2015. Työpajojen osallistujat pohtivat yhdessä seuraavia aiheita: Mitä asukaslähtöisyys on ja mitä se tarkoittaa omassa työssäni? Mikä omassa työssäni estää tai edistää asukaslähtöisyyden toteutumista? Esimerkkejä hyvistä käytännöistä: Mitkä palvelut toimivat paikkakunnallamme asukaslähtöisesti? Työpajoissa käyty vilkas keskustelu ja osallistujien tuottama runsas kirjallinen materiaali koottiin aineistoksi, joka ryhmiteltiin Innokylän näkökulmataulukon avulla on listattu alustavia tuloksia eri näkökulmissa painottuneista asioista: Asiakas: Elämän kokonaisuuden ja voimavarojen huomioiminen Asiakasrooliin liittyvät seikat (itsemääräämisoikeus ja vastuu omasta hoidosta) Asiakkaan kuuleminen ja osallisuus (omahoito, palvelujen suunnittelu) Helppo palveluihin ohjautuminen Ympäristöön liittyvät seikat (esteettömyys, toimiva joukkoliikenne) Ammattilainen: Oma työtapa ja työmuodot (asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, joustavuus, yhdenvertaisuus, jalkautuminen, palveluohjaus) Omat asenteet ja persoonallisuus Asiakkaan ja läheisten kuuleminen ja kuunteleminen; ottaminen mukaan päätöksentekoon sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen Ohjauksen selkeys Moniammatillinen yhteistyö Asiakkaan tunteminen ja paikallistuntemus (mainittiin erityisesti pienissä kunnissa) Organisaatio ja poliittis-hallinnollinen päätöksenteko: Palveluiden helppo saatavuus ja saavutettavuus (lähipalvelut) Matalan kynnyksen palvelut Yhden luukun periaatteella toimivat palvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen ja muutosten ennakointi Monipuolinen ja ajantasainen tiedotus Osallistujat nostivat esille runsaasti esimerkkejä myös hyvistä käytännöistä. Niitä mallinnetaan ja kehitetään edelleen hankkeen toimesta. Työpajojen tuotoksista julkaistaan raportti hankkeen internet-sivuilla, kun aineiston käsittely on saatu päätökseen. Kiitos kaikille työpajoihin osallistuneille tästä on hyvä jatkaa! Päivi Koikkalainen ja Minna Mård Monialainen kuntoutus Keski- Suomessa Kuntoutus 2020? Kuntoutus ei voi olla vain hyvin hoidettujen etuoikeus tai hoitamatta jätettyjen lohdutus (soveltaen Vilkkumaa, Twitter ) Monialaisen kuntoutuksen maakunnallinen selvitystyö toteutettiin keväällä Selvitystyössä kartoitettiin monialaisen kuntoutuksen nykyistä tilannetta ja sen uudistamistarpeita aikuissosiaalityön, vammaistyön, mielenterveys- ja päihdetyön sekä kuntoutuksen integraation näkökulmasta. Monialaista kuntoutusta tarkasteltiin käsitteellisenä, rakenteellisena ja toiminnallisena ilmiönä asiakasnäkökulmasta. Näiden pohjalta laadittiin maakunnallisen kuntoutustoiminnan tulevaisuuden suuntaviivat. Tuloksissa tuli esille monialaisen kuntoutuksen tilastoinnin haasteet, kuntoutusprosessien myöhäinen käynnistyminen ja katkeilevuus (mm. nuorten palvelut ja työhön kuntoutus), palvelujen arviointipainotteisuus (mm. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päällekkäiset toiminnat) ja ns. elinikäisen kuntoutujuuden haasteet (mm. kehitysvammaiset ja mielenterveysasiakkaat). Kuntoutustoimintaan on syntynyt ns. yli- ja alilaatua sekä toiminnan epätarkoituksenmukaisuutta monista hyvistä käytännöistä huolimatta. Monialaisen kuntoutuksen toteuttamiseen tarvitaan fysioterapian ammattilaisten ohella mm. toimintaterapian, psykologian ja sosiaalisen kuntoutuksen osaajia. Tulosten perusteella suositellaan maakunnallisen monialaisen kuntoutuksen vastuualueen perustamista. Eri asiakasryhmille voidaan laatia sekä alueelliset (A-linjaukset) että yksilöllistä vaihtelua vaativat prosessikuvaukset (Y-linjaukset). Kuntoutusta tulisi toteuttaa elämänkulun näkökulmasta eri ikäryhmien alueellisina ja paikallisina sekä tarkoituksenmukaisina ja saumattomina kuntoutustuotteina. Eri alojen edustajien yhteistoimintaa tulee tehostaa esimerkiksi yhteisterapioina sekä konsultoivina ja liikkuvina palveluina.

5 Lisäksi maakunnan asukkaille tulee järjestää monialaisesta kuntoutuksesta tiedottamista, jotta heidän yhdenvertainen kuntoutusoikeutensa voi toteutua (kuva 1). Kuva 1. Esimerkkejä Keski-Suomen monialaisen kuntoutuksen uudistamistarpeista. Selvityksessä esitettyjä kuntoutuksen pilotointihankkeita tulee toteuttaa osana SOTE2020-hankkeen muita pilotteja ja tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen muun hanketoiminnan kanssa. Tulevaisuudessa kuntoutuksen tulee palvella kaikkia maakunnan asukkaita yhdenvertaisesti ja oikeaaikaisesti sekä alueelliset tarpeet huomioiden. Selvitystyö on luettavissa monialainenkuntoutus Aila Pikkarainen, JAMK Opintomatka Lasten ja nuorten taloon Minulla oli mahdollisuus tutustua Lappeenrannassa sijaitsevan Lasten ja nuorten talon toimintaan. Talo toimii yhdeksän kunnan muodostaman Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten perhepalveluiden tukikohtana. Perhepalvelut niin kuin muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut on Eksotessa integroitu yhden johdon ja budjetin alle. Tällä tavoin on pyritty tehostamaan hallintoa, hillitsemään kustannuksia, poistamaan organisaatioiden välisiä raja-aitoja ja ennen kaikkea tarjoamaan asukkaille parempia palveluita yli kuntarajojen. Lasten ja nuorten talo pitää sisällään matalan kynnyksen vastaanoton, alkuarviointiyksikön, perheneuvonnan, kehitystutkimukset, ehkäisevät sosiaalipalvelut, perheoikeudelliset asiat, lasten- ja nuorisopsykiatrian (sisältää päihde- ja mielenterveystyön), lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä osan opiskeluhuollosta. Lapsille ja perheille on paljon liikkuvia ja heidän arkeen vietäviä palveluita. Kaikkiaan talossa työskentelee noin120 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Tosin jatkossa työntekijöitä lienee enemmän, sillä seuraavaksi on tarkoitus integroida perheneuvolan sekä lasten ja nuorisopsykiatrian toiminnot. Samoin lasten neurologian ja nuorisotyön integroimista Lasten ja nuorten taloon mietitään. Palveluun ohjautuminen on pyritty tekemään helpoksi Lasten ja nuorten talon matalan kynnyksen vastaanoton avulla. Vastaanotolle voi kävellä sisään ilman ajanvarausta tai lähetettä. Moniammatillinen vastaanottoyksikkö ottaa kopin ja apua saa välittömästi. Asiakaskontaktit alkavat yleensä puhelimitse. Sähköiseen yhteydenottoon vastataan viimeistään seuraavana päivänä. Varhaiskasvatus ja koulu voivat kirjoittaa lähetteen vastaanottoyksikköön yhteistyössä perheen kanssa tai pyytää konsultaatiota. Sisään kävelijät ovat enimmäkseen lappeenrantalaisia, mutta Eksoten myötä pienet kunnat ovat hyötyneet palveluvalikon ja resurssien lisääntymisellä sekä ammatillisella tuella. Kolme suurinta lähettäjää ovat vanhemmat, koulu ja nuori itse. Jatkotyöskentelylle oikea suunta löytyy parhaiten, koska arvioinnin tekevät työntekijät valikoituvat asiakkaiden tuen tarpeesta ja työntekijöiden vahvuuksien pohjalta. Silmiin pistävää Lasten ja nuorten talon toiminnassa oli työntekijöiden itse ohjautuvuus ja rohkeus työn toteutukseen kohti yhteistä päämäärää. Visio, toimintakykyisenä kotona, tuntui olevan kaikilla selvillä ja työ koettiin yhteiseksi. Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE hanke

6 Keski-Suomen SOTE hanke Kalenteriin: Peurunka3 seminaari Pilotointeja ja kokeiluja käynnistetään syksyllä Hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan pilottien ja kokeilujen käynnistämisestä. Kokeiluilla viedään hankkeen ja alueen toimijoiden yhteisiä tavoitteita ja teemoja eteenpäin. Näitä ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön integraatio, asiakas- ja asukaslähtöisyys, palveluohjaus, peruspalveluiden vahvistaminen sekä monialainen kuntoutus. Hankkeen kuntakierrokselta keräämät hyvät käytännöt, työryhmien tulokset sekä hanketyöntekijöiden selvitystyö ovat ehdotettujen pilottien lähtökohtina. Pilotoinnit toteutetaan pääasiassa syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Osaan piloteista on jo valittu kokeiluyksikkö, osaan voi vielä hakeutua. Esimerkkejä tulevista piloteista ja kokeiluista: Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmätoimintaa, perhekeskusverkostomallia sekä käynnistetään lastensuojelun moniammatillisen kehittämisyksikön suunnittelu. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konservatiivisen toimialueen ja Äänekosken terveysaseman välillä otetaan koekäyttöön joustava sähköinen konsultaatiomalli. Näin mahdollistetaan potilaan sujuvampi palvelu vähemmillä lähetteillä. Saarikan palveluohjausyksikössä tarkastellaan olemassa olevaa palveluohjausprosessia Lean-menetelmällä, jotta sujuvin mahdollinen asiakkuuden polku löydetään. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sydänyksikössä on käytössä hyväksi koettu saattaen kotiin toimintamalli, joka olisi järkevää jalkauttaa Keski-Suomen kaikkiin kuntiin. Lähipalveluiden määrittelyn ensimmäinen versio on tulossa lausunnolle kuntiin. Määrittelyä käytetään pohjana kuvattaessa optimaalista tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa. Päivystysyhteistyön kokeilu järjestetään yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pilotin tarkoituksena on lisätä sosiaalityön osaamista päivystystiimeihin iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin suurin asiakasmäärä tarvitsee päivystyksen palveluita. Asiakasryhmittelyä kehitetään yhdessä Palokan terveysaseman kanssa paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin. Saarikan Karstulan kuntoutusyksikön kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on kuntoutusyksikön kuntoutustoiminnan laajentaminen eri yhteistyöverkostoihin. Karstulan yksikkö voi tulevaisuudessa toimia vastaavien yksikköjen kehittämistyön kummina. Vanhuspalveluiden prosessissa valmistellaan pilottiaihioita asiakassegmentoinnista kotihoidossa ja toimintakykymittarien käytön kehittämisestä vastaamaan paremmin asiakastyön ja koko hoitoprosessin tarpeita sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien yhtenäistämisestä. Piirrokset: Linda Saukko-Rauta Keski-Suomen Sote hankkeen työntekijöiden yhteystiedot: Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa